Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
2

Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet

Elina Ala-Nikkola · 25.11.2019
Kuva: nimimerkki Progressor, Pixabay License.

Oletko joskus törmännyt tällaiseen tunnukseen

CC-lisenssin logomerkki

tai tekstiin: ”Tämä teos on lisensoitu Creative Commons 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä”?

CC-tunnus ja teksti kertovat kansainvälisestä Creative Commons -lisenssijärjestelmästä, jolla minkä tahansa teoksen tekijä voi helposti jakaa omiin teoksiinsa käyttöoikeuksia kenelle tahansa, ilman että alkuperäisen tekijän ja teoksen jatkokäyttäjän tarvitsee olla erikseen yhteydessä toisiinsa. Creative Commons -lisenssi, tuttavallisemmin CC, on siis erittäin hyödyllinen, niin teoksen tekijälle kuin käyttäjällekin.

Lisenssillä voi lisensoida lähes kaikkea laidasta laitaan – taiteesta oppimateriaaleihin – ja siksi sen tunteminen on erittäin hyödyllistä myös korkeakoulutoimijoille. Lisenssimerkkiin voit törmätä muun muassa kirjassa, valokuvassa, koulutusmateriaalissa tai vaikkapa verkkosivuilla.

Oman kokemukseni mukaan CC-lisenssimerkintä kuitenkin tunnistetaan korkeakoulumaailmassa työskentelevien parissa edelleen harvoin, sitä käytetään vähän tai sitä ei osata käyttää oikein.

Tämä teksti on osa kaksiosaista blogipostausten sarjaa. Tässä ensimmäisessä osassa esittelen pähkinänkuoressa, mistä lisenssoinnissa on kyse ja mitä kannattaa huomioida lisenssiä käytettäessä. Loppuun olen koonnut oman työkokemukseni kautta syntyneet kätevät muistilistat alkuperäisten teosten tekijöille ja lisensoitujen teosten käyttäjille. Toisessa, myöhemmin ilmestyvässä blogisarjan osassa pohdin, miten lisenssijärjestelmä koskettaa korkeakoulujen arkea.

CC-lisenssi pähkinänkuoressa

Kuvitellaan tilanne: henkilö on kirjoittanut blogiinsa artikkelin ja löytää verkossa surffatessaan siihen erinomaisen valokuvan, jota tahtoisi blogissa käyttää. Koska valokuva on tekijänoikeuslain alainen teos, hän ei voi käyttää kuvaa ilman alkuperäisen tekijän lupaa.

Tällöin kuvan käyttö mahdollistuu ainoastaan, jos blogin kirjoittaja on yhteydessä valokuvaajaan ja he sopivat kuvan käyttöoikeuksista. Tämä on usein hidasta ja hankalaa, estäen hyvien, yleishyödyllisten asioiden leviämistä. Useissa tapauksissa myös kuvan ottajan yhteystietojen löytäminen voi olla vaikeaa. CC-lisenssi poistaa tämän ongelman. Jos kuvan ottaja on merkinnyt kuvaansa joko CC-lisenssin kuvatunnuksen, CC-lisenssin kuvaustekstin tai molemmat (ks. blogin alussa), on valokuvaaja sillä kertonut, millä ehdoin kuvaa saa käyttää uusissa yhteyksissä tai vaikkapa muokata ilman hänen lupaansa. Näin bloggaajan ei tarvitse olla lainkaan yhteydessä kuvan tekijään, vaan hän voi suoraan käyttää kuvaa – kunhan kunnioittaa tekijän valitseman lisenssin ehtoja.

Mitä vapauksia lisenssi antaa?

CC-lisenssi koostuu neljästä elementistä, joita voi yhdistellä keskenään teoksen alkuperäisen tekijän itse haluamalla tavalla. Vaihtoehdoista valitsemalla tekijä määrittää esimerkiksi sen, voiko teosta käyttää kaupallisesti, kuinka sitä saa muokata ja millaisin ehdoin se tulee lisensoida, jos sitä jatkokäytetään.

