Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Oppimista käänteisesti – Flippaus vai floppaus?

Tinja Kaivolahti · 9.9.2022
Henkilön kädessä on laspallo, josta takana avautuva maisema näkyy ylösalaisin.
Kuva: Mac Mullins, Pexels

Parvi opiskelijoita astuu sisään luokkahuoneeseen. He ovat flippauksen periaatteiden mukaisesti opiskelleet ennakkoon keskeisen teorian tekemäni videon pohjalta. Opiskelijat odottavat innolla pääsevänsä soveltamaan oppimaansa case-tehtävän kautta. Huomaan opiskelijoiden ymmärtäneen teorian perusteet, ja pääsen haastamaan heitä teorian ajattelutavan laajentamisella. Lopuksi opiskelijat antavat toisilleen palautetta, jota täydennän. Ohjauksen jälkeen olen inspiroitunut opiskelijoiden kanssa käydyistä keskusteluista ja vakuuttunut heidän taidoistaan. Olen päässyt havainnoimaan ja ohjaamaan merkityksellistä oppimiskokemusta. Pohdin, miksi en aikaisemmin innostunut flippauksesta?

Flippaus, käänteinen oppiminen

Flipped learning eli käänteinen oppiminen on yksi opetuksen tämän hetken trendeistä1. Flippaus tulee sanasta flip – kääntyä ympäri. Arkikielessä flip kääntyy myös sanoiksi innostua, pimahtaa tai mennä sekaisin ilosta. Flippauksessa on kyse siitä, että opiskelijat opiskelevat ensin itsenäisesti keskeiset asiat, jonka jälkeen opiskeltua asiaa käsitellään yhdessä.

Flippaus on oppimislähtöinen opetusmenetelmä, jossa opiskelijan ajanhallinta ja itseohjautuvuus korostuvat2. Flippaus tukee oppimisnäkemystä, jossa opiskelija ottaa aktiivisemman roolin omasta oppimisestaan. Opiskelijasta tulee sekä itsensä että vertaistensa opettaja. Opettajan tehtävä flippauksessa on ohjata opiskelija oikeaan suuntaan ja auttaa oivaltamisessa.3

Laajimmillaan flippaus voi haastaa oppimiskäsitystä. Opettajan rooli on ohjata asiantuntijuuden kasvua; opiskelijalta se taas vaatii vastuunottoa omasta oppimisestaan. Flippausta voi toteuttaa läpileikkaavasti koko tutkinnon. Tai flipata voi myös pienesti, kokeilemalla käänteistä oppimista yhdellä opetuskerralla. Flippaus sopii hyvin esimerkiksi simulaatioihin, perinteiseen kontaktiopetukseen sekä verkko-oppimisympäristöihin.

Flippaus valmentaa myös työelämässä tarvittavia taitoja. Tulevaisuuden työntekijöiden tulee osata muun muassa hallita ajankäyttöään ja implementoida näyttöön perustuvaa tietoa työpaikolla. Flippauksella opiskelijoita vastuutetaan tiedon haltuunottoon. Soveltamisessa käytetään yhteisöllisyyttä ja tiimityötaitoja asian ratkaisemiseksi – olennaisia työelämätaitoja nekin. Opetusmenetelmä sopii siten hyvin ammattikorkeakouluun, jossa tiede ja ammatin vaatimukset kohtaavat työelämän vaatimusten kanssa.

Flippaus vaatii ennakkomateriaalia

Flippaus vaatii opettajalta ennakkomateriaalin etsimistä ja muokkaamista opiskelijalle helposti lähestyttävään muotoon. Ennen kontaktiopetusta opettajan tulee palastella opiskeltava tieto sopiviksi teoreettisiksi annoksiksi.

Perinteisesti flippauksen ennakkomateriaaleina käytetään videoita, mutta ne voivat olla myös esimerkiksi podcasteja, verkkomateriaaleja tai artikkeleita. Idea on siinä, että teorian perusasiat ovat helposti saatavilla ja opiskelija voi palata niihin uudelleen. Kontaktikerroilla teoriaan syvennytään erilaisten tehtävien (esim. simulaatiot, case-tehtävät) kautta. Olennaisin asia onkin saada opiskelijat keskustelemaan, pohtimaan ja jakamaan ymmärrystään oppimastaan.

