E-kirja on kevyt kantaa! – Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?

Kirjastopalvelut edistävät monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kuten tasa-arvoa, hyvää koulutusta ja vastuullista kuluttamista. Kirjaston ideaan sisältyy jo lähtökohtaisesti kestävän kehityksen kolme näkökulmaa; ekologisuus, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Nämä näkökulmat konkretisoituvat muun muassa

• kirjojen lainaamisen ekologisuutena¹
• palveluiden taloudellisuutena asiakkaille²
• kirjastotilan hyvinvointia lisäävänä paikkana³

Kirjastopalveluiden merkitys myös hyvän koulutuksen edistäjänä on todennettu useissa tutkimuksissa ja kyselyissä^1,4.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt kuinka sähköiset aineistot eli e-aineistot tukevat kestävää kehitystä. Tarkastelemme tässä kirjoituksessa kestävää kehitystä erityisesti sähköisten aineistojen näkökulmasta. Onko e-kirjan tai -lehden käyttäminen opetuksessa ja opiskelussa kestävää kehitystä edistävä teko? Millainen hiilijalanjälki on e-kirjalla? Millainen hiilikädenjälki sähköisellä kurssikirjalla tai artikkelitietokannalla voi olla? Hiilikädenjälki tarkoittaa niitä ratkaisuja ja tekoja, joilla toimija voi vähentää negatiivisia ilmastovaikutuksia¹.

E-aineistojen sosiaalinen kestävyys

Tarjoamalla laadukkaita aineistoja maksutta asiakkaiden käyttöön edistämme tasavertaista mahdollisuutta hyvään koulutukseen. Opetuksen monipaikkaisuuden ja -muotoisuuden lisääntyessä ja erityisesti koronapandemian myötä ajoittain kokonaan verkossa tapahtuva opetus on kasvattanut e-aineistojen merkitystä. Sähköisessä formaatissa oleva aineisto voi olla ainut tapa saattaa tarvittavat sisällöt tasavertaisesti opiskelijoiden käyttöön.

E-aineistoihin liittyy kuitenkin sosiaalisen kestävän kehityksen näkökulmasta paradoksi. Niiden tarjoaminen edistää oppimista, mutta toisaalta vähentää sosiaalisia kohtaamisia kirjastotilassa. Siksi on entistä tärkeämpää kehittää sekä fyysistä että virtuaalista kirjastotilaa yhteisenä työskentelypaikkana, joka mahdollistaa kohtaamisia ja yhteisöllisyyden kokemusta³.

E-aineistojen taloudellinen kestävyys ja kestämättömyys

Osa e-aineistoista on vuosilisenssiltään kalliita. Hinta per latauskerta voi toisaalta olla hyvinkin halpa. Pelkkä käyttökerran hinta ei kuitenkaan voi olla perusteena aineiston hankinnalle. Osa aineistoista on pienen alan keskeisiä työkaluja sekä opetuksessa että työelämässä, jolloin ne ovat välttämättömiä hankintoja. Kuviossa 1 on esimerkkejä latauskertojen hinnoista suhteessa lisenssin vuosihintaan.

Kuvio 1: Esimerkkejä e-aineistojen kustannuksista 2021

Suurin ongelma taloudellisen kestävyyden näkökulmasta on e-aineistoihin liittyvä ansaintalogiikka. Esimerkiksi yksittäisen sähköisessä formaatissa olevan oppikirjan lisenssi uusitaan vuosittain eli maksamme samasta sisällöstä yhä uudestaan. Sama nimike painettuna ostetaan kerran ja parhaimmassa tapaukset teoksen sisältö on relevantti useamman vuoden.

Olemme myös riippuvaisia suurten kansainvälisten kustantajien tarjonnasta. Näiden toimijoiden ansaintalogiikka perustuu artikkeleiden julkaisumaksuihin ja lukuoikeuksien myyntiin. Käytännössä siis korkeakoulut maksavat kahteen kertaan samasta sisällöstä: ensin sen julkaisemisesta ja sitten pääsystä aineistoon.

Asiakkaiden näkökulmasta kirjaston tarjoamat e-aineistot ovat ehdottomasti taloudellisesti kestävää kehitystä tukevia. Tämä käy hyvin ilmi ammattikorkeakoulukirjastojen yhteisen vuonna 2020 tehdyn käyttäjäkyselyn avovastauksista. Niissä kommentoitiin sitä, että ilman kirjaston tarjoamia aineistoja opiskelu ei olisi taloudellisesti mahdollista tai työskentely olisi vaikeaa.

”Kirjastossa on aineistoa, joihin opiskelijalla ei ole varaa tai joita on mahdotonta yksityishenkilönä hankkia.”

”Hankaloittaisi työskentelyä, kun tarvittavaa aineistoa pitäisi lähteä etsimään muualta tai pahimmassa tapauksessa ostaa itse netistä kalliita lehtiä tai kirjoja.”

”Kiitos kirjastolle e-materiaalista! Käytän paljon Eurocoodeja  (rakennustekniikan suunnittelustandardeja) ja tutkimusjulkaisuja ja nämä on turvattava jatkossakin.”

