Kun korkeakoulutettu henkilö muuttaa Suomeen, on haasteena usein omaa osaamista ja koulutusta vastaavan työn löytäminen.Korkeakoulutetun maahanmuuttajan työllistymisessä keskeisin kysymys näyttää olevan se, miten työnhakijat ja työpaikat kohtaavat. Innovatiivisilla, kunnianhimoisilla hankkeilla on tartuttu työllistymisen haasteisiin eri puolilla Suomea. 

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan (Eronen ym. 2014) maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa huomattavasti korkeampi kantaväestöön nähden, myös useamman vuoden maassa asumisen jälkeen. Suurimpia esteitä työllistymiselle ovat kielitaidon ja verkostojen puute: osa työpaikoista täyttyy verkostojen kautta ja verkostojen rakentaminen vie aikansa. Joskus ongelmana voivat olla myös asenteet (Jasinskaja-Lahti ym. 2007), maahanmuuttajan sijaan saatetaan mieluummin palkata suomalainen työntekijä tai henkilö, jolla on suomalaisen korkeakoulun tutkinto (Eronen ym. 2014). Myös Ylen (2019c) äskettäin uutisoimasta tutkimuksesta selviää, että Suomen työmarkkinoilla on olemassa syrjintää ulkomaalaistaustaisia kohtaan: työhaastatteluun pääsemisessä suomalainen nimi näyttäytyi selkeänä etuna.

Korkeakoulutetun maahanmuuttajan arjen kokemuksia

Korkeakoulutetun maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet eivät ole Suomessa helpot. Tätä on pohtinut myös haastattelemani Jonas Delicata, joka muutti Maltalta Joensuuhun suomalaisen tyttöystävänsä kanssa kesällä 2018. Englantia ja maltaa äidinkielenään puhuva Jonas on suorittanut taloustieteiden kandidaatin tutkinnon ja työskennellyt useissa kansain

välisissä pelialan yrityksissä. Joensuussa Jonas on opiskellut suomen kieltä ja suorittanut yleisen kielikokeen (YKI-koe eli kielen taso, joka vaaditaan esimerkiksi Suomen kansalaisuuden hankkimiseen). Jonas viihtyy hyvin Joensuussa ja toivoo löytävänsä töitä kaupungista, mutta kokee pulmaksi vielä puutteellisen suomen kielen taitonsa sekä sen faktan, ettei avoimia, varsinkaan omaan alaan liittyviä työpaikkoja tunnu olevan tarjolla.

Jonas näkee korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä tärkeänä, että työpaikoilla vaadittava kielitaito kohtaisi viralliset kielitaitovaatimukset. Kokemusasiantuntijan näkökulmasta asiaa pohtiessaan hän ajattelee tähän ratkaisun olevan kaksisuuntainen:
1. Useammilla työpaikoilla pidettäisiin mahdollisuutena käyttää suomen lisäksi englantia toisena tai avustavana kielenä ja/tai
2. Virallisten vaatimusten mukaiset suomen kielen kurssit (esim. korkeakoulututkintoon kuuluvat kurssit tai YKI-testi) käytännössä riittäisivät työpaikan saamiseen tai työssä selviytymiseen eli todella vastaisivat työelämän vaatimuksia.

Jonas on lähettänyt useampia avoimia työhakemuksia ja hakenut muutamia avoinna olevia koulutusalaansa liittyviä tehtäviä, mutta toistaiseksi työpaikkaa ei ole löytynyt. Jonas on huolissaan Suomessa olevien kansainvälisten osaajien lähtemisestä pois työllistymisen vaikeuden vuoksi. Samasta asiasta uutisoi (Yle 2019b): kansainvälisistä opiskelijoista vuosi valmistumisen jälkeen työllisiä oli alle puolet (42 %). Jonas opiskelee parhaillaan Itä-Suomen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan International Business and Sales management -maisteriohjelmassa, ja toivoo tulevan maisterin tutkintonsa parantavan mahdollisuuksiaan työl

listyä.

Maahanmuuttajan työllistyminen – onko alueilla eroja?

Kun tarkastellaan koko Suomen väestöä, mukaan lukien sekä maahanmuuttajat että suomalaistaustaiset henkilöt, on nähtävissä, että työttömyys on koko väestön osalta suurempaa Jonaksen asuinseudulla Pohjois-Karjalassa kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Esimerkiksi heinäkuussa 2019 työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 14,4 % (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2019, Pohjois-Karjala) ja vastaavasti Uudellamaalla pienempi (9,4%) (Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, 2019, Uusimaa).

Luvut korreloivat uusien avoimien työpaikkojen määrään, joita oli samaan aikaan heinäkuussa 2019 tarjolla Pohjois-Karjalassa huomattavasti vähemmän (888 kappaletta) kuin Uudellamaalla (20 901 kappaletta).

Näitä tilastoja tarkasteltaessa työttömän työnhakijan näkökulmasta tilanne näyttää olevan kaiken kaikkiaan Suomessa optimistisempi Uudellamaalla kuin Pohjois-Karjalassa. Toisaalta Pohjois-Karjalassakaan ei löydetä työntekijöitä kaikkiin avoinna oleviin työpaikkoihin, kuten äskettäin uutisoitiin (Helsingin Sanomat 2019). Siitä, kuinka monessa työpaikassa Uudellamaalla tai Pohjois-Karjalassa edellytyksenä on hyvä suomen kielen hallinta, ei ole tarkkaa tietoa.

Mutta jos asiaa tarkastellaan pelkästään maahanmuuttajataustaisen väestön osalta, tilanne näyttää vielä haastavammalta. Tuorein rekisteripohjainen tilastotieto ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysasteesta saadaan Tilastokeskuksen vuoden 2017 työssäkäyntitilastosta. Esimerkiksi Helsingissä ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli tuolloin 21,3 %, suomenkielisen väestön luvun ollessa 8,5 %. Helsingin seudun ulkopuolisessa Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli samassa tutkimuksessa jopa 25,1 % eli vielä Helsinginkin seutua suurempi. (Helsingin kaupunki 2019). Havainto on mielenkiintoinen, sillä samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä taas on huomattavasti suurempi Uudellamaalla (13,5 %) kuin Pohjois-Karjalassa (alle 4%) (Suomen virallinen tilasto: Väestörakenne 2018).

Ainakin näiden tilastojen valossa näyttäisi siltä että alueilla on eroja maahanmuuttajan työllistymisen kannalta. Mielenkiintoinen näkökulma korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen avautuu myös siitä, millaisiin töihin ulkomaalaistaustaiset työllistyvät. Tuoreimmissa tilastoissa yleisin työllistymisen toimiala oli kiinteistöjen siivous (Suomen virallinen tilasto: Työttömien taustat 2017).

Työllistymistä tuetaan monilla hankkeilla

Maahanmuuttajien työllistymisen parantamiseksi on etsitty keinoja eri suunnilta. Eri rahoittajien (mm. ESR, OPH, OKM) hankkeilla on tarkoitus vahvistaa, laajentaa ja edelleen kehittää maahanmuuttajien polkuja korkeakoulutukseen ja työelämään, parantaa maahanmuuttajille suunnattuja urapalveluita ja kehittää integroivia kielimalleja. Metropolia toimii koordinaattorina Opetushallituksen rahoittaman Korkeasti koulutettujen osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa, jonka tarkoituksena on täydennyskouluttaa maahanmuuttajia ja näin konkreettisesti lisätä työllistymistä. Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa on kehitetty koulutuskumppanuusmalia korkeakoulutettujen työllistymistä jouhevoittamaan useilla aloilla. Samoin Metropolian, Karelia Ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteisessä SIMHE-polku hankkeessa pyritään tekemään korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamista näkyväksi ja kehittää työllistymistä edistävä, osaamista täydentävä koulutusmalli, jota voidaan soveltaa useissa korkeakouluissa.

Hankkeissa on aina lähtökohtana ihminen

Hankkeet ovat mahdollisuus aidosti vaikuttaa asioihin. Esimerkiksi Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa sairaanhoitajan on mahdollista suorittaa Täydennä ja pätevöidy -opinnot, jotka mahdollistavat tien ammattiin ja työllistymiseen (katso Virossa sairaanhoitajaksi valmistuneen Jelenan tarina). Hankkeiden keskiössä on aina ihminen, ja yksilöiden polut työelämään ovat erilaisia.

Joensuussa – Jonaksen kotialueella – käynnistettiin syksyllä 2019 mittava, Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama Luotsi-hanke, jonka tavoitteena on laskea maakunnan työttömyysaste 8,5 %:in ja yli puolittaa pitkäaikaistyöttömien määrä 15 %:in vuoteen 2022 mennessä. Käytännössä Luotsissa yhdistetään työllisyyttä edistävät palvelut, parannetaan työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista ja annetaan työtä etsiville henkilökohtaista valmennusta (Joensuun kaupunki, n.d., Yle Uutiset 2019a).

Jonas on Luotsi-hankkeen yksi asiakkaista ja näkee hankkeen käynnistymisen erinomaisena koko maakunnan ja myös korkeastikoulutetun maahanmuuttajan näkökulmasta. Jonas on suunnitellut hakeutuvansa opintojensa ohella esimerkiksi osa-aikatyöhön, työharjoitteluun tai kesätyöhön, ja uskoo Luotsin voivan auttaa häntä tässä. Jonas näkee tärkeimpänä työllistymiseensä vaikuttavana tekijänä kielitaidon ohella sen, että työllisyyttä tukevat tahot saisivat konkreettisesti yhdistettyä työnhakijoita ja työnantajia, niin että ovet avautuisivat oikeaan työpaikkaan. Tähän Luotsi nimenomaan pyrkii. Onkin mielenkiintoista jäädä seuraamaan, millainen polku työelämään Jonakselle avautuu ja missä roolissa korkeakoulututkinto, työllistymistä tukevat hankkeet ja omien verkostojen ja kielitaidon kehittyminen tässä prosessissa ovat.

Kirjoittaja:

Eveliina Holmgren toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa psykologian lehtorina ja on mukana valmistelemassa 3AMK-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää sekä työhyvinvointia että työllistymistä moniaististen tilojen avulla yhdessä työntekijöiden kanssa. Tässä hankkeessa maahanmuuttajat ovat yksi erityisen kiinnostuksen kohteena oleva työntekijäryhmä, jonka työllistymistä ja työhyvinvointia halutaan parantaa. Moniaististen tilojen avulla on mahdollista esimerkiksi rakentaa työssä palautumista tukevia elämyksiä, tai kurkistaa katsomaan vaikkapa naisten moninaisiin työtehtäviin Suomessa.

Lähteet:

Eronen, A, Härmälä, V, Jauhiainen, S, Karikallio, H, Karinen, R, Kosunen, A, Laamanen, J-P & Lahtinen, M. (2014) Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ ja yrittäjyys 6/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö: Helsinki.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2019. Pohjois-Karjala, Työllisyyskatsaus. Heinäkuu 2019. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/37284668/Hein%C3%A4kuu+2019/213e649e-12bc-40ac-abea-68ad1ea2b787

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2019. Uusimaa, Työllisyyskatsaus. Heinäkuu 2019. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa:  https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/37276623/Ty%C3%B6llisyyskatsaus+Uusimaa+hein%C3%A4kuu+2019/b4dec243-187b-4b79-9561-58721c481924

Helsingin kaupunki. 2019. Työttömyysaste laskee edelleen. Verkkoartikkeli. Julkaistu 23.4.2019. Luettu 24.10.2019. Saatavana osoitteessa:  https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/tyollisyystyottomyys

Helsingin Sanomat, 2019. Hallituksen kohtalonkysymys kiteytyy sähkökaappeja valmistavassa yhtiössä: Pohjois-Karjalassa on maan korkein työttömyysaste, mutta metallifirma ei löydä hitsaajia. Verkkoartikkeli 9.9.2019. Saatavana osoitteessa:  https://www.hs.fi/talous/art-2000006232274.html.

Jasinskaja-Lahti, I., Liebkind, K., & Perhoniemi, R. (2007). Perceived ethnic discrimination at work and well-being immigrants in Finland: the moderating role of employment status and work-specific group-level control beliefs. International Journal of Intercultural Relations, 31(2), 223-242.

Joensuun kaupunki. n.d.. Luotsi Joensuu. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa:  https://www.joensuu.fi/luotsi

Metropolia Ammattikorkeakoulu. n.d. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa. Luettu 25.9.2019. Saatavana osoitteessa:  https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/osaaminen-kayttoon-suomessa/

Metropolia Ammattikorkeakoulu. n.d. SIMHE polku – osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen. Luettu 10.10.2019. Saatavana osoitteessa:  https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/simhe-polku/

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne (verkkojulkaisu). ISSN=1797-5379. Vuosikatsaus 2018, Liitekuvio 1. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä maakunnittain 2018. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 28.9.2019. Saatavana osoitteessa: lhttp://www.stat.fi/til/vaerak/2018/02/vaerak_2018_02_2019-06-19_kuv_001_fi.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti (verkkojulkaisu). ISSN=1798-5528. työttömien taustat 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.10.2019]. Saatavana osoitteessa: : http://www.stat.fi/til/tyokay/2017/03/tyokay_2017_03_2019-10-03_tie_001_fi.html

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2.6.2017. Maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan uusilla panostuksilla. Saatavana osoitteessa: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajien-tyollistymista-nopeutetaan-uusilla-panostuksilla

Yle Uutiset. 2019a. Joensuussa tehdään uutta toimintamallia työttömyyttä vastaan. Verkkoartikkeli 6.6.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10819098

Yle Uutiset 2019b. Misael Rojas on Suomessa koulutettu maisteri ja tahtoisi tehdä töitä, mutta yritykset haluavat palkata vain sujuvaa suomea puhuvia. Verkkoartikkeli 21.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11027111

Yle Uutiset. 2019c.  Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät. Verkkoartikkeli 21.10.2019. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11023468

 

On arvioitu, että vieraskielisen väestön määrä Helsingin seudulla nousee lähes 450 000 henkilöön muodostaen noin neljänneksen koko alueen väestöstä vuoteen 2035 mennessä. Tämä väestösuhteiden muutos on tärkeä ottaa huomioon sosiaali- ja terveysalan henkilöstövoimavarojen johtamisessa ja kehittämisessä, joka parhaimmillaan vähentää terveyseroja (Banister & Winfrey 2012 – Phillips & Malone 2014). Alalla tarvitaan tietoisuuden lisäämistä ja taitojen kehittämistä kulttuurisesta moninaisuudesta.

Onnistuneesta työstä asian eteen on esimerkkinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n  “Monikulttuurisuus asiakastyössä” verkkokoulutus ammattilaisille. Verkkokoulutus on helposti sovellettavissa käytäntöön. Sisällöissä nousevat esille muun muassa sosiaali- ja terveysalan kulttuurisen osaamisen ja kulttuurisensitiivisyyden kehittäminen asiakaspalveluissa. On tärkeä huomioida kulttuurisen osaamisen koskevan myös henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta.  

Monimuotoisuus on mahdollisuus

Monimuotoisuus ilmenee ihmisten erilaisuutena: esimerkiksi iässä, persoonassa, temperamentissa, elämäntilanteissa, kulttuurissa ja kielessä. Monimuotoisuus on mahdollisuus uudenlaisen osaamispinnan löytämiselle ongelmanratkaisuun. Se kehittää sosiaali- ja terveysalaa yhteisönä, jos vain uskallamme ponnistella sen eteen. Se, miten suhtaudumme erilaisuuteen ja uusiin ihmisiin työyhteisöissä, näkyy lopulta tavassamme olla päivittäisessä vuorovaikutuksessa.

Kiinnostummeko toisesta, luommeko dialogia – siltoja ja integraatiota ajattelumaailmojen välille? Uteliaisuus toista ihmistä kohtaan ja halu tuoda hänet osaksi yhteisöä lisää osallisuutta. Lämmin, arvostava suhtautuminen vapauttaa kykymme ja potentiaalimme sekä luo turvallisuutta ja hyvinvointia. Positiiviset tunteet vahvistavat meitä kokonaisvaltaisesti. Kulttuurien välisen empatian on todettu lisäävän työhyvinvointia sairaanhoitajien kulttuurisesti monimuotoistuvan henkilöstön välillä (Wesolowska ym 2018). Monipuolinen vuorovaikutus edistää myös suomen kielen oppimista. 

Onko monimuotoisuudelle esteitä? 

Saatamme tarvita asennevalmennusta, joka on ajattelun laajentamista ja aktiivista oman toiminnan reflektointia ja prosessointia. Kiinnitämme helpommin huomiota kielteisiin kokemuksiin ja tietoon, kuin myönteisiin vastaaviin. Huomaamme luontaisesti helpommin ja nopeammin tilanteissa uhat kuin mahdollisuudet (Rozin & Roysman 2001).  On mahdollista, että kategorisoiva ja uhkia hakeva ajattelumallimme ei sovellu nykymaailmaan. Positiivisten asioiden suhteen joudumme tekemään uudenlaista työtä ja oppia uusia tapoja havaita maailmaa.

Olisiko myös työyhteisöillä taipumus sulkea pois erilaisia yksilöitä, vierastammeko erilaisuutta? Varjonen (2016) tuo esille, että suomi näyttäytyy maahanmuuttajien asemasta käsin epätasa-arvoisena ja mukautuminen sekä muutos lankeaa maahanmuuttajien vastuulle.  Ihmiset hakeutuvat samanlaisten ajatusten, arvojen ja asenteiden äärelle – laumaan, joka vahvistaa omaa identiteettiä. Uudistumiskyvyn kannalta tämä on haaste. Meillä on entistä enemmän kompleksisia ja monitasoisia pirullisia ongelmia, joiden johtamiseen ja ratkaisuun tarvitaan monimuotoisuutta. 

Maahanmuuttajien työelämäpolkuja rakennettaessa on hyvä tulla tietoiseksi maahanmuuttajataustaisten suomen kielen oppimisprosesseista, kulttuurisiin ja yksilöllisiin elämäntilanteisiin liittyvistä seikoista sekä siinä olevista esteistä, joita he kohtaavat kahden kulttuurin rajalla. On havaittu muun muassa, että puutteellisen kielitaidon lisäksi hoitajien työllistymistä estävät oma epävarmuus ja pelot työelämään siirtymisestä, vähäiset suhteet kantasuomalaisiin, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet, työantajien asenteet ja asunnon löytämisen vaikeudet (Kosonen ym. 2019.) Syrjinnän ehkäisy niin henkilöstön kuin asiakkaiden taholta on kaikkien tehtävä. 

Mitä sosiaali- ja terveysalalla tulisi tehdä? 

Väestörakenteen muuttuessa sosiaali- ja terveysalan tulisi entistä enemmän kansainvälistyä. Tämä tarkoittaa maahanmuuttajataustaisten sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden koulutus- ja rekrytointiprosessien sekä urapolkujen kehittämistä. Kyse on myös osaavan työvoiman saatavuudesta ja sen hyödyntämisestä eettisesti kestävällä pohjalla. Tästä esimerkkinä Osaaminen käyttöön Suomessa hankkeen yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja pääkaupunkiseudun välillä, joka mahdollistaa uudenlaisen koulutuskumppanuus ja rekrytointimallin luomisen muun muassa maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille (EU/ETA).  

Kehityskohteena rekrytoinnissa olisi positiivinen erityiskohtelu eli valitseminen aliedustettuun ryhmään kuuluva, jolloin edistettäisiin yhdenvertaisuutta kun kyseessä on kaksi samantasoista hakijaa.  Sosiaali- ja terveysalan tulisi panostaa myös perehdytysinterventioiden luomiseen (Hartikainen 2016). Tässä yhteydessä tulisi huomioida työpaikalle suunnattu ja yksilöllistetty suomen kielen koulutus, koska oppiminen rakentuu työpaikalla, aidoissa tilanteissa, joissa erityisosaaminen ja sanasto tarkentuvat. Maahanmuuttajataustaiset työntekijät tarvitsevat myös mentoreita, vertaistukea ja organisatorisia esikuvia (Banister & Winfrey 2012 – Phillips & Malone 2014)  – heitä, jotka näyttävät tietä luoden samalla vetovoimaista positiivista työnantajamielikuvaa.    

Perehdytyskäytänteiden ohella on lisättävä niiden työntekijöiden osaamista, jotka perehdyttävät (Hartikainen 2016), mentoroivat tai valmentavat (Donnert  & Wheeler 2009 – Walker-Reed 2016) maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tämä työ vaatii aitoa kiinnostusta kulttuurisen kompetenssin kehittämiseen sosiaali- ja terveysalalla.

Työpaikkaohjaajat ja esimiehet tarvitsevat tietoa, taitoja, tukea ja menetelmiä. Työpaikkaohjaajan oma valmennus, kokemuksellinen oppiminen, tietoisuuden lisääminen ja taitoharjoittelu auttavat tunnistamaan maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten osaamista ja vahvuuksia. Tässä työkaluna voisi toimia esimerkiksi arvostava haastattelu Appreciative Inquiry, joka on organisaation kehittämisen lähestymistapa.  

Maahanmuuttajataustaiset työntekijät tuovat oman tärkeän panoksensa sosiaali- ja terveysalalle. On hyvä tiedostaa, että kaikki osapuolet pääsevät mukaan oppimisprosessiin. Tarvitsemme uudenlaisia lähestymistapoja ja toimintamalleja yhteisellä matkallamme kohti kulttuurillisesti monimuotoisia työyhteisöjä. Tätä kautta luomme samalla entistä parempia ja vaikuttavampia hoitotyön palveluita – entistä monimuotoistuvammalle kaupunkimme väestölle. 

Kirjoittaja

Stella Leoni työskentelee Helsingin Sotessa esimiestehtävissä. Toimii tällä hetkellä projektisuunnittelijana Osaaminen käyttöön Suomessa hankkeessa. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja YAMK ja ratkaisukeskeinen valmentaja. Taustalla pitkä ura nuorten mielenterveyspalveluissa. Vapaa-ajan puolella hän on mm. suurperheen äiti, aktiiviliikkuja ja luova esteetikko. 

Lähteet

Donna Sullivan Havens, Susan O. Wood, Jennifer Leeman 2006. Improving nursing practice and patient care: building capacity with appreciative inquiry. The journal of nursing administration. Volume 36, Number 10, 463-470. https://www.researchgate.net/publication/6759281_Improving_nursing_practice_and_patient_care_building_capacity_with_appreciative_inquiry 

Donnert, Gail j – Wheeler, Mary M. 2009. Coaching in nursing: an introduction. International council of nurses and sigma theta tau international. United States of America. 

Gaurdia Banister, PhD, RN Marion E. Winfrey, EdD, RN 2012. Enhancing Diversity in Nursing A Partnership Approach. The journal of nursing administration. Volume 42, Number 3, pp 176-181. Sähköisessä muodossa: https://pdfs.semanticscholar.org/15d5/e05ad08fd053deec7431cbe8c955edd7333e.pdf 

Hartikainen, Juha 2016. Maahanmuuttajahoitajien perehdyttäminen vanhustenhoitotyössä – toimintatutkimus vanhustenkeskuksessa pääkaupunkiseudulla. Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto. Kuopio 2016. Sähköisessä muodossa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2246-5/urn_isbn_978-952-61-2246-5.pdf 

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf 

Kosonen, R – Saari, E – Aaltonen, S – Heponiemi, T – Jauhiainen, S – Kankaanpää, R – Palander, J – Pöllänen, P – Steel, T & Yijälä, A 2019. Maahanmuuttaja osalliseksi ja työhön. POLICY BRIEF 14.3.2019. Strateginen tutkimus, Suomen akatemia. Sähköisessä muodossa: https://www.aka.fi/globalassets/33stn/materiaaleja/politiikkasuositukset/19_03_maahanmuuttajat_tyohon_ja_osalliseksi.pdf 

Korhonen, Vesa – Puukari, Sauli (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus ja neuvontatyö.  

1. Vesa Korhonen & Sauli Puuskari: Kohti monimuotoisuuden haltuunottoa – suunnistusmerkkejä matkalla tulevaan. Suomalaisen yhteiskunnan, koulutuksen ja työelämän monimuotoistuminen.  

Laura Ann Hill 2017. Telling their stories: Using appreciative inquiry to explore the lived experience of students in clinical nursing education. Doctoral Program in Educational Leadership at Fresno State Kremen School of Education and Human Development California State University, Fresno. https://repository.library.fresnostate.edu/bitstream/handle/10211.3/185184/HILL_Laura.pdf?sequence=1 

Phillips, M Janice – Malone, Beverly 2014. Increasing Racial/Ethnic Diversity in nursing to reduse Health Disparities. Puplic Health Reports 2014 Jan-Feb; 129 (Suppl 2): 45-50. 

Rozin, P., & Royzman, E. (2001). Negativity bias, negativity dominance, and contagion. Personality and Social Psychology Review, 5, 296-320. 

Shen, Jie – Chanda, Ashok – D´Netto, Brian & Monga, Manjit 2009. Managing diversity trough human resource management: an international perspective and conseptual framework. The International Journal on Human Resource Management, Vol. 20, No.2 (235-251). 

THL 2019. Monikulttuurisuus asiakastyössä verkkokoulu. https://verkkokoulut.thl.fi/web/monikulttuurisuus 

Varjonen, Sirkku 2013. Ulkopuolinen vai osallistuja? Identiteetit, ryhmäsuhteet ja integraatio maahanmuuttajien elämäntarinoissa. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Helsinki. 

Vartiainen, Päivi 2019. Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen: Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampere. 

Walker-Reed, Cynthia 2016. Clinical coaching: The means to achieving a legacy of leadership and professional development in nursing practice. Journal of nursing education and practice: 2016, Vol.6, No.6 

Wesolowska, Karolina – Hietapakka, Laura – Elovainio, Marko – Aalto, Anna-Mari – Kaihlanen, Marja – Heponiemi, Tarja 2018. Research article: The association between cross-cultural competence and well-being among registered native and foreing-born nurses in Finland.  https://doi.org/10.1371/journal.pone.0208761 

 

 

Merkittävä osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla. Monilla heistä on kotimaassa suoritettu korkeakoulututkinto. Kielitaidon tai esimerkiksi omien verkostojen puutteen vuoksi he eivät välttämättä työllisty osaamistaan ja koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Työtä on monilla aloilla paljon tarjolla ja tekijöitä olisi, mutta nämä eivät kohtaa ja näin valtava määrä osaamista valuu hukkaan.  

Tämän ongelman ratkaisemiseksi Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia (*3AMK) on mukana Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa. Kyseessä on uusi avaus, jossa pyritään nopeilla toimilla saamaan työvoimapulasta kärsiville aloille maahanmuuttajia. Koulutuksiksi on valikoitunut Haaga-Heliasta myyntityö, Laureasta ravitsemus- ja matkailualan palveluosaaminen ja Metropoliasta kiinteistö- ja rakennusalan esimies- ja asiantuntijatyö. Näillä aloilla työskentelee jo nyt paljon maahanmuuttajia, mutta korkeakoulutetut eivät ole osaamistaan vastaavassa työssä. Taitoa olisi johtotehtäviin asti.  

3AMK:n tarjoamissa koulutuksissa pyritään siihen, että opiskelija saa sellaiset tiedot, taidot ja asenteen, joilla pärjää Suomen työmarkkinoilla nimenomaan korkeakoulutasoisissa asiantuntijatehtävissä. Koulutuksessa keskeisessä roolissa on suomen kielen taito, sillä Suomen työmarkkinoilla on vaikea edetä ilman kielitaitoa.  

Koulutuksesta osa suoritetaan alan yrityksessä käytännön työhön aktiivisesti osallistuen. Alan sanasto ja kielitaito karttuvat parhaiten käyttämällä sitä aidossa työympäristössä. Työpaikoilla on myös loistava tilaisuus verkostoitua. Sen lisäksi, että opiskelijat tutustuvat työelämän edustajiin ja toisiinsa, yhteistyötä tehdään myös eri alojen välillä. Hyviä käytänteitä voidaan oppia ja jakaa yli alojen sekä opettajien että opiskelijoiden kesken.  

Maahanmuuttajilla on paitsi osaamista myös ymmärrystä erilaista kulttuureista, jota tulisi pystyä hyödyntämään. Yritysmaailmassa vallalla olevan käsitysten, esimerkiksi että vaativaa yritysmyyntiä ei voi tehdä kuin kantasuomalainen, tulisi muuttua. Suomi on rakennemurroksessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kärsitään osaajapulasta.  

Koulutusten on tarkoitus alkaa syksyllä ja niiden suunnittelu on hyvässä vaiheessa. Suuressa roolissa on yksilöllinen ohjaus. Opiskeluryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen. Nyt alkavat kolme koulutusta ovat pilotteja, joiden pohjalta toimintaa voidaan myöhemmin laajentaa ja kehittää. Koulutuksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen lisäksi jatkuvan oppimisen palveluissa muutenkin, koska jatkuva oppiminen tulee olemaan merkittävässä roolissa ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa vuodesta 2021 lähtien.  

*3AMK on Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian välinen liittouma, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. 3AMK:lla on neljä yhteistyöaluetta; oppimistoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys, vaikuttava TKI-toiminta sekä koulutusvienti, jota toteuttaa EduExcellence Oy. 3AMK mahdollistaa sekä opiskelijoiden, että työntekijöiden liikkuvuuden kolmen korkeakoulun välillä.  

Kirjoittajat:  

Anu Moisio on 3AMK-liittouman prosessijohtaja. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta yrityksissä tietoliikenteen ja konsultoinnin parissa. Haaga-Heliassa hän on toiminut aiemmin sekä myyntityön koulutusohjelman yliopettajana että opettajakouluttajana. Anu on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. 

Mari Purhonen on vastavalmistunut medianomi Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmasta. Hän työskenteli 3AMK:n viestintäharjoittelijana kevätlukukauden 2019. Vapaa-ajallaan Mari katsoo elokuvia ja TV-sarjoja.