Tänä keväänä Metropoliassa tarjottiin suomen kielen alkeita kaikkien tutkinto-ohjelmien ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille etäopetuksena osana SIMHE-jatkokehityshanketta (1). Kuinka onnistui kielen alkeiden oppiminen etäyhteyksien avulla?

Aiemmat kokemukset verkkopedagogiikasta suomen kielen opetuksessa, kuten ammattikorkeakouluun valmentavissa koulutuksissa (2,3) ja kotoutumiskoulutuksissa (4) ovat olleet rohkaisevia: kieltä voi oppia tehokkaasti ja innostavalla tavalla myös etänä. Keskeiseksi tekijäksi onnistuneessa verkko-opetuksessa ovat osoittautuneet yhteisölliset toimintatavat.

Kun kyseessä on alkeiskurssi, jonka osallistujat eivät tunne toisiaan eikä heillä ole välttämättä lainkaan aiempaa kokemusta opittavasta kielestä, mietityttää erityisesti vuorovaikutuksen kapeutuminen ruudun taakse. Kuinka saada opiskelijat ryhmäytymään, kun fyysistä eikä välttämättä edes näköyhteyttä ole? Mitä tapahtuu, kun kasvokkaisen vuorovaikutuksen rikkaus, ilmeet, eleet, huumori ja tunnetilojen vaihtelu eivät välity? Kuinka saada opiskelijoiden motivaatio heräämään ja säilymään, kun oppimistavoitteet ovat korkealla, uusi kieli kovin erilainen kuin opiskelijan aiemmin opiskelemat kielet ja itsenäistä työtä vaaditaan paljon? Kuinka opettaja voi varmistaa, että opiskelijat todella pysyvät mukana? Tässä tapauksessa opettajan työtä helpottivat onneksi opiskelijoiden hyvät opiskelu- ja digitaidot sekä mahdollisuus käyttää englantia yhteisenä kielenä.

Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys verkkotapaamisissa

“The best thing was the interaction and practicing the language in Zoom meetings.”

Alkeiskursseilla tavattiin Zoomissa kaksi kertaa viikossa 2-3 oppituntia kerrallaan. Tapaamiset muistuttivat lähiopetuksen oppituntia: kuulumisten vaihdosta ja aiempien aiheiden kertailusta edettiin harjoittelemaan päivän aiheita eri tavoin. Yksinkertaisia kysymyksiä kerrattiin ja toistettiin joka kerta. Sanastoa harjoiteltiin Kahoot-pelien avulla ja kieliopin kiemuroita yhdessä erilaisia lausetehtäviä ratkoen. Joillakin kerroilla tehtiin yhdessä luetun ja kuullun ymmärtämisen harjoituksia.

Puhumista harjoiteltiin sekä yhdessä että pienryhmissä apukysymysten avulla. Opetuskielenä oli englanti, mutta suomea käytettiin rinnalla alusta alkaen. Kynnys kielenkäyttämiseen ei nouse korkealle, kun siihen totutaan ensimmäisestä oppitunnista lähtien. Opettajan on tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuus osaltaan vaikuttaa oppitunnin kulkuun, ja he ottivatkin aktiivisen roolin kysymällä, kommentoimalla ja tekemällä ehdotuksia. Tämä antoi tärkeää palautetta myös opettajalle ja auttoi rytmittämään opetusta.

Verkkotapaamisten on todettu tukevan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja vahvistavan sitoutumista ja motivaatiota opiskeluun, mikä puolestaan edistää oppimistavoitteiden toteutumista (5). Kielen alkeiskurssilla verkkotapaamisten merkitys korostuu entisestään —onhan kielen oppimisen keskiössä juuri vuorovaikutus. Kommunikatiivinen kielitaito kehittyy vain vuorovaikutuksessa muiden kielenkäyttäjien kanssa eri kielenkäyttötilanteissa, jolloin myös muiden kielenkäyttäjien tarjoama tuki on tärkeä (6). Opettajalla on merkittävä tehtävä paitsi avoimen keskusteluilmapiirin luojana, myös opiskelijoiden keskinäisen dialogin tukemisessa ja erilaisten kielenkäyttötilanteiden mahdollistamisessa.

Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkitys tuli selvästi ilmi kurssien lopuksi kerätyissä palautteissa: verkkotapaamiset ja mahdollisuus harjoitella kieltä yhdessä muiden kanssa olivat opintojen parasta antia. Vaikka yhteisöllisyyttä koettiin myös etänä, kaipasi moni vielä enemmän mahdollisuutta tutustua muihin opiskelijoihin, oppia ja verkostoitua toisten kanssa.

Verkko-oppimisympäristö ja tallenteet itseohjautuvan opiskelijan tukena

”Pidän Moodle-ohjelmasta. Se on erittäin henkilökohtainen ja rohkaiseva.”

Suomen kielen opintojaksot koostuivat Zoom-tapaamisten lisäksi itsenäisestä opiskelusta oppimisympäristö Moodlessa.  Oppimisympäristö koostui 1-2 viikon mittaisista teemakokonaisuuksista oppimistavoitteineen, materiaaleineen ja tehtävineen. Uudet sivut tehtävineen avautuivat opintojen edetessä. Samalla opiskelijat pystyivät seuraamaan omaa edistymistään Edistymisen seuranta -työkalun avulla. Osa tehtävistä oli laadittu antamaan automaattista palautetta, osa oli oman tuottamisen tehtäviä, joista opiskelija sai erikseen palautetta. Lisäksi opintojaksolla oli käytössä sekä opiskelijoiden keskenään perustama WhatsApp-ryhmä että opettajan laatima WhatsApp-vastaanottajalista, jonka kautta lähetettiin pieniä videointi- ja äänitystehtäviä. Tämä lisäsi henkilökohtaisen kontaktin ja palautteen määrää.

Verkko-oppimisympäristön käytön ehdoton etu opetuksessa on mahdollisuus jakaa monenlaista opetusmateriaalia laajasti ja monipuolisesti. Samalla se mahdollistaa opiskelijalle joustavampia, omien tarpeiden mukaisia valinnan mahdollisuuksia opiskelussaan. Kielen alkeiskurssilla, jonka opiskelijoista osalla ei ole aiempaa kokemusta suomen kielestä tai opiskelusta suomalaisessa korkeakoulussa, oppimisympäristön selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota vaiheistuksen ja tehtävänantojen selkeyden näkökulmasta.

Kurssilla kokeiltiin myös käänteinen luokkahuone (flipped classroom) -menetelmää (7): opiskelijoita ohjeistettiin perehtymään opittaviin asioihin ennen tapaamista opetusvideoiden avulla. Intensiivisellä, nopeasti etenevällä kielikurssilla menetelmä tehostaa oppimista, kun opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä opiskeltavaan asiaan omassa tahdissaan ja tapaamisissa voidaan keskittyä vuorovaikutukseen ja opiskeltavien asioiden käytännön harjoitteluun. Kurssipalautteiden mukaan jopa 80 % opiskelijoista pitikin menetelmää hyvänä. Käänteinen menetelmä voi olla tehokas, mutta sitä on avattava opiskelijoille ja ohjeistettava hyvin. Kevään alkeiskurssilla kaikki opiskelijat pitivät opettajan laatimia opetusvideoita ja myös tapaamisista tehtyjä lyhyitä tallenteita erittäin hyödyllisinä. Opiskelijat kokivat, että videoiden katselu omalla ajalla ja omassa tahdissa tuki merkittävästi oppimista.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että tuloksekas alkeiden opiskelu etänä vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta ja hyviä itsenäisen opiskelun taitoja tavallista enemmän. Myös kielenopettajalle siirtymä verkkopedagogiikkaan on haastava, koska laadukkaan oppimisympäristön rakentaminen materiaaleineen on laajamittainen, aikaa vievä työ. Toisaalta se voi myös avata uuden ja innostavan näkymän oman ammattitaidon kehittämiseen. Hyvä apuväline verkkototeutuksen suunnitteluun ja laadun varmistukseen myös kieliopintojen osalta ovat verkko-opetuksen laatukriteerit (8).

Verkkopedagogiikan voima – saavutettavuus ja mukavuus

 ”Distance learning gave me a chance to be at home and work hard by myself.” 

Kokemus kielen alkeiden etäopetuksesta yllätti myönteisesti. Oppimistulokset olivat hyviä ja osittain jopa erinomaisia. Opiskelijat suhtautuivat suomen kielen etäopiskeluun erittäin positiivisesti. Jopa 60 % kurssille osallistuneista oli kurssin loputtua sitä mieltä, että etäopetus soveltuu kielen oppimiseen myös alkeistasolla erittäin hyvin. 30 % opiskelijoista koki, että etäopetus toimii hyvin, mutta alkeistasolla lähiopetus voisi toimia vielä paremmin ja 10 % opiskelisi mieluummin lähiopetuksessa. Verkko-opintojen erityiseksi voimaksi osoittautui saavutettavuus. Opiskelijat Metropolian eri kampuksilta ja muista oppilaitoksista, Berliinistä, Delhistä, Petroskoista tai Imatralta voivat oppia yhdessä ja aiempaa helpommin muiden opintojen ja töiden ohessa. Vaikka etäopetuksessa ei pystytä luomaan aitoja tapaamisia korvaavaa vuorovaikutusta, ovat sen mahdollisuudet kuitenkin laajat.

Saavutettavuuden lisäksi opiskelijapalautteissa korostui etäopiskelun mukavuus: aikaa ja voimia säästyi, ja opiskelija pystyi harjoittelemaan kieltä tehokkaasti ja ohjatusti kotisohvallaan. Tällä ”mukavuudella” voi olla myönteistä vaikutusta oppimiseen, vaikka itse oppiminen, erityisesti etäyhteyksien varassa, vaatiikin opiskelijalta tarkkaavuutta ja kognitiivista ponnistelua.

Korkeakouluilta odotetaan tulevaisuudessa valmiutta tarjota entistä joustavampia suomen kielen opiskelumahdollisuuksia (9,10). Tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja kielen opiskeluun lähiopetuksen lisäksi myös etä- ja monimuoto-opintoina. Olipa opetusmuoto mikä hyvänsä, opiskelijat kaipaavat hyvin suunniteltuja oppimiskokonaisuuksia, motivointia, sitouttamista ja tukea opintoihinsa (5). Tarpeisiin vastaava kielenopetus voikin olla ratkaiseva kansainvälisen osaajan kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta.

Muutamia vinkkejä kielen alkeiden verkkokurssin laatimiseen

• Muista yhdessä tekemisen merkitys motivaation ja sitoutumisen kannalta. Fyysisestä etäisyydestä huolimatta opiskelijat ovat ryhmän jäseniä. Anna heille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa ja harjoitella kieltä yhdessä myös pienryhmissä.
• Rohkaise käyttämään kaikkea opittua alusta alkaen ilman onnistumispaineita. Rento ilmapiiri syntyy myös siitä, kun opettajakaan ei osaa kaikkea!
• Jos mahdollista, kannattaa kokeilla käänteistä opetusta ja tehdä lyhyitä opetusvideoita etukäteen katsottavaksi. Voit myös tallentaa joitakin jaksoja tapaamisista, mikäli opiskelijat haluavat. Monet hyötyvät, kun voivat palata oppitunnin asioihin myös jälkikäteen.
• Laadi verkko-oppimisympäristöön mahdollisimman selkeät teemakokonaisuudet vaiheistuksineen. Liitä oppimisympäristöön tehtäviä, jotka liittyvät opintojakson osaamistavoitteisiin ja edistävät kaikkien kielitaidon osa-alueiden vahvistumista. Ne myös tuovat näkyväksi sekä opettajalle että opiskelijalle, miten kielitaito on opintojakson aikana kehittynyt.

Lähteet

1. SIMHE-jatkokehitys 2019-2021. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2020.

2. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018: Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. AMK-lehti 3/2018. Viitattu 9.6.2020.

3. Jäppinen, T., Korpela, E., Takaeilola, M., Juvonen, K., Valo-Vuorela, M., Rantonen, P., Kosonen, K., Vähäkangas, A. & Svanberg, E. (2019): Integroitu opetus tehostaa suomen kielen oppimista. Teoksessa Stenberg ym. 2019.

4. Miten verkkokoto todella toimii? Julkaistu 7.11.2019, viitattu 8.6.2020.

5. Joshi, M. (2016): Live online meetings bringing interaction and engagement into online teaching. Teoksessa Rännäli, M. & Tanskanen, I. (toim): Spinning e-pedagogical Nets. Pedagogical development and experiments in higher education. Reports from Turku University of Applied Sciences 231 (pdf). s. 180-192.

6. Pietilä, P., Lintunen, P. (2014): Kielen oppiminen ja opettaminen. Teoksessa Pietilä, P., Lintunen, P. (toim.) (2014): Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Gaudeamus, Helsinki. 2014.

7. Vuopala E. 2013: Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset. Näkemyksinä yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus. Väitöskirjatutkimus, Oulun yliopisto (pdf). Viitattu 9.6.2020.

8. eAMK verkkototeutusten laatukriteerit. Viitattu 8.6.2020.

9. KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019: Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 9.6.2020.

10. OKM, Opetus ja kulttuuriministeriö 2019: Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31 (pdf). Viitattu 9.6.2020.

11. Stenberg H., Hirard T., Autero M. & Korpela E. (toim.) (2019): Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2020.

Keväällä 2020 aloitimme SIMHE–polku –hankkeessa pilotin, jonka osallistujavalinnat toteutimme yhteistyössä ICT-alan yritysten kanssa niin, että yritysten toteamat osaamistarpeet määrittivät jo hakukierroksen vaatimuksia. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yritysten kohtauttamisen heidän tarpeisiinsa soveltuvien ICT-alan osaajien kanssa.

Pilotti pitää sisällään henkilökohtaisen osaamisen tunnistamisen prosessin, täydentäviä opintoja Metropoliassa räätälöidysti kunkin osallistujan osaamisen täydentämisen tarpeiden mukaisesti, harjoittelun yrityksessä ja uravalmentajan ohjauksellisen tuen prosessin aikana. Haku avautui helmikuussa, ja kriteereinä olivat hyvä englannin kielen taito ja ulkomailla suoritettu ICT-alan korkeakoulututkinto.

Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on kysyntää ICT-alan osaajille, vaikka koronavirustilanne vähentää yleisesti työvoiman kysyntää. Jobs in Finland -sivustolla (1) oli toukokuun puolivälissä 6 avointa ICT-alan työpaikkaa. TE-palveluissa (2) avoimia työpaikkoja erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtäviin ICT-alalla pääkaupunkiseudulla oli yli 40. ICT-alalla työmarkkinatilanne onkin parempi kuin monella muulla alalla (3), ja tulevaisuudessa ala tarvitsee merkittävästi lisää osaajia (4).

Yritysten työvoimatarpeet muodostavat pohjan hankkeessa kehitetylle yhteistyömallille. SIMHE-polkuun osallistuvien ICT-alan yritysten ilmoittamat osaamistarpeet jakautuivat seuraaviin kategorioihin: ohjelmistokehitys, verkkoratkaisut ja esineiden internet. Yrityksillä oli halutessaan mahdollisuus avata osaamistarpeitaan jokaisesta kategoriasta tarkemmin, esimerkiksi kertomalla etsivänsä tietyn ohjelmointikielen tai vaikkapa data-analytiikan asiantuntijaa. Toimintamme lähtökohtana on tarjota yrityksille matalan kynnyksen tilaisuus tutustua näitä taitoja omaaviin kansainvälisiin osaajiin.

Osaamisen tunnistaminen vaikuttaa urapolun suuntaan

Osaamisen tunnistaminen on vakiintunut osaksi SIMHE-Metropolian maahanmuuttajataustaisille suunnattuja ohjaus- ja neuvontapalveluita (5). Metropolian SIMHE-polun osaamisen tunnistamiseen on osallistunut yhteensä 42 kansainvälistä osaajaa. Käytännössä monikulttuurisen osaamisen tunnistamisen isoja haasteita ovat kielimuurit ja kulttuurierot (6), joiden ratkaisemiseen on Metropoliassa osaamisen tunnistamisen käytäntöjen kehittämisessä erityisesti kiinnitetty huomiota.

Henkilökohtaisessa asiantuntijakeskustelussa ulkomailla ICT-alan tutkinnon suorittanut henkilö kohdataan oman alansa asiantuntijana, jolla on mahdollisuus hyödyntää toisen asiantuntijan, Metropolian ICT-alan tutkintovastaavan, laaja-alaista tuntemusta alan työmarkkinoista ja osaamistarpeista nimenomaan Suomessa. Osallistujapalautteiden perusteella voi todeta asiantuntijakeskusteluiden selkeyttäneen osallistujiensa urapolkua ja toimineen myös itsetunnon kohottajana monesti rutkasti kärsivällisyyttä vaativassa työnhakuprosessissa. Lisäksi asiantuntijakeskusteluiden anti, henkilön osaamista kuvaava kirjallinen dokumentti, on herättänyt mielenkiintoa yhteistyöyrityksissämme.

Työtehtävän vastuualueet määrittelevät vaadittavan kielitaidon

Yhteistyöyrityksemme suorahaku- ja rekrytointipalvelu Digipool International Oy:n toimitusjohtaja Hermann Alatalolla on vuosien kokemus kansainvälisten osaajien rekrytoimisesta — sekä asiakkailleen että omaan yritykseensä. Alatalo huomauttaa työelämän olevan yhä kansainvälisempää, ja toteaa diilin etenemisestä päättävän henkilön usein sijoittuvan ulkomaiseen asiakasyritykseen. Tällöin tarvitaan vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemuksella varustettuja osaajia.

Kansainvälisten osaajien hyödyt kuitenkin tunnistetaan yrityksissä jo laajalti (7), mutta kokemustemme ja esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen tuoreen selvityksen (8) mukaan heidän mahdollisesti puutteellinen suomen kielen taitonsa pohdituttaa työnantajia. ”Kotimaan markkinoiden asiakasrajapinnassa edellytetään suomen kielen taitoa, mutta tämä vaatimus ei koske kaikkia tehtäviämme. Vastuualueet on muistettava pitää erillään. Näen jo suomen kielen opiskelun vahvana signaalina motivaatiosta, vaikka kielitaito ei vielä olisikaan vahva”, Alatalo muistuttaa.

Kansainvälisen osaajan palkanneelle yritykselle on tarjolla tukea henkilöstön suomen kielen taidon parantamiseen (9). Lisäksi SIMHE-Metropolian asiantuntijat ovat yhteistyöyrityksen tukena koko rekrytointiprosessin ajan, ohjaten tarvittaessa tilanteeseen soveltuviin lisäpalveluihin.

Tiivis yhteistyö korkeakoulujen kanssa on hyvä erottautumistekijä yritykselle

Yhteistyö korkeakoulun kanssa on oiva tilaisuus laajentaa yrityksen verkostoja sekä korkeakoulun henkilökuntaan ja sidosryhmiin, että tietenkin opiskelijoista ja hankkeiden osallistujista muodostuvaan monipuoliseen osaajapooliin. Rekrytointi- ja verkostoitumistapahtumissa yritys ei pelkästään tehosta näkyvyyttään, vaan pystyy parhaimmillaan edistämään hakijamarkkinointiaan ja erottumaan kilpailijoistaan positiivisesti.

”Sujuva kommunikaatio ja oppilaitoksen yhteyshenkilön hyvä ymmärrys liiketoiminnasta ja rekrytoinnin toimintaperiaatteista edesauttoivat yhteistyöhön ryhtymistä. Hyvä esimerkki konkreettisesta ja mutkattomasta yhteistyöstä oli pyyntömme päästä tutustumaan ICT-alan osaajien profiileihin, jotka SIMHE-polku -hankkeen yhteyshenkilö välitti meille osallistujien suostumuksella. Profiilien pohjalta pystyimme vähällä vaivalla valitsemaan kiinnostavat kandidaatit ja etenemään rekrytoinnissa haluamallamme tavalla”, Alatalo summaa yhteistyön kulkua.

Jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä

Verkostoitumisen lisäksi SIMHE-polkulaisilla on mahdollisuus oman osaamisen täydentämisen alan työnantajien tarpeiden ja omien kehittymistoiveidensa pohjalta. Yritykselle yhteistyö korkeakoulun kanssa vastaavasti tuo mahdollisuuden tavoittaa uusia, yrityksen osaamistarpeita vastaavia osaajia, tai täydennyskouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään.

Etenkin ICT-alalla tutkinto on vain lähtöpiste, jonka jälkeen jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä. Esimerkiksi World Economic Forumin raportin mukaan maailmanlaajuisesti jopa yli puolen ICT-alan osaajista tulee vahvasti päivittää osaamistaan seuraavan kahden vuoden aikana pysyäkseen työmarkkinoiden tahdissa (10).

Metropolian asiantuntijat yhdistävät jatkossakin työmarkkinoiden alati muuttuvat työvoimatarpeet ja työvoiman osaamisen kehittämisen, suunnitellen työllistyvyyttä edistävät askeleet yhteistyössä yritysten kanssa.

Onko yrityksesi kiinnostunut kansainvälisistä osaajista? Otathan yhteyttä, niin keskustellaan tarkemmin osaamistarpeistanne!

Outi Lemettinen, projektipäällikkö
Emilia Deseille, uravalmentaja, erityisvastuualueena yritysyhteistyö

SIMHE polku –hankkeen tulokset ja kokemukset esitellään tarkemmin hankkeen Get-Together –tilaisuudessa lokakuussa 2020. 

Hyödyllisiä linkkejä yrityksesi kansainvälistymiseen:

• Business Finlandin Talent Explorer –rahoitus kansainvälisten osaajien potentiaalista kiinnostuneille yrityksille 
• TE-palvelujen tarjoama tuki kansainvälisen osaajan palkkaavalle työnantajalle henkilöstön suomen kielen taitojen kehittämiseen 
• Helsingin seudun kauppakamarin Talent Boost -mittari ja muut kansainvälistymisen palvelut yrityksille 

Lähteet:

1) Business Finland: Jobs in Finland -työnhakuportaali. Viitattu 19.5.2020 

2) TE-palvelut: Avoimet työpaikat. Viitattu 19.5.2020. 

3) MeetFrank-blogi: Work in Finland: Finnish job market report May 6/2020. Viitattu 19.5.2020. 

4) Teknologiateollisuus: Selvitys osaamis- ja osaajatarpeista. Viitattu 19.5.2020. 

5) Stenberg H., Autero M., Ala-Nikkola E. (Eds.) 2018: Osaamisella ei ole rajoja: Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.6.2020. 

6) OKM, Opetus– ja kulttuuriministeriö 2017: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta-julkaisu (pdf). Viitattu 19.5.2020. 

7) Helsingin seudun kauppakamari: Menestyvä monikulttuurinen yritys. Viitattu 19.5.2020. 

8) Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kotona Suomessa –hanke. Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta: Tutkimusraportti (pdf). Viitattu 2.6.2020. 

9) TE-palvelut: Henkilöstön kansainvälistymisen tukimuodot. Viitattu 19.5.2020. 

10) World Economic Forum: The digital skills gap is widening fast. Here’s how to bridge it. Viitattu 19.5.2020. 

 

”Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, ammattitaitoiset opettajat, uskomaton asenne koulutukseen ja globaaleihin asioihin ja paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden töihin.”

Näin vastaa Metropolian ensimmäisen vuosikurssin opiskelija kysyttäessä syitä hakeutua Suomeen. Neljän vuoden päästä tiedämme, onko hän tyytyväinen valintaansa ja motivoituiko hän jäämään maahamme. Nämä ovat meille korkeakouluille tärkeitä kysymyksiä. Haluamme osallistua yhteiskuntamme työllisyyshaasteiden ratkaisemiseen. Haluamme tarjota laadukkaan, mutta myös maksullisilla koulutusmarkkinoilla kilpailukykyisen opiskelukokemuksen.

Jokaisen korkeakoulun on tarkasteltava kriittisesti palveluprosessejaan: laatu on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Vetovoimaa ja pitovoimaa: kumpaakin tarvitaan

Työvoimapulasta kärsivän Suomen on pystyttävä houkuttelemaan entistä enemmän kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Tämä pelkästään ei kuitenkaan riitä. Meidän pitää pystyä ratkomaan myös kansainvälisten osaajien integroitumisen ja työllistymisen haasteita. (OKM 2019.)

Kaiken taustalla on opiskelijan aito halu jäädä Suomeen. Se syntyy kokonaisvaltaisesti onnistuneesta opiskelukokemuksesta ja viihtymisestä maassamme (mm. Suomalainen, Sarasjärvi & Lahtinen 2019, 32-33). Vain Suomeen juurtunut, tyytyväinen kansainvälinen opiskelija on potentiaalinen osaaja työvoimaamme.

Opiskelijatyytyväisyys ja brändi lukuvuosimaksujen aikakaudella

Työllistymistalkoiden ohella myös lukuvuosimaksut ovat vaatineet opiskelijatyytyväisyyden kriittistä tarkastelua uudella tavalla.

Suomessa laadukas koulutus palveluineen on aina ollut itseisarvo. Kahden kerroksen väen palvelulogiikka ei istu koulutusideologiaamme, eikä siihen ole tarvettakaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen linjaukset peräänkuuluttavat kokonaisvaltaisesti laatua koulutuksessa, tutkimuksessa ja palveluissa (OKM 2017, 16-17). Yhdenvertaisuus onkin kaikille meille yhteinen tahtotila (OKM 2018, 35). Lukuvuosimaksujen myötä olemme kuitenkin joutuneet pohtimaan ”maksullisen tuotteen” laatua, sisältöä ja hintaa.

Laatu on sidoksissa myös opiskelijamäärien kasvattamiseen ja palveluodotuksiin. Odotukset ovat korkealla ”tilastomenestyjän” kohdalla, ja tähän perustamme myös maabrändimme ja palvelulupauksemme (mm. OKM 2017). Jos lupaukset eivät vastaa todellisuutta ja hintaa, pettymys laatuun kuuluu sosiaalisessa mediassa kauas. Muun muassa Ruotsissa pettymyksiä on puitu korkeimmassa oikeudessa saakka.

Ilman oikein kohdennettua tukea moni asia voikin mennä pieleen palveluprosessissa (kts. mm. Khanal & Ghaulee 2019). Enemmän kuin sanoja, brändi on tekoja.

Tunnista kohderyhmäsi palvelutarpeet ja -vaiheet

Korkeakoulujemme palveluprosesseja on kehitettävä opiskelijalähtöisesti. Kehitystyö alkaa eri asiakasryhmiemme, heidän tarpeidensa ja kehitettävien palveluvaiheiden tunnistamisesta.

Kansainvälisistä taustoista tulevien opiskelijoiden joukko on varsin monimuotoinen niin määrittelytapojen, tilastojen, palvelutarpeiden kuin identiteettikysymystenkin valossa (mm. Mathies & Karhunen 2019, 70-72; Airas & al. 2020, 25-27, 83). Heitä ei voi lähestyä yhtenä massana.

Sen lisäksi, että maksava opiskelija on ihan tavallinen opiskelija, hän tulee myös toisesta kulttuurista. Hän — ja usein myös hänen vanhempansa — panostavat valittuun oppilaitokseen ja maahan aikaansa ja energiaansa, mutta lisäksi myös konkreettisesti rahaansa. Koko paketin on oltava houkutteleva, toimiva ja juuri hänelle soveltuva myös käytännössä.

Uuteen maahan muuttavan lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan odotukset ja tarpeet ovat erilaiset kuin täällä jo ennestään asuvan (vrt. Airas & al. 2020). Haasteina korostuvat työllistyminen, verkostoituminen ja integroituminen (OKM 2018). Lisäksi apurahajärjestelmä ja agenttitoimijat vaikuttavat markkinointitoimenpiteisiin, tiedonkulkuun ja palveluprosesseihin (OKM 2019, 18-19). Markkina-alueittain kohdennetussa rekrytoinnissa on hyvä myös huomioida, että opiskelijan lähtömaa vaikuttaa koettuihin haasteisiin ja tuen tarpeeseen (mm. Khanal & Ghaulee 2019).

Ensimmäisistä mielikuvista työllistymiseen mahtuu monta palveluvaihetta ja monta vuotta. Tämä kattaa paitsi opinnot, myös ”koko elämän”. Aikavälille nivoutuu useita kiinnekohtia, joissa korkeakoulu voi vaikuttaa opiskelijan kokemukseen. Sujuva ja selkeä palvelupolku ja vastuiden roolittaminen tukevat myös korkeakoulun sisäistä toimivuutta (OKM 2018, 37).

Hyödynnä saatavilla oleva tieto ja suositukset

Palveluprosessin kehitystyössä on hyvä hyödyntää myös yleisesti kansainvälisten opiskelijoiden kokemusta kartoittaneita kyselyitä ja selvityksiä, muun muassa:

• International Student Barometer (ISB)-kyselyn koosteet kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyydestä Suomessa
• Opiskelijan kaupunki 2019 -tutkimus kansainvälisten opiskelijoiden viihtymisestä pääkaupunkiseudulla
• Mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja VALOA-hankkeen selvitykset kehitystoimenpiteistä koko kansainvälisten opiskelijoiden palveluprosessiin
• Tilastoanalyysit kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämisestä.

Lähtökohtaisesti kansainväliset opiskelijat ovat tyytyväisiä kokonaiskokemukseen, koulutuksen laatuun, hyvään arkeen ja toimivaan yhteiskuntaan. Kriittisin kipukohta on heikko työllistyminen Suomeen ja siihen saadun tuen puute. Opiskelijat kamppailevat myös taloudellisten kysymysten ja paikallisten ystävien löytymisen sekä kielimuurin, syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemusten kanssa. (Garam 2018; Suomalainen, Sarasjärvi & Lahtinen 2019, 32-39.)

Toisaalta kehitystyössä on hyvä pitää mielessä myös kenen tahansa ”tavallisen opiskelijan” avainkysymykset opintojen etenemisessä ja työllistymisessä. Todenmukainen ja kattava opintosisältöjen kuvaus, ensimmäisen vuoden sujuminen, aktiivinen verkostoituminen ja osallistuminen opintojen ulkopuoliseen toimintaan ovat kriittisen tärkeitä kaikille opiskelijoille (Kuurila 2014, 24-29). Nämä saavat kuitenkin erilaisia painotuksia toiselta puolelta maailmaa muuttavan opiskelijan kohdalla.

Fasilitoitu työpaja kehitystyön mahdollistajana

Metropoliassa ohjaus- ja palveluprosesseja on tarkasteltu kuluneen syksyn ja kevään aikana muun muassa kehitettäessä ohjauspalveluita eri asiakasryhmille ja myös SIMHE-jatkokehityshankkeessa. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden palveluprosessi on tunnistettu juurikin erityisesti kehityskohteeksi, koska mukaan on tullut paljon uusia tarpeita, toimijoita ja toimintoja.

Haasteita ja kehitystoimenpiteitä purettiin auki Metropolian keskitetyn fasilitointiryhmän Parrun vetämässä työpajassa helmikuussa 2020. Työpajassa tunnistettiin seuraavat palvelupolun vaiheet:

Työpajassa pohdimme palvelutarpeita lähi- ja verkko-opetuksessa opiskelevien AMK- ja YAMK-opiskelijoiden näkökulmasta. Tunnistimme akuuteimmat kehitystarpeet, aikataulutimme ne ja sovimme niille vastuuhenkilöt. Läpileikkaavana teemana kulkee yksilöidyn ohjauksen tarve.

Luonnollisesti osa tunnistetuista kehitystoimenpiteistä koskee myös laajemmin muita opiskelijaryhmiä. Samoin totesimme iloksemme, että osaa kehitystarpeista työstetään jo eri hankkeissa. Etenkin suuressa korkeakoulussa korostuu vuorovaikutuksen tärkeys eri yksiköiden välillä, joten myös tiedonkulku pitää määrittää osaksi prosesseja.

Yhdessä kohti onnistumisen kokemuksia ja viihtymistä

Korkeakoulun palveluita ei voi kehittää tyhjiössä. On seurattava koulutuspoliittisia linjauksia, tarkasteltava selvityksiä ja osallistettava eri sidosryhmiä. Ennen kaikkea on tunnistettava kunkin opiskelijaryhmän tarpeet. Paljon tehdään jo hyvin. Meidän on kuitenkin oltava valmiita asettamaan opiskelijalähtöisyyden, viihtymisen, tyytyväisyyden ja osallisuuden kysymykset keskiöön. Yhteiskehittäminen vaatii monen ihmisen työpanosta, mutta maksaa itsensä takaisin laadukkaana palvelukokonaisuutena, onnistumisen kokemuksina ja motivoituneena työvoimana Suomelle.

Lähteet:

Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi M.-L., Sarparanta, T., Shemsedini, g., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Julkaisut 22:2019. Julkaistu 21.11.2019.

Garam, I. 2018. Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? Faktaa Express 6A/2018. Opetushallitus. Luettu 20.4.2020.

Khanal, J. & Ghaulee, U. 2019. Challenges of International Students from Pre-Departure to Post-Study: A Literature Review. Journal of International Students; Jonesboro Vol. 9, Iss. 2 (2019): 560-581.

Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis, Sarja – ser. C osa -tom. 384. Scripta Lingua Fennica Edita. Turun yliopisto. Julkaistu 29.8.2014.

Mathies, C. & Karhunen, H. 2019. Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa. Teoksessa Kazi, V., Alitolppa-Niitamo, A. ja Kaihovaara, A. (toim.). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Sivut 69-78. Julkaistu 21.1.2020.

OKM 2017. Yhteistyössä maailman parasta: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11. Julkaistu 16.3.2017.

OKM 2018. Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017–2018 – seuranta‐ ja arviointityöryhmän väliraportti. Julkaistu 13.11.2018.

OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Julkaistu 16.9.2019.

Shumilova, Y., Cai, Y. & Pekkola, E. 2012. Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions. VALOA-project, Career Services, University of Helsinki. Published on 1 January 2012.

Suomalainen, A., Sarasjärvi K. ja J. Lahtinen. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Päivitetty 7.1.2020.