Maaliskuusta 2021 lähtien Pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin kehittämishankkeessa (Oske-projekti) on toteutettu sairaanhoitajien pätevöitymisopintoja Career Boost -ohjelmassa. Ohjelma jatkaa ulkomailla tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien osalta jo useissa eri hankkeissa kehitettyjä pedagogisia malleja ja toimintatapoja (1).  

Ottamalla käyttöön maassa jo olevien koulutettujen maahanmuuttaneiden sairaanhoitajien resurssit ja osaamisen, voimme vaikuttaa kustannustehokkaasti vallitsevaan hoitajapulaan. Samalla voimme toimia  eettisesti, kun pätevöitämme jo lähtömaassa koulutetut hoitajat koulutustaan vastaavaan työhön Suomessa. 

Sairaanhoitajien tarve hurjassa kasvussa

Kukaan uutisia seuraava henkilö ei ole viime aikoina voinut välttyä tiedolta, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ja erityisesti sairaanhoitajien tarve tulevaisuudessa on valtava. Kevan ennusteen mukaan (2020) vuoteen 2030 mennessä Suomeen tarvitaan tuhansia uusia sairaanhoitajia (2). Ammattibarometri puolestaan kertoo jo tämänhetkisen tilanteen olevan hälyttävä muun muassa lähihoitajien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien osalta koko Suomessa (3).  

Samaan aikaan kun yhteiskunnallisessa keskustelussa puidaan hoitajapulaa sekä työperäisen maahanmuuton lisäämisen tarvetta, työskentelee Suomessa lukuisa joukko sairaanhoitajan bachelor-tasoisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka eivät ole koulutustaan vastaavissa työtehtävissä. Tarkkaa lukumäärää ja tilastotietoa heistä on vaikea löytää. Metropolian Oske-projektin Career Boost -pätevöitymisohjelmaan heitä on hakeutunut ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana 69 henkilöä.  

Pätevöitymiskoulutuksen pirstaleinen historia

Ulkomaisille sairaanhoitajille on järjestetty 2000-luvun alkupuolelta alkaen erilaisia mahdollisuuksia pätevöityä sairaanhoitajaksi (4). Viimeisimmät hankkeet pätevöitymiskoulutuksessa ovat olleet: 

• SOTE-silta-hanke 2018–2020 (Euroopan sosiaalirahasto) 
• Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke 2019–2020 (Opetushallitus) sekä 
• Urareitti-hanke 2015–2018 (Euroopan sosiaalirahasto), jonka kokemuksia ja tietoa on käytetty pohjana kahdessa edellä mainitussa hankkeessa (5, 6).  

Neuvotteluja pysyvän pätevöitymiskoulutuksen saamiseksi on käyty eri ministeriöiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa jo vuosien ajan (7). Myös Tehy on ottanut kantaa pätevöitymispolun puolesta (8). Onkin vaikea ymmärtää, miksi asia ei nykyisessä tilanteessa nytkähdä eteenpäin. 

Career Boost -ohjelma paikkaamassa työntekijävajetta

Oske-projektin pääasiallinen tavoite on ollut parantaa pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllisyyttä yhteistyössä kuntakokeilujen kanssa. Tästä johtuen hankkeen kohderyhmä on rajattu pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kerava) työllisyyspalveluiden asiakkaisiin. 

Monet ulkomailla sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet henkilöt ovat kuitenkin työssä muissa tehtävissä, joten heidän kohdallaan kriteereinä ovat olleet vieraskielisyys, hoitotieteeseen perustuvan bachelor-tasoisen sairaanhoitajan tutkinnon suorittaminen ulkomailla sekä B1 suomen kielen taito (9). Näin pätevöitymisohjelman hyöty on saatu isomman joukon ulottuville paikkaamaan pääkaupunkiseudun osaajapulaa. 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää ammatinharjoittamisoikeuden terveydenhuollon ammattihenkilöille Suomessa (10). Näin ollen myös Career Boost  -pätevöitymisohjelman opinnot perustuvat Valviran määräämiin yksilöllisiin lisäopintoihin. Ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi sairaanhoitajien on osoitettava Valviralle myös riittävä suomen kielen taito. 

Joustavuus opintojen suorittamisessa tärkeää

Opinnot toteutetaan pääosin verkossa, lukuun ottamatta Metropolian uudella Myllypuron kampuksella tehtäviä simulaatiota sekä Valviran määräämiä kliinisiä harjoittelujaksoja. Opintojen aloitus toimii ns. nonstop-periaatteella, jolloin Valviran määräämät teoriaopinnot on mahdollista aloittaa joustavasti kerran kuukaudessa ja opiskelija voi edetä niissä itselle sopivaa tahtia. Pääosin opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Ammatillisen suomen kielen opinnot on integroitu opintojaksoihin.  

Opintojen suorittamisaika riippuu paljon opiskelijan henkilökohtaisesta elämäntilanteesta sekä Valviralle lähetetyn hakemuksen käsittelyajasta. Korona-aikana haasteita ovat tuoneet todistuksien vaikea saanti lähtömaasta sekä yleisten kielitutkintojen vähäisyys (11). Keskimäärin ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Suomessa pätevöitymisohjelman kautta vie henkilöstä riippuen 6–12 kuukautta. 

Harjoitteluyhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa

Tärkeä osa pätevöitymisprosessia on ohjattu kliininen harjoittelu Valviran määräyksen mukaisesti. Career Boost -ohjelmassa harjoittelupaikkojen hankintaa koordinoi hankkeen yrityskoordinaattori yhdessä sairaanhoitotyön lehtoreiden kanssa. Kunnat ovat tiiviisti mukana yhteistyössä. Helsingissä vieraskielisten opiskelijoiden harjoitteluun on luotu toimiva prosessi, jossa Helsingin kaupungin työvoimasuunnittelija saa tietoa harjoittelupaikkojen tarpeesta eri yksiköissä. 

Harjoittelut voivat olla palkallisia tai palkattomia. Haasteita harjoittelujen koordinoinnille on tuonut ns. harjoittelumaksu, jota ammattikorkeakoulut ovat perinteisesti maksaneet työharjoittelusta vastaavalle taholle. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on esittänyt harjoittelumaksuista luopumista kokonaan (12). Lisäksi on havaittu tarvetta ohjaajien täydennyskoulutukseen kielitietoisuuden lisäämiseksi ohjaustilanteissa. 

Pysyvän pätevöitymiskoulutuksen tarve kasvaa

Metropolian tarjoama Career Boost -ohjelma (2021–2022) on tällä hetkellä ainoa väylä pätevöityä sairaanhoitajaksi Suomessa suorittamatta sairaanhoitajan (AMK) tutkintoa uudestaan. Hakijoita ohjelmaan on ollut ympäri Suomea. Pohjois-Suomesta on kovin pitkä matka tulla simulaatiopäiviin Helsinkiin tai harjoitteluun pääkaupunkiseudulle. Monelle perheelliselle tämä voi olla jopa täysin mahdotonta. Tästä huolimatta kansalliselle yhtenäiselle koordinoidulle toiminnalle ja ohjaukselle on tarve, koska koulutuksen toteuttaminen vaatii runsaasti erityisosaamista.  

Joustavia pätevöitymispolkuja tarvitsevat myös suomalaiset ulkomailla sairaanhoitajantutkinnon suorittaneet paluumuuttajat, sekä muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kuten esimerkiksi bioanalyytikot tai kätilöt. Tämän lisäksi tulevaisuudessa lisääntyvät hoitajarekrytoinnit ulkomailta tarvitsevat selkeän prosessin Valviran määräämien lisäopintojen suorittamiseen ja sairaanhoitajan ammattioikeuden saamiseen Suomessa. 

Puheista tekoihin

Pätevöitymispolku ei luonnollisesti ratkaise koko Suomen kattavaa hoitajapulaa kuin pieneltä osin. Nykyisessä tilanteessa Suomella ei kuitenkaan ole varaa hukata jo maassamme asuvia ja suomen kieltä puhuvia hoitotieteen osaajia.  

Pätevöityminen on myös eettisesti tärkeä väylä koulutetuille hoitajille päästä koulutustaan vastaaviin töihin Suomessa. Sairaanhoitajan tutkinto on laajuudeltaan 210 op ja sen arvioitu kesto on n. 3,5 vuotta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jo koulutuksen saaneet henkilöt hakeutuvat oman koulutuksensa lisäksi tutkinto-opiskelijoiksi sairaanhoidon koulutusohjelmiin. 

Sosiaali- ja terveysalan eri asiantuntijat ovat puhuneet ja kirjoittaneet pysyvän pätevöitymispolun puolesta jo vuosien ajan (13,14). Monissa hankkeissa koeteltu ja kehitetty malli on jo olemassa. Joko vihdoin olisi aika saada siitä pysyvä? 

Lähteet:  

1) Ezeonodo, A., Lehtinen, P., Manninen, M., & Rimpioja, P. 2020. Maahanmuuttaja – sairaanhoitajan polut ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi. Teoksessa Stenberg, H, Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. (toim.): Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. 72–82. 

2) Kuntien työvoimaennuste 2030 (pdf). Analyysi kuntien työvoima- ja osaamistarpeista. Keva/ Aula Research Oy. 16.2.2021. Luettu 21.10.2021 

3) Ammattibarometri 3221 – Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja TE-palvelut. Verkkosivusto. Luettu 21.10.2021. 

4) Sairanen, R. 2020. Historiikki sairaanhoitajien koulutuspoluista. Teoksessa Rimpioja, P., Matinheikki-Kokko, K., Metsälä E & Sairanen, R. (toim.): SOTE-silta täydennyskoulutusta maahanmuuttaneille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille (pdf). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Mikrokirjat n:o 35. 17­–27. 

5) Alavuokila, M. & Sairanen, R. 2018. Sairaanhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset maahanmuuttajasairaanhoitajien täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Teoksessa Hirard T. & Eskola-Kronqvist A. (toim.): Urareitti-hankkeen satoa – Uusia malleja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutukseen, ohjaukseen ja osaamisen tunnistamiseen (pdf). Hämeen ammattikorkeakoulun e-julkaisuja 6/2018. 

6) Ezeonodo, A. ym. 2020. 

7) Sairanen, R. ym. 2020.  

8) Tehyn näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta (pdf). Taustamuistio 01/2020. Luettu 21.10.2021. 

9) Career Boost -ohjelmat vieraskielisille asiantuntijoille pääkaupunkiseudulla. Verkkosivusto. Luettu 21.10.2021. 

10) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston verkkosivusto. Luettu 21.10.2021. 

11) OPH:n verkkosivusto. Usein kysyttyä. Luettu 21.10.2021. 

12) Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi 21.9.2020. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry.  Luettu 20.10.2021. 

13) Matinheikki-Kokko, K., Rimpioja, P. & Sairanen, R. (2020) Lopuksi – Sote-silta -täydennyskoulutus aikalaiskuvauksena. Teoksessa Matinheikki-Kokko, K., Rimpioja, P. & Sairanen, R, Metsälä E. (toim.): Kokemuksia maahanmuuttajien SOTE-silta täydennyskoulutuksesta (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Mikrokirjat n:o 36.117–129. 

14) Ezeonodo, A. ym. 2020. 

 

Kirjoittaja

Anu-Helena Pitkänen (KM, opinto-ohjaaja) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa uravalmentajana Pk-seudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin rakentaminen -projektissa. Hänen työtehtäviinsä Oske-projektissa kuuluu erityisesti sairaanhoitajien pätevöitymisohjelman hakijoiden alkuohjaus. Anu-Helenalla on usean vuoden kokemus erilaista opinto-ohjauksen ja uraohjauksen kehittämishankkeista pääkaupunkiseudulla. 

Viime aikoina työllisyysrintamalta on kuulunut hyviä uutisia. Työmarkkinat vetävät, rekrytointi käy kuumana ja osaajille on kysyntää. Päivän polttavia puheenaiheita ovat olleet, mistä Suomeen saadaan tarpeeksi osaajia ja miten työperäistä maahanmuuttoa tulisi edistää.  

Kyllä, Suomi tarvitsee lisää osaajia. Katseiden suuntautuessa ulkomaille on kuitenkin syytä huomioida, että samaan aikaan monet Suomessa jo asuvat korkeasti koulutetut vieraskieliset kamppailevat työttömyyden, pätkätöiden ja koulutusta vastaamattomien töiden välimaastossa (1). Talouden nousuhuuma ei juurikaan ole vähentänyt korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työttömyyttä pääkaupunkiseudulla (2). Korkeakouluista valmistuneista ulkomaisista työllistyy Suomeen vain noin puolet (3). Ulkomaisten osaajien mukana tulleiden puolisoiden uramahdollisuudet ovat haastavat. Se nähdään jopa esteenä Suomeen muuttamiselle (4).  

Metropolia Ammattikorkeakoulu, pääkaupunkiseudun työllisyyspalvelut ja työnantajat ovat yhteistyössä tarttuneet näihin haasteisiin ja kehittäneet uusia ratkaisuja korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymisen edistämiseksi.   

Kotimaisten kielten puhujat työllistyvät, vieraskieliset ei 

Elokuun 2021 lopussa pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa oli yhteensä 11 763 korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittanutta suomen- tai ruotsinkielistä työtöntä työnhakijaa. Määrä laski peräti 24 prosenttia vuodentakaisesta. (5) Vieraskielisiä korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneita työttömiä oli samaan aikaan 5 479. Heidän määränsä väheni vuodessa vain 2 prosenttia. (6)  Kun määrään lisätään vielä työllisyyttä edistävässä palvelussa olevat, koulutusta vastaamatonta työtä tekevät ja työelämän ulkopuolella olevat korkeakoulutetut maahanmuuttaneet, muodostuu pääkaupunkiseudulle jo merkittävä osaajareservi, jonka potentiaalia työelämässä ei ole riittävästi kyetty tunnistamaan.   

Vieraskielisten korkeakoulutettujen työttömyyden takana on monta tarinaa. Yhteistä usein on, että työelämäverkostot ovat suppeat, ulkomailla suoritettua tutkintoon tai työkokemukseen ei välttämättä luoteta riittävästi tai tutkintoa ei tunnusteta (7). Osaamista voi olla vaikea sanoittaa suomalaisen työelämän näkökulmasta. Kielitaidon kanssa on usein haasteita. Toisinaan myös työnantajan kielitaitovaatimukset voivat olla kohtuuttomat.  

Kansainväliset osaajat urapoluille yhteistyöllä   

Maaliskuussa 2021 alkaneet työllisyyden kuntakokeilut  ovat mahdollistaneet kuntien, korkeakoulujen ja työnantajapuolen entistä tiiviimmän yhteistyön korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu on yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaa-Keravan työllisyyspalveluiden kanssa kehittänyt Pk-seudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin rakentaminen -projektissa (Oske-projekti) ulkomailla tutkinnon suorittaneille vieraskielisille työnhakijoille kohdennettuja ohjaus- ja koulutuspalveluja.  

SIMHE-ohjaus on otettu osaksi Helsingin, Espoon ja Vantaa-Keravan työllisyyspalveluiden korkeakoulutettujen vieraskielisten asiakkaiden palveluvalikoimaa. Henkilökohtaisessa SIMHE-ohjauksessa kartoitetaan asiakkaiden ura- ja koulutusmahdollisuuksia Suomessa osaaminen ja henkilökohtaiset tavoitteet huomioiden. Palvelu on avoin kaikille vieraskielisille korkeakoulutetuille koulutusalasta riippumatta. Asiakkaaksi voi tulla Suomeen äskettäin muuttanut tai jo pidempään maassa ollut. Paras hyöty kuitenkin saadaan, kun ohjaus tapahtuu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.  

Career Boost -ohjelmat viidellä alalla – automaatiobisnes, ICT, kiinteistö- ja rakennusala, taloushallinto ja sairaanhoitajien pätevöitymisohjelma – tarjoavat ulkomailla tutkinnon suorittaneille vieraskielisille työnhakijoille mahdollisuuden osaamisen tunnistamiseen, osaamista täydentäviin opintoihin, suomen kielen taidon kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. Yhteistyö työnantajien kanssa on keskeinen osa toimintaa. Harjoitteluyhteistyötä on tehty esimerkiksi pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspuolen kanssa: Sairaanhoitajaksi pätevöityvät saavat kunnalta pätevöitymiseen vaadittavan harjoittelupaikan, ja sairaanhoitajapulasta kärsivät kunnat voivat löytää harjoittelijoista potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Eri alojen työelämäyhteistyössä on myös keskeistä, että työnantajat tuovat tietoa siitä, mitä osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan.  

Toimintojen käynnistämiseen on liittynyt myös haasteita. Sopivien asiakkaiden tavoittaminen työllisyyspalveluiden valtavasta asiakasmäärästä on vienyt aikaa. Kuntakokeiluun siirtyminen ei myöskään ole muuttanut lainsäädännöllistä lupabyrokratiaa työttömyyden aikaisista opinnoista. Työttömillä tulisikin olla nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan työttömyyden aikana – ilman pelkoa sanktioista. Myös työnantajilta kaivataan entistä enemmän inklusiivisuutta rekrytointiin ja tahtotilaa työyhteisöjen monimuotoistamiseen.     

Osaajapotentiaali käyttöön 

Pääkaupunkiseudulla on paljon korkeakoulutettuja vieraskielisiä työnhakijoita, joilla on laaja-alaista osaamista ja työkokemusta, motivaatiota ja halukkuutta rakentaa menestyksellistä työuraa Suomessa. Yhteistyöllä työllisyyspalveluiden, korkeakoulujen ja työnantajien kanssa voimme tunnistaa tuota osaamista ja helpottaa osaavan työvoiman löytymistä. Pääkaupunkiseudulta löytyy valtavasti osaajapotentiaalia, ja tuo osaaminen on otettava käyttöön.   

Lähteet 

1. Larja, L. 2019. Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Teoksessa Kazi, V. & Alitolppa-Niitamo, A. & Kaihovaara, A. (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta, TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10.

2. Ely-keskus.fi, Työllisyyskatsaukset – Uusimaa, Tietoa maahanmuuttajista Uudenmaan kunnissa (xlsx-tiedosto), tiedot haettu 24.9.2021.

3. Juusola, H & Nori, H. & Lyytinen, A. & Kohtamäki, V. & Kivistö, J. 2021. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa: Miksi Suomeen on päädytty ja kiinnostaako työskentely Suomessa opintojen Jälkeen? Eurostudent VII -tutkimuksen arikkelisarja (PDF), Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:14.

4. EK. 2019. Kv-yritysjohtajien kokemukset Suomesta työ- ja elinympäristönä, EK:n kysely ulkomaisille, Suomessa asuville yritysjohtajille, Lokakuu 2019.

5. Uudenmaan TE-toimisto. 12.10.2021, sähköpostiviesti, tieto haettu TEM-työnvälitystilastoista. 

6. Ely-keskus.fi, Työllisyyskatsaukset – Uusimaa, Tietoa maahanmuuttajista Uudenmaan kunnissa (xlxs-tiedosto), tiedot haettu 24.9.2021.

7. Valtioneuvosto, 2021, Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74.

Kirjoittaja: 

Anne Karjalainen (MSc) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Pk-seudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin rakentaminen -projektissa. Hän on työskennellyt useita vuosia työllisyyden edistämiseen liittyvissä tehtävissä, joista viime vuodet maahanmuuttaneiden osaamisen tunnistamista, osaamisen kehittämistä ja työllistymistä edistävien osaamiskeskuspalvelujen kehittämistehtävissä.  

Selvitysten mukaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden on vaikea työllistyä Suomeen opiskelijoiden tahtotilasta huolimatta (1) ja valmistumisen jälkeen EU- ja ETA -maista tulevista opiskelijoista vain noin 62%  jää Suomeen töihin (2). Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE jatkokehitys -hankkeessa on kehitetty kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen työllistymistä tukevia malleja. Vastataksemme haasteeseen olemme kehittäneet yhteistyössä Metropolian Ammattikorkeakoulun sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAn kanssa vertaismentoroinnin pilottiohjelman.    

Vertaismentorointi osana Metropolian ja METKAn yhteistyötä  

Metropolia ja METKA tekevät yhteistyötä muun muassa ammattikorkeakouluopiskelijoiden tutoroinnin kautta. Vuonna 2021 Metropolia toteuttaa yhteistyössä METKAn kanssa vertaismentoroinnin pilotin liiketalouden kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Vertaismentoroinnissa mentori ja aktori jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan.   

Vertaismentoroinnin kulmakivenä toimii mentorin aktorille tarjoama tuki ja mahdollisuus reflektoida sekä haastaa omia ajatuksia ja tavoitteita. Vertaismentoroinnin pilottikokeilussa mentoreiden on tarkoitus auttaa omalla toiminnallaan opiskelijoita pääsemään mahdollisimman hyvin kiinni työelämään jo opintojen aikana. Mentorin ja aktorin välillä vallitsee oppimis- ja vuorovaikutussuhde, joka nojaa molemminpuoliseen luottamuksellisuuteen (3).    

Vertaismentoroinnin pilotti   

Pilotti on suunniteltu yhteistyössä METKAn ja SIMHEn kanssa hyödyntäen liiketalouden tutkinnoissa aiemmin toteutettua mentorointiohjelmaa. Pilotti koostuu mentoreiden rekrytoinnista ja koulutuksesta sekä varsinaisen vertaismentoroinnin toteuttamisesta.  Kohderyhmänä toimivat Metropolian kansainvälisen liiketalouden opiskelijat. Koulutukseen osallistui viisi mentoria, joista kolme ovat valmistuneet Metropolian kansainvälisen liiketalouden linjoilta muutaman vuoden sisällä ja kahdella kyseiset opinnot ovat loppusuoralla. Mentoreiden määrä mahdollistaa noin 12 opiskelijan laadukkaan mentoroinnin.   

Mentoroinnin suositeltu kesto on puolesta vuodesta vuoteen, sillä tämä helpottaa luottamussuhteen syntymistä mentorin ja aktorin välille, sekä antaa aktorille tarpeeksi aikaa käsitellä oppimaansa (4). METKAn pilottikokeilun mentoroinnin kesto on yhden lukukauden, eli noin puoli vuotta. Mentorit ovat yhteydessä aktoreihinsa jo ennen lukukauden alkua, mutta varsinaiset mentoritapaamiset ajoittuvat syyslukukaudelle 2021.   

Pilottikokeilussa yksi mentori vastaa useammasta aktorista, joka tarjoaa mahdollisuuksia aktorien väliseen vuorovaikutukseen sekä toisiltaan oppimiseen.  Heterogeenisessä ryhmässä aktoreiden omat tiedot ja kokemukset integroituvat sekä toistensa että mentorin jakamaan tietoon (5).  

Mentori toimii METKAn tutoroinnin ja ohjauksen tiimin alaisuudessa ja tekee tämän kautta yhteistyötä Metropolian ja oman koulutusalansa ammattilaisten kanssa. Monisäikeisellä ohjauksen verkostolla voidaan varmistua siitä, että uralle tähtäävälle opiskelijalle voidaan tarjota laadukasta ja opiskelijan tarpeisiin vastaavaa tukea. Vertaismentoroinnin kautta opiskelijalle tarjotaan tukea henkilöltä, jolla on omakohtaisia kokemuksia saman tyyppisestä elämäntilanteesta lähimenneisyydestä (3).  

Syksyllä 2021 pilottikokeilussa järjestetään noin kuukauden välein yhteisiä tapaamisia kaikille mentoreille ja aktoreille. Näissä yhteisissä tapaamisissa käsitellään aktoreille urakehityksen ja työllistymisen kannalta ajankohtaisia aiheita METKAn ohjaustiimin sekä ulkoisten puhujien johdolla. Mentoreiden ja aktoreiden keskinäiset tapaamiset sijoittuvat näiden yhteisten tapaamisten välille. Tällä varmistetaan, että mentorointia tapahtuu tasaisesti ja aktoreilla on mahdollisuus reflektoida ja soveltaa yhteisten tapaamisten aiheita omiin tavoitteisiinsa myös oman mentorinsa kanssa. 

Vertaismentoroinnin tavoitteena on saavuttaa osallistuvan opiskelijan laajempi integroituminen suomalaiseen työelämään sekä korkeakouluyhteisöön. Tavoitteena on myös tarjota osallistujille tarpeellisia työkaluja ja kontakteja uran eteenpäin viemiselle suomalaisessa yhteiskunnassa.  

Vertaismentorin rooli ja tehtävät 

Metropolian ja METKAn pilottikokeilussa mentorin tehtävänä on toimia luottamuksellisena sekä turvallisena keskustelu mahdollisuuksien tarjoajana. Mentorilta odotetaan reflektoivaa ja keskustelevaa otetta aktorin tavoitteiden ja ajatuksien haastamiseen, jotta korkein mahdollinen hyöty mentoroinnista saavutettaisiin. Mentorin ei ole tarkoituksenmukaista tarjota aktorilleen suoria vastauksia, vaan mentorin tulee ymmärtää yksilöön ja yksilölliseen tilanteeseen vaikuttavat tekijät ja tarjota parhaansa mukaan opiskelijalle työkaluja urakehitykseen, sekä haastaa uraan ja tavoitteiden saavuttamiseen liitännäisiä ajatusmalleja. 

Mentoreille järjestetyissä koulutuksissa pyrittiin tarjoamaan mahdollisimman kattavasti työkaluja mentorina onnistumiseen sekä suuntaamaan mentoreiden omaa osaamista ja tietotaitoa kohti ohjaavampaa ja valmentavampaa otetta. Koulutuksissa käytiin läpi erilaisia verkostoitumisen taitoja, urapolulle orientoitumista, motivaation ylläpitoa ja ohjaamisen taitoja, sekä omien vahvuuksien esille tuomista työelämässä. Toteutus järjestettiin etänä ja kouluttajiksi oli kutsuttu sekä Metropolian henkilökuntaa että työelämän osaajia Metropolian ulkopuolelta. Keskusteleva ilmapiiri loi mahdollisuuden koulutettaville jakaa omia kokemuksiaan sekä oppia myös toisiltaan. Keväällä pidetyt vertaismentoreiden koulutukset johtavat syksyllä alkavaan varsinaiseen vertaismentorointiin.  

“Hyvä määrä erilaisia vieraita, sisältö oli ajankohtaista ja relevanttia.”  

Kevään mentoreiden koulutuksista kerättiin palautetta ja saadun palautteen perusteella koulutuksen koettiin vastaavan tarpeisiin. Koko pilotin palautteiden keruu tapahtuu joulukuussa. Pilotin onnistumista mitataan mentoreilta ja aktoreilta kerätyillä palautteilla.  

Vertaismentoroinnin kokeilulla tavoitellaan kansainvälisten opiskelijoiden parempaa integroitumista 

Kansainvälisten opiskelijoiden työelämäverkostot eivät ole yhtä hyvät kuin suomalaisten opiskelijoiden. Verkostojen puutteellisuus vaikeuttaa työllistymistä. Vertaismentori onkin kansainväliselle opiskelijalle ehdottoman tärkeä tuki työelämän verkostojen luomiseen. Mentori voi omalla ohjaavalla ja valmentavalla otteellaan tarjota aktorilleen neuvoja uralla alkuun pääsemisessä, sekä auttaa opiskelijaa verkostoitumaan alan tekijöiden kanssa luoden uusia mahdollisuuksia. Mentorista on aktorilleen apua kulttuurierojen hahmottamisessa ja kielitaitoon liittyvissä asioissa (6).  

Vertaismentoroinnilla kansainvälisille opiskelijoille tähdätään aktorin turvalliseen ja tietoiseen toimintaan paikallisilla työllisyysmarkkinoilla. Tässä mentorin omilla kokemuksilla ja tietotaidolla paikallisilta työmarkkinoilta on suuri merkitys.   

SIMHE jatkokehitys -hankkeessa kehitetyistä malleista voit lukea lisää SIMHE artikkelikokoelmasta: Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus) (7).  

SIMHE jatkokehitys -hankkeen päärahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö ja toiminta-aika 1.3.2019 – 31.08.2021. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu.  

Lähteet: 

 1) Rydman, A. 2020. Joka kolmas kv-opiskelija lähtee valmistuttuaan. Verkkouutiset.fi. Luettu 19.5.  

2) Juusola, H., Nori, H., Lyytinen, A., Kohtamäki, V. & Kivistö, J. 2021. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:14. Luettu 27.5.2021 

3) Luhanka-Aalto, R. 2017. Mentorointiopas Opas mentorointikoordinaattoreille (PDF) Luettu 5.5.2021  

4) Kanniainen, M., Nylund, J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja (PDF) Luettu 5.5.2021  

5) Sillanpää, P. 2015. Vertaismentorointi tukee ammatillista kasvua (Theseus). Luettu 5.5.2021  

6) Luostarinen, J., Juvonen, K., Miettinen, E., Niskanen, H. & Saaristo, S. 2020. Mentoroinnilla tukea maahanmuuttajan polulle. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu. Luettu 5.5.2021  

7) Stenberg, H., Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. 2020. Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. 

Kirjoittajat: 

Fanny Pohjankoski on kätilötyön opintojensa loppusuoralla Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on pitkän linjan opiskelija-aktiivi etenkin tutoroinnin saralla. Hän toimii vuonna 2021 METKAn hallituksessa tutoroinnin ja ohjauksen tiimissä.  

Kerttu Apajalahti opiskelee neljättä vuotta Metropolia Ammattikorkeakoulun International Business and Logistics -linjalla. Hän kirjoittaa opinnäytetyötä informaatiologistiikan ja datan ymmärtämisen vaikutuksesta päätöksentekoon. Hän on kokenut tutoroinnin ja ohjauksen ammattilainen monikansallisessa ympäristössä.    

Outi Lemettinen (KTM) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun SIMHE-palveluissa. Hän työskentelee maahanmuuttajien koulutusta koskevissa kehittämishankkeissa. Hän toimii projektipäällikkönä SIMHE jatkokehitys ja SIMHE app -hankkeissa.