Hyppää pääsisaltöön
Hiiltä ja timanttia

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Hiiltä ja timanttia
Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
0

”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä

Marianne Roivas · 15.11.2022
Kuva: Marcela Rogante, Unsplash

”Kuuletko meitä, Maija? Oletko siellä? Anna meille merkki itsestäsi!” Nettimeemeissä Zoom- ja Teams-palaverit on piruillen rinnastettu spiritismi-istuntoihin. Epäonniseen koreografiaan kuuluvat mustat laatikot videokuvan sijaan sekä mikrofoni, joka ei mene päälle tai on ehkä unohtunut kiinni. Opetustyön ”uuden normaalin” ei kuitenkaan tarvitse olla näin kömpelöä. Aiheesta on puhuttu paljon, ja ohjeistuksia on tarjolla siellä täällä. Kokoan tähän kirjoitukseen niistä mielestäni olennaisimmat etätapaamisia ajatellen.

Yhteinen virtuaalinen tila ei automaattisesti takaa hyvän vuorovaikutuksen syntymistä.

Etäopetus ja -kokoukset eivät sinällään ole uusi asia, mutta koronapandemian myötä ne tulivat vastaansanomattomasti osaksi opetusalan arkea. Vastentahtoisimpienkin oli heittäydyttävä breakout roomien ja ruudunjakojen maailmaan. Viimeistään nyt, parin vuoden intensiiviharjoittelun jälkeen, kaikille on selvää ainakin se, ettei yhteinen virtuaalinen tila automaattisesti takaa hyvän vuorovaikutuksen syntymistä.

Vaikka työympäristöt ja tekniset alustat miten kehittyvät, ei ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitys tulevaisuudessakaan katoa. Ihmisen kyky mukautua muuttuviin viestintätilanteisiin ja omaksua erilaisia viestintärooleja peittoaa tekoälyn ja robotit. Nykyiseen maailmanmenoon kuuluvat monimutkaiset ongelmat ovat tyypillisesti niitä, jotka vaativat eniten intensiivistä viestintää juuri ihmisten ja tiimien välillä. Etätapaamiset ovat tulleet jäädäkseen. (Valo & Sivunen 2020.)

”Tekeekö zoomailu meistä yksinäisiä zombeja?” kysyi Opettaja-lehden artikkeli jo kaksi vuotta sitten ja ilmaisi huolensa työyhteisöjen hengestä ja työhön kiinnittymisestä. Nyt olemme palanneet kampuksille eikä välitöntä erakoitumisen vaaraa enää ole. Etäopetus ja etäkokoukset kollegoiden ja sidosryhmien kanssa näyttäytyvät kuitenkin osana sitä, mistä koronaepidemian alussa ryhdyttiin puhumaan ”uutena normaalina”. Etätapaamiset vapauttavat aikaa työmatkoista ja voivat tehdä työskentelystä fokusoitunutta ja tehokasta. Pienellä vaivannäöllä etätapaamisista saa viestinnällisesti onnistuneita.

Tunnista tavoite ja rakenna varmuutta

Etäpalavereissa ja -esiintymisissä pätevät pitkälle samat lainalaisuudet kuin muissakin puheviestintätilanteissa. On tärkeää, että tavoite on osallistujien tiedossa ja kaikilla on sama ymmärrys esimerkiksi keskeisistä käsitteistä. Hyvä esiintyjä tunnistaa viestintätarkoituksensa, orientoituu viestintätilanteeseen realistisesti, havainnollistaa ja perustelee, satsaa aloitukseen ja lopetukseen. Ennen kaikkea hyvä esiintyjä on kiinnostunut kuuntelijoiden odotuksista ja kohdentaa esityksensä sisällön tarkasti juuri heille (ks. lisää esim. Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta-Rapo 2012).

On hyödyllistä ajatella itsensä pikemminkin asiansa kuin oman itsensä esittäjäksi.

Esiintymisjännitys voi nousta pintaan myös verkkoympäristössä – tai voi olla, että juuri tekniikan hallinta jännittää. Esiintymisvarmuuden rakentamisessa tärkeä askel on hyväksyä ja kohdata oma jännittäminen. Hyvä valmistautuminen kannattaa aina, ja ammatillisissa tilanteissa on hyödyllistä ajatella itsensä pikemminkin asiansa kuin oman itsensä esittäjäksi. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että vuorovaikutustilanteessa vastuu kuuluu sekä puhujalle että kuuntelijalle (Kielijelppi).

Luo edellytyksiä yhteisöllisyydelle

Aiemmin tänä vuonna Metropolian dialogipäällikkö Minna Kaihovirta bloggasi havainnollisesti läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukemisesta virtuaalitapaamisissa. Kaihovirta kehottaa virtuaalitapaamisen vetäjää muun muassa satsaamaan ensivaikutelmaan ja aloitukseen sekä sisällyttämään mahdollisuuden kysymyksille ja keskustelulle muuallekin kuin esityksen loppuun. Kun vedät etäsessiota, rohkaise siis osallistujia laittamaan kamera päälle, tervehdi heitä mahdollisuuksien mukaan jopa nimellä, laita chatti laulamaan ja katso kameraan eikä osallistujien kasvokuviin, vaikka vaisto sanoisi muuta.

Lisävinkiksi sopisi, että esimerkiksi presentaation päätteeksi repliikki ”Onko kysyttävää?” toimii pikemminkin keskustelun torppaajana kuin rohkaisuna dialogiin. Parempi on esittää osallistujille itse kysymys tai tiedustella avoimessa muodossa osallistujien mietteitä tai jopa fiiliksiä.

Etätapaamisten vetäjänä on hyvä opetella tietoisesti antamaan puhetilaa toisille.

Läsnäolijat tarvitsevat aikaa ottaakseen osaa. Esiintyjästä hiljainen sekunti tuntuu aina pidemmältä kuin kuuntelijasta, ja verkossa hiljaiset sekunnit hidastuvat entisestään. Etätapaamisten vetäjänä on hyvä opetella tietoisesti antamaan puhetilaa toisille. Välillä se tarkoittaa hiljaisuuden tuoman epämukavuuden sietämistä, kun osallistujat vasta kokoavat ajatuksiaan ja miettivät puheenvuorojaan.

Tunne vuorovaikutuksen ohuudesta ja tekniikan läsnäolo haittaavat toisia enemmän kuin toisia. Keskustelu- ja kommentointivastuun jakaminen järjestelmällisesti tuo tulosta, kun äänessä ei ole vain muutama rohkein. Esimerkiksi fasilitoinnin menetelmistä saa tähän tukea, vaihtoehtoja ja omaa varmuutta (ks. vinkkejä esim. Ala-Nikkola & Ylikahri 2020).

Laita puitteet kuntoon

Etätapaamisten onnistumisessa on osin kyse tekniikasta – ja oikeastaan varsin yksinkertaisista asioista. Ennakkovalmistelujen top viitoseen laittaisin nämä ohjeet:

  1. Hakeudu rauhalliseen tilaan, jossa on neutraali tausta. Vaihtoehtoisesti käytä taustan sumennusta tai taustakuvaa. Jos käytät sumennusta, älä liiku isosti edestakaisin, ettet välillä katoa kuvasta kokonaan. Kun valitset taustakuvaa, mieti sen luomaa vaikutelmaa ja tunnelmaa. Esimerkiksi Teamsin Tähtien sota -henkinen avaruuskuva on aivan mahtava mutta ei sovi joka tilanteeseen. Vaienna puhelin, kodinkoneet ja tietokoneen ilmoitukset. Kotioloissa varmista, että kotona olevat osaavat jättää sinut rauhaan. Tarpeen mukaan hakeudu organisaatiosi äänieristettyihin tiloihin.
  2. Vaatteiden, korujen ja jopa kosmetiikan kaltaiset artefaktit vaikuttavat ensivaikutelmiimme ja myös – usein stereotyyppisiin – tulkintoihimme, joita teemme kanssaihmisistä (Kielijelppi). Pukeudu etätapaamisissakin tilanteeseen sopivasti ja tavalla, josta pidät. Ota huomioon taustan väri, ettet sulaudu siihen kokonaan. Vältä raitaa, ruutua ja muita pieniä kuvioita, koska ne voivat alkaa elää ja vilkkua videokuvassa.
  3. Jos kamerana on kannettavan tietokoneen kamera, nosta tietokonetta kirjapinon tai vaikkapa joogapalikan avulla niin, että muut osallistujat näkevät kasvosi, eivät pelkästään otsasi tai leukasi. Laita tietokoneen yläpuolelle lappu muistuttamaan kameraan katsomisesta.
  4. Valon olisi hyvä tulla edestä. Voimakas vastavalo tekee esiintyjästä mustaa mössöä, eikä virtuaalitapaaminen ole oikea paikka piiloutua varjoihin. Luonnonvalo ikkunasta on paras, kohdevalo myös hyvä. Kaupat pullistelevat vloggaajille ja striimaajille suunniteltuja rengasvaloja, joissa voi säätää valon määrää ja laatua. Ne eivät monta kymppiä maksa. Kannattaa valita laite, joka ei kaadu hipaisusta ja johon saa tarvittaessa kiinni erillisen webbikameran.
  5. Totuttele katsomaan itseäsi videokuvassa. Tarkkaile lempeästi maneereitasi ja kitke pois asiat, jotka voivat häiritä viestisi perillemenoa. Suhteellisen hillitty kehonkieli ja rauhallinen puhetapa herättävät luottamusta asiantuntijakontekstissa. Voit mainiosti höystää puhettasi eleillä, mutta on eri asia olla positiivisen eloisa kuin uuvuttaa muut loputtomalla dramaattisella heilumisella.