Materiaalin etsiminen ja valmistelu voivat olla opettajalle työlästä: materiaalia perinteiseen opetukseen on jo olemassa ja resurssia ennakkomateriaalin tekemiseen ja etsimiseen ei ole. Aluksi menetelmää voi hyvin käyttää opintototeutusten pienempiin osiin ja kartuttaa materiaalia pikku hiljaa. Tässä kannattaa hyödyntää vapaasti käytettävissä olevia videoita, podcasteja ja muita lähteitä sekä aikaisemmin opintojaksoa varten luotuja materiaaleja.

Opettajan rooli flippauksessa

Oppilaitoksissa voi olla juurtunut käsitys, että opettajan tulee tietää kontekstistaan kaikki ja antaa siitä oleellinen opiskelijalle sopivasti pureskeltuna. Opettaja voi olla perinteisen opetuksen rutiinin kahleissa, jossa toistuvat luennot, opiskelijan itsenäiset tehtävät ja lopputentti. Tällä menetelmällä helposti korostetaan ulkoa opettelua ja opettajajohtoisuutta, jolloin opiskelijan omalle oppimisprosessille, itseohjautuvuudelle ja oivaltamiselle ei jää tilaa. Flippaus vaatiikin ajattelutavan uudelleen suuntaamista ja opettamisen rutiineista luopumista. Opettajan roolia tulisi viedä opiskelijakeskeisempään ja valmentavaan suuntaan4.

Flippauksen idea on auttaa opiskelijoita tiedon pureskelussa ja uuden asian jäsentelyssä. Opettaja ohjaa oppimisprosessia oikeaan suuntaan. Hän ei tarjoa oikeita vastauksia vaan antaa opiskelijoiden itse oivaltaa. Flippauksen etu on siinä, että kontaktikerroilla päästään suoraan syventymään asiaan, kun opiskelija on itse opiskellut perusteet.

Flippaus tukee myös vertaisoppimista ja yhteisöllisyyttä. Opiskelijoita haastetaan etsimään yhdessä ratkaisuja. Tämä voi tuoda uusia oivalluksia, ajattelua boksin ulkopuolelta.

Palautteen merkitys flippauksessa

Flipatessa, kontaktituntien aikana, opiskelija saa välitöntä palautetta oppimisestaan sekä vertaisilta että ohjaavalta opettajalta. Palaute ja oppiminen nivoutuvat yhteen oppimiskokemuksen myötä. Perinteisissä opetusmenetelmissä palaute saattaa jäädä opiskelijalle irralliseksi, kun esimerkiksi tehtävien palautuksiin saatetaan palata usean viikon jälkeen tai tentin palaute tulee vain numeerisessa muodossa.

Vuorovaikutteinen palautteenantosuhde edistää oppimista. Tällöin ajattelu- tai päättelyprosessista jää välittömästi oppimisen jälki. Opiskelijoita voi haastaa pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta, jolloin oppiminen ja oivaltamisen ilo näkyvät. Virheellisesti ymmärretyt asiat voidaan ohjata prosessissa tavoitteiden suuntaan.5 Myös ajattelutavan kehittyminen ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät4.

Useissa korkeakouluissa flippauksesta saadut tulokset puhuvat puolestaan1,6. Esimerkiksi Tampereen yliopiston professori Nokelaisen mukaan flippaus lisäsi merkittävästi opiskelijoiden järjestelmällisyyttä, sekä halua ja kykyä hallita opiskeltava asia syvällisesti7.

Palaute oppimisesta onkin merkityksellistä oppimisen kannalta ja oikean suunnan löytämisessä. Palaute kannattaa suunnata opiskelijalle eteenpäin vieväksi niin, että hän ymmärtää myös sen, mitä tietoja tai taitoja hänen tulee jatkossa syventää tavoitteiden saavuttamiseksi.4,5,8

Omien tavoitteiden asettaminen ja niihin pääseminen on opiskelijalle mielekkäämpää, kuin opettajan asettamat tavoitteet täydellisestä arvosanasta tai suorituksesta4. Tämä vaatii opettajalta aikaa perehtyä kunkin opiskelijan tilanteeseen ja tavoitteeseen.

Flippauksen mahdollisuus vai floppauksen uhka?

Menetelmä toimii silloin, kun opiskelijat ovat sitoutuneita oppimaan uutta. Vapaamatkustajat taas ovat riippakiviä; he eivät pysy perässä. Opiskelijoiden palautteessa olen huomannut selkeän eron. Aktiviisesti flippaavat, menetelmän mukaan kulkeneet opiskelijat, ovat tyytyväisiä ja taitavia. He saavuttavat oppimistavoitteensa. Sitä vastoin passiiviset opiskelijat, floppaajat, eivät koe oppineensa. Heidän antamistaan palautteista tulee esiin se, ettei asioita ole opetettu.

