Selaile Tagia hanke

Suositukset hakumenettelystä maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin valmistuivat

Heidi Stenberg · 20.5.2019

Maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen järjestämiseen on peräänkuulutettu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Karvin toimesta tarkempaa ohjeistusta (1., 2.). Vuosi sitten Outi Lemettinen kirjoittikin blogissaan maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen valintaprosessin kehittämisen askelmerkeistä. Nyt on aika katsoa, millaiset askeleet merkkien pohjalta on otettu. Suositukset valmentavan koulutuksen hakumenettelystä ovat valmistuneet.

Mistä prosessi aloitettiin?

Työ aloitettiin selvittämällä valintamenettelyn keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä. Näitä selvitettiin kysyen yhdeksän Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeen kumppanikorkeakoulun* aiempia opiskelijahaun ja -valinnan käytänteitä, toimijoita sekä tunnistettuja kehittämiskohteita. Kyselyn tulokset olivat samansuuntaiset kuin Karvin maahanmuuttajille järjestämän korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen 2010–2017 selvityshankkeen tulokset (3. ).

Valintamenettelyn keskeisiksi kehittämistoimenpiteiksi nousivat

hakukelpoisuuskriteereiden selkeyttäminen
koulutuksen tunnettuisuuden lisääminen
muutostarve opettajavetoisuudesta hakijapalveluiden vahvempaan roolii
valintakokeen yhdenmukaistaminen

Suositukset korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen hakukelpoisuuskriteereiksi

Alkuselvityksen pohjalta kehittämistyö eteni tahdikkaasti. Hakukelpoisuuskriteerit päädyttiin määrittelemään vastaavalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (4.), jotta valmentavan koulutuksen suorittaminen olisi opiskelijaksi valitulle tarkoituksenmukaista, ja opiskelijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus pyrkiä tutkintoon johtavaan koulutukseen valmentavan koulutuksen suoritettuaan.

Hakija on hakukelpoinen, jos hänellä on

suomalaisen kansallisen lukion oppimäärä (lukion päättötodistus),
suomalainen ylioppilastutkinto, tai siihen rinnastettavissa oleva kansainvälinen ylioppilastutkinto,
suomalainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, tai erikoisammattitutkinto,
ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai
ulkomainen korkeakoulututkinto

Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hänen tulee toimittaa pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella) koulutodistustensa sijaan. Viranomaispäätös on toimitettava kaikkien hakukohteiden hakijapalveluihin.

Opinnoissa edellytetään suomen kielen vähimmäistaitotasoa B1, miksi näin?

Suurin etenemisen este valmentavasta koulutuksesta korkeakouluopintoihin on Karvin selvityksen mukaan ollut kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi valintakokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. B2- tai jopa C1-taitotasollakin voi olla vaikea selviytyä pääsykokeesta, jossa on myös suomea äidinkielenään puhuvia.

Valmentavan koulutuksen kielitaitotasovaatimuksessa on huomioitu se, että usein valmentavaa koulutusta on edeltänyt kotoutumiskoulutus, jonka tavoitteena on suomen kielen yleiskielen hallinta eli taitotaso B1.1 (5.). Opetus-ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulujen valmentavassa koulutuksessa tuleekin varmistaa kielitaidon kehittyminen ainakin tasolle B2.2, jotta opiskelija pystyy valmentavan koulutuksen jälkeen opiskelemaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (6.).

Koulutuksen haku toteutetaan verkossa

Valmentavan koulutuksen tunnettuuden ja löydettävyyden lisäämiseksi haku suositellaan toteutettavaksi kansallisessa Opintopolku-palvelussa. 2018–2019 vuoden vaihteessa pilotoitiin valmentavan verkkokoulutuksen (7.) hakua. Tuloksena todettiin, että haun toteuttaminen Opintopolussa (8.) mahdollisti hakemusten käsittelyn sujuvasti yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa.