Satsaa arkisiinkin kohtaamisiin

Korkeakouluopettajan työpäivä koostuu välillä etäpalavereista toiseen kiirehtimisestä. Käytännön etäkokousvinkeistä pidän itse hyvänä näitä:

  • Tule virtuaalitilaan ajoissa, koska myöhästely koetaan muiden osallistujien ajan väärinkäyttönä, vaikka kukaan ei viitsisikään antaa moitteita. Varaa kirjautumisen mahdollisiin ongelmiin muutama minuutti etuaikaa. Jos et saa tekniikkaa toimimaan, poistu ja palaa. Opettele sovelluksen peruskäyttö niin, että hallitset sen vaikka unissasi. Silloin tarvitsee kysellä vähemmän, että ”Näkyykö?” ja ”Kuuluuko?” Lue organisaatiosi tarjoamat ohjeet tai seikkaile YouTubessa. Pidä laitteesi ajan tasalla.
  • Kun liityt kokoukseen, kokeile kameraa ja ääntä heti, ei vasta oman puheenvuorosi aikaan. Yleisö antaa helpommin anteeksi huonon kuva- kuin ääniyhteyden (Future Marja). Katso, miten näyt kuvassa ja säädä tarpeen mukaan. Hyvä käytäntö on, että ainakin tapaamisen aluksi ja lopuksi kaikki pitävät kamerat päällä, vaikka laittaisivatkin ne myöhemmin pois ”säästääkseen kaistaa”.
  • Puhu selkeästi. Käytä myös selkeitä ilmeitä, jopa liioittele hieman kameraa varten. Nyökyttele, hymyile. Tunne äänesi ja käytä sitä hyvin. Painota tärkeitä asioita rohkeasti äläkä pidä kättä suun edessä, kun puhut. Jos sinulla on sähköpöytä, työskentele seisaaltasi – saat olemukseesi ryhtiä ja äänikin kulkee paremmin.
  • Kuuntele huolellisesti palaveria koskevat säännöt esimerkiksi puheenvuoron pyytämisestä tai osallistu sääntöjen laatimiseen aktiivisesti. Noudata sääntöjä. Huolehdi taukojen pitämisestä silloinkin, kun työn imu vie mennessään. Ole läsnä, kysy ja kuuntele.

Etäpalavereista liikkuu verkossa spiritismimeemien lisäksi huomattavasti mukavampia meemejä. Yksi niistä on vertaus ihastuttavaan Muppet Show’hun. Ja todellakin – siellä me olemme omissa lokeroissamme mutta silti yhdessä, ja kaikkea moninaisuutta johtaa kunkin tilaisuuden oma “Kermit”. Toimii, eikö vain?

Kirjoittaja

Marianne Roivas on filosofian tohtori, suomen kielen ja viestinnän lehtori, kokenut julkaisujen toimittaja ja tämän vuoden esikoiskirjailija.

Lähteet:

Ala-Nikkola, Elina & Ylikahri, Kati 2020. Fasilitointi sujuu verkossakin! – 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin. Hiiltä ja timanttia -blogi 30.4.2020. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Future Marja. Näin esiinnyt asiantuntevasti ja luontevasti Teamsissa tai Zoomissa.

Kaihovirta, Minna 2022. Kuulijasta osallistujaksi – läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa. Hiiltä ja timanttia -blogi 13.6.2022. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Kielijelppi. Helsingin yliopiston kielikeskus. Päivitetty 2021.

Lohtaja-Ahonen, Sirke & Kaihovirta-Rapo, Minna 2012. Tehoa työelämän viestintään. Puhu kuulijalle, kirjoita lukijalle. Helsinki: Alma Talent.

Tikkanen, Tiina 2020. Etäopetus korkeakouluissa jatkuu – tekeekö zoomailu meistä yksinäisiä zombeja? Opettaja 21.10.2022.

Torkki, Juhana 2006. Puhevalta. Kuinka kuulijat vakuutetaan. Helsinki: Otava.

​​Valo, Maarit & Sivunen, Anu 2020. Future Directions in Workplace Communication. Teoksessa L. Mikkola, & M. Valo (toim.), Workplace Communication. Lontoo: Routledge.

esiintyminenetäkokousetäopetusetätapaaminenetätyöpuheviestintätaidotvuorovaikutus

Ei kommentteja

    Kommentoi

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
      22.12.2022
    • Fasilitointi sujuu verkossakin! —  10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
      Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä…
      30.4.2020
    • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
      Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
      28.5.2020

    Marianne Roivas

    on esikoiskirjailija, kirjallisuudentutkija (FT) ja Metropolian suomen kielen ja viestinnän lehtori. Hän on loputtoman kiinnostunut erilaisista teksteistä ja siitä, mitä niillä voidaan saada aikaan. Työssään sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmissa hän korostaa selkeää, tavoitteellista ja asiakasta kuulevaa viestintää. Vapaa-aikansa hän viettää pitkälti kirjojen ja hevosten parissa.

    Tietoa blogista

    Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut- ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.

    Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta

    • Riikka Wallin, päätoimittaja, julkaisemisen asiantuntija, p. 040 869 1849
    • Sonja Holappa, lehtori (kielet), p. 040 125 2690
    • Johanna Tirronen, lehtori, p. 050 5850 350

    Sähköpostiosoitteet:

    Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.

    Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.

    Tutustu blogin kirjoittajaohjeisiin (pdf)

    Uusimmat jutut

    • Osallisuudella on väliä viestinnässä

      28.3.2023
    • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa

      23.3.2023
    • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana

      22.3.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (7)
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Osallisuudella on väliä viestinnässä
        • Huomioi osallisuus viestinnän suunnittelussa
        • Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
        • Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
      • ▼ helmikuu (2)
        • Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
        • Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
      • ▼ tammikuu (1)
        • Assessing Necessary Future Soft Skills
    • ▼ 2022 (27)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Hiiltä ja timanttia -blogi kiittää vuodesta 2022!
        • Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus
      • ▼ marraskuu (3)
        • Osallistuva työote arvojen uudistuksessa - oppeja ja onnistumisia
        • ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä
        • Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1.
      • ▼ lokakuu (3)
        • Pedagogiset linjaukset laadun perustana
        • Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen - tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5
        • Podcast pähkinänkuoressa - vinkkejä opettajalle
      • ▼ syyskuu (4)
        • Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan!
        • Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista?
        • Oppimista käänteisesti - Flippaus vai floppaus?
        • E-kirja on kevyt kantaa! - Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta?
      • ▼ elokuu (1)
        • Lähteä vai jäädä? - kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Kuulijasta osallistujaksi - läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa
        • 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3
        • Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja
      • ▼ toukokuu (1)
        • ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus
      • ▼ huhtikuu (1)
        • 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3
      • ▼ maaliskuu (3)
        • 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3
        • Kehittämässä hyvinvointia kampuksella
        • Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä
      • ▼ helmikuu (4)
        • Creating International Classrooms through Virtual Exchange
        • Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5
        • Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme
        • Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4
      • ▼ tammikuu (2)
        • Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman
        • Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa
    • ► 2021 (30)
      • ► joulukuu (5)
        • Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskunta kiittää vuodesta 2021!
        • Onnellisuus ja (jatkuva) oppiminen
        • Integrating through Simulation – Boss Fight in English Communication Class 💥
        • Vinkkejä onnistuneeseen yhteiskirjoittamiseen
        • Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3
      • ► marraskuu (3)
        • Onnistunut digitaalinen opiskelupäiväkokemus
        • Kohtaamisen sietämätön keveys
        • Vapaus valita – verkkototeutuksella vahva vetovoima
      • ► lokakuu (2)
        • Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
        • Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas
      • ► syyskuu (4)
        • Kurssi verkkoon – kurkistus käytännön toteutukseen
        • Monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia rakentamassa – oppeja HyMy-kylästä, osa 2
        • 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen
        • What Are Good Instructors Made Of?
      • ► kesäkuu (3)
        • Poikkeusoloissa yhteiskehittämisen ja kohtaamisen tarve kasvaa – oppeja HyMy-kylästä, osa 1
        • ”Ammattimaista ja nokkelaa, olen todella vaikuttunut!” – Positiivisen pedagogiikan voima
        • Hyvä oppiminen verkossa tarvitsee erityistä huomiota
      • ► toukokuu (4)
        • Jotain lainattua ja jotain digistä — Vuorovaikutus digiloikan jälkeen
        • Verkko-oppimisen vakiintuminen uudeksi normaaliksi terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa
        • Attracting the next generation: gamification in education
        • Mistä on hyvät ohjaajat tehty?
      • ► maaliskuu (5)
        • Kun on tunteet – Kannattelevassa ohjauksessa opiskelijan tunteet tehdään näkyväksi
        • Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
        • Yhteisöllistä oppimista verkossa kansainvälisesti
        • Pelillisyys terveydenhoitajan työvälineeksi
        • Kirjoita onnistunut asiantuntija-artikkeli!
      • ► helmikuu (3)
        • Verkkotapahtumassakin voi kehittää hyötypelejä ketterästi
        • Navigointia kohti avointa korkeakoulua
        • Tulevaisuusajattelu opettajan työvälineenä
      • ► tammikuu (1)
        • Metropolia vaikuttaa vahvistamalla jatkuvaa oppimista
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (1)
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 3/3: Writing Clinics
      • ► marraskuu (4)
        • Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille
        • Pelaamalla kirjasto tutuksi
        • Monimuotoisia ratkaisuja bioanalyytikoiden kasvavaan työvoimatarpeeseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 2/3: The GATE model
      • ► lokakuu (5)
        • Mitä pedagogisen käsikirjoituksen jälkeen?
        • Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista
        • Verkossa opiskelu on opiskelijalle arkipäivää
        • Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tarjoaa joustavuutta toteuttamiseen
        • Benefits of Systematic Degree Program Design 1/3
      • ► syyskuu (4)
        • Ammattikorkeakoulut palvelevat yhteiskuntaa
        • Tulevaisuuden osaamistarpeita muotoilemassa 3/3
        • Johtamisessa tarvitaan pedagogista asennetta
        • Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
      • ► elokuu (2)
        • Pedagoginen suunnittelu lehtori Virtasen tapaan
        • Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
      • ► kesäkuu (5)
        • Hyvää kesää toivottaa Hiiltä ja timanttia -toimituskunta!
        • Virtuaalisimulaatiopeleillä uusia ulottuvuuksia korkeakouluopetukseen
        • Pedagogiikan ja teknologian liitto vuonna 2020
        • Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä
        • Digital Baby Steps 3/3: The Corona Leap!
      • ► toukokuu (3)
        • Digipedagogiikka – poikkeustilasta uuteen normaaliin
        • Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme
        • Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena
      • ► huhtikuu (3)
        • Fasilitointi sujuu verkossakin! — 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin
        • Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto?
        • Hyvä opettaja – omien palveluidensa muotoilija?! 2/3
      • ► maaliskuu (3)
        • Kokemuksia pakopelin käytöstä tiedonhaun ohjauksessa
        • Koronavirus oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään?
        • Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
      • ► helmikuu (3)
        • Hyvinvointia etsimässä
        • Asiantuntijana somessa - viesti ja vaikuta faktoilla
        • Oppimista muotoilemassa 1/3
    • ► 2019 (37)
      • ► joulukuu (2)
        • OnePage-menetelmä kriittiseen ajatteluun
        • Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti
      • ► marraskuu (4)
        • Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
        • Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet
        • Työelämän timanttiset taidot - 7 vinkkiä voimavaraistumiseen
        • Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
      • ► lokakuu (4)
        • Sammakoita vai suitsutuksia - palautteen merkitys oppimiselle
        • Monialaisuuden voima
        • Digital baby steps 2/3: PowerPoint with audio anyone?
        • Osallistamisesta osallisuuteen - hyviä käytäntöjä yhdessä kehittäen
      • ► syyskuu (2)
        • Koulutuksen evoluutio ja luova musiikin tekeminen
        • Narratiivinen ammatti-identiteetti
      • ► elokuu (3)
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 2/2
        • Uusia ideoita opinnäytetyön ohjaamiseen
        • Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
      • ► kesäkuu (4)
        • Katsauksia Hiiltä ja timanttia -blogin vuoteen - syksyllä jatkamme!
        • Uuden työn kaleidoskooppi
        • Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ratkaistaan rohkeudella ja yhteistyöllä
        • Narratiivisuutta pedagogiikkaan
      • ► toukokuu (3)
        • “Roolipelaa” ammattilaista - pakopelit oppimisen välineinä ammattikorkeakoulussa
        • Luentoesiintymisestä dialogisen oppimistilanteen rakentamiseen
        • Kuusi tiedonhallinnan menetelmää tietointensiivisen työn tekijöille
      • ► huhtikuu (5)
        • Teorian ja käytännön yhdistyminen – aloittelijasta kohti asiantuntijuutta
        • YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
        • Youtube - viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2
        • Ristiriidan pedagogiikkaa
        • Erasmus - panostus Euroopan yhtenäisyyteen ja uusiin sukupolviin
      • ► maaliskuu (4)
        • Kehotietoisuus – oppimisen perusta
        • Fiktion voima
        • Virtuaalisimulaatiopelit hoitotyön opetuksessa
        • Asiantuntija - näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
      • ► helmikuu (3)
        • Podcast: Vuorovaikutus verkossa ei ole sattumaa
        • Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
        • Digitukea 24/5?!
      • ► tammikuu (3)
        • Näin teet hyvän PowerPoint-esityksen
        • Ohjattu pienryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua
        • Oppimisanalytiikka oppimisen ohjaamisen työvälineenä
    • ► 2018 (34)
      • ► joulukuu (3)
        • Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä
        • Arvioinnin kesyt ja viheliäiset haasteet
        • Asiantuntija somessa - mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
      • ► marraskuu (4)
        • Tietämättömyyden oppimisesta
        • Hyötypelit opetuksen uudistajina?
        • 10-Week Sprint Sote Edition - uusi tapa oppia yrittäjyyttä
        • Mitä tapahtui kun kemian opetus vietiin verkkoon?
      • ► lokakuu (5)
        • Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?
        • Vallankäyttö opetuksessa ja ohjauksessa
        • Toiminnallista kielenopetusta korkeakoulussa
        • Siivet kantavat - korkeakoulusta työelämään
        • Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria
      • ► syyskuu (4)
        • Digitaalinen muistikirja - konttori taskussa
        • Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää
        • Metropoliassa ratkotaan yhteiskunnallisia muutoksia yhdessä
        • Näin teet oman podcastin
      • ► elokuu (2)
        • Ryhmänohjaus ja pedagoginen ammattitaito - yhteisiä löytöretkiä
        • Qualified Empathy - the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
      • ► kesäkuu (5)
        • Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
        • Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
        • Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
        • Onko tunteissa mitään järkeä?!
        • 10 vinkkiä digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen
      • ► toukokuu (4)
        • Tämä mullistaa koulutuksen - teknologia opetuksen muuttajana
        • Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP
        • Muuten saattaa käydä niin, että… - 6 vinkkiä laadukkaaseen kurssisuunnitteluun
        • Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa - suuhygienistitutkinto Instagramissa
      • ► huhtikuu (3)
        • Opettajasta tubettaja?!
        • Opettajan muuttuva työnkuva
        • Miten korkeakoulu vastaa opetuksen murrokseen?
      • ► maaliskuu (4)
        • Dialogi opiskelijan ohjauksen menetelmänä
        • Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
        • Korkeakouluopettajan ammatillisuuden kehittyminen
        • Hiiltä ja timanttia - opittajat pedagogiikan rajapinnoilla
    • ► 2016 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • ”Uutishuone” pedagoginen ratkaisu yhteisölliseen oppimiseen
      • ► kesäkuu (3)
        • Viestijän matka Oppijan polulla
        • "Camel boots" opettajasta tiimiopettajaksi
        • Tiimiopettajuutta kansainvälisellä opintojaksolla
      • ► toukokuu (2)
        • Osaamisen ketteryys työelämätaitona
        • Satelliitissako tulevaisuus?
      • ► huhtikuu (1)
        • Palautteesta vauhtia osaamisloikkaan
      • ► maaliskuu (3)
        • Jos haluaa saada on pakko antaa
        • Opettajuuden muutos
        • “The feedback has given me new views on my capabilities and strengths as well as pushed me to work harder for the group”

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenoppiminen kirjallinen viestintä korkeakoulu korkeakouluopetus korkeakoulupedagogiikka Metropolia muutosjohtaminen ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppijalähtöinen kehittäminen oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillistäminen pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media terveysala toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö universities of applied sciences verkko-opetus verkko-opinnot verkkopainotteiset opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö

    Oppiminen Metropolia.fi-sivustolla

    Tutustu Metropolian pedagogisiin linjauksiin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste