Kotoutuminen ja kotouttaminen ovat monimutkaisia ilmiöitä, joihin tarvitaan poikkihallinnollista viranomaistyötä ja valtava määrä monialaista tietoa. On selvää, että yksi ministeriön ala, viranomaistaho tai organisaatio ei pysty yksin ratkaisemaan tunnistettuja haasteita.  Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaista verkostoyhteistyötä ja kaksisuuntaista kotoutumista, jossa aktiivisina toimijoina ovat mukana myös maahanmuuttajat (1).

Hanketyö on erinomainen tapa koota monialaista verkostoa yhteen ja kehittää konkreettisia ratkaisuja haastaviin ja monimutkaisiinkin ilmiöihin. Toisinaan hanketyön haasteena on kuitenkin hankkeiden irrallisuus: erillisissä hankkeissa tuotettu tieto ja konkreettiset mallit eivät kohtaa toisiaan. Jokin aika sitten A-Studiossa  keskusteltiin tästä hankkeiden pirstaleisuudesta.  Siinä esiin nostetut kysymykset siitä, miten hyvät käytänteet jäävät elämään hanketoiminnan loputtua ja miten yksittäisistä hankkeista saataisiin muodostettua yhteisiä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, ovatkin keskeisiä.

SIMHE-Metropoliassa rakennetaan palasista kokonaisuutta  

Miten tehdä irrallisista hankkeista yksi yhtenäinen ja toimiva palapeli, jolla kotoutumisen haasteita ratkaistaan?

Opetus-ja kulttuuriministeriön koordinoima maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -palvelut käynnistettiin keväällä 2016 vastaamaan tarpeeseen saada korkeakoulutaustaiset turvapaikanhakijat ohjattua tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille sekä tunnistaa ja tunnustaa heidän osaamistaan.

Jo SIMHEn alkumetreillä ymmärrettiin haasteet, joiden äärellä kotouttamisen kysymyksissä ollaan.  Tunnistimme asiakaskuntamme erilaiset tarpeet. Oli niitä, joilla oli opinnot korkeakoulussa jääneet kesken ja niitä, joilla löytyi jo suoritettuja korkeakoulututkintoja.

Tunnistimme myös esimerkiksi sen, että koulutustaustaltaan enemmistönä heti SIMHE-toiminnan alusta asti ovat olleet kandidaattitutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat ja maisteritutkinnon suorittaneitakin on ollut enemmän kuin niitä, jotka tarvitsisivat kokonaan uuden tutkinnon. Kaikille ei siis sovi sama polku ja kaikkia ei ole järkevää ohjata tutkintoon johtavalle koulutuspolulle varsinkin, kun ohjauksessa on tullut ilmi asiakkaan oma vahva motivaatio ensisijaisesti työllistyä nopeasti. Näitä ilmiöitä olemme koonneet myös marraskuussa ilmestyneeseen Osaamisella ei ole rajoja –julkaisuun (2).

Metropolia Ammattikorkeakoulussa onkin, havaittujen maahanmuuttoilmiön haasteiden ratkaisemiseksi, rakennettu SIMHE-palveluiden oheen Metropoliassa käynnissä olevien maahanmuuttohankkeiden välinen verkosto, jonka avulla toimintaa juurrutetaan vaikuttavaksi ja hankkeen jälkeenkin eloon jääväksi toiminnaksi. SIMHE-Metropolian palveluyksikköön on synnytetty ymmärrys eri hankkeiden merkityksestä palapelin kokonaisuudessa ja jokaisen palan synnyttämiseen mietimme erikseen tarkoituksenmukaisen kumppaniverkoston, toimijat, tavoitteet ja päämäärät. Siten verkosto on paljon enemmän kuin niihin kuuluvien hankkeiden summa.

Millaisia paloja SIMHE- Metropoliassa kootaan?

Valmentavasta valmiiksi hankkeessa kehitetään maahanmuuttajille suunnattua korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta 

• Valmentavasta valmiiksi hankkeessa ratkaistaan ensisijaisesti niiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden haasteita, jotka tavoittelevat korkeakoulututkintoon johtavalle koulutuspolulle pääsyä.

• Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteisesti järjestämän verkkokoulutuksen pilotointi toteutetaan moodle-oppimisympäristössä www.valmentavakoulutus.fi.
• Pilotoitavassa verkkokoulutuksessa on neljä koulutusalakohtaista (sote, tekniikka, liiketalous ja monialainen) valmentavan koulutuksen polkua, joille hakuaika on 5.12.–21.12.2018 opintopolun kautta. (3.)

Osaaminen käyttöön Suomessa, SOTE- silta ja SIMHE-polku hankkeissa rakennetaan nopeita koulutusmalleja työelämään 

SIMHE-verkostossa olemmekin lähteneet kehittämään ja testaamaan erilaisia nopeita osaamista täydentäviä ja työllistymistä edistäviä koulutusmalleja, sillä Tilastokeskuksen (4) marraskuussa 2018 julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä on vähentynyt Suomessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli 100 000 henkilöllä. Ennusteen mukaan työikäisen väestön odotetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 57 000 henkilöllä nykyisestä. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (5) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019.

SOTE-silta 

• Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella kehitetään Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimana yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Turun – ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kustannustehokasta ja sujuvaa pätevöitymistä ja työllistymistä edistävää prosessia muissa kuin EU -ja Eta maissa sairaanhoitaja, kätilö, suuhygienisti, röntgenhoitaja, bioanalyytikko sekä kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) tutkinnon suorittaneille maahanmuuttajille. Pätevöitymiskoulutukseen haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta (6).

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa

• Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto ( koordinaattori  Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto) vastaavat tunnistettuun työllistymisen kohtaanto haasteeseen luomalla pääkaupunkiseudulle korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemin, joka mahdollistaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja nopean siirtymisen henkilökohtaiselle kotoutumista ja osaamista edistävälle koulutus- ja urapolulle.
•  Syksyllä käynnistynyt hanke on edennyt jo konkretiaan: Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki ovat käynnistäneet EU- ja ETA-maista tulleiden sairaanhoitajien osalta yhteisen kumppanuuskoulutusmallin, johon haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta. (7.)

SIMHE polku– osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen

• Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa hankkeessa kehitetään konsepti, jolla toisaalta kartoitetaan rekrytoivien kasvuyritysten osaamistarpeita ja toisaalta työllistetään korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia yritysverkostojen kautta liiketalouden ja tekniikan aloille.
• Yrityksen tarpeiden pohjalta hankkeessa etsitään sopivan koulutus- ja työkokemuksen omaavia korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia ja tarvittavilla lisäopinnoilla edistetään heidän pääsyä työmarkkinoille. Konsepti rakennetaan ja toteutetaan yhteistyössä Metropolia, Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulujen, yritysten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien toimesta. (8.)

SIMHEapp tuo osaamisen tunnistamisen ja korkeakoulutukseen ohjauksen puhelimeen

• Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa tavoitteena on mahdollistaa digitaalisen palvelun avulla turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja korkea-asteen koulutuspoluille ohjaaminen. Palvelua kehitetään SIMHE vastuuammattikorkeakoulujen (Karelia, Metropolia ja Oulun ammattikorkeakoulu) toimesta ja se on ensisijaisesti suunnattu maahanmuuttajien itsenäiseen käyttöön.
• Valmista palvelua on tarkoitus päästä käyttämään viimeistään syksyllä 2019, mutta erilaisia testiversioita tarjotaan koekäyttöön jo aikaisemmin. (9.)

Miten SIMHE palapelin rakentamisessa onnistutaan? 

SIMHE verkoston toiminnassa vahvuutena on ollut kaikkien toimijoiden hyvä sitoutuminen, erinomainen yhteistyö ja yhteinen tahtotila ratkaista kotoutumisen haasteita.  Tärkeätä on ollut myös rahoituksen saaminen kehittämistyöhön. Palapelin kokoamisessa ratkaisevaa on tulevaisuudessa myös se, miten hyvin pystymme integroimaan uudet käytänteet osaksi korkeakoulujen arkea. SIMHE palapelin rakentaminen ei siis ole vain yksittäisten hanketoimijoiden, vaan koko korkeakoulun juttu.