Elementit, joista tekijä valitsee käyttöönsä sopivimmat ovat:

  • BY = Nimeä: Teoksen jatkokäyttäjän on mainittava lähde asianmukaisesti, tarjottava linkki lisenssiin sekä merkittävä, mikäli hän on tehnyt teokseen muutoksia.
  • NC = EiKaupallinen: Teoksen jatkokäyttäjä ei saa käyttää aineistoa kaupallisiin tarkoituksiin.
  • SA = JaaSamoin: Teosta saa käyttää, mutta se on jaettava aina eteenpäin täysin samalla CC-lisenssillä kuin alkuperäinenkin teos. Näin jatkokäyttäjä ei voi esimerkiksi omaan remiksattuun teokseensa asettaa jotakin toista, erilaista CC-lisenssiä.
  • ND = EiMuutoksia: Teoksen jatkokäyttäjä ei saa tehdä teokseen mitään muutoksia, vaan se on jaettava eteenpäin sellaisenaan (mutta jakaminen on sallittua). 1

Lisensseihin liittyy edellä mainittua tarkempia lisätietoja, joihin kannattaa perehtyä yllä olevien linkkien kautta ennen niiden hyödyntämistä teosten tekijänä tai jatkokäyttäjänä.

Koska lisenssin voi rakennella omanlaisekseen näistä elementeistä, CC-lisenssillä varustettua teosta jatkokäytettäessä on tarkistettava, mitkä kirjainyhdistelmät CC-lisenssiin on merkitty, jotta jatkokäyttäjälle valkenevat juuri sille teokselle sallitut tavat hyödyntää teosta olematta erikseen yhteydessä tekijään.

Neljän elementin lisäksi käytössä on ns. CC0-lisenssi (Public Domain), joka antaa täydet oikeudet jatkokäyttää teosta ilman mitään rajoitteita (edes alkuperäisen tekijän nimeä ei siis tällöin tarvitse välttämättä mainita)1. Itse kuitenkin suosittelen hyvänä nyrkkisääntönä mainitsemaan alkuperäisen lähteen aina ja kunnioittamaan siten tekijän työtä. Tällöin myös lisensoidun teoksen käyttäjänä olet turvallisemmilla vesillä, kun alkuperäislähteesi on löydettävissä. Alkuperäisten lähteiden mainitseminen on myös palvelus sinun teoksesi käyttäjälle, joka (toivottavasti) valistuneena kuluttajana arvioi saamansa tiedon oikeellisuutta ja alkuperää kriittisin silmälasein.

On hyvä huomata, että lisenssi on eri asia kuin tekijänoikeus. Tekijänoikeutta ei lisenssillä voi poistaa: tekijänoikeuslain mukaan se syntyy aina automaattisesti tekijälle2, mutta lisenssillä tekijä voi jakaa käyttöoikeuksia oman tekijänoikeutensa alaiseen teokseen. Eri maissa on erilaiset lait, mutta CC-lisenssi on pätevä kaikkialla maailmassa ja siten sitä on periaatteessa turvallista käyttää, vaikka ei jokaisen maan lakia tarkasti tuntisikaan.

Muistilistat tekijälle ja käyttäjälle

Alle olen koonnut avuksesi kaksi muistilistaa. Ensimmäinen on tarkoitettu sinulle alkuperäisteoksen tekijänä ja toinen toisen henkilön tekemän CC-lisensoidun teoksen jatkokäyttäjänä.

Muistilista – näin lisensoin oman teokseni:

Kun lisensoit oman teoksesi, pohdi ainakin seuraavia asioita:

1. Päätä laajuus!

Pohdi, missä laajuudessa teostasi voidaan jakaa, muokata ja hyödyntää sinun tietämättäsi. Tämä määrittää sen, millaisen lisenssin tulet valitsemaan. Hyvä apuväline tähän on oheinen vuokaavio3 tai sähköinen lisenssivalitsin https://creativecommons.fi/valitse/

Selvitä myös työnantajasi määrittämät sisäiset periaatteet CC-lisenssin käyttöön, ennen kuin lisensoit työsi puitteissa tekemiäsi teoksia.