”Vapaa pääsy muuten maksullisiin standardeihin ja e-aineistoihin on ensiarvoisen tärkeää varsinkin opinnäytetyön kannalta.”

E-aineistojen ekologisuus

E-aineistot mielletään ympäristöystävällisinä tuotteina verrattuna painettuun aineistoon. Nykyisin ympäristöön liittyvillä kysymyksillä on merkittävä painoarvo palveluiden käyttäjien tekemissä valinnoissa⁵.

Sähköisen aineiston ekologisuus ei ole itsestään selvää. E-aineistojen elinkaaren kasvihuonepäästöihin vaikuttavat monet tekijät aina tuotannosta jakeluun ja käytöstä käytön päättymiseen. Erilaisten tutkimustulosten vertailu on hankalaa, koska mittauksissa elinkaaren eri osa-alueita ei ole huomioitu yhdenmukaisesti.⁶

Esimerkiksi lukulaitteiden valmistamiseen ja aikanaan kierrättämiseen liittyvät päästöt ovat kiistanalaisia tai niitä on vaikea selvittää⁷. Hiilijalanjäljen mittaamisessa on keskitytty lähinnä lukulaitteisiin liittyviin päästöihin, mutta siihen vaikuttaa myös muita tekijöitä. E-aineiston hiilijalanjälki syntyy

• Lukulaitteen valmistamisesta
• Datansiirtoon liittyvästä infrastruktuurista
• Sisällön tuottamisesta
• Lukulaitteen kierrättämisestä
• Lukutapahtumasta.

Hiilijalanjälkeä voidaan kompensoida hiilikädenjäljellä. Kuten jalanjälkeen, kädenjälkeenkin vaikuttavat monet eri tekijät:

• E-kirjan ja -lehden tekoon ei tarvita paperin tuotantoprosessia.
• E-aineiston hankinnassa jää pois painettuun aineistoon liittyvä logistiikka. E-kirjaa ei kuljeteta kustantajan ja myyjän varastoon ja sieltä kirjastoon. Myös asiakkaan kirjastomatkojen päästöt jäävät pois.
• E-aineistot eivät tarvitse fyysistä säilytystilaa.
• E-aineistojen lukemiseen käytettävien laitteiden, kuten iPadin, tietokoneen tai älypuhelimen käyttö myös muuhun toimintaan pienentää hiilijalanjälkeä.
• Useamman asiakkaan on mahdollista saada aineisto käyttöönsä.
• Mitä enemmän yksittäistä aineistoa käytetään, sen pienempi on sen hiilijalanjälki.

Kirjaston e-aineistot tutuksi

Kirjastojen e-aineistojen tarjonta on jo laajaa. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastoon on reilun kahdenkymmenen vuoden ajan lisensoitu erilaisia e-aineistoja. Vuoden 2021 tilaston mukaan asiakkaidemme käytössä on 17 940 e-lehteä ja 289 338 e-kirjaa yksittäisinä nimikkeinä ja tietokantapaketteina.

Vaikka luvut ovat isoja, oman haasteensa e-aineistokokoelman kehittämiselle asettaa se, että kotimaisia, Metropolian tutkinto-ohjelmille sopivia lehtiä ja kirjoja julkaistaan vähän sähköisessä formaatissa tai niiden lisensointiehdot ovat kirjasto- ja opetuskäyttöön sopimattomat. Tarkempaa tietoa metropolialaisten käytössä olevista e-aineistoista löydät  Metropolian kirjaston Libguide-oppaista.

E-aineistoja ei aina hyödynnetä kovin tehokkaasti. Yksi käytön esteistä vuonna 2020 tehdyn käyttäjäkyselyn perusteella näyttää olevan se, että sähköisten aineistojen palveluja ei tunneta tai niitä ei osata käyttää. Tämä käy ilmi mm. seuraavista kyselyn vastauksista:

”Olisi mukavaa, jos Metropolian kirjastotunnuksilla pääsisi kirjautumaan useampiin kansainvälisiin artikkeleiden julkaisupaikkoihin.” (Vastaaja viittaa artikkelitietokantoihin, joihin kirjaudutaan Metropolian tunnuksilla)

“Enemmän e-aineistoa ja sen markkinointia. Voi olla, että aineistoa jo onkin, mutta en vaan ole siitä tietoinen.”

”Enemmän työskentelytilaa ja e-kirjoja.” 

”Koronakriisin aikana etenkin e-aineistojen merkitys kasvaa, joten laajemman suomenkielisen e-aineiston saatavuutta voisi vielä parantaa.”

Palautteiden perusteella yhteistyö opettajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kun e-kirjat ja -lehdet tulevat tutuksi kurssien kautta ja niiden käyttö koetaan helpoksi niihin osataan palata myöhemminkin.

E-aineiston käytön kasvu

Yleisten kirjastojen e-lehtien käyttö on lisääntynyt 100 %, e-äänikirjojen käyttö 40 % ja e-kirjan käyttö 20 %⁸. Koronan myötä etäopetukseen siirtyminen on kasvattanut e-aineistojen kysyntää ja käyttöä merkittävästi myös ammattikorkeakouluissa.

Olemme pyrkineet vastaamaan asiakkaiden esittämiin toiveisiin lisäämällä e-aineistojen hankintaa esimerkiksi Ellibsin e-kirjapalvelussa. Kotimaisten e-kirjojen hankintamäärä Metropolian kirjastossa on vuodesta 2018 vuoteen 2021 kasvanut 20 kirjasta 145 kirjaan ja lainausmäärä yli kymmenkertaistunut. Vuonna 2021 kotimaisia e-kirjoja lainattiin 11 259 kertaa. Muutoksesta kerrotaan tarkemmin kuviossa 2.

Kuvio 2: Kotimaisten e-kirjojen hankinta-, lainaaja- ja lainamäärien kehitys 2018-2021

Metropolian kirjaston yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on vuodelle 2022 valittu e-aineistojen käytön lisääminen:

• arvioimme nykyiset lehtitilaukset ja pyrimme lisäämään e-lehtien määrää kokoelmassamme
• kurssikirjahankinnoissa siirrämme mahdollisuuksien mukaan painopistettä e-kirjoihin
• markkinoimme e-aineistoa näkyvämmin.

E-aineiston käyttö on yhteinen asia

Kuten edellä on käynyt ilmi, sähköisten aineistojen hiilijalan- ja hiilikädenjälkeen vaikuttavat monet tekijät. Tällä hetkellä ei ole saatavilla yksiselitteisestä tietoa siitä, kuinka ekologisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti kestävää niiden käyttö on.

Uskallamme kuitenkin vetää johtopäätöksen, että painetun aineiston korvaaminen e-aineistolla on ekologisesti järkevää. Mitä enemmän e-aineistoja käytetään sitä enemmän ne edistävät kestävää kehitystä ja ovat ekologinen vaihtoehto painetulle aineistolle^1,6,9.

Haasteita e-aineiston hankinnalle asettaa taloudellinen kestävyys, jos lisenssiehtoja ja mekanismeja ei saada yhteistyössä kustantajien kanssa muokattua parempaan suuntaan.

Sähköisten aineistojen hankinta ja käyttöönotto ovat muuttaneet ja muuttavat kirjaston työprosesseja ja osaamisvaatimuksia. Lisäksi käyttö opetuksessa vaatii hieman vaivannäköä myös opettajilta. Muun muassa käyttö- ja tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin sekä miten aineistoa voi hyödyntää digitaalisissa oppimisympäristöissä, kuten esimerkiksi Moodlessa, löytyy ohjeita Metropolian kirjaston Libguides-oppaasta Digitaalisten aineistojen käyttö opetuksessa.

Kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisen näkökulmasta olisi tärkeää, että koko korkeakouluyhteisö sitoutuu e-aineistojen käyttöön entistä vahvemmin. Autamme asiakkaitamme mielellämme kaikissa e-aineistoihin liittyvissä kysymyksissä.

Kirjoittajat

Hellevi Hakala työskentelee Metropolian kirjastossa tietopalvelupäällikkönä. Hän on työskennellyt yli 30 vuotta kirjastoalalla, niin yleisissä- kuin korkeakoulukirjastoissa.

Sari Soininen työskentelee Metropolian kirjastossa tietoasiantuntijana ja e-aineistokoordinaattorina.

Lähteet

1. Positive Impact, 2021: Kirjastot matkalla hiilineutraaliin jakamistalouteen. Selvitys Suomen yleisten kirjastojen ilmastovaikutuksista ja kädenjäljestä (pdf). Tilaaja: Helsingin kaupunginkirjasto.
2. Ammattikorkeakoulukirjastojen käyttäjäkysely 2020. Metropolian kirjaston tulokset.
3. Hellevi Hakala & Kortelainen Maarika 2019. Tsemppiä elämään ja opintoihin. Kirjastohengailua opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Signum. 51 (3), s. 21-26.
4. Mikkonen, A.; Klinga-Hyöty, E. & Kinnari, S. 2020. AMK-kirjastojen käyttäjäkysely 2020. Kreodi no 3.
5. Kuo-Lun Hsiao & Chia-Chen Chen 2016. Value-based adoption of e-book subscription services: The rolesof environmental concerns and reading habits. Telematics and Informatics. 34 (5), 434-448.
6. Harish K Jeswani & Azapagic Adisa 2015. Is e-reading environmentally more sustainable than conventional reading? Clean technologies and environmental policy. 17 (3), s. 803-809.
7. Karimaa, Emma 2018. Printti vai e-aineisto. Kestävä kirjasto -blogi.
8. Ritola, Maria 2021. Kirjasto digitaalisessa ajassa. Kirjastojen tulevaisuus on digissä – kohti yhteistä e-kirjastoa webinaari 28.4. 2021.
9. Chowdhury, Gobinda 2012. How digital information services can reduce greenhouse gas emissions. (pdf) Online Inf. Rev. 36 (4), 489–506.