Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5

Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi & Hanna Aho · 1.2.2023
Kuva: Christina @ wocintechchat.com, Unsplash

Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskeleville työharjoittelut tarjoavat usein ainoan mahdollisuuden päästä näkemään, kuulemaan ja kokemaan, millaista on ammattikieli ja ammatillinen vuorovaikutus suomenkielisessä ympäristössä. Koska ammattikielen osaaminen vaatii usein vahvaa kielitaitoa, erityissanaston hallintaa ja ammatillisten viestintäkäytänteiden osaamista (Komppa ym. 2014), on kansainvälisillä opiskelijoilla usein kiusaus valita englanninkielinen harjoittelupaikka, jos se vain on mahdollista. Tämä ei kuitenkaan ole tulevaisuuden kannalta hyvä vaihtoehto – ainakaan, jos opiskelija haluaisi valmistuttuaan työllistyä Suomeen.

Tässä blogitekstissä käsittelemme kansainvälisen opiskelijan työharjoittelua ja työyhteisön roolia kielenoppimisessa. Lähtökohtanamme on, että opiskelija tarvitsee kielenoppimiseen työyhteisön tuen. Kerromme, mitä tarkoitetaan kielenoppijan ja työyhteisön välisellä kielisopimuksella, millaista tukea kielimentori voi antaa sekä mitä tarkoitetaan kielituetulla työharjoittelulla.

Opiskelija tarvitsee työyhteisön tukea

Suomen kielen oppiminen ei ole vain yksilön vastuulla. Koska kielenkäyttö on sosiaalista toimintaa, kieltä opitaan parhaiten vuorovaikutuksessa toisten kielenpuhujien kanssa. Metropolia Ammattikorkeakoulussa toteutettava kielituettu harjoittelumalli korostaa työyhteisön roolia kansainvälisen opiskelijan kielenoppimisen tukijana.

Kielituettu työharjoittelu vaatii suunnittelua ja ennakointia, jotta kielitaidoltaan eritasoiset opiskelijat hyötyisivät työharjoittelusta ja oppisivat kieltä tehokkaasti. Metropolian englanninkielisessä sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa harjoittelut on nimetty työ- ja kieliharjoitteluksi (Work Placement and Language Internship), mikä rohkaisee kansainvälisiä opiskelijoita valitsemaan suomenkielisen harjoittelun ja oppimaan kieltä harjoittelun yhteydessä.

On tärkeää, että harjoitteluiden toteutussuunnitelmiin kirjataan kielitaitotavoitteet opiskelijan oman kielitaitotason mukaan. Pelkkä tavoitteiden kirjaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan työyhteisön täytyy

  • tietää, mitä opiskelijalta voi vaatia, jotta epärealistiset odotukset eivät lannista opiskelijaa
  • tarjota opiskelijalle oikea-aikaista tukea ja kielitietoista ohjausta
  • luoda opiskelijalle mahdollisuus toiminnan reflektointiin kielimentorin, kielitietoisen ohjaajan ja S2-opettajan tuella.

Kielisopimus kirkastaa tavoitteita

Kielisopimuksen tekeminen harjoittelupaikan kanssa auttaa tiedostamaan ja sanallistamaan kielitaitoon ja kielenoppimiseen liittyviä asioita käytännön tasolla. Kielisopimuksessa ohjaaja, työharjoittelupaikan edustaja ja opiskelija neuvottelevat yhdessä, millaisia viestintätilanteita opiskelija ottaa haltuunsa harjoittelun aikana. Samalla sopimus kirkastaa sitä, millaista kieltä opiskelija tarvitsee, millaisissa vuorovaikutustilanteissa hänen täytyy osata puhua suomea ja millaisista fraaseista ja ilmauksista on hyötyä.

Sopimusta voidaan tarkentaa harjoittelun edetessä. Kielisopimuksen tekemisessä auttaa harjoittelua varten laadittu opetussuunnitelmakuvaus, jossa määritellään harjoittelun kielitaitotavoitteet opiskelijan kielitaitotason mukaan (ks. kielitaitotavoite-nosto myöhemmin tässä tekstissä). Tärkeää on, että kielitaitotavoitteet määritellään myös suomea ensikielenä puhuville. (Ks. myös Kielisopimus-video 2022.)

Kielimentori tukee käytännön tilanteissa

Hyväksi havaittu keino on lähettää opiskelijat harjoitteluihin pareittain (ns. tandem-malli) niin, että kielenoppija saa harjoitteluparikseen ja kielimentorikseen suomen kieltä osaavan opiskelijan (ks. esim. Export Expert -hanke 2022). Kielimentorin tuplarooli tulee kuitenkin huomioida harjoittelun aikana ja sitä ennen tarjoamalla tukea ja koulutusta kielimentorille.

Metropolian englanninkielisessä sosionomikoulutuksessa kielimentorillekin on laadittu kielitavoitteet. Jokainen kielimentoriksi ryhtyvä suomea erinomaisesti osaava sosiaalialan opiskelija suorittaa ennen ensimmäistä harjoittelua kielitietoisen ja yhdenvertaisen ohjauksen opintojakson. Opintojakson aikana opiskelija saa työkaluja siihen, miten tukea suomen kielen oppimista työssä ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia monikielisen työyhteisön viestinnässä voi olla. Lisäksi opiskelija tutustuu selkokieleen ja selkokieliseen ohjaukseen.

Kielimentori tietää, mitkä asiat kielessä voivat olla oppijalle haastavia, miten puhua selkeästi ja rauhallisesti, miten varmistaa ymmärrys ja miten huolehtia siitä, että kielenoppija ei jää kielen takia ulkopuolelle. Samalla opiskelijasta kasvaa kielitietoinen työntekijä, joka osaa myöhemmin työssään toimia kielitietoisesti uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja opiskelijoiden ohjaamisessa.

Pariharjoittelu korostaa sitä, miten kielenoppiminen on aina sosiaalista toimintaa. Harjoittelussa tuetaan kielenoppimista oikeaan aikaan, heti niissä tilanteissa, joissa opiskelija tarvitsee kieltä. Samalla lisätään kielenoppijan motivaatiota oppia ja ottaa kieli käyttöön.

Usein ajatellaan, että ammattikieltä voi oppia vasta, kun osaa hyvin kielen perusteet (B1-taso, EVK 2018). Kieliharjoittelumalliin laaditut kielenoppimistavoitteet tuovat esiin, että myös A1-tason puhuja voi oppia työpaikan viestintää ja ammattikieltä tarkkailijan roolissa, vaikka ei vielä pystyisikään osallistumaan täysipainoisesti vuorovaikutukseen. A1-tasolle laadituissa kielitaitotavoitteissa otetaan huomioon se, että kieli on myös kehollista ja materiaalista. Kieli ei siis ole vain pelkkiä sanoja, vaan vuorovaikutuksessa ja viestinnässä voi hyödyntää ympäristöä, huonekaluja, esineitä ja kuvia. Lisäksi kehonkieli, ilmeet ja eleet ovat tärkeitä keinoja viestin perille saattamisessa.


“Opiskelija tutustuu tarkkailijan roolissa työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän tunnistaa ammattilaisen erilaisia viestintärooleja ja viestinnän tavoitteita eri tilanteissa. Hän harjaantuu tulkitsemaan suullisia viestintätilanteita kielenulkoisten vihjeiden (esim. äänensävy, eleet, ilmeet, kehonkieli, puheenvuorojen pituus, osallistujat, viestintäympäristö, tilanteen kesto) avulla, ja osaa poimia puheenvirrasta usein toistuvia sanoja (tervehdykset, tilanteisiin liittyvät keskeiset sanat ja fraasit), vaikka ei hahmottaisikaan aina tilanteiden syvempiä merkityksiä. Opiskelija myös osallistuu keskusteluun suomeksi lyhyissä, ennakoitavissa ja rutiininomaisissa tilanteissa (tervehdykset, kuulumisten kyselyt, esittäytymiset).”

– Työ- ja kieliharjoittelun kielenoppimistavoitteita (A1-taso) Degree Programme in Social Services -tutkinnossa (Opetussuunnitelma 2023. Degree Programme in Social Services, Metropolia AMK)


Kielenoppijalla on paljon annettavaa

Työyhteisöillä on joskus korkea kynnys ottaa vielä kieltä oppivaa opiskelijaa harjoitteluun. Ajatellaan, että harjoittelija vie resursseja, hankaloittaa työyhteisön toimintaa ja vaatii enemmän tukea kuin sellainen harjoittelija, jolla suomen kieli on jo hallussa. Kannustamme työyhteisöjä näkemään asian toisin: kielenoppijan läsnäolo työyhteisössä voi tehdä näkyväksi hankalia vuorovaikutuskäytänteitä, puutteellisia ohjeistuksia, vaikeaa kieltä ja epäselviä toimintamalleja.