 

Lähteet: 

1. Kotouttamisen osaamiskeskus. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://kotouttaminen.fi/etusivu, lainattu 21.11.2018
2.  Stenberg, H., Autero, M. & Ala-Nikkola, E.. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa.  Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2018
3. Valmentavasta valmiiksi kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ ,lainattu 26.11.2018
4. Tilastokeskuksen väestöennuste. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html , lainattu 26.11.2018
5. UTH-tutkimus. N.d. Saatavissa osoitteessa: www.terveytemme.fi/uth/, lainattu 26.11.2018
6. SOTE-silta kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/sote-silta/ , lainattu 26.11.2018
7. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/osaaminen-kayttoon-suomessa/, lainattu 27.11.2018
8. SIMHE polku osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/?RepoProject=5505, lainattu 27.11.2018
9. SIMHEapp kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://simheapp.karelia.fi/, lainattu 26.11.2018

 

 

 

 

 

 

Maahanmuuttajien korkeakoulutukseen pääsyä tuetaan Suomessa valmentavalla koulutuksella. Koulutusta järjestetään kuitenkin toistaiseksi korkeakouluissa kirjavin ja keskenään erilaisin tavoin. Tänä vuonna korkeakoulut ovat aloittaneet yhteistyön yhtenäisyyden lisäämiseksi ja toiminnan parantamiseksi.

Valmentavan koulutuksen nykytila

Valmentavaa koulutusta järjestetään tavoitteena “antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten” (ammattikorkeakoululaki, §17). Tämän tarkempia ohjeita koulutusten järjestämiseen ei ole annettu vaan ammattikorkeakoulut ovat voineet järjestää koulutusta niin sisällöllisesti, menetelmällisesti kuin kestoltaankin hyvin vaihtelevasti.

Valmentava koulutus on valmentanut erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin, vaikka osallistujilla onkin saattanut olla hyvin vaihtelevia toiveita tulevaisuuden koulutuspaikkansa suhteen. KARVIn (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) selvityksen mukaan valmentavaan koulutukseen osallistujille tärkeimmät syyt koulutukseen osallistumiselle ovat:

• 37% halusi päästä jatkamaan opintoja ammattikorkeakoulussa ja 8% yliopistossa
• 25% halusi parantaa ensisijaisesti  kielitaitoa
• 14% ilmoitti tärkeimmäksi syyksi töihin pääsemisen. (KARVI julkaisut 2017:15).

Kaiken kaikkiaan valmentava koulutus on kuin pisara meressä ammattikorkeakoulujen laajassa koulutustarjonnassa. Vuosina 2010–2017 valmentavaa koulutusta on järjestetty 13 ammattikorkeakoulussa ja opintoihin on osallistunut yli 700 henkilöä.

Tulevaisuuden valmentava koulutus?

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI on selvittänyt valmentavan koulutuksen kehittämistarpeita. Selvityksen mukaan keskeisimpiä tavoitteita valmentavan koulutuksen kehittämiselle ovat:

• yhä useampi pääsee valmentavan koulutuksen avulla jatkamaan opintojaan korkeakoulussa
• valmentavien koulutusten kansallinen tarjonta, käytänteet ja saatavuus paranevat ja yhdenmukaistuvat
• korkeakoulujen toimintakulttuuri edistää maahanmuuttajien osallisuutta ja integraatiota ympäröivään yhteiskuntaan uudenlaisia yhteistyörakenteita hyödyntäen. (KARVI, 2017, Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017)

Ratkaisuja kansallisen verkoston avulla

Valmentavasta Valmiiksi  -hankkeessa (2018-2020) yhdeksän ammattikorkeakoulua etsii yhdessä ratkaisuja valmentavan koulutuksen kehittämistarpeisiin. Projektityöskentely käynnistyi intensiivisesti tammikuun 2018  käynnistysseminaarissa, kun saimme lähes 30 asiantuntijaa saman katon alle pohtimaan miten ja millä toimenpiteillä vastaamme projektin tavoitteisiin.

Seminaarissa opetusministeriön edustaja täsmensi projektille asetettuja odotuksia rahoittajan näkökulmasta.  Asiantuntijat jakoivat eri organisaatioiden hyviä käytänteitä, tunnistivat haasteita ja pallottelimme yhdessä eri ratkaisuvaihtoehtoja, joista saimme palautetta myöhemmin myös projektin ohjausryhmältä.

Ohjausryhmän moninaisuus mahdollistaa laaja-alaisen näkökulman tuomisen kehittämistyöhön. Ohjausryhmässä vaikuttaa esimerkiksi Iranista neljä vuotta sitten Suomeen muuttanut insinööri Maryam Ghelichkhan, jolla on henkilökohtaista kokemusta sekä Metropolian tekniikan alan valmentavasta koulutuksesta että sähkö-ja automaatiotekniikan suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelusta. Maryam työskentele myös  Helsingin osaamiskeskuksessa opintojen ohessa ja tuo tätä kautta laajemman näkemyksen maahanmuuttajaväestön tarpeista ohjausryhmätyöskentelyyn.

Monenlaisia tuloksia luvassa

Projektin lopullisten tulosten vakiintuminen ammattikorkeakoulujen toimintaan on nähtävissä projektin päätyttyä vuonna 2020. Jaamme matkan varrella tietoa projektin etenemisestä niin artikkeleiden, blogien kuin seminaarienkin välityksellä. Kesäkuun seminaarissa esittelemme uuden korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman rakenteen, ehdotuksen valmentavan koulutuksen haku- ja valintaperusteista ja esittelemme hyviä maahanmuuttajien korkeakoulussa osallisuutta lisääviä käytänteitä.

Projektin tuloksina emme odota vaan aiemmin kuvaamiini tavoitteisiin pääsyä vaan myös huikeita oppimiskokemuksia yhdessä tekemällä ja luovasti kipinöimällä. Projektipäällikkönä toivonkin, että me kaikki yhteisellä kehittämispolulla kulkevat kulkisimme myös kohti ­Susanna Rahkamon kuvaamaa huippuosaajaksi kehittymisen spiraalia (Kauppalehti 12.3.2018).

Tammikuun käynnistyseminaarissa, Susanna Rahkamoa lainaten, kipinöimme jo luovasti. Valmentavasta Valmiiksi projektissa kiinnitämmekin erityisesti huomiota kysymiseen ja ajatusten pallotteluun, näkemyksen muodostamiseen, soveltamiseen, uskoon omaan tekemiseen, sisäiseen paloon ja periksi antamattomaan työhön – tavoittelemmekin kehittämispolkumme päätepysäkkinä myös projektin asiantuntijoiden alan huippuosaamista.

Hyppää mukaan Valmentavasta Valmiiksi kehittämispolulle!

Tule mukaan 4. kesäkuuta Bulevardin kampukselle kuulemaan kevään työskentelymme tuloksista ja haastamaan meitä kehittämis- ja kehittymistyössämme eteenpäin!

Lue lisää

http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/

https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf

http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/uutiset/?tx_ttnews%5Btt_news%5D=6166&cHash=19588e564c1fa43209c5f7e5158651db

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/luova-kipinointi-siivottava-huippu-asiantuntijaksi/LSJmbVkE?ref=twitter:56e5

 

 

 

Viime syksystä Suomessa on käyty tiiviisti yhteiskunnallista keskustelua toimenpiteistä, joita pitäisi tehdä uudessa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrä on ylittänyt kaikki villeimmätkin ennusteet. ”Rajat kiinni” on ollut yksi tulokulma keskusteluun ja toisaalta on esitetty myös ajatuksia siitä, olisiko maahanmuuttajat mahdollista nähdä myös yhtenä resurssina, jolla Suomen kurssi lähtisi nousuun.

Metropolian tarjoama ratkaisu on opetus- ja kulttuuriministeriön eríllisrahoituksella käynnistämän SIMHE-hankkeen tuottama palvelukonsepti. Tavoitteenamme on korkeasti koulutettujen ja korkeakoulukelpoisten osaamisen tunnistaminen ja ohjaaminen kiinnostavalle ja yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaiselle koulutus- ja urapolulle.

Tavoitteen kuvaaminen on helppoa, mutta ihan pikku hommasta ei ole kysymys varsinkaan, jos arvioidaan tavoitetta tilastojen, tarjonnan ja yhteiskunnan tilanteen näkökulmasta.

Huhtikuussa toteutimme insinööriosaamisen tunnistamisen pilotin. Yhdessä tekniikan, matematiikan ja maahanmuuttajien koulutuksissa työskentelevien asiantuntijoidemme kanssa päädyimme valitsemaan osaamisen tunnistamisen kohteiksi insinöörin alakohtaisen ammatillisen osaamisen lisäksi matemaattisen ja digitaalisen osaamisen.

Mietimme, mitä osaamista työnantajat Suomessa arvostaisivat ja toisaalta näimme, että tätä kautta myös maahanmuuttaja saisi korkeakoulutukseen ohjautuessaan osaamisen tunnistamisesta hyötyä, kun korkeakoulu arvioi, mitä henkilön aiemmin hankkimasta osaamisesta voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi hänen opintojaan (AHOT).

Osaamisen tunnistamisen sisältöjä valitessamme, tarkastelimme asiaa suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen tähtäävien lasien kautta.

Osaamisen tunnistamisen päivään osallistui 30 maahanmuuttajaa, 28 miestä ja 2 naista. Enemmistö heistä oli Irakista, muutama Syyriasta, Afganistanista, yksi Iranista ja Valko-Venäjältä. Osallistujat olivat 20-44-vuotiaita. Muutama heistä oli ollut Suomessa jo lähes kolme vuotta ja suurin osa 6-10 kuukautta. Testi oli mahdollista tehdä arabiaksi, englanniksi tai suomeksi. Osaamisen tunnistamisessa käytettävään kieleen päädyimme ennakkoilmoittautumisessa ilmoitettujen kielitoiveiden pohjalta. Tulokset ovat pian valmistumassa ja yhdessä osallistujien ja asiantuntijoidemme kanssa arvioimme niin tuloksia kuin käyttämiämme osaamisen tunnistamisen menetelmiä.

 Meidän asiantuntijoiden tulee vielä pohtia kriittisesti pilottiin osallistuneiden maahanmuuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa  sekä valitsemiamme osaamisen tunnistamisen menetelmiä että valittuja osaamisalueita.

Onko insinöörin työssä suoriutumisen kannalta matemaattisen osaamisen tunnistaminen keskeistä? Pilottiin osallistujissa oli mukana sekä jo tutkinnon suorittaneita, että niitä, joiden opinnot olivat jääneet kesken. Miksi jo tutkinnon suorittanut ja tutkintotodistuksen rinnastuksen jo Suomessa tehnyt halusi osallistua osaamisen tunnistamiseemme? Mikä on osallistujan saama hyöty osaamisen tunnistamisesta, selvinnee vasta pidemmällä seurannalla, kun arviointia tehdään heidän ohjautumisestaan tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille.

Miten saan mahdollisuuden näyttää osaamiseni, erityisesti asenteeni, motivaationi ja tahtoni tehdä mitä tahansa järkevää, joka hyödyttäisi itseni lisäksi myös Suomea?  Miten ja missä saan oikeaa osaamista lisää, jotta saan varmasti töitä?  Näitä kysymyksiä meille Metropoliaan nyt tulee. Täytyy nöyränä tässä vaiheessa todeta, että aika isojen asioiden äärellä olemme nyt keväällä käynnistyneessä SIMHE-projektissa, jossa yhteistyössä opetus-ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen, CIMOn, työ-ja elinkeinoministeriön sekä UniPID-verkoston edustajien kanssa pohdimme uusia malleja, joilla korkeakoulukelpoisten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osaamista tunnistetaan ja ohjataan heitä tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille.

Uudelle palvelukonseptillemme on selvää tilausta – toivottavasti työnantajat ja koulutuksenjärjestäjät tarttuvat tähän uuteen potentiaaliin ja saamme käännettyä yhteiskunnallisen keskustelun yhä enemmän mahdollisuuksien suuntaan! 

Kohtaavatko yksilön ja yhteiskunnan käsitykset tarkoituksenmukaisista koulutus- ja urapoluista?

Myös tätä aihetta pohdimme myöhemmin Monta muuttujaa -blogissa.