Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista tunnistamassa

Viime syksystä Suomessa on käyty tiiviisti yhteiskunnallista keskustelua toimenpiteistä, joita pitäisi tehdä uudessa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä on ylittänyt kaikki villeimmätkin ennusteet. ”Rajat kiinni” on ollut yksi tulokulma keskusteluun ja toisaalta on esitetty myös ajatuksia siitä, olisiko maahanmuuttajat mahdollista nähdä myös yhtenä resurssina, jolla Suomen kurssi lähtisi nousuun.

Metropolian tarjoama ratkaisu on opetus- ja kulttuuriministeriön eríllisrahoituksella käynnistämän SIMHE-hankkeen tuottama palvelukonsepti. Tavoitteenamme on korkeasti koulutettujen ja korkeakoulukelpoisten osaamisen tunnistaminen ja ohjaaminen kiinnostavalle ja yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaiselle koulutus- ja urapolulle.

Tavoitteen kuvaaminen on helppoa, mutta ihan pikku hommasta ei ole kysymys varsinkaan, jos arvioidaan tavoitetta tilastojen, tarjonnan ja yhteiskunnan tilanteen näkökulmasta.

Huhtikuussa toteutimme insinööriosaamisen tunnistamisen pilotin. Yhdessä tekniikan, matematiikan ja maahanmuuttajien koulutuksissa työskentelevien asiantuntijoidemme kanssa päädyimme valitsemaan osaamisen tunnistamisen kohteiksi insinöörin alakohtaisen ammatillisen osaamisen lisäksi matemaattisen ja digitaalisen osaamisen.

Mietimme, mitä osaamista työnantajat Suomessa arvostaisivat ja toisaalta näimme, että tätä kautta myös maahanmuuttaja saisi korkeakoulutukseen ohjautuessaan osaamisen tunnistamisesta hyötyä, kun korkeakoulu arvioi, mitä henkilön aiemmin hankkimasta osaamisesta voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi hänen opintojaan (AHOT).

Osaamisen tunnistamisen sisältöjä valitessamme, tarkastelimme asiaa suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen tähtäävien lasien kautta.

Osaamisen tunnistamisen päivään osallistui 30 maahanmuuttajaa, 28 miestä ja 2 naista. Enemmistö heistä oli Irakista, muutama Syyriasta, Afganistanista, yksi Iranista ja Valko-Venäjältä. Osallistujat olivat 20-44-vuotiaita. Muutama heistä oli ollut Suomessa jo lähes kolme vuotta ja suurin osa 6-10 kuukautta. Testi oli mahdollista tehdä arabiaksi, englanniksi tai suomeksi. Osaamisen tunnistamisessa käytettävään kieleen päädyimme ennakkoilmoittautumisessa ilmoitettujen kielitoiveiden pohjalta. Tulokset ovat pian valmistumassa ja yhdessä osallistujien ja asiantuntijoidemme kanssa arvioimme niin tuloksia kuin käyttämiämme osaamisen tunnistamisen menetelmiä.

 Meidän asiantuntijoiden tulee vielä pohtia kriittisesti pilottiin osallistuneiden maahanmuuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa  sekä valitsemiamme osaamisen tunnistamisen menetelmiä että valittuja osaamisalueita.

Onko insinöörin työssä suoriutumisen kannalta matemaattisen osaamisen tunnistaminen keskeistä? Pilottiin osallistujissa oli mukana sekä jo tutkinnon suorittaneita, että niitä, joiden opinnot olivat jääneet kesken. Miksi jo tutkinnon suorittanut ja tutkintotodistuksen rinnastuksen jo Suomessa tehnyt halusi osallistua osaamisen tunnistamiseemme? Mikä on osallistujan saama hyöty osaamisen tunnistamisesta, selvinnee vasta pidemmällä seurannalla, kun arviointia tehdään heidän ohjautumisestaan tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille.

Miten saan mahdollisuuden näyttää osaamiseni, erityisesti asenteeni, motivaationi ja tahtoni tehdä mitä tahansa järkevää, joka hyödyttäisi itseni lisäksi myös Suomea?  Miten ja missä saan oikeaa osaamista lisää, jotta saan varmasti töitä?  Näitä kysymyksiä meille Metropoliaan nyt tulee. Täytyy nöyränä tässä vaiheessa todeta, että aika isojen asioiden äärellä olemme nyt keväällä käynnistyneessä SIMHE-projektissa, jossa yhteistyössä opetus-ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen, CIMOn, työ-ja elinkeinoministeriön sekä UniPID-verkoston edustajien kanssa pohdimme uusia malleja, joilla korkeakoulukelpoisten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osaamista tunnistetaan ja ohjataan heitä tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille.

Uudelle palvelukonseptillemme on selvää tilausta – toivottavasti työnantajat ja koulutuksenjärjestäjät tarttuvat tähän uuteen potentiaaliin ja saamme käännettyä yhteiskunnallisen keskustelun yhä enemmän mahdollisuuksien suuntaan! 

Kohtaavatko yksilön ja yhteiskunnan käsitykset tarkoituksenmukaisista koulutus- ja urapoluista?

Myös tätä aihetta pohdimme myöhemmin Monta muuttujaa -blogissa.