Opiskelijan sitoutumista voi lisätä esimerkiksi tutustuttamalla opiskelijat menetelmään. Opiskelijaa voi auttaa myös kirkastamalla hänen henkilökohtaisia tavoitteitaan. Opiskelija voi jo ennakkoon pohtia, mikä on juuri hänelle riittävä suoritus tai arvosana ja mitä uutta osaamista hän haluaa saavuttaa. Opettaja voi vuorostaan tukea opiskelijaa tavoitteessaan ja konkretisoida arvosanan vaatimukset. Kun molemmilla, opiskelijalla ja opettajalla on tavoite selvillä, voidaan arviointi perustaa oppimisprosessiin ja siihen, mitä on tavoiteltu.

Opettajalta vaaditaan päättäväisyyttä menetelmän läpiviemiseen. Ensimmäiset kerrat voivat olla haastavia ja menetelmää harjoitellaan puolin ja toisin. Flippaus haastaa opettajaa uudenlaiseen ajatteluun ja opetuksen uudelleen muotoiluun. Myös opiskelijoilla voi mennä aikaa, että he saavat ideasta kiinni.

Sinäkin voit pimahtaa flippaukseen

  1. Valitse sopiva palanen opetuksesta, josta aloitat.
  2. Luo tai etsi materiaali esim. video ennakkomateriaaliksi.
  3. Aseta opiskelijoille minimitavoite siitä, mitä ennen kontaktikertaa tulee osata.
  4. Muotoile vuorovaikutteiset oppimistehtävät tai -haasteet kontaktikerralle
  5. Hyödynnä vertaispalautetta, ja anna kehittävää palautetta
  6. Nauti työsi tuloksista

Lisätietoa flippauksesta löytyy muun muassa Itä-Suomen yliopiston Flipped Learning sivustolta.

Kirjoittaja

Tinja Kaivolahti on toiminut lehtorina ja opettajana kymmenisen vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Terveys-osaamisalan terveyden edistämisen tiimin lehtorina. Puolet työajastaan hän toimii asiantuntijana Kestävä keikkatyö -hankkeessa. Hänen pedagoginen intohimonsa on verkkopedagogiikassa ja pedagogiikan muotoilussa. Tinja nauttii sosiaalisista kontakteista ja luonnosta.

Lähteet

  1. Flippaus yleistyy yliopistoissa. Verkkouutinen 9.5.2022. Yle.
  2. Flipped learning -sivusto. Itä-Suomen yliopisto.
  3. Toivola, M., Rajala, A. & Kumpulainen, K. 2022. Pedagogical rationales of flipped learning in the accounts of Finnish mathematics teachers. Pedagogies: An international Journal.
  4. Toivola Marika 2020. Flipped Assessment – A Leap towards Flipped Learning (pdf). An article in conference proceedings Brandhofer, G., Buchner, J., Freibleben-Teutscher, C. ja Tengler, K (Hrsg.) Austria, Baden: Tagungsband zur Tagung Inverted Classroom and beyond.
  5. Räihä, P.,  Mankki, V. & Samppala K. 2019. Kirjallisen palautteen merkitys yliopisto-opiskelijalle. Yliopistopedagogiikka-verkkojulkaisu. Jyväskylän yliopisto.
  6. Opettaja luopui luennoista -yhtäkkiä lähes kaikki opiskelijat läpäisivät vaikean yliopistokurssin. Verkkouutinen 4.4.2017. Yle.
  7. Flippauksesta hyviä tuloksia Tampereen yliopistossa. Tampereen yliopiston tiedote 10.2.2021.
  8. Atjonen, P., Laivamaa, H., Leivonen, A. ym. 2019. “Että missä ollaan menossa”. Oppimisen ja osaamisen arviointi peruskoulussa ja lukiossa (pdf). Julkaisu 7:2019. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus.
ammattikorkeakouluopetusammattikorkeakoulupedagogiikkaflippauskäänteinen oppiminen

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      22.12.2022
    • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      10.2.2021
    • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
      Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi…
      17.5.2021

    vierailija

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa

      23.3.2023
    • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana

      22.3.2023
    • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä

      9.3.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (6)
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa
        • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ▼ 2022 (27)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ▼ marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ▼ lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ▼ syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ▼ elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ▼ toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ▼ huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ▼ maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ▼ helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ▼ tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ► 2021 (30)
      • ► joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ► marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ► lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ► syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ► kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ► toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ► maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ► helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ► tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ► 2018 (34)
      • ► joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ► marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ► lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ► syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ► elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ► toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ► huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ► maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenopetus kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopainotteiset opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste