Avainsana: maahanmuutto
Työelämä ja korkeakoulutetut osaajat eivät kohtaa – 3AMK:n nopeat toimet apuna
Merkittävä osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla. Monilla heistä on kotimaassa suoritettu korkeakoulututkinto. Kielitaidon tai esimerkiksi omien verkostojen puutteen vuoksi he eivät välttämättä työllisty osaamistaan ja koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Työtä on monilla aloilla paljon tarjolla ja tekijöitä olisi, mutta nämä eivät kohtaa ja näin valtava määrä osaamista valuu hukkaan. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia (*3AMK) on mukana Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa. Kyseessä on uusi avaus, jossa pyritään nopeilla toimilla saamaan työvoimapulasta kärsiville aloille maahanmuuttajia. Koulutuksiksi on valikoitunut Haaga-Heliasta myyntityö, Laureasta ravitsemus- ja matkailualan palveluosaaminen ja Metropoliasta kiinteistö- ja rakennusalan esimies- ja asiantuntijatyö. Näillä aloilla työskentelee jo nyt paljon maahanmuuttajia, mutta korkeakoulutetut eivät ole osaamistaan vastaavassa työssä. Taitoa olisi johtotehtäviin asti. 3AMK:n tarjoamissa koulutuksissa pyritään siihen, että opiskelija saa sellaiset tiedot, taidot ja asenteen, joilla pärjää Suomen työmarkkinoilla nimenomaan korkeakoulutasoisissa asiantuntijatehtävissä. Koulutuksessa keskeisessä roolissa on suomen kielen taito, sillä Suomen työmarkkinoilla on vaikea edetä ilman kielitaitoa. Koulutuksesta osa suoritetaan alan yrityksessä käytännön työhön aktiivisesti osallistuen. Alan sanasto ja kielitaito karttuvat parhaiten käyttämällä sitä aidossa työympäristössä. Työpaikoilla on myös loistava tilaisuus verkostoitua. Sen lisäksi, että opiskelijat tutustuvat työelämän edustajiin ja toisiinsa, yhteistyötä tehdään myös eri alojen välillä. Hyviä käytänteitä voidaan oppia ja jakaa yli alojen sekä opettajien että opiskelijoiden kesken. Maahanmuuttajilla on paitsi osaamista myös ymmärrystä erilaista kulttuureista, jota tulisi pystyä hyödyntämään. Yritysmaailmassa vallalla olevan käsitysten, esimerkiksi että vaativaa yritysmyyntiä ei voi tehdä kuin kantasuomalainen, tulisi muuttua. Suomi on rakennemurroksessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kärsitään osaajapulasta. Koulutusten on tarkoitus alkaa syksyllä ja niiden suunnittelu on hyvässä vaiheessa. Suuressa roolissa on yksilöllinen ohjaus. Opiskeluryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen. Nyt alkavat kolme koulutusta ovat pilotteja, joiden pohjalta toimintaa voidaan myöhemmin laajentaa ja kehittää. Koulutuksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen lisäksi jatkuvan oppimisen palveluissa muutenkin, koska jatkuva oppiminen tulee olemaan merkittävässä roolissa ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa vuodesta 2021 lähtien. *3AMK on Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian välinen liittouma, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. 3AMK:lla on neljä yhteistyöaluetta; oppimistoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys, vaikuttava TKI-toiminta sekä koulutusvienti, jota toteuttaa EduExcellence Oy. 3AMK mahdollistaa sekä opiskelijoiden, että työntekijöiden liikkuvuuden kolmen korkeakoulun välillä. Kirjoittajat: Anu Moisio on 3AMK-liittouman prosessijohtaja. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta yrityksissä tietoliikenteen ja konsultoinnin parissa. Haaga-Heliassa hän on toiminut aiemmin sekä myyntityön koulutusohjelman yliopettajana että opettajakouluttajana. Anu on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. Mari Purhonen on vastavalmistunut medianomi Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmasta. Hän työskenteli 3AMK:n viestintäharjoittelijana kevätlukukauden 2019. Vapaa-ajallaan Mari katsoo elokuvia ja TV-sarjoja.
Tuore julkaisu avaa maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa Suomessa
Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen ja työllistyminen on Suomelle tärkeää. Osaava työvoima vahvistaa maan kilpailukykyä ja hyvinvointia, ja onnistunut kotouttaminen avaa uusia mahdollisuuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Lähtömaiden erilaiset tutkintorakenteet, osaamisvaatimukset, maahanmuuttajien kielitaidon puute sekä kulttuuriset erot aiheuttavat kuitenkin haasteita maahanmuuttajien hakeutumisessa tarkoituksenmukaisille ura- ja koulutuspoluille Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan avulla tuetaan ura- ja koulutuspolkujen löytymistä Suomessa. Toimintaa toteuttavassa SIMHE-verkostossa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) toimii vuonna 2018 kuusi korkeakoulua, jotka tarjoavat korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ohjausta ja neuvontaa sekä osaamisen tunnistamisen palveluja. Toimintaa on kehitetty kolmen vuoden ajan. Tällä viikolla ilmestyi artikkelikokoelma, ensimmäinen julkaisu, joka nivoo yhteen SIMHE-työssä mukana olleiden eri toimijoiden, asiantuntijoiden sekä ennen kaikkea palveluja käyttäneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksia, palvelukokonaisuuksia ja tarinoita. Artikkelikokoelma luo kuvaa niin ohjauksesta, osaamisen tunnistamisesta kuin erilaisten yhteistyökokeilujen ja -verkostojen merkityksestä maahanmuuttajatyössä. Siten se toimii hyvänä apuna maahanmuuttajien integroimiseen liittyvissä rajapinnoissa erityisesti korkeakoulutuksen näkökulmasta. Julkaisun on koonnut Metropolian Ammattikorkeakoulun SIMHE-palvelut. Tutustu julkaisuun >> Lisätietoja: julkaisut (at) metropolia.fi
Tervetuloa Suomeen töihin
SIMHE-Metropolia on palvellut kohta kaksi vuotta Suomeen muuttaneita korkeakoulutettuja maahanmuuttajia auttamalla tarkoituksenmukaisen koulutus- ja urapolun löytämisessä (Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, 2017). Toimintamme alkumetreillä yleinen yhteiskunnallinen keskustelu ja asenneilmapiiri oli suuria tunteita herättävä. Nyt alkuvaiheen rajat kiinni -keskustelu on selvästi vähentynyt. Vuoden 2018 vaihteessa julkaistun hallituksen Töihin Suomeen* -ohjelman viesti peräänkuuluttaa tarvetta enemmänkin ”tervetuloa Suomeen” asenteelle ( Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi, 2018). Näkökulma sopiikin erinomaisesti tilanteeseen, jossa Suomen talouden kasvun ennustetaan jatkavan kasvua edelleen 2,4 % v. 2018 ja väestöennusteet kertovat karua kieltä väestöllisen huoltosuhteen heikkenemisestä. Miksi kaikki eivät haluaisikaan tulla Suomeen? Maahanmuuttajailmiön ympärillä käytävässä keskustelussa on yhä enemmän noussut pohdintaan se tosiasia, että Suomi ei jostain kumman syystä houkuttelekaan kaikkia kansainvälisen taustan omaavia. Suomessa tarvitaan kuitenkin jo nyt eikä pelkästään tulevaisuudessa osaavia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Siksi onkin hyvä, että nyt on tartuttu peiliin ja todettu, että se kuva mikä peilistä näkyy, ei ehkä miellytäkään kaikkia kansainvälisiä osaajia. SIMHE (Supporting Immigrants in higher Education in Finland)-palvelut ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa toimintaa korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien kotouttamisen tukemiseksi. Ohjaus-ja neuvontapalveluja järjestävät Metropolia ammattikorkeakoulun lisäksi Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulut sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot. Ohjauspalveluiden rinnalla SIMHE- Metropoliassa on kehitetty myös liiketalouden ja tekniikan alojen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen palvelu. Viime vuoden lopulla vierailin Joensuussa Karelia ammattikorkeakoulussa kertomassa SIMHE-Metropolian osaamisen tunnistamisen toimintamalleista. Tavoitteena oli palvelun laajeneminen myös heille. Päivän teema konkretisoitui illalla hotellin saunassa. Päädyin mielenkiintoiseen keskusteluun puolalaisen rouvan kanssa, joka työskenteli Italiassa EU:n metsävirastossa.Rouva kertoi juuri tulleensa miehensä kanssa tutustumaan Joensuuhun, sillä hänelle oli esitetty siirtoa Italiasta Joensuuhun. Keskustelumme kauniista lumisesta pakkassäästä siirtyi hyvin nopeasti insinöörimiehen mahdollisen työpaikan löytymiseen ja kahden kouluikäisen lapsen koulunkäyntiin. Suomen Pisa-maine oli rouvan tiedossa, mutta lasten mahdollisuus käydä englannin kielellä koulua ja miehen asiantuntijuuteen sopiva työllistyminen olivat erityisesti häntä mietityttäviä asioita. Samalla, kun harmittelin huonoa Joensuun alueen tietämystäni, toivoin mielessäni, että vierailuohjelmassa olisi huomioitu myös rouvan mies ja hänelle olisi räätälöity omaa ohjelmaa hänen tekniseen korkeakoulutaustaansa liittyen. Investointi tulevaisuuteen kannattaa! Tällä hetkellä SIMHE-Metropolian asiakaskunnan enemmistönä ovat jo useamman vuoden Suomessa asuneet korkeakoulututkinnon suorittaneet maahanmuuttajat. Koska valtaosa Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista on työikäisiä, ovat Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllistymistä tukevat koulutuspalvelut erittäin tärkeitä. Iloksemme olemmekin huomanneet myös työperäisen maahanmuuton myötä Suomeen tulleiden puolisoiden löytäneen SIMHE-palvelut. Metropoliassa vuonna 2018 tavoitteenamme on jo olemassa olevien SIMHE- palveluiden vaikuttavuuden arviointi ja maahanmuuttajien korkeakoulutuksessa kotoutumista edistävien toimenpiteiden edelleen kehittäminen. Kehittämistyö on käynnistynyt useamman hankkeen myötä, muun muassa maahanmuuttajille suunnattujen korkeakouluopintoihin valmentavien koulutusten kehittämishanke Valmentavasta Valmiiksi, uusien työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävien toimintamallien kehittämishanke Duunipolku, maahanmuuttajille suunnattujen digitaalisten ohjauspalveluiden kehittämishanke SIMHEapp, korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -ESR-hanke Urareitti Kotouttamistoimenpiteisiin panostaminen voidaan nähdä investointina, jonka voitot lunastetaan vasta tulevaisuudessa (Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta, 2017).Vaikka investoinnit sisältävät aina riskin, on ketterille kokeiluille nyt, jos koskaan tilausta. Tehtävämme onkin nyt erilaisissa kehittämisprojekteissa rakentaa konkreettisia toimintamalleja, joilla tavoitellaan koko perheen kotoutumisen onnistumista. Tässä rakennusprojektissa tarvitsemme hyvää kansallista tahtotilaa ja poikkihallinnollista toimijaverkostoa. SIMHE-Metropolia on valanut perustukset ja seinien rakennukseen haastamme vuonna 2018 erityisesti kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ja työelämäyhteistyökumppanimme. Lue lisää Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80706 Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160396 Taloudellinen katsaus, talvi 2017 http://vm.fi/julkaisu?pubid=23403 Tietoa SIMHE-Metropoliasta http://www.metropolia.fi/tietoa-metropoliasta/simhe/ Töihin Suomeen- Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperustaisen maahanmuuton vahvistamiseksi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160444/Mamu_2018_FINAL_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Onnellisuuden tavoittelustako on kyse?
Maahanmuutto, siirtolaisuus ei ole uusi ilmiö. Lähes jokaisen suomalaisenkin suvusta löytyy tarinoita Amerikan serkusta tai Ruotsin tädistä. Siirtolaisuus historiallisena ilmiönä herättää monenlaisia tunteita ja tuo mieleen niin menestystarinoita kuin kansallisia tragedioita. Näistä tunteista ja tarinoista käynnistyi elokuinen Migration conference 2017 Ateenassa, johon minulla oli mahdollisuus osallistua. Onnellisuuden tavoittelu siirtolaisuuden perimmäinen syy? Saskia Sassen, hollantilais-amerikkalainen sosiologian professori Columbian yliopistosta on tutkinut laajasti globalisaatiota ilmiönä ja hänen johdollaan konferenssiyleisölle viimeistään syntyi ymmärrys kuinka moniulotteinen asia siirtolaisuus ja siihen vaikuttavat tekijät ovat. Hänen tutkimuskohteenaan ovat siirtolaisuuden tavanomaisten syiden, sotien ja uskonnollisten ristiriitojen, takana olevat valtioiden sisäiset ilmiöt. Perimmäisenä syynä ihmisen lähtöön kotimaastaan näyttäisikin edelleen olevan halu suunnata kohti parempaa elämää kuin mitä koti-/lähtömaa pystyy syystä tai toisesta tarjoamaan. Ateenassa oli helppo palauttaa mieleen myös antiikin ajan filosofien ajatuksia. Jo Aristoteleshan totesi hyvän elämän toteutuvan silloin, kun ihminen saa käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon tuntee kuulevansa ja kokea olevansa sen merkityksellinen jäsen. Valitettavasti Ateenan kaduilla kulkiessa joutui kuitenkin kohtaamaan konkreettisesti v. 2015 Eurooppaan suuntautuneen ja edelleen jatkuvan pakolaistulvan tragedian. Hyvä elämä ja onnellisuuden saavuttaminen tuntui olevan monen kadun asukin mahdoton haave. Paradoksaalista oli, että päivällä, kun tutustuimme erilaisiin tutkimustuloksiin, mitkä tekijät lisäävät väkivallan riskiä siirtolaisten toiminnassa, niin hotelliin palatessani konkretia iski kohdatessani kadulla asuvien pakolaisten silmissä juuri näitä tutkimustulosten valossa väkivaltaa nostavia tekijöitä: epävarmuutta, turvattomuutta ja toivottomuutta. Miten eri maissa suhtaudutaan siirtolaisuuteen? Nelli Esipovan, Gallup World Pollista, esitys siirtolaisuuden hyväksynnästä eri maissa, keskittyi esittelemään tutkimusasetelmaa, jonka lopputuloksena oli saatu aikaan maailman siirtolaisuuden hyväksyntä indexiksi 5,29. Hyväksyntäindeksi oli syntynyt 164 maan yli 1,7 miljoonan aikuisen haastattelusta. Tutkimus oli tehty Usassa vuonna 2017 ja muissa maissa 2016. Kymmenen siirtolaisuutta vähiten hyväksyvän maan joukossa olivat mm. Eesti (2,37) ja Unkari (1,69), kun taas kymmenen eniten siirtolaisuutta hyväksyvän maan joukosta löytyivät pohjoismaista Ruotsi (7,92) ja Islanti (8,26). Suomen hyväksyntä indeksi 6,58 oli maailman keskiarvon ja myös EU-maiden keskiarvoindeksin 5,92 yläpuolella. Tutkimustulosten mukaan siirtolaisten hyväksyntä oli yksilötasolla korkeampi niillä, jotka tunsivat henkilökohtaisesti siirtolaisia ja lisäksi hyväksyntää lisäsivät haastateltavan korkeampi koulutustaso, urbaanissa ympäristössä eläminen, varallisuus ja nuoruus, Z-sukupolveen kuuluminen. EU-maiden osalta erityistä merkitystä todettiin olevan edellisten lisäksi myös haastateltavien omien positiivisten tunteiden kokemuksella ja sosiaalisuudella. Jos hyvä kotoutuminen pohjautuu onnellisuuteen, kokemukseen hyvästä elämästä, kuinka voimme edistää tätä tunnetta siirtolaisten osalta? Siirtolaisuus näyttäytyy mediassa Euroopassa enemmän tragedioiden kautta menestystarinoiden jäädessä varjoon. Medialla on merkittävä rooli asenteenmuokkauksessa ja kansalliseen yhteisöön vaikuttajana. Maahanmuuttostrategiana ”rajojen sulkeminen”/ ”eristäminen” ei minkään tutkimuksen eikä historiankaan valossa ole kestävä eikä myöskään järkevä ratkaisu. Siirtolaisuudessahan on osoitettu olevan myös paljon sosio-ekonomisia positiivisia mahdollisuuksia. Osallisuuden kokeminen, yhteisöön kuuluvuuden tunne, oman elämän merkitykselliseksi kokeminen ovat tutkitusti eri ympäristöissä onnellisuutta ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Näitä tekijöitä pyrimme tuottamaan omalta osaltamme myös SIMHE-Metropolian palveluissa. Palveluita kehittäessämme tausta-ajatuksena on, asiakkaiden palvelun kehittämiseen osallistamisen lisäksi ollut myös se, että tuotamme palvelua, jota haluaisimme myös itse käyttää ollessamme siirtolaisina toisessa maassa.
Mitä kansainvälisyys merkitsee?
Onko se kokemus asua toisessa maassa? Tarkoittaako se monessa maassa matkailua ja eri kulttuurien tuntemista? Merkitseekö se ulkomaalaisten ihmisten tuntemista? Vai onko se kenties monen kielen osaamista? Tähän luultavasti ei ole yhtä selkeää vastausta, ja omasta mielestäni kansainvälisyys voi olla sekoitus kaikista yllämainituista asioista, sekä paljon muuta. Voinko kutsua itseäni kansainväliseksi? Jos mietin muutamaa vuotta taaksepäin, en olisi kuvaillut itseäni kovin kansainväliseksi ihmiseksi, vaikka minua kiinnostikin eri maiden kulttuurit ja ihmiset. Puhuin sujuvaa ruotsia, suomea ja englantia, ja olin opiskellut ranskaa pari vuotta yläasteella. En voinut kuvitella lähteväni maailmalle yksin, puhumattakaan maahan, jossa kaikki eivät puhu sujuvaa englantia. Palataanpa sitten eteenpäin tähän päivään. Vuosien varrella olen matkustellut jonkin verran seurassa, ja viime vuonna lähdin puoleksi vuodeksi opiskelijavaihtoon Kroatian Zagrebiin. Siellä suurin osa ihmisistä ainakin ymmärsi englantia, mutta silloin tällöin oli selvittävä kehonkielellä. Sen jälkeen lähdin yksin matkustamaan kuukaudeksi Itä-Eurooppaan. Joissakin maissa oli vielä vähemmän englanninkielen puhujia, mutta onnekseni olin opiskellut Kroatian perusteita vaihtoni aikana, joten selvisin kielimuureista ilman sen suurempia ongelmia. Sekä vaihto-opiskelu, että yksin matkustaminen maissa, joissa en ole varma selviänkö kielellisesti, olivat minulle haaste, mutta mieluinen sellainen. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että lähdin. Työmarkkinatkin ovat usein kansainvälisiä Yllä mainittu ei tietenkään merkitse, että ihmisen on asuttava toisessa maassa voidakseen olla kansainvälinen. Kansainvälistyvät työmarkkinat-tapahtumassa, johon SIMHE-Metropoliakin osallistui, mainittiin, että kansainvälinen osaaja Suomessa voi hyvinkin olla suomalainen, joka ei ole elänyt ulkomailla. Riittää, että hän esimerkiksi osaa monta kieltä, pystyy käymään keskusteluja ulkomaalaisten kanssa, ymmärtää ulkomaalaista markkinaa, omaa avoimen ja uteliaan elämänasenteen. Tapahtumassa keskusteltiin muun muassa myös suomalaisten yritysten rekrytointiprosessista. Monet käyttävät Suomessa ilmaisua “hyvä tyyppi”, kuvaillessaan haluttuja työnhakijoita. Siinä itsessään ei ole mitään väärää, mutta usein suosimme samankaltaisia henkilöitä kuin itse olemme, miettiessämme “hyvää tyyppiä”. Samalla kuitenkin esimerkiksi ulkomaalainen henkilö voi yhtä hyvin olla "hyvä tyyppi" kuin suomalainen, ehkä jopa parempi. Tämä on hyvä muistaa ja tiedostaa, ettei hyvät tyypit vahingossa mene sivu suun. Osaamisen tunnistaminen etnisen syrjinnän vähentämiseksi Etnistä syrjintää tapahtuu yllättävän usein rekrytoinnissa, jopa kolme kertaa useammin kuin syrjintää sukupuolen perusteella. Tästä on myös tehty tutkimuksia, joista yhdessä lähetettiin kaksi erilaista työhakemusta työpaikoille, jossa taustatiedot olivat samanlaisia, mutta toisessa hakemuksessa oli suomalainen nimi, ja toisessa venäläinen. Useimmiten hakemus, jossa oli suomalainen nimi pääsi haastatteluun, kun taas hakemus, jossa oli ulkomaalainen nimi ei. Venäläisen henkilön tuli lähettää kaksinkertainen määrä hakemuksia päästäkseen haastatteluun. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien työttömyyttä selittävät syrjinnän lisäksi pätevyyden tunnustamiseen ja tutkintojen rinnastamiseen liittyvät tekijät, kielitaito ja verkostojen puute. SIMHE-Metropolian osaamisen tunnistamisessa yksi tavoitteista on antaa ulkomaalaiselle osaajalle mahdollisuus saada suomalainen referenssi, jota hyödyntää työmarkkinoilla. Asiakas pääsee keskustelemaan suomalaisen asiantuntijan kanssa osaamisestaan, kartoittaakseen mitä osaamista on kertynyt, ja saa myös mahdollisuuden osallistua työelämälähtöiseen projektiin. Tätä kautta hän saa sekä ymmärryksen omasta osaamisesta, että mahdollisuuden verkostoitua suomalaisessa ympäristössä. Hakiessaan töitä suomalaisilla työmarkkinoilla, voi suomalaisen asiantuntijan nimi referenssinä mahdollisesti helpottaa maahanmuuttajan työnsaantia. Jos joskus itse muutan ulkomaille työskentelemään, toivon saavani samanlaisen mahdollisuuden kohdemaassa! Ellen Avellan Sosiaalipsykologian opiskelija, Svenska social- och kommunalhögskolan SIMHE- Metropolia korkeakouluharjoittelija
Monta muuttujaa -blogi tuo esiin ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.
SIMHE-Metropolian henkilöstö julkaisee näistä teemoista asiakkaille suunnattuja kirjoituksia englanniksi Various Variables -blogissa
Vuodesta 2022 alkaen suomenkieliset blogikirjoitukset julkaistaan Metropolian muissa blogeissa. Julkaisumme löytyvät Metropolia-fi-sivustolta.
SIMHE Metropolia staff members publish writings about these topics mainly targeted to our clients in Various Variable -blog:
As of 2022 blog texts in Finnish are published in other Metropolia blogs. You can find our publications from Metropolia.fi.
Outi Lemettinen (päätoimittaja), projektipäällikkö
Katso Outi Lemettisen profiili People Finder -palvelussa
Riikka Wallin, asiantuntija
Katso Riikka Wallinin profiili People Finder -palvelussa
Anu Luoma, asiantuntija
Katso Anu Luoman profiili People Finder -palvelussa
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.
ammattikorkeakoulu arviointi ekosysteemi hanke harjoittelu integraatio integroituminen jatkuva oppiminen kansainvälinen opiskelija kansainvälinen osaaja kansainvälisyys kehittäminen kehittämishankkeet kielenoppiminen kielitaito korkeakoulutettu korkeakoulutus korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kotouttaminen kotoutuminen maahanmuuton vastuukorkeakoulu maahanmuuttaja maahanmuutto mentorointi ohjaus opetussuunnitelma opiskeluvalmiudet osaaminen osaamisen tunnistaminen palvelu SIMHE SIMHE-palvelu sosiaali-ja terveysala Sosiaalipsykologia talent boost turvapaikanhakija tutkimus työelämä työllistyminen työvoimapula valmentava koulutus verkkototeutus verkosto verkostoituminen yhteistyö
Metropolia käynnisti vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (SIMHE) -toiminnan. Toiminnan tavoitteena on edistää korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista ja soveltuville koulutus- ja urapoluille ohjaamista.