Vuokaavio, joka esittää kysymyksin ohjeita lisenssin valitsemiseen.

Kuva: CC-lisenssin valintaprosessi3.

2. Ajattele kokonaisuutta, kaikki sisältö lisensoituu!

Jos kirjoitat esimerkiksi korkeakoulun kehittämishankkeessa kirjan tai teet vaikka oppimateriaalipaketin ja päätät CC-lisensoida sen, on tärkeää huomioida, että silloin CC-lisenssin alaista on kaikki materiaali, jota kirjasi sisältää. Siis myös mahdollisesti siellä olevien vierailevien kirjoittajien tekstit, valokuvaajan ottamat kuvat tai vaikkapa graafikon tekemä kuvitus. Tällöin sinulla tulee olla kaikilta tekijöiltä lupa CC-lisensointiin, sillä heidän teoksensa lisensoituvat siinä samalla kun lisensoit oman kirjasi. Periaatteessa teoksessa voi ilmoittaa tiettyjen osien rajautuvan lisenssin ulkopuolelle, mutta käytännössä tämä on usein hankalaa käyttäjän näkökulmasta.

Jos olet teoksessasi käyttänyt jonkun toisen CC-lisensoimia teoksia, kuten vaikkapa valokuvia, sinun tulee kunnioittaa hänen valitsemaansa lisenssiä. Siis näin: jos käytät kuvaa, jonka CC-lisenssi määrittelee jakamaan kuvan aina samalla lisenssillä eteenpäin (SA), et saa käyttää kirjassasi kuvaa, mikäli haluat itse lisensoida omasi vaikkapa CC0 eli täysin vapaaseen käyttöön.

3. Kunnioita yksityisyyttä!

Jos liität teokseen vaikkapa valokuvia, olethan muistanut pyytää luvan myös niissä esiintyviltä henkilöiltä kuvien käyttöön? Kenenkään kuvaa ei saa julkaista ilman lupaa: ei CC-lisensoidussa, eikä käyttöoikeuksiltaan rajatummissakaan teoksissa. Varsinkin jos CC-lisensoit vapaasti, voivat kuvat levitä joskus hyvinkin laajalti.

4. Lisensoi ja julkaise!

Kun olet päätynyt oikeaan lisenssiin ja saanut kaikilta osapuolilta sen käyttöön hyväksynnän, on itse lisensoiminen helppoa: lisäät vain lisenssin tekstin (ja halutessasi myös tunnuskuvan) teoksesi yhteyteen näkyvälle paikalle. Verkkosivulle lisenssin voi lisätä koodina.1 Kurkista täältä tarkemmat ohjeet lisenssin lisäämiseen!

Muistilista lisensoidun teoksen käyttämiseen:

Kun käytät jonkun toisen lisensoimaa teosta omassa uudessa teoksessasi, muista seuraavat asiat:

1. Kunnioita lisenssiä!

Kunnioita aina tekijän valitsemaa lisenssiä. Perehdy sen ehtoihin ja toimi niiden mukaan. Eli jos esimerkiksi kaupallinen käyttö on kielletty lisenssissä (NC), älä painata esimerkiksi valokuvasta myytäviä postikortteja. Muista myös tarkistaa työnantajasi suhtautuminen CC-lisensoitujen teosten käyttöön.

2. Kunnioita alkuperäistä tekijää!

Valtaosa CC-lisensseistä edellyttää alkuperäisen tekijän ja lähdelinkin mainitsemista. Muista tehdä se! Mainitse myös, jos olet tehnyt muutoksia teokseen.

3. Tarkista lähde!

Tarkista aina, että otat CC-lisensoidun teoksen käyttöösi luotettavasta lähteestä. Verkkoon on periaatteessa kenen tahansa mahdollista ladata toisten tekemää materiaalia ja lisätä niihin CC-lisenssin tunnusteksti omissa nimissään. Viime kädessä myös kuvaa jatkokäyttänyt kantaa vastuuta asiasta.

Ja sitten vain lisensoimaan!

CC-lisenssin käyttö on periaatteessa helppoa, mutta olennaista on ymmärtää sen sisältö ja merkitys. Muista myös käydä lävitse miten teidän organisaatiossanne voi käyttää CC-lisensoituja aineistoja tai miten voit itse CC-lisensoida aineistoja. Organisaatiokohtaisesti käytänteet vaihtelevat ja niitä tulee kunnioittaa.

Ja sen jälkeen, ei muuta kuin avoimuus kunniaan, tekijöitä kunnioittaen!

Linkkivinkit:

Näillä sivustoilla saat konkreettisia neuvoja, kun joku mietityttää tai aihe kiinnostaa enemmän:

  •  Aalto-yliopiston tuottama ImagOA-opas avoimesta tieteestä ja kuvien käytöstä
  •  CreativeCommons.fi-verkkosivusto, jossa perusasiaa lisensoinnista sekä valmiit lisenssivalitsimet
  •  Maarit Koskela Metropolian kirjastosta kirjoittaa blogissaan hauskalla ja informatiivisella tavalla sallituista kuvien käyttötavoista verkkojulkaisuissa

Lähteet:

1 CreativeCommons.fi. 2019. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa: https://creativecommons.fi/

2 Tekijänoikeuslaki 1961/404. Annettu Helsingissä 1.9.1961. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

3 Toikkanen Tarmo, 2014. CC-lisenssin valintaprosessi. CC0. Saatavilla sähköisesti osoitteesta https://creativecommons.fi/wp-content/uploads/sites/24/2010/06/Creative-Commons-lisenssin-valintaprosessi.pdf

 

 

cc-lisenssicreative commonsjulkaiseminenjulkaisukäyttöoikeuslisenssimateriaalitekijänoikeudetteos

2 Kommenttia

  • T.M. says: 12.8.2020 at 21:39

    Jos harrastaa valokuvaamista niin kannattaa harkita valokuvien lisensointia Creative Commons lisenssillä, kuvat nimittäin leviävät hyvin muun muassa uutissivustoilla ja kuvan ottaja saa siinä samalle nimeä kun kuvan yhteydessä lukee tekijän nimi.
    Tosi usein näkee eri sivustoilla CC lisensoituja valokuvia. Flickr on hyvä paikka julkaista omia valokuvia vapaaseen käyttöön.

    Reply
  • Nimetön says: 14.8.2020 at 15:47

    Juuri näin! CC-lisenssin käytössä sekä kuvan tekijä, jatkokäyttäjä että kuluttaja kaikki hyötyvät!

    Reply

Kommentoi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
    Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
    20.11.2020
  • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
    Navigointia kohti avointa korkeakoulua
    19.2.2021
  • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
    Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
    15.12.2022

Elina Ala-Nikkola

on osallistavalla otteella työskentelevä prosessien fasilitoija ja sparraaja Metropoliassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisesta, osaamisesta ja kehittämisestä yhdessä oppien. Onnistunut viestintä ja innostava ilmapiiri ovat aina työn fokuksessa. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tanssii.

Tietoa blogista

Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

  • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
  • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
  • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

Sähköpostiosoitteet:

Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.



Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

Uusimmat jutut

  • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5

    1.2.2023
  • Assessing Necessary Future Soft Skills

    25.1.2023
  • Turkoosi graffiti, jossa lukee Thank you, harmaalla betoniseinällä.

    Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!

    22.12.2022

Arkisto

  • ▼ 2023 (2)
    • ▼ helmikuu (1)
      • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
    • ▼ tammikuu (1)
      • Assessing Necessary Future Soft Skills
  • ► 2022 (27)
    • ► joulukuu (2)
      • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
    • ► marraskuu (3)
      • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
      • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
      • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
    • ► lokakuu (3)
      • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
      • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
      • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
    • ► syyskuu (4)
      • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
      • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
      • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
      • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
    • ► elokuu (1)
      • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
    • ► kesäkuu (3)
      • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
      • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
      • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
    • ► toukokuu (1)
      • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
    • ► huhtikuu (1)
      • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
    • ► maaliskuu (3)
      • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
      • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
      • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
    • ► helmikuu (4)
      • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
      • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
      • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
      • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
    • ► tammikuu (2)
      • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
      • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
  • ► 2021 (30)
    • ► joulukuu (5)
      • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
      • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
      • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
      • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
      • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
    • ► marraskuu (3)
      • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
      • Kohtaamisen sietämätön keveys
      • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
    • ► lokakuu (2)
      • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
      • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
    • ► syyskuu (4)
      • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
      • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
      • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
      • What Are Good Instructors Made Of?
    • ► kesäkuu (3)
      • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
      • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
      • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
    • ► toukokuu (4)
      • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
      • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
      • Attracting the next generation: gamification in education
      • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
    • ► maaliskuu (5)
      • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
      • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
      • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
      • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
      • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
    • ► helmikuu (3)
      • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
      • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
      • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
    • ► tammikuu (1)
      • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
  • ► 2020 (33)
    • ► joulukuu (1)
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
    • ► marraskuu (4)
      • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
      • Pelaamalla kirjasto tutuksi
      • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
    • ► lokakuu (5)
      • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
      • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
      • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
      • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
      • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
    • ► syyskuu (4)
      • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
      • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
      • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
      • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
    • ► elokuu (2)
      • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
      • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
    • ► kesäkuu (5)
      • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
      • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
      • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
      • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
      • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
    • ► toukokuu (3)
      • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
      • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
      • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
    • ► huhtikuu (3)
      • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
      • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
      • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
    • ► maaliskuu (3)
      • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
      • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
      • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
    • ► helmikuu (3)
      • Hyvinvointia etsimässä
      • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
      • Oppimista muotoilemassa 1/3
  • ▼ 2019 (37)
    • ▼ joulukuu (2)
      • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
      • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
    • ▼ marraskuu (4)
      • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
      • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
      • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
      • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
    • ▼ lokakuu (4)
      • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
      • Monialaisuuden voima
      • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
      • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
    • ▼ syyskuu (2)
      • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
      • Narratiivinen ammatti-identiteetti
    • ▼ elokuu (3)
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
      • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
      • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
    • ▼ kesäkuu (4)
      • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
      • Uuden työn kaleidoskooppi
      • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
      • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
    • ▼ toukokuu (3)
      • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
      • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
      • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
    • ▼ huhtikuu (5)
      • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
      • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
      • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
      • Ristiriidan pedagogiikkaa
      • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
    • ▼ maaliskuu (4)
      • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
      • Fiktion voima
      • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
      • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
    • ▼ helmikuu (3)
      • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
      • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
      • Digitukea 24/5?!
    • ▼ tammikuu (3)
      • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
      • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
      • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
  • ► 2018 (34)
    • ► joulukuu (3)
      • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
      • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
      • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
    • ► marraskuu (4)
      • Tietämättömyyden oppimisesta
      • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
      • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
      • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
    • ► lokakuu (5)
      • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
      • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
      • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
      • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
      • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
    • ► syyskuu (4)
      • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
      • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
      • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
      • Näin teet oman podcastin
    • ► elokuu (2)
      • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
      • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ► kesäkuu (5)
      • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
      • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
      • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
      • Onko tunteissa mitään järkeä?!
      • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
    • ► toukokuu (4)
      • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
      • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
      • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
      • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
    • ► huhtikuu (3)
      • Opettajasta tubettaja?!
      • Opettajan muuttuva työnkuva
      • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
    • ► maaliskuu (4)
      • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
      • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
      • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
      • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
  • ► 2016 (10)
    • ► joulukuu (1)
      • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
    • ► kesäkuu (3)
      • Viestijän matka Oppijan polulla
      • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
      • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
    • ► toukokuu (2)
      • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
      • Satelliitissako tulevaisuus?
    • ► huhtikuu (1)
      • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
    • ► maaliskuu (3)
      • Jos haluaa saada on pakko antaa
      • Opettajuuden muutos
      • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

Avainsanat

ammatti-identiteetti ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka digipedagogiikka Digitaalisuus digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö opiskelijan ohjaus Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala tietotyö toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

Metropolian blogit
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojaseloste / Privacy Overview

Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

—--

This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!