Monissa yrityksissä tai työyhteisöissä on asiakkaita, jotka ovat itsekin kielenoppijoita. Työharjoitteluun tuleva kielenoppija voi avata yllättävällä tavalla työyhteisön silmät näkemään yhteisön toimintaa uudesta näkökulmasta, maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden silmin. Esimerkiksi päiväkodissa saatetaan huomata, ettei lasten kielitaustoja ole tehty näkyviksi eikä niitä hyödynnetä, tai hoitokodissa saatetaan oivaltaa, miten tärkeää on kehollinen ilmaisu, nonverbaalinen vuorovaikutus ja asiakkaiden kohtaaminen myös ilman sanoja.

Maahanmuuttajaäitien osallisuuden kokemuksia tutkinut Minna Intke-Hernandez (2021; 2020) korostaa sitä, miten yhteiset, monikieliset hetket tarjoavat oppimismahdollisuuksia ja vahvistavat osallisuuden kokemuksia. Kielitietoinen työyhteisö hyväksyy monikielisyyden osana kielitaitoa. Se on myös valmis hyödyntämään oppijan kielellisiä resursseja työpaikan arkisissa vuorovaikutuksessa. Kun kielenoppija kokee osallisuutta ja tuntee itsensä hyväksytyksi, se vaikuttaa haluun oppia kieltä lisää.

Työyhteisön on tärkeä oivaltaa, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa puhua kieltä, vaan kielenoppiminen on dynaaminen prosessi, ja kieli kehittyy aina vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Suomea voi puhua monin tavoin. Kieli on ensisijaisesti viestinnän väline, joten sellaiset kielelliset virheet, erikoiset ilmaukset tai epätyypillinen ääntämys, jotka eivät vaikeuta ymmärtämistä, eivät haittaa. Erilainen ääntämys ei saisi johtaa siihen, että kielenoppijan osaamista ei arvosteta.

Työyhteisön rooli kielenoppimisessa on tärkeä

Kielenoppijat kokevat usein työharjoittelun suomenkielisessä ympäristössä hyvin jännittävänä. Jännitys voi aiheuttaa myös väärinkäsityksiä: vaikka kielitaitoa olisikin, se saattaa rohkeuden puuttuessa jäädä piiloon. Työharjoittelussa tarvitaan ainakin jonkin verran yhteistä kieltä, jotta opiskelija voi osallistua työyhteisön toimintaan. Jos työyhteisö ottaa opiskelijan osaksi yhteisöä, opiskelija oppii enemmän ammatillista kieltä, fraaseja ja sanastoa sekä sosiaalisia ammattikäytänteitä.

Sensitiivinen ohjaaja ja kielimentori tarjoavat kielenoppijalle kielellistä, sosiaalista ja emotionaalista tukea. Kielenoppija ei ole koskaan vain avun saaja, vaan myös aktiivinen toimija. Kielenoppija voi harjoittelussa tuoda esiin omaa asiantuntijuuttaan, omaa äidinkieltään ja muuta kielitaitoaan. Ammatillisen identiteetin vahvistaminen ja näkyväksi tekeminen vahvistaa oppijan kielellistä identiteettiä ja tukee uuden kielen oppimista. Kielitietoinen ohjaaja arvostaa oppijaa ja haluaa nähdä hänet kokonaisvaltaisesti – ei vain kielenoppijana (Honko 2019).

Työyhteisöjen rooli kielenoppimisessa on tärkeä, sillä esim. Seilosen ym. (2016) mukaan kirjallisen kielitaidon kehittyminen asiantuntija-ammatissa on väistämättä hidasta, ja kohtalaisen sujuva suullinenkin kielitaito saavutetaan yleensä vasta 1–2 vuoden oman alan työkokemuksen myötä.


Kielitietoinen ohjaaja

      • tunnistaa työpaikan kieliympäristön ja sen, millaista kieltä työtehtävässä tarvitaan
      • ohjaa oppijaa tunnistamaan kieltä ja kielen funktioita (miten ja milloin käsketään, kysytään, neuvotaan, ohjataan)
      • kannattelee keskustelua, tarjoaa kielellistä tukea, mutta ei vaihda heti englantiin, vaan antaa mahdollisuuden suomen kielen käyttöön
      • varmistaa ymmärrystä ja luo turvallisen ilmapiirin (ei esimerkiksi korjaa kaikkia virheitä)
      • auttaa ennakoimaan työpaikalla toistuvia tilanteita tarjoamalla malleja ja fraaseja tilanteista selviytymiseen
      • nimeää keskusteluun liittyviä asioita ja esineitä
      • ohjaa kielelliseen päättelyyn (Mitä sanoja tai muotoja tunnistat? Mitkä sanat ovat vieraita?)
      • sanoittaa tekemistään
      • käyttää synonyymeja ja selittää sanoja
      • kannustaa ja rohkaisee kielenoppijaa puhumaan suomea
      • tukee kielenoppijan kielellistä identiteettiä tunnistamalla myös muita kieliä ja hyödyntämällä niitä.

(Ks. myös Intke-Hernandez 2021.)


Kielituettu työharjoittelu kehittää kielitaitoa tehokkaasti

Kielituettu työharjoittelu antaa opiskelijalle työkaluja aktiiviseen kielenoppimiseen ja vahvistaa opiskelijan toimijuutta työelämän tilanteissa. Lisäksi kielituettu harjoittelu kannustaa opiskelijaa hyödyntämään arki- ja työelämän tilanteita kielenoppimiseen. Kielituettu työharjoittelu myös tukee opiskelijan osallisuuden kokemusta ja auttaa opiskelijaa työllistymään valmistumisen jälkeen.

Suomenkielisille opiskelijoille kielituettu työharjoittelu antaa valmiuksia toimia monikielisessä työyhteisössä kielimentorina, perehdyttäjänä ja kielitietoisena ohjaajana.

Kielen oppiminen ei pääty valmistumiseen, vaan jatkuu koko elämän.

Kirjoittajat

Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi ja Hanna Aho työskentelevät Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa suomen kielen opettajina ja Kielibuusti-hankkeen S2-asiantuntijoina.

Kielibuustia on viiden kirjoituksen sarja. Se tarjoaa käytännön vinkkejä ja tietoa kielenoppimisen tukemiseen korkeakoulussa. Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin kielitaidon merkitystä korkeakouluopiskelijalle ja toisessa osassa esiteltiin kieli-HOPSia (henkilökohtaista kielenoppimissuunnitelmaa) opiskelijan kielenoppimisen tukena.

Lähteet

  • Komppa, J. & Jäppinen, T. & Herva, T. & Hämäläinen T. 2014. Korkeakoulutuksen ammatilliset suomi toisena kielenä -viitekehykset (pdf). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja.
  • EVK 2018. Eurooppalainen Viitekehys: Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Euroopan Neuvosto. http://www02.oph.fi/ops/taitotasoasteikko.pdf
  • Export Expert -hanke 2022. Centria-ammattikorkeakoulu. Talent Boost.
  • Honko, M. 2019. Mikä ihmeen kielitietoisuus? Jyväskylän yliopisto. Avoin yliopisto. Blogit. 
  • Intke-Hernandez, M. 2020. Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat: etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Väitöskirja. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto.
  • Intke-Hernandez, M. 2021. Kielenoppija tarvitsee tuekseen kielitietoisuutta ja yhteisiä tekoja. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(6).
  • Kielisopimus-video 2022 (Youtube). Tokasa-hanke. Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitaja -koulutus. Metropolia AMK & TAMK.
  • Omnian Osaamiskeskus 2022. Palvelut työnantajille. Kielituettu työllistäminen. Polku työhön. Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä.
  • Opetussuunnitelma 2023. Degree Programme in Social Services. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
  • Seilonen, M. & Suni, M. & Härmälä, M. & Neittaanmäki, R. 2016. Ammatillisen kielitaidon arviointikokeilu terveydenhuollon alalla. Teoksessa Huhta, A. & Hildén, R. (toim.): Kielitaidon arviointitutkimus 2000-luvun Suomessa. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia (9). 110–141.
ammatillinen kielitaitoammattikorkeakouluopetusammattikorkeakoulupedagogiikkakielenopetuskielenoppiminenkielitietoinen ohjauskielituki

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
      Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen -…
      24.10.2022
    • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää…
      30.8.2022
    • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen…
      11.5.2020

    Eveliina Korpela

    toimii suomen kielen ja viestinnän lehtorina sosiaalialan tutkinto-ohjelmissa ja S2-asiantuntijana erilaisissa hankkeissa. Hän on kiinnostunut kielenoppimisesta, kirjoittamisen ohjauksesta, työelämän viestintätaidoista ja kielellä vaikuttamisesta. Hän haluaa tuoda kielenopetukseen enemmän toiminnallisuutta, draamaa, elämyksiä ja iloa. Lisäksi hän haluaa parantaa omaa ja opiskelijoidensa elämänlaatua tunnistamalla turhia vaatimuksia ja keskittymällä nykyhetkeen.

    vierailija

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa

      23.3.2023
    • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana

      22.3.2023
    • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä

      9.3.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (6)
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa
        • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ► 2022 (27)
      • ► joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ► marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ► lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ► syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ► elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ► kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ► toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ► huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ► helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ► tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ► 2021 (30)
      • ► joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ► marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ► lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ► syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ► kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ► toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ► maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ► helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ► tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ► 2018 (34)
      • ► joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ► marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ► lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ► syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ► elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ► toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ► huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ► maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenopetus kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopainotteiset opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste