Selvitysten mukaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden on vaikea työllistyä Suomeen opiskelijoiden tahtotilasta huolimatta (1) ja valmistumisen jälkeen EU- ja ETA -maista tulevista opiskelijoista vain noin 62%  jää Suomeen töihin (2). Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE jatkokehitys -hankkeessa on kehitetty kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen työllistymistä tukevia malleja. Vastataksemme haasteeseen olemme kehittäneet yhteistyössä Metropolian Ammattikorkeakoulun sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAn kanssa vertaismentoroinnin pilottiohjelman.    

Vertaismentorointi osana Metropolian ja METKAn yhteistyötä  

Metropolia ja METKA tekevät yhteistyötä muun muassa ammattikorkeakouluopiskelijoiden tutoroinnin kautta. Vuonna 2021 Metropolia toteuttaa yhteistyössä METKAn kanssa vertaismentoroinnin pilotin liiketalouden kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Vertaismentoroinnissa mentori ja aktori jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan.   

Vertaismentoroinnin kulmakivenä toimii mentorin aktorille tarjoama tuki ja mahdollisuus reflektoida sekä haastaa omia ajatuksia ja tavoitteita. Vertaismentoroinnin pilottikokeilussa mentoreiden on tarkoitus auttaa omalla toiminnallaan opiskelijoita pääsemään mahdollisimman hyvin kiinni työelämään jo opintojen aikana. Mentorin ja aktorin välillä vallitsee oppimis- ja vuorovaikutussuhde, joka nojaa molemminpuoliseen luottamuksellisuuteen (3).    

Vertaismentoroinnin pilotti   

Pilotti on suunniteltu yhteistyössä METKAn ja SIMHEn kanssa hyödyntäen liiketalouden tutkinnoissa aiemmin toteutettua mentorointiohjelmaa. Pilotti koostuu mentoreiden rekrytoinnista ja koulutuksesta sekä varsinaisen vertaismentoroinnin toteuttamisesta.  Kohderyhmänä toimivat Metropolian kansainvälisen liiketalouden opiskelijat. Koulutukseen osallistui viisi mentoria, joista kolme ovat valmistuneet Metropolian kansainvälisen liiketalouden linjoilta muutaman vuoden sisällä ja kahdella kyseiset opinnot ovat loppusuoralla. Mentoreiden määrä mahdollistaa noin 12 opiskelijan laadukkaan mentoroinnin.   

Mentoroinnin suositeltu kesto on puolesta vuodesta vuoteen, sillä tämä helpottaa luottamussuhteen syntymistä mentorin ja aktorin välille, sekä antaa aktorille tarpeeksi aikaa käsitellä oppimaansa (4). METKAn pilottikokeilun mentoroinnin kesto on yhden lukukauden, eli noin puoli vuotta. Mentorit ovat yhteydessä aktoreihinsa jo ennen lukukauden alkua, mutta varsinaiset mentoritapaamiset ajoittuvat syyslukukaudelle 2021.   

Pilottikokeilussa yksi mentori vastaa useammasta aktorista, joka tarjoaa mahdollisuuksia aktorien väliseen vuorovaikutukseen sekä toisiltaan oppimiseen.  Heterogeenisessä ryhmässä aktoreiden omat tiedot ja kokemukset integroituvat sekä toistensa että mentorin jakamaan tietoon (5).  

Mentori toimii METKAn tutoroinnin ja ohjauksen tiimin alaisuudessa ja tekee tämän kautta yhteistyötä Metropolian ja oman koulutusalansa ammattilaisten kanssa. Monisäikeisellä ohjauksen verkostolla voidaan varmistua siitä, että uralle tähtäävälle opiskelijalle voidaan tarjota laadukasta ja opiskelijan tarpeisiin vastaavaa tukea. Vertaismentoroinnin kautta opiskelijalle tarjotaan tukea henkilöltä, jolla on omakohtaisia kokemuksia saman tyyppisestä elämäntilanteesta lähimenneisyydestä (3).  

Syksyllä 2021 pilottikokeilussa järjestetään noin kuukauden välein yhteisiä tapaamisia kaikille mentoreille ja aktoreille. Näissä yhteisissä tapaamisissa käsitellään aktoreille urakehityksen ja työllistymisen kannalta ajankohtaisia aiheita METKAn ohjaustiimin sekä ulkoisten puhujien johdolla. Mentoreiden ja aktoreiden keskinäiset tapaamiset sijoittuvat näiden yhteisten tapaamisten välille. Tällä varmistetaan, että mentorointia tapahtuu tasaisesti ja aktoreilla on mahdollisuus reflektoida ja soveltaa yhteisten tapaamisten aiheita omiin tavoitteisiinsa myös oman mentorinsa kanssa. 

Vertaismentoroinnin tavoitteena on saavuttaa osallistuvan opiskelijan laajempi integroituminen suomalaiseen työelämään sekä korkeakouluyhteisöön. Tavoitteena on myös tarjota osallistujille tarpeellisia työkaluja ja kontakteja uran eteenpäin viemiselle suomalaisessa yhteiskunnassa.  

Vertaismentorin rooli ja tehtävät 

Metropolian ja METKAn pilottikokeilussa mentorin tehtävänä on toimia luottamuksellisena sekä turvallisena keskustelu mahdollisuuksien tarjoajana. Mentorilta odotetaan reflektoivaa ja keskustelevaa otetta aktorin tavoitteiden ja ajatuksien haastamiseen, jotta korkein mahdollinen hyöty mentoroinnista saavutettaisiin. Mentorin ei ole tarkoituksenmukaista tarjota aktorilleen suoria vastauksia, vaan mentorin tulee ymmärtää yksilöön ja yksilölliseen tilanteeseen vaikuttavat tekijät ja tarjota parhaansa mukaan opiskelijalle työkaluja urakehitykseen, sekä haastaa uraan ja tavoitteiden saavuttamiseen liitännäisiä ajatusmalleja. 

Mentoreille järjestetyissä koulutuksissa pyrittiin tarjoamaan mahdollisimman kattavasti työkaluja mentorina onnistumiseen sekä suuntaamaan mentoreiden omaa osaamista ja tietotaitoa kohti ohjaavampaa ja valmentavampaa otetta. Koulutuksissa käytiin läpi erilaisia verkostoitumisen taitoja, urapolulle orientoitumista, motivaation ylläpitoa ja ohjaamisen taitoja, sekä omien vahvuuksien esille tuomista työelämässä. Toteutus järjestettiin etänä ja kouluttajiksi oli kutsuttu sekä Metropolian henkilökuntaa että työelämän osaajia Metropolian ulkopuolelta. Keskusteleva ilmapiiri loi mahdollisuuden koulutettaville jakaa omia kokemuksiaan sekä oppia myös toisiltaan. Keväällä pidetyt vertaismentoreiden koulutukset johtavat syksyllä alkavaan varsinaiseen vertaismentorointiin.  

“Hyvä määrä erilaisia vieraita, sisältö oli ajankohtaista ja relevanttia.”  

Kevään mentoreiden koulutuksista kerättiin palautetta ja saadun palautteen perusteella koulutuksen koettiin vastaavan tarpeisiin. Koko pilotin palautteiden keruu tapahtuu joulukuussa. Pilotin onnistumista mitataan mentoreilta ja aktoreilta kerätyillä palautteilla.  

Vertaismentoroinnin kokeilulla tavoitellaan kansainvälisten opiskelijoiden parempaa integroitumista 

Kansainvälisten opiskelijoiden työelämäverkostot eivät ole yhtä hyvät kuin suomalaisten opiskelijoiden. Verkostojen puutteellisuus vaikeuttaa työllistymistä. Vertaismentori onkin kansainväliselle opiskelijalle ehdottoman tärkeä tuki työelämän verkostojen luomiseen. Mentori voi omalla ohjaavalla ja valmentavalla otteellaan tarjota aktorilleen neuvoja uralla alkuun pääsemisessä, sekä auttaa opiskelijaa verkostoitumaan alan tekijöiden kanssa luoden uusia mahdollisuuksia. Mentorista on aktorilleen apua kulttuurierojen hahmottamisessa ja kielitaitoon liittyvissä asioissa (6).  

Vertaismentoroinnilla kansainvälisille opiskelijoille tähdätään aktorin turvalliseen ja tietoiseen toimintaan paikallisilla työllisyysmarkkinoilla. Tässä mentorin omilla kokemuksilla ja tietotaidolla paikallisilta työmarkkinoilta on suuri merkitys.   

SIMHE jatkokehitys -hankkeessa kehitetyistä malleista voit lukea lisää SIMHE artikkelikokoelmasta: Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus) (7).  

SIMHE jatkokehitys -hankkeen päärahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö ja toiminta-aika 1.3.2019 – 31.08.2021. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu.  

Lähteet: 

 1) Rydman, A. 2020. Joka kolmas kv-opiskelija lähtee valmistuttuaan. Verkkouutiset.fi. Luettu 19.5.  

2) Juusola, H., Nori, H., Lyytinen, A., Kohtamäki, V. & Kivistö, J. 2021. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:14. Luettu 27.5.2021 

3) Luhanka-Aalto, R. 2017. Mentorointiopas Opas mentorointikoordinaattoreille (PDF) Luettu 5.5.2021  

4) Kanniainen, M., Nylund, J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja (PDF) Luettu 5.5.2021  

5) Sillanpää, P. 2015. Vertaismentorointi tukee ammatillista kasvua (Theseus). Luettu 5.5.2021  

6) Luostarinen, J., Juvonen, K., Miettinen, E., Niskanen, H. & Saaristo, S. 2020. Mentoroinnilla tukea maahanmuuttajan polulle. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu. Luettu 5.5.2021  

7) Stenberg, H., Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. 2020. Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. 

Kirjoittajat: 

Fanny Pohjankoski on kätilötyön opintojensa loppusuoralla Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on pitkän linjan opiskelija-aktiivi etenkin tutoroinnin saralla. Hän toimii vuonna 2021 METKAn hallituksessa tutoroinnin ja ohjauksen tiimissä.  

Kerttu Apajalahti opiskelee neljättä vuotta Metropolia Ammattikorkeakoulun International Business and Logistics -linjalla. Hän kirjoittaa opinnäytetyötä informaatiologistiikan ja datan ymmärtämisen vaikutuksesta päätöksentekoon. Hän on kokenut tutoroinnin ja ohjauksen ammattilainen monikansallisessa ympäristössä.    

Outi Lemettinen (KTM) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE-palveluissa. Hän työskentelee maahanmuuttajien koulutusta koskevissa kehittämishankkeissa. Hän toimii projektipäällikkönä SIMHE jatkokehitys ja SIMHE app -hankkeissa.  

 

 

Mikä ihmeen Talent Boost, SIMHE tai Oske, minulta kysytään aika ajoin. Kun työskentelee tiiviisti teemojen ympärillä, unohtuu, että termien avaaminen on aika ajoin paikallaan ja on syytä levittää ymmärrystä, mitä nämä vieraskielisten korkeakoulutukseen liittyvät ”sisäpiirin” käsitteet tarkoittavat, mihin ne liittyvät ja miten ne suhteutuvat toisiinsa.

Blogitekstissäni kuvaan termejä korkeakoulutuksen näkökulmasta, jolloin kohderyhmänä ovat kansainväliset opiskelijat, korkeakoulukelpoiset ja korkeakoulutetut Suomessa jo asuvat vieraskieliset maahanmuuttajat. Jo vuodesta 2016 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla käynnistyneessä maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnassa, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), on tarjottu palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista.

Talent Boost –toiminta puolestaan on noussut vahvasti mukaan koulutus- ja työvoimapoliittiseen keskusteluun viime vuosina. Talent Boost ja SIMHE eivät ole irrallisia käsitteitä vaan liittyvät korkeakouluissa laajempaan jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen. Osana opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjä strategianeuvotteluja korkeakoulut ovat muun muassa laatineet Talent Boost –palvelulupauksen. Palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on siis SIMHE-toiminta, mikä linkittyikin jo vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriön kansallisen Talent Boost –toimenpideohjelman kansainvälisten osaajien veto- ja pitovoimaan liittyviin kysymyksiin.  Vuodesta 2019 alkaen Talent Boost -toimenpideohjelmassa vahvistettiin opiskelijoiden, tutkijoiden ja laaja-alaisen työvoiman maahanmuuton näkökulmia ja tätä kautta Talent Boost -käsitteen tunnettuus lisääntyi myös korkeakouluissa (1).

Talent Boost – palvelulupaus korkeakouluissa sisältää vieraskielisten opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien Suomeen houkuttelemiseksi ja integroimiseksi tehtävät toimenpiteet

Vuonna 2019 julkistettu Korkeakoulutuksen visio 2030 määrittää korkeakoulutukselle SIMHE-toiminnan kehittämisessäkin tunnistetut saavutettavuuden ja avoimuuden lisäämisen tavoitteet. Vision tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) suorittavat korkeakoulututkinnon ja koulutustarjonta olisi avoimesti kaikkien käytössä (2). SIMHE-työssä onkin jo kuluneina vuosina 2016–2020 kehitetty ohjauksen ja osaamisen tunnistamisen palveluiden lisäksi niin erilaisia korkeakoulutukseen pääsyä edistäviä koulutusratkaisuja kuin myös työllistymistä tukevia koulutusmalleja (3).

Suomen väestön vanheneminen ja nuorempien ikäluokkien pieneneminen ovat nostaneet tarpeen koulutus- ja työperäisen maahanmuuton kasvattamiselle. Poikkihallinnollisen Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteena onkin tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, työskennellä, tutkia ja yrittää. Ohjelman kautta valmistellaan tällä hetkellä muun muassa koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekarttaa, jossa määritellään tavoitteet, painopisteet sekä toimenpiteet vuoteen 2035 asti (4).

Talent Boost -palvelulupaus 2021–2024 ohjaa osaltaan korkeakoulujen kehittämistyötä

Talent Boost -toimenpideohjelma sisältää kansainvälisten osaajien houkutteluun, maahanmuuttoon ja Suomessa pysymisen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Korkeakoulujen vastasovitut strategiarahaosuuteen sisällytetyt Talent Boost -palvelulupaukset konkretisoivat korkeakoulujen vieraskielisiin opiskelijoihin, henkilöstöön tai muihin ulkomaalaissyntyisiin osaajiin kytkeytyvää strategista kehittämistyötä.

Talent Boost -palvelulupaukseen esimerkiksi Metropoliassa sisältyvät jo edellisellä strategiakaudella käynnistynyt maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta – SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), kaksikielisen toiminnallisen sairaanhoitajatutkinnon (Tokasa) kehittämisen ja pilotoinnin koordinointi yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sekä osallistuminen Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston koordinoimaan edistyneemmän tason Suomi toisena kielenä (S2)-opintojen kielitarjonnan kehittämistyöhön.

Metropoliassa jatkuvaa oppimista ohjataan strategiakaudella 2021–2024 Metropolia Match – palvelumalliin kytkeytyvän asiakkuusajattelun kautta, jossa vieraskieliset opiskelijat on tunnistettu omaksi asiakasryhmäkseen (5). Erilaisissa hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja pyritään vakiinnuttamaan Match-palvelumallin mukaisesti osaksi Metropolian toimintaa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi Suomeen työllistymistä edistävää S2-kielikoulutusmallia kytkettynä apurahaan ja Suomeen työllistymistä edistävää uraohjausmallia kansainvälisten opiskelijoiden ja työnantajien kohtauttamiseksi (6).

SIMHE palveluista ohjausta ja neuvontaa Suomessa jo asuville vieraskielisille korkeakoulukelpoisille ja korkeakoulutetuille maahanmuuttajille

SIMHE-toiminta on osa Talent Boost -palvelulupausta

SIMHE-korkeakoulut ohjaavat ja neuvovat korkeakoulukelpoisia ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Työssämme tuemme hyvien käytänteiden jalkauttamista muihin korkeakouluihin. SIMHE-toiminta on Metropoliassa kehittynyt vuosien saatossa ketterästi vastaamaan niin yksilöllisiin, yhteiskunnallisiin kuin alueellisiinkin tarpeisiin (7), (8).

SIMHE korkeakouluverkosto kehittää ja levittää hyviä käytänteitä

Korkeakouluopetuksen lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtäviin on kirjattu muun muassa yksilön ammatillisen kasvun tukeminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva ja soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Erinomainen ja konkreettinen esimerkki tästä lakiin kirjatun tehtävän toteutumisesta on vasta käynnistynyt ”Oske”: pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin kehittämishanke.

Oske-hankkeen kautta toteutamme Metropoliassa myös maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnalle asetettuja tavoitteita. Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista (9).  Metropoliaan ohjautuvaa vieraskielistä asiakasta palvelemme konseptoidulla kokonaisuudella, jonka sisältöön vaikuttavat niin ohjattavan elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet kuin palvelun taustalla oleva rahoituspohja. Monikanavainen rahoituspohja ja taustalla olevat eri yhteistyörakenteet vaikuttavat siihen, missä vaiheessa asiakkaan kotoutumissuunnitelmaa ja/tai koulutus- ja urapolkua SIMHE-palvelut tavoittavat hänet.

Oske on ns. SIMHE-hanke, jossa  mallinnetaan  osaamiskeskustoimintaa osana pk-seudun kuntakokeiluja

Tavoitteena on edistää pk-seudulla asuvien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä

Taustalla on väliä – ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla

Korkeakoulutuksen vision 2030 tavoitteisiin pääseminen edellyttää korkeakoulutuksen tarkastelussa opiskelijalähtöisyyden huomioimista. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu tarjoamalla kaikille samaa palvelua. Ulkomaalaistaustaiset ovat yksi tunnistettu ryhmä korkeakoulutuksessa, joiden koulutuspolkuun ja -palveluihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota (10).

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemassa hallitusohjelman mukaisessa korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa tarkastellaan myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä ja ongelmia korkeakoulutuksessa sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia kohdennetusti maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden, erilaisten oppijoiden, toimintarajoitteisten henkilöiden, romanien, saamelaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta (11). Talent Boost -palvelulupauksen myötä korkeakouluja ohjataankin kehittämään erilaisia S2-koulutusratkaisuja kielisyydestä johtuvien esteiden alentamiseksi.

Korkeakouluissa vasta-alkanut strategiakausi 2021–2024 haastaa kehittämään toimintaa entistä syvemmin opiskelija- ja työelämälähtöisemmäksi. Mielenkiintoista onkin palata aiheeseen neljän vuoden kuluttua ja nähdä, miten korkeakouluissa ja erityisesti ammattikorkeakouluissa olemme onnistuneet toisaalta mahdollistamaan yhdenvertaisen ja saavutettavan koulutuksen ja toisaalta vastaamaan niin yksilöiden, työelämän, alueiden kuin myös niin ajankohtaiseen digitalisaatiosta nouseviin kehittämistarpeisiin.

Lähteet

1. Lindeman, L. & Piiroinen, K. 2020. Talent Boost ja SIMHE yhdessä eteenpäin. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea-oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63.
2. OKM 2019. Korkeakouluvisio. Luettu 9.3.2021
3. Stenberg, H. & Airas, M. 2020. Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta ratkaisujen tuottajana. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63.
4. TEM. Talent Boost -toimenpideohjelma. Luettu 9.3.2021
5. Ruotsalainen, T. 2020. Tarve ymmärtää asiakasta ohjaa jatkuvan oppimisen kehittämistä. Arenen blogit. Luettu 9.3.2021
6. Antikainen, M., Deseille, E. & Iso-Heiniemi, E. 2020. Töihin Suomeen: Uraohjausta ja suomen kieltä kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea-oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63.
7. Stenberg, H., Autero,M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-TYÖELÄMÄKIRJAT 17.
8. Stenberg, H., Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. 2020. Yhdessä kohti osaajien Suomea- oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63.
9. Metropolia edistää vieraskielisten asiantuntijoiden työllistymistä osana kuntakokeiluja. Metropolia uutiset. Julkaistu 1.3.2021
10. Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi M.-L., Sarparanta, T., Shemsedini, g., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Julkaisut 22:2019.
11. OKM 2020. Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyö. Luettu 9.3.2021

Suomen kieli on keskeisin haaste kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisessä Suomeen (1, 2, 3). SIMHE-jatkokehitys-hankkeessa (4) S2-asiantuntijana toiminut Eveliina Korpela lähti ratkomaan haastetta pohtimalla, miten opiskelijan kielenoppimista voidaan tukea harjoittelun aikana. Kehitettyyn malliin kuuluu toimenpiteitä sekä harjoittelun alkaessa, sen kuluessa, että sen päätteeksi. Korpela on valmistellut laajasti materiaaleja harjoittelijan oppimisen ja pohdiskelun tueksi. Vaikka työyhteisöllä ja harjoittelun ohjaajalla on iso rooli, harjoittelija on itse aktiivinen oppija ja reflektoija. (5) Tämä blogikirjoitus kuvaa harjoitteluohjaajana mallia testatessa syntyneitä kokemuksiani ja havaintojani.

Mallin testausta asiantuntijaympäristössä

Pääsin toimimaan harjoitteluohjaajana, kun Ahmet Binaku suoritti European Business Administration -opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Metropolian maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE) tiimisssä syksyllä 2020. Harjoittelunsa aikana Ahmet pääsi työtehtäviensä ohella reflektoimaan suomen kielen oppimistaan kielituetun harjoittelun mallin testaamisen kautta. Korpelan mallia on kehitetty ja hyödynnetty aiemmin sosiaalialalla. Syksyn pilotin aikana tavoite oli kokeilla ja arvioida mallin soveltuvuutta asiantuntijatyössä ja perinteisemmässä toimistoympäristössä.

Asiantuntijatyössä vuorovaikutustilanteet ovat paikoin erilaisia verrattuna sosiaalialaan, missä tyypillisemmät asiakaskohtaamiset, ja viestintä esimerkiksi lasten, vanhempien ja potilaiden kanssa asettavat kielen käytölle tietynlaisia raameja. Asiantuntijaympäristössä taas korostuvat esim. muodollisen ja epämuodollisen kielen erottaminen, sidosryhmäviestintä, viestiminen sähköpostitse ja etenkin tänä syksynä etäpalaverit. Jokaisella työpaikalla ja alalla on tietenkin oma sanastonsa, jonka kenen tahansa uuden tulokkaan tulee omaksua.

Vaikka vuorovaikutustilanteet ja tyypillinen sanasto vaihtelevat aloittain ja työpaikoittain, mallin tarjoamat työkalut osoittautuivat soveltuvaksi myös asiantuntijaympäristöön. Mallille keskeistä kielitietoista ohjausta ja oppijan itsereflektoinnin ideaa voi näppärästi hyödyntää alalla kuin alalla — ne eivät ole vain sosiaalialaan sidottuja työkaluja. Oleellista on, että harjoittelija on motivoitunut ja ottaa kielen kehittämisen tavoitteet omakseen.

Kielitietoista ohjausta ja huomioita vuorovaikutuksesta

Mallin mukaan harjoitteluun sisältyi kaksi yksinomaan kielituettuun harjoitteluun keskittyvää tapaamista ohjaajan ja harjoittelijan kesken (5). Ensimmäinen tapaaminen oli harjoittelun alussa, jolloin pohdimme harjoittelijan kielitaidollisia vahvuuksia sekä kehittämisen ja tuen tarpeita. Lisäksi kävimme läpi harjoittelun aikana mahdollisesti esiintyviä vuorovaikutustilanteita ja tyypillisesti tarvittavaa sanastoa. Kielituetun harjoittelun keskeisenä työkaluna toimii työkirja, johon säännöllisesti kirjataan ylös päivittäisiä vuorovaikutustilanteita ja harjoittelijan kokemuksia niistä (esim. mitä tapahtui, miten onnistuin, miltä tilanteessa tuntui). Myös työyhteisön rooli on tietenkin merkittävä, ja tiimissä sovittiinkin heti harjoittelun alussa kielenkäytön säännöistä ja harjoittelijan tukemisesta kielen oppimisessa.

Toinen tapaaminen oli harjoittelun loppupuolella, jolloin reflektoitiin yhdessä harjoittelua nimenomaan kielen käyttämisen ja oppimisen näkökulmasta. Harjoittelija sai nostaa esille harjoittelun aikana kirjaamiaan toistuneita tilanteita. Olennaista on pyrkiä erottamaan, oliko kielitaidolla tai sen puutteella rooli tilanteessa, vai oliko taustalla kenties muita vaikuttavia tekijöitä, kuten kiire, tilanteessa olleiden persoonat tai eroavat toimintatavat.

Näiden kahden tapaamisen välissä aiheeseen palattiin muiden tapaamisten yhteydessä, tiedustellen harjoittelijan tuntemuksia ja edistymistä. Kielitietoisen ohjauksen voi yhdistää hyvin muihin ohjaustapaamisiin ja päivittäiseen vuorovaikutukseen ohjaajan ja harjoittelijan välillä, eikä se kokemukseni mukaan vaadi ohjaajalta merkittävästi enempää työpanosta tai työaikaa, kuin tavallinen ohjaus. Kyseessä on ennemminkin muutos ajattelussa ja ohjauksen lähestymistavassa: Kieli on koko ajan läsnä ja sen merkitys pidetään mielessä harjoittelun läpi.

Seuraavassa on listattuna joitain esimerkkejä, miten kieli voidaan huomioida eri tilanteissa:

• Työtehtäviä annettaessa voidaan pyytää harjoittelijaa toistamaan kerrotut ohjeet, ja näin varmistaa, että hän on ymmärtänyt ne.
• Kun esim. tiimin yhteisessä palaverissa käsitellään kielellisesti haastavampaa aihetta, voidaan jälkeenpäin jutella, kysyä tuntemuksia, ja vaikka huomioida, että aihe on vaikea natiivipuhujallekin, jos aihepiiri ei ole tuttu.
• Käytettäessä esim. suomalaista sanontaa tai slangia, voidaan pysähtyä varmistamaan, että harjoittelija ymmärtää, ja vaikka avata sanonnan taustoja.
• Tiimi voi tukea harjoittelijaa pysyttelemällä suomen kielessä, vaikka joissain tilanteissa tuntuisi helpommalta vaihtaa englannin kieleen.
• Väärinymmärryksen sattuessa ei automaattisesti oleteta sen johtuneen kielestä, vaan keskustellaan tapahtuneesta syvällisemmin.

Kielituettu harjoittelu on yhteinen oppimiskokemus

Syksyllä 2020 lisämaustetta sekä harjoitteluun että mallin testaamiseen toivat tietenkin korona ja etätyöskentely. Kasvokkain tapahtuva viestintä, monipuolinen vuorovaikutus eri tilanteissa ja esimerkiksi epämuodollisempi kahvipöytäkeskustelu jäivät nyt vähäisiksi. Tiedostimme myös harjoittelijan kanssa, että hän sai hieman erilaisen harjoittelukokemuksen — ehkä vähemmän monipuolisen ja syvällisen kuin normaaleina aikoina, mutta toki myös etätyöskentelyllä ja etänä käydyllä viestinnällä on tarjota omat, tärkeät oppinsa.

Kielitietoisuus ja harjoittelijan itsereflektoinnin tukeminen vaativat oppimista myös ohjaajalta etenkin, jos hänellä ei ole taustaa esimerkiksi kielenopettamisen kanssa. Prosessia voikin lähestyä ohjaajan ja harjoittelijan yhteisenä oppimiskokemuksena – he molemmat voivat tehdä havaintoja kielen merkityksestä ja siihen liittyvistä asenteista työympäristössä ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa.

Osana harjoitteluaan Ahmet kirjoitti kaltaisilleen kansainvälisille opiskelijoille suunnatun blogitekstin, jossa hän avaa matkaansa S2-oppijana ja antaa vinkkejä muille samassa tilanteessa oleville. Hän kertoo myös, että hänen varmuutensa käyttää suomen kieltä kasvoi harjoittelun aikana (6).

Kirjoittaja

Eeva Lintala työskentelee SIMHE-Metropoliassa projektisuunnittelijana. Hänen työtehtäviinsä ovat vuoden 2020 aikana kuuluneet mm. SIMHEn eri hankkeiden tukeminen, artikkelikokoelman toimitus ja korkeakouluharjoittelijan ohjaaminen.

Lähteet

1. KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 11.12.2020.
2. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Viitattu 14.12.2020
3. Suomalainen, A., Sarasjärvi, K., Lahtinen, J., Penttilä, J. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Viitattu 14.12.
4. SIMHE-jatkokehitys 2019–2021. Uraohjauksen ja suomen kielen oppimisen mallin kehittämiseen keskittyvä hanke. OKM, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2020.
5. Korpela, E. 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Hiiltä ja Timanttia –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu. 11.12.2020.
6. Binaku, A. 2020. Courage to Use Finnish – Growing into a Professional. Various Variables –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu 11.12.2020.