Haku- ja opiskelijavalintaprosessi suunniteltiin Metropolia Ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden johdolla tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Yhdeksästä kumppanikorkeakoulusta valittiin neljä ammattikorkeakoulua toteuttamaan opiskelijavalintaa eri alan valmentavissa koulutuksissa: Karelia-ammattikorkeakoulu (tekniikan ala), Metropolia Ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala), Oulun ammattikorkeakoulu (liiketalouden ala) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (monialainen). Hakulomaketta testattiin ennen haun toteuttamista Metropoliassa syksyn 2018 valmentavassa koulutuksessa opiskelevilla. Lopullinen hakulomake toteutettiin heiltä saadun palautteen pohjalta

Hakijapalveluista saadun palautteen perusteella haku- ja opiskelijavalintaprosessi etenivät sujuvasti. Haun toteuttaminen useamman ammattikorkeakoulun yhteistyönä korosti erityisesti yhteisten käytänteiden ja työnjaon merkitystä.

Hakukelpoisuuden osoittaminen ja tarkistus toteutettiin vastaavasti kuin korkeakoulujen yhteishaussa (9.) sillä poikkeuksella, että ulkomainen korkeakoulututkinto katsottiin myös osoitukseksi korkeakoulukelpoisuudesta. Lisäksi todistukset tarkistettiin vain opiskelijaksi valituilta, mikä kevensi hakukelpoisuuden arviointiin ja tarkistukseen liittyvää prosessia.

Tarkennettujen hakukelpoisuuskriteerien ansiosta yhä useammalla korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen suorittaneella opiskelijalla on riittävät valmiudet ja mahdollisuudet jatkaa opiskelua tutkinto-opiskelijana. Yhteisillä toimintaperiaatteilla voidaan jo haku- ja valintaprosessin aikana lisätä koulutukseen hakeutuvien maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta.

*Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu

Lähteet

Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 5:2017. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79439
Lemettinen, O. 2018. Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. Metropolian blogit. Monta muuttujaa. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932.
ELY-keskus. 9.4.2018. Selvitys kotoutumiskoulutuksen malleista Turussa ja pääkaupunkiseudulla-Huhtikuu 2018. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/20388605/Kotoselvitys_09_04_18.pdf/341dcdd8-f5e8-4eac-b667-a9043bf4a012
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1:2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset I. [verkkoaineisto]. [viitattu 15.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/64983
https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/verkkototeutus/
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/

Kommentoi (0)

Kotouttamisen ekosysteemiä rakennetaan yhteistyöllä pääkaupunkiseudulla

Outi Lemettinen · 21.3.2019

Maahanmuuttajat tulevat erilaisista lähtökohdista, monilla on taustallaan entisessä kotimaassa suoritettuja opintoja, usein jopa valmis tutkinto ja ammatti. Osa korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa töissä tai on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Suomessa tulisi panostaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen koulutustaan vastaaviin työtehtäviin.

Maahanmuuttajilla on paljon hyödyntämätöntä osaamista

Tilastokeskuksen mukaan (1) Suomen väestönkasvu on jo vuodesta 2017 lähtien perustunut vain maahanmuuttoon. Erityisesti pääkaupunkiseutu muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (2) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen on konkreettinen mahdollisuus pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn turvaamiseen.

Maahanmuuttajien osaaminen pitää saada käyttöön mahdollisimman nopeasti ja oikeasuuntaisesti, maahanmuuttajan omista lähtökohdista käsin. Osaamisen haaskaaminen koulutusta vastaamattomissa töissä tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen on tunnistettu myös Metropolian SIMHE -palveluissa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). Meneillään olevassa Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hankkessa onkin tartuttu näihin haasteisiin.

Ekosysteemi ja ohjausprosessi tukevat kotoutumista ja työllistymistä

Hankkeessa pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä lähestytään ja ratkotaan kahdesta näkökulmasta. Tavoitteena on rakentaa sekä eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva ekosysteemi että toimiva ohjausprosessi, jotka mahdollistavat korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien nopeamman siirtymisen henkilökohtaiselle, omaa osaamista hyödyntävälle ja kotoutumista edistävälle koulutus- ja urapolulle*.

Kotoutumisesta (3) puhuttaessa on tärkeää muistaa sen olevan kaksisuuntainen keskinäisen muuttumisen prosessi: yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa ja maahanmuuttaja puolestaan hankkii yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Siksi on tärkeää vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja edistää heidän integroitumistaan yhteiskuntaan aktiivisina toimijoina.

Konkreettisia keinoja työllistymiseen

Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on työvoimapula erityisesti varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon ammateissa. Nämä ovat niin sanottuja säädeltyjä ammatteja, joissa osaamisen lisäksi keskeistä on muodollinen pätevyys ja siksi näiden alojen osaajien työllistämiseen on löydettävä tämän huomioivia tapoja. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hankkeessa etsitään väyliä näiden alojen osaamisen löytämiseksi ja osaajien työllistämiseksi seuraavin keinoin:

Sairaanhoitajien kumppanuuskoulutusmallilla EU- ja ETA –maista tulleet sairaanhoitajat voivat hankkia pätevyyden Suomessa. Koulutuksessa perehdytään suomalaiseen palvelujärjestelmään, lainsäädäntöön, säädöksiin sekä asiakaslähtöisyyteen ja suomen kieleen. Mallin ovat käynnistäneet yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki. Myös Espoon ja Vantaan kaupunki ovat käynnistämässä vastaavanlaista sairaanhoitajien osalta yhteistä kumppanuuskoulutusmallia.
Varhaiskasvatuksen opettajien yhteisen kelpoisuuskoulutuksen kautta pyritään poistamaan työllistymisen esteitä luomalla tehokas väylä muodollisen pätevyyden saamiseksi. Koulutuksen käynnistävät kuluvana keväänä Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ Oy sekä pääkaupunkiseudun kaupungit.

Säädeltyjen ammattien lisäksi on tärkeää kehittää myös muiden alojen osaajien työllistymisen tukemista. Hankkeessa tuotetaan myös kolmen korkeakoulun yhteistyönä (3AMK) myyntiosaamisen, matkailu- ja ravitsemisalan palveluosaamisen sekä rakennus- ja kiinteistöalan räätälöityjä täydennyskoulutuksia.

Kaikki tieto koulutuksista yhteen paikkaan

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen tukemisen kannalta on olennaista, että tulijat saavat ja löytävät helposti ja riittävästi tietoa soveltuvista täydennyskoulutusväylistä matkalla suomalaiseen työelämään.

Tällä hetkellä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille kohdennetusta koulutustarjonnasta löytyy tietoa hajanaisesti monesta eri paikasta esim. Opintopolusta (4) , Metropolian koulutukset sivulta (5) ja Mamuko.fi -sivustolta (6) . Tavoitteena on koota korkeakoulutetuille maahanmuuttajille soveltuva avoimen opintojen – ja täydennyskoulutustarjonta ja tehdä se helposti löydettäväksi.

*Ekosysteemin ja ohjausprosessin rakentamisen lähtökohtana on olemassa oleva Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta -malli (7). Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto vastaa tunnistettuun maahanmuuttajien työllistymisen haasteeseen. Hankkeessa ovat koordinaattori Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto.

Lähteet:

1) Suomen ennakkoväkiluku tammikuun lopussa 5 521 236 https://tilastokeskus.fi/til/vamuu/2019/01/vamuu_2019_01_2019-02-26_tie_001_fi.html (luettu 14.3.2019)

2) UTH-tutkimus. N.d. Saatavissa osoitteessa: http://www.terveytemme.fi/uth/ (luettu 14.3.2019)

3) Kotoutumisen kaksisuuntaisuus: https://kotouttaminen.fi/kotoutumisen-kaksisuuntaisuus (luettu 14.3.2019)

4) Maahanmuuttajien koulutus. Opintopolku.fi https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/maahanmuuttajien-koulutus/ (14.3.2019)

5) Koulutukset maahanmuuttajille. Metropolia AMK https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/ (luettu 14.3.2019)

6) Maahanmuuttajakoulutus. Korkeakoulutus koko Suomessa https://www.mamuko.fi/tuotteet.html?id=39028/ (luettu 14.3.2019)

7) Stenberg, H., Autero, M. & Ala-Nikkola, E.. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2018 (luettu 14.3.2019)

Lue lisää:

ekosysteemi hanke korkeakoulutettu maahanmuuton vastuukorkeakoulu maahanmuuttaja osaaminen SIMHE-palvelu työllistyminen verkosto

Kommentoi (0)

Suomeen kotouttamisen palapeliä kootaan verkostoissa

Heidi Stenberg · 28.11.2018

Kotoutuminen ja kotouttaminen ovat monimutkaisia ilmiöitä, joihin tarvitaan poikkihallinnollista viranomaistyötä ja valtava määrä monialaista tietoa. On selvää, että yksi ministeriön ala, viranomaistaho tai organisaatio ei pysty yksin ratkaisemaan tunnistettuja haasteita. Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaista verkostoyhteistyötä ja kaksisuuntaista kotoutumista, jossa aktiivisina toimijoina ovat mukana myös maahanmuuttajat (1).

Hanketyö on erinomainen tapa koota monialaista verkostoa yhteen ja kehittää konkreettisia ratkaisuja haastaviin ja monimutkaisiinkin ilmiöihin. Toisinaan hanketyön haasteena on kuitenkin hankkeiden irrallisuus: erillisissä hankkeissa tuotettu tieto ja konkreettiset mallit eivät kohtaa toisiaan. Jokin aika sitten A-Studiossa keskusteltiin tästä hankkeiden pirstaleisuudesta. Siinä esiin nostetut kysymykset siitä, miten hyvät käytänteet jäävät elämään hanketoiminnan loputtua ja miten yksittäisistä hankkeista saataisiin muodostettua yhteisiä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, ovatkin keskeisiä.

SIMHE-Metropoliassa rakennetaan palasista kokonaisuutta

Miten tehdä irrallisista hankkeista yksi yhtenäinen ja toimiva palapeli, jolla kotoutumisen haasteita ratkaistaan?

Opetus-ja kulttuuriministeriön koordinoima maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -palvelut käynnistettiin keväällä 2016 vastaamaan tarpeeseen saada korkeakoulutaustaiset turvapaikanhakijat ohjattua tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille sekä tunnistaa ja tunnustaa heidän osaamistaan.

Jo SIMHEn alkumetreillä ymmärrettiin haasteet, joiden äärellä kotouttamisen kysymyksissä ollaan. Tunnistimme asiakaskuntamme erilaiset tarpeet. Oli niitä, joilla oli opinnot korkeakoulussa jääneet kesken ja niitä, joilla löytyi jo suoritettuja korkeakoulututkintoja.

Tunnistimme myös esimerkiksi sen, että koulutustaustaltaan enemmistönä heti SIMHE-toiminnan alusta asti ovat olleet kandidaattitutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat ja maisteritutkinnon suorittaneitakin on ollut enemmän kuin niitä, jotka tarvitsisivat kokonaan uuden tutkinnon. Kaikille ei siis sovi sama polku ja kaikkia ei ole järkevää ohjata tutkintoon johtavalle koulutuspolulle varsinkin, kun ohjauksessa on tullut ilmi asiakkaan oma vahva motivaatio ensisijaisesti työllistyä nopeasti. Näitä ilmiöitä olemme koonneet myös marraskuussa ilmestyneeseen Osaamisella ei ole rajoja –julkaisuun (2).

Metropolia Ammattikorkeakoulussa onkin, havaittujen maahanmuuttoilmiön haasteiden ratkaisemiseksi, rakennettu SIMHE-palveluiden oheen Metropoliassa käynnissä olevien maahanmuuttohankkeiden välinen verkosto, jonka avulla toimintaa juurrutetaan vaikuttavaksi ja hankkeen jälkeenkin eloon jääväksi toiminnaksi. SIMHE-Metropolian palveluyksikköön on synnytetty ymmärrys eri hankkeiden merkityksestä palapelin kokonaisuudessa ja jokaisen palan synnyttämiseen mietimme erikseen tarkoituksenmukaisen kumppaniverkoston, toimijat, tavoitteet ja päämäärät. Siten verkosto on paljon enemmän kuin niihin kuuluvien hankkeiden summa.

Millaisia paloja SIMHE- Metropoliassa kootaan?

Valmentavasta valmiiksi hankkeessa kehitetään maahanmuuttajille suunnattua korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta

Valmentavasta valmiiksi hankkeessa ratkaistaan ensisijaisesti niiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden haasteita, jotka tavoittelevat korkeakoulututkintoon johtavalle koulutuspolulle pääsyä.

Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteisesti järjestämän verkkokoulutuksen pilotointi toteutetaan moodle-oppimisympäristössä www.valmentavakoulutus.fi.
Pilotoitavassa verkkokoulutuksessa on neljä koulutusalakohtaista (sote, tekniikka, liiketalous ja monialainen) valmentavan koulutuksen polkua, joille hakuaika on 5.12.–21.12.2018 opintopolun kautta. (3.)

Osaaminen käyttöön Suomessa, SOTE- silta ja SIMHE-polku hankkeissa rakennetaan nopeita koulutusmalleja työelämään

SIMHE-verkostossa olemmekin lähteneet kehittämään ja testaamaan erilaisia nopeita osaamista täydentäviä ja työllistymistä edistäviä koulutusmalleja, sillä Tilastokeskuksen (4) marraskuussa 2018 julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä on vähentynyt Suomessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli 100 000 henkilöllä. Ennusteen mukaan työikäisen väestön odotetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 57 000 henkilöllä nykyisestä. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (5) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019.

SOTE-silta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella kehitetään Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimana yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Turun – ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kustannustehokasta ja sujuvaa pätevöitymistä ja työllistymistä edistävää prosessia muissa kuin EU -ja Eta maissa sairaanhoitaja, kätilö, suuhygienisti, röntgenhoitaja, bioanalyytikko sekä kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) tutkinnon suorittaneille maahanmuuttajille. Pätevöitymiskoulutukseen haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta (6).

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa

Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto ( koordinaattori Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto) vastaavat tunnistettuun työllistymisen kohtaanto haasteeseen luomalla pääkaupunkiseudulle korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemin, joka mahdollistaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja nopean siirtymisen henkilökohtaiselle kotoutumista ja osaamista edistävälle koulutus- ja urapolulle.
Syksyllä käynnistynyt hanke on edennyt jo konkretiaan: Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki ovat käynnistäneet EU- ja ETA-maista tulleiden sairaanhoitajien osalta yhteisen kumppanuuskoulutusmallin, johon haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta. (7.)

SIMHE polku– osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa hankkeessa kehitetään konsepti, jolla toisaalta kartoitetaan rekrytoivien kasvuyritysten osaamistarpeita ja toisaalta työllistetään korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia yritysverkostojen kautta liiketalouden ja tekniikan aloille.
Yrityksen tarpeiden pohjalta hankkeessa etsitään sopivan koulutus- ja työkokemuksen omaavia korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia ja tarvittavilla lisäopinnoilla edistetään heidän pääsyä työmarkkinoille. Konsepti rakennetaan ja toteutetaan yhteistyössä Metropolia, Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulujen, yritysten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien toimesta. (8.)

SIMHEapp tuo osaamisen tunnistamisen ja korkeakoulutukseen ohjauksen puhelimeen

Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa tavoitteena on mahdollistaa digitaalisen palvelun avulla turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja korkea-asteen koulutuspoluille ohjaaminen. Palvelua kehitetään SIMHE vastuuammattikorkeakoulujen (Karelia, Metropolia ja Oulun ammattikorkeakoulu) toimesta ja se on ensisijaisesti suunnattu maahanmuuttajien itsenäiseen käyttöön.
Valmista palvelua on tarkoitus päästä käyttämään viimeistään syksyllä 2019, mutta erilaisia testiversioita tarjotaan koekäyttöön jo aikaisemmin. (9.)

Miten SIMHE palapelin rakentamisessa onnistutaan?

SIMHE verkoston toiminnassa vahvuutena on ollut kaikkien toimijoiden hyvä sitoutuminen, erinomainen yhteistyö ja yhteinen tahtotila ratkaista kotoutumisen haasteita. Tärkeätä on ollut myös rahoituksen saaminen kehittämistyöhön. Palapelin kokoamisessa ratkaisevaa on tulevaisuudessa myös se, miten hyvin pystymme integroimaan uudet käytänteet osaksi korkeakoulujen arkea. SIMHE palapelin rakentaminen ei siis ole vain yksittäisten hanketoimijoiden, vaan koko korkeakoulun juttu.

Lähteet: