Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma tukee maahanmuuttajien etenemistä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon

19.6.2018
Tiina Hirard

Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen tarve on kasvanut viime vuosina (1). Koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ovatkin aloittaneet yhteistyön valmentavan koulutuksen kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen yhtenäistämiseksi (2). Kehittämis- ja opetussuunnitelmatyötä viitoittavat kysymykset siitä, millaisiin opintoihin valmentava koulutus valmentaa ja millaisiksi opiskelijoiden koulutuspolut muodostuvat valmentavan koulutuksen jälkeen.

Valmentaako koulutus sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon?

Ammattikorkeakoululain (10 §) (3) mukaan ammattikorkeakouluissa voidaan järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Valmentavassa koulutuksessa onkin usein perehdytty ammattikorkeakoulututkintoja vastaaviin aloihin sekä valmennettu opiskelijoita ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin. Lisäksi opiskelijoille on markkinoitu ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksia, ja suurin osa valmentavan koulutuksen jälkeen tutkinto-oikeuden saaneista onkin aloittanut tutkinto-opinnot nimenomaan ammattikorkeakoulussa (4).

Opetus- ja kulttuuriministeriö (5) esittää, että valmentavan koulutuksen tulee toimia väylänä myös yliopisto-opintoihin. Yliopisto-opintoihin valmentaminen on kuitenkin koettu ammattikorkeakouluissa haastavaksi, sillä yliopistoissa on runsaasti erilaisia tutkinto-ohjelmia, joita ammattikorkeakouluissa ei juurikaan tunneta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemän selvityksen mukaan korkeakoulujen olisi tehtävä entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä, jotta valmentava koulutus voisi valmentaa myös yliopisto-opintoihin (4).

Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä

Yksi askel tiiviimpään yhteistyöhön on otettu Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (6), jossa ammattikorkeakoulut ovat selvittäneet yliopistojen tarpeita valmentavan koulutuksen osalta. Huhtikuussa 2018 haastateltiin SIMHE-vastuukorkeakoulutoiminnan yhteyshenkilöitä niin Helsingin, Turun kuin Jyväskylänkin yliopistossa.

Haastatteluissa yliopistojen edustajilta tiedusteltiin muun muassa, miten valmentava koulutus palvelisi yliopistoja kaikkein parhaiten, mihin yliopiston tutkinto-ohjelmiin suuntautuu eniten maahanmuuttajia sekä millaisia opiskelutaitoihin liittyviä haasteita maahanmuuttajien kohdalla mahdollisesti esiintyy.

Tärkeimpiä taitoja ovat suomen ja englannin kielen taito sekä yleiset opiskeluvalmiudet

Tärkeimpinä valmentavan koulutuksen tavoitteina ja sisältöinä yliopistoissa nähtiin opiskelijoiden kielitaidon sekä yleisten opiskeluvalmiuksien kehittäminen. Suomen kielen lisäksi nostettiin esiin englannin kielen taito, jonka merkitys korostuu yliopistoissa kenties vielä ammattikorkeakoulujakin enemmän. Yliopistoissa pidettiin sekä englannin että suomen kielen taidon vähimmäisvaatimuksena tutkintokoulutuksessa taitotasoa B2 (ks. tarkemmin Eurooppalainen viitekehys) (7). Suomen kielen taitotasoa B2 pidetään vähimmäisvaatimuksena myös ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksissa (8).

Yleisistä opiskeluvalmiuksista yliopistoissa nostettiin esiin esimerkiksi opiskelijan itseohjautuvuus, ryhmätyöskentelytaidot, tietotekniset taidot, itsearviointitaidot, argumentointitaidot, tiedonhakutaidot, lähteiden käyttö ja lähdekritiikki sekä opitun asian ja oman osaamisen kuvaaminen omin sanoin. Samat taidot korostuvat myös ammattikorkeakouluopiskelussa, ja niitä kehitetäänkin jo valmentavan koulutuksen aikana.

Korkeakoulujen tarpeet ohjaavat valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaa

Suomen ja englannin kielen sekä yleisten opiskeluvalmiuksien merkitys on huomioitu kevään 2018 aikana laadituissa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasuosituksissa. Suositusten mukaan koulutukseen sisältyy runsaasti muihin sisältöihin integroituja suomen kielen opintoja, jotta kielitaito voi koulutuksen aikana kehittyä tasolta B1 tasolle B2.

Jatkossa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyy myös englannin opintoja. Niin yliopistoissa kuin monessa ammattikorkeakoulussakin osa tutkinto-opiskelusta suoritetaan englanniksi, ja opiskelijan on pystyttävä ymmärtämään ja hyödyntämään englanninkielistä oppimateriaalia.

Yleisiä opiskeluvalmiuksia kehitetään koko valmentavan koulutuksen ajan sekä erillisellä opiskeluvalmiuksiin keskittyvällä opintojaksolla. Lisäksi opetussuunnitelmaan sisältyy matematiikan opintoja, joiden tavoitteena on kehittää myös yleisiä loogisia päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Tarjolla sekä alapainotteisia että yleisiä valmentavan koulutuksen opintoja

Opetus- ja kulttuuriministeriön (5) mukaan valmentavan koulutuksen tarjonnan on oltava aloittaisesti kattavaa. Koulutusta järjestetään eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalouden ja tekniikan alalla.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen voidaan nähdä valmentavan myös lääkärin tai vaikkapa sosiaalityöntekijän koulutukseen, mutta muutoin valmentavan koulutuksen alakohtaisissa sisällöissä ei ole aikaisemmin juurikaan huomioitu eri yliopistokoulutuksiin pyrkiviä opiskelijoita. Yliopistoissa maahanmuuttajat suuntautuvat usein esimerkiksi lääke- ja oikeustieteellisiin opintoihin sekä opettajakoulutukseen.

Jatkossa valmentavan koulutuksen riittävyyttä ja kattavuutta lisätään ammattikorkeakoulujen yhteisellä verkkototeutuksella, jossa opiskelija voi alapainotteisten opintojen sijaan valita myös monialaiset opinnot. Monialaisissa opinnoissa opiskelijan on mahdollista perehtyä omavalintaiseen tai vaikkapa useampaankin itseään kiinnostavaan alaan.

Kirjoittaja:

Tiina Hirard (FM) toimii Turun ammattikorkeakoulussa kieltenopettajana sekä Koulutuksen kehittämisen yksikössä, jossa hänen tehtävänään on maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehittäminen.

Lähteet:

  1. Saarinen, Taina, Vaarala, Heidi,Haapakangas, Eeva-Leena & Kyckling, Erja 2016. Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylä 2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/49934/978-951-39-6632-4.pdf?sequence=1 (luettu 6.5.2018)
  1. Stenberg, Heidi. 2018. Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä. Monta muuttujaa -blogi. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/03/27/valmentava-koulutus-edistaa-maahanmuuttajan-korkeakouluopintoihin-paasya/ (luettu 6.5.2018)
  1. Ammattikorkeakoululaki 932/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932 (luettu 8.6.2018)
  1. Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2017:15. https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf (luettu 6.5.2018)
  1. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1. http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/79521_okm1.pdf (luettu 6.5.2018)
  1. Valmentavasta valmiiksi -hanke. http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ (luettu 6.5.2018)
  1. Eurooppalainen viitekehys. https://europass.cedefop.europa.eu/sites/default/files/cefr-fi.pdf (luettu 8.6.2018)
  1. Lemettinen, Outi. 2018 Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ (luettu 6.5.2018)

Artikkelikuva: www.pixabay.com, StockSnap, CC0

ammattikorkeakoulu kielitaito maahanmuuttaja opetussuunnitelma opiskeluvalmiudet valmentava koulutus yliopisto

Kommentit

Ei kommentteja

Kommentoi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä

Monta muuttujaa -blogi kiittää lukijoita ja kirjoittajia vuosien varrelta
14.12.2022 Monta muuttujaa
Monta muuttujaa -blogin toiminta on päättynyt keväällä 2022. Kiitämme kaikkia lukijoita sekä kirjoittajia vuosien varrelta! Kaikkiin Metropolian blogeihin pääset tutustumaan blogit.metropolia.fi-sivuston kautta.

Pätevöitymiskoulutuksella boostia sairaanhoitajapulaan
29.11.2021 Monta muuttujaa
Maaliskuusta 2021 lähtien Pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin kehittämishankkeessa (Oske-projekti) on toteutettu sairaanhoitajien pätevöitymisopintoja Career Boost -ohjelmassa. Ohjelma jatkaa ulkomailla tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien osalta jo useissa eri hankkeissa kehitettyjä pedagogisia malleja ja toimintatapoja (1).   Ottamalla käyttöön maassa jo olevien koulutettujen maahanmuuttaneiden sairaanhoitajien resurssit ja osaamisen, voimme vaikuttaa kustannustehokkaasti vallitsevaan hoitajapulaan. Samalla voimme toimia  eettisesti, kun pätevöitämme jo lähtömaassa koulutetut hoitajat koulutustaan vastaavaan työhön Suomessa.  Sairaanhoitajien tarve hurjassa kasvussa Kukaan uutisia seuraava henkilö ei ole viime aikoina voinut välttyä tiedolta, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ja erityisesti sairaanhoitajien tarve tulevaisuudessa on valtava. Kevan ennusteen mukaan (2020) vuoteen 2030 mennessä Suomeen tarvitaan tuhansia uusia sairaanhoitajia (2). Ammattibarometri puolestaan kertoo jo tämänhetkisen tilanteen olevan hälyttävä muun muassa lähihoitajien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien osalta koko Suomessa (3).   Samaan aikaan kun yhteiskunnallisessa keskustelussa puidaan hoitajapulaa sekä työperäisen maahanmuuton lisäämisen tarvetta, työskentelee Suomessa lukuisa joukko sairaanhoitajan bachelor-tasoisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka eivät ole koulutustaan vastaavissa työtehtävissä. Tarkkaa lukumäärää ja tilastotietoa heistä on vaikea löytää. Metropolian Oske-projektin Career Boost -pätevöitymisohjelmaan heitä on hakeutunut ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana 69 henkilöä.   Pätevöitymiskoulutuksen pirstaleinen historia Ulkomaisille sairaanhoitajille on järjestetty 2000-luvun alkupuolelta alkaen erilaisia mahdollisuuksia pätevöityä sairaanhoitajaksi (4). Viimeisimmät hankkeet pätevöitymiskoulutuksessa ovat olleet:  SOTE-silta-hanke 2018–2020 (Euroopan sosiaalirahasto)  Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke 2019–2020 (Opetushallitus) sekä  Urareitti-hanke 2015–2018 (Euroopan sosiaalirahasto), jonka kokemuksia ja tietoa on käytetty pohjana kahdessa edellä mainitussa hankkeessa (5, 6).   Neuvotteluja pysyvän pätevöitymiskoulutuksen saamiseksi on käyty eri ministeriöiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa jo vuosien ajan (7). Myös Tehy on ottanut kantaa pätevöitymispolun puolesta (8). Onkin vaikea ymmärtää, miksi asia ei nykyisessä tilanteessa nytkähdä eteenpäin.  Career Boost -ohjelma paikkaamassa työntekijävajetta Oske-projektin pääasiallinen tavoite on ollut parantaa pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllisyyttä yhteistyössä kuntakokeilujen kanssa. Tästä johtuen hankkeen kohderyhmä on rajattu pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kerava) työllisyyspalveluiden asiakkaisiin.  Monet ulkomailla sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet henkilöt ovat kuitenkin työssä muissa tehtävissä, joten heidän kohdallaan kriteereinä ovat olleet vieraskielisyys, hoitotieteeseen perustuvan bachelor-tasoisen sairaanhoitajan tutkinnon suorittaminen ulkomailla sekä B1 suomen kielen taito (9). Näin pätevöitymisohjelman hyöty on saatu isomman joukon ulottuville paikkaamaan pääkaupunkiseudun osaajapulaa.  Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää ammatinharjoittamisoikeuden terveydenhuollon ammattihenkilöille Suomessa (10). Näin ollen myös Career Boost  -pätevöitymisohjelman opinnot perustuvat Valviran määräämiin yksilöllisiin lisäopintoihin. Ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi sairaanhoitajien on osoitettava Valviralle myös riittävä suomen kielen taito.  Joustavuus opintojen suorittamisessa tärkeää Opinnot toteutetaan pääosin verkossa, lukuun ottamatta Metropolian uudella Myllypuron kampuksella tehtäviä simulaatiota sekä Valviran määräämiä kliinisiä harjoittelujaksoja. Opintojen aloitus toimii ns. nonstop-periaatteella, jolloin Valviran määräämät teoriaopinnot on mahdollista aloittaa joustavasti kerran kuukaudessa ja opiskelija voi edetä niissä itselle sopivaa tahtia. Pääosin opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Ammatillisen suomen kielen opinnot on integroitu opintojaksoihin.   Opintojen suorittamisaika riippuu paljon opiskelijan henkilökohtaisesta elämäntilanteesta sekä Valviralle lähetetyn hakemuksen käsittelyajasta. Korona-aikana haasteita ovat tuoneet todistuksien vaikea saanti lähtömaasta sekä yleisten kielitutkintojen vähäisyys (11). Keskimäärin ammatinharjoittamisoikeuden saaminen Suomessa pätevöitymisohjelman kautta vie henkilöstä riippuen 6–12 kuukautta.  Harjoitteluyhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Tärkeä osa pätevöitymisprosessia on ohjattu kliininen harjoittelu Valviran määräyksen mukaisesti. Career Boost -ohjelmassa harjoittelupaikkojen hankintaa koordinoi hankkeen yrityskoordinaattori yhdessä sairaanhoitotyön lehtoreiden kanssa. Kunnat ovat tiiviisti mukana yhteistyössä. Helsingissä vieraskielisten opiskelijoiden harjoitteluun on luotu toimiva prosessi, jossa Helsingin kaupungin työvoimasuunnittelija saa tietoa harjoittelupaikkojen tarpeesta eri yksiköissä.  Harjoittelut voivat olla palkallisia tai palkattomia. Haasteita harjoittelujen koordinoinnille on tuonut ns. harjoittelumaksu, jota ammattikorkeakoulut ovat perinteisesti maksaneet työharjoittelusta vastaavalle taholle. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on esittänyt harjoittelumaksuista luopumista kokonaan (12). Lisäksi on havaittu tarvetta ohjaajien täydennyskoulutukseen kielitietoisuuden lisäämiseksi ohjaustilanteissa.  Pysyvän pätevöitymiskoulutuksen tarve kasvaa Metropolian tarjoama Career Boost -ohjelma (2021–2022) on tällä hetkellä ainoa väylä pätevöityä sairaanhoitajaksi Suomessa suorittamatta sairaanhoitajan (AMK) tutkintoa uudestaan. Hakijoita ohjelmaan on ollut ympäri Suomea. Pohjois-Suomesta on kovin pitkä matka tulla simulaatiopäiviin Helsinkiin tai harjoitteluun pääkaupunkiseudulle. Monelle perheelliselle tämä voi olla jopa täysin mahdotonta. Tästä huolimatta kansalliselle yhtenäiselle koordinoidulle toiminnalle ja ohjaukselle on tarve, koska koulutuksen toteuttaminen vaatii runsaasti erityisosaamista.   Joustavia pätevöitymispolkuja tarvitsevat myös suomalaiset ulkomailla sairaanhoitajantutkinnon suorittaneet paluumuuttajat, sekä muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kuten esimerkiksi bioanalyytikot tai kätilöt. Tämän lisäksi tulevaisuudessa lisääntyvät hoitajarekrytoinnit ulkomailta tarvitsevat selkeän prosessin Valviran määräämien lisäopintojen suorittamiseen ja sairaanhoitajan ammattioikeuden saamiseen Suomessa.  Puheista tekoihin Pätevöitymispolku ei luonnollisesti ratkaise koko Suomen kattavaa hoitajapulaa kuin pieneltä osin. Nykyisessä tilanteessa Suomella ei kuitenkaan ole varaa hukata jo maassamme asuvia ja suomen kieltä puhuvia hoitotieteen osaajia.   Pätevöityminen on myös eettisesti tärkeä väylä koulutetuille hoitajille päästä koulutustaan vastaaviin töihin Suomessa. Sairaanhoitajan tutkinto on laajuudeltaan 210 op ja sen arvioitu kesto on n. 3,5 vuotta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jo koulutuksen saaneet henkilöt hakeutuvat oman koulutuksensa lisäksi tutkinto-opiskelijoiksi sairaanhoidon koulutusohjelmiin.  Sosiaali- ja terveysalan eri asiantuntijat ovat puhuneet ja kirjoittaneet pysyvän pätevöitymispolun puolesta jo vuosien ajan (13,14). Monissa hankkeissa koeteltu ja kehitetty malli on jo olemassa. Joko vihdoin olisi aika saada siitä pysyvä?  Lähteet:   1) Ezeonodo, A., Lehtinen, P., Manninen, M., & Rimpioja, P. 2020. Maahanmuuttaja - sairaanhoitajan polut ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi. Teoksessa Stenberg, H, Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. (toim.): Yhdessä kohti osaajien Suomea - oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. 72–82.  2) Kuntien työvoimaennuste 2030 (pdf). Analyysi kuntien työvoima- ja osaamistarpeista. Keva/ Aula Research Oy. 16.2.2021. Luettu 21.10.2021  3) Ammattibarometri 3221 - Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja TE-palvelut. Verkkosivusto. Luettu 21.10.2021.  4) Sairanen, R. 2020. Historiikki sairaanhoitajien koulutuspoluista. Teoksessa Rimpioja, P., Matinheikki-Kokko, K., Metsälä E & Sairanen, R. (toim.): SOTE-silta täydennyskoulutusta maahanmuuttaneille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille (pdf). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Mikrokirjat n:o 35. 17­–27.  5) Alavuokila, M. & Sairanen, R. 2018. Sairaanhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset maahanmuuttajasairaanhoitajien täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Teoksessa Hirard T. & Eskola-Kronqvist A. (toim.): Urareitti-hankkeen satoa - Uusia malleja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutukseen, ohjaukseen ja osaamisen tunnistamiseen (pdf). Hämeen ammattikorkeakoulun e-julkaisuja 6/2018.  6) Ezeonodo, A. ym. 2020.  7) Sairanen, R. ym. 2020.   8) Tehyn näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta (pdf). Taustamuistio 01/2020. Luettu 21.10.2021.  9) Career Boost -ohjelmat vieraskielisille asiantuntijoille pääkaupunkiseudulla. Verkkosivusto. Luettu 21.10.2021.  10) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston verkkosivusto. Luettu 21.10.2021.  11) OPH:n verkkosivusto. Usein kysyttyä. Luettu 21.10.2021.  12) Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi 21.9.2020. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry.  Luettu 20.10.2021.  13) Matinheikki-Kokko, K., Rimpioja, P. & Sairanen, R. (2020) Lopuksi - Sote-silta -täydennyskoulutus aikalaiskuvauksena. Teoksessa Matinheikki-Kokko, K., Rimpioja, P. & Sairanen, R, Metsälä E. (toim.): Kokemuksia maahanmuuttajien SOTE-silta täydennyskoulutuksesta (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Mikrokirjat n:o 36.117–129.  14) Ezeonodo, A. ym. 2020.    Kirjoittaja Anu-Helena Pitkänen (KM, opinto-ohjaaja) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa uravalmentajana Pk-seudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin rakentaminen -projektissa. Hänen työtehtäviinsä Oske-projektissa kuuluu erityisesti sairaanhoitajien pätevöitymisohjelman hakijoiden alkuohjaus. Anu-Helenalla on usean vuoden kokemus erilaista opinto-ohjauksen ja uraohjauksen kehittämishankkeista pääkaupunkiseudulla. 

Nousuhuumaa, mutta ei kaikille – ratkaisuja rakennetaan yhteistyössä
19.10.2021 Monta muuttujaa
Viime aikoina työllisyysrintamalta on kuulunut hyviä uutisia. Työmarkkinat vetävät, rekrytointi käy kuumana ja osaajille on kysyntää. Päivän polttavia puheenaiheita ovat olleet, mistä Suomeen saadaan tarpeeksi osaajia ja miten työperäistä maahanmuuttoa tulisi edistää.   Kyllä, Suomi tarvitsee lisää osaajia. Katseiden suuntautuessa ulkomaille on kuitenkin syytä huomioida, että samaan aikaan monet Suomessa jo asuvat korkeasti koulutetut vieraskieliset kamppailevat työttömyyden, pätkätöiden ja koulutusta vastaamattomien töiden välimaastossa (1). Talouden nousuhuuma ei juurikaan ole vähentänyt korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työttömyyttä pääkaupunkiseudulla (2). Korkeakouluista valmistuneista ulkomaisista työllistyy Suomeen vain noin puolet (3). Ulkomaisten osaajien mukana tulleiden puolisoiden uramahdollisuudet ovat haastavat. Se nähdään jopa esteenä Suomeen muuttamiselle (4).   Metropolia Ammattikorkeakoulu, pääkaupunkiseudun työllisyyspalvelut ja työnantajat ovat yhteistyössä tarttuneet näihin haasteisiin ja kehittäneet uusia ratkaisuja korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymisen edistämiseksi.    Kotimaisten kielten puhujat työllistyvät, vieraskieliset ei  Elokuun 2021 lopussa pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa oli yhteensä 11 763 korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittanutta suomen- tai ruotsinkielistä työtöntä työnhakijaa. Määrä laski peräti 24 prosenttia vuodentakaisesta. (5) Vieraskielisiä korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneita työttömiä oli samaan aikaan 5 479. Heidän määränsä väheni vuodessa vain 2 prosenttia. (6)  Kun määrään lisätään vielä työllisyyttä edistävässä palvelussa olevat, koulutusta vastaamatonta työtä tekevät ja työelämän ulkopuolella olevat korkeakoulutetut maahanmuuttaneet, muodostuu pääkaupunkiseudulle jo merkittävä osaajareservi, jonka potentiaalia työelämässä ei ole riittävästi kyetty tunnistamaan.    Vieraskielisten korkeakoulutettujen työttömyyden takana on monta tarinaa. Yhteistä usein on, että työelämäverkostot ovat suppeat, ulkomailla suoritettua tutkintoon tai työkokemukseen ei välttämättä luoteta riittävästi tai tutkintoa ei tunnusteta (7). Osaamista voi olla vaikea sanoittaa suomalaisen työelämän näkökulmasta. Kielitaidon kanssa on usein haasteita. Toisinaan myös työnantajan kielitaitovaatimukset voivat olla kohtuuttomat.   Kansainväliset osaajat urapoluille yhteistyöllä    Maaliskuussa 2021 alkaneet työllisyyden kuntakokeilut  ovat mahdollistaneet kuntien, korkeakoulujen ja työnantajapuolen entistä tiiviimmän yhteistyön korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu on yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaa-Keravan työllisyyspalveluiden kanssa kehittänyt Pk-seudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin rakentaminen -projektissa (Oske-projekti) ulkomailla tutkinnon suorittaneille vieraskielisille työnhakijoille kohdennettuja ohjaus- ja koulutuspalveluja.   SIMHE-ohjaus on otettu osaksi Helsingin, Espoon ja Vantaa-Keravan työllisyyspalveluiden korkeakoulutettujen vieraskielisten asiakkaiden palveluvalikoimaa. Henkilökohtaisessa SIMHE-ohjauksessa kartoitetaan asiakkaiden ura- ja koulutusmahdollisuuksia Suomessa osaaminen ja henkilökohtaiset tavoitteet huomioiden. Palvelu on avoin kaikille vieraskielisille korkeakoulutetuille koulutusalasta riippumatta. Asiakkaaksi voi tulla Suomeen äskettäin muuttanut tai jo pidempään maassa ollut. Paras hyöty kuitenkin saadaan, kun ohjaus tapahtuu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.   Career Boost -ohjelmat viidellä alalla – automaatiobisnes, ICT, kiinteistö- ja rakennusala, taloushallinto ja sairaanhoitajien pätevöitymisohjelma – tarjoavat ulkomailla tutkinnon suorittaneille vieraskielisille työnhakijoille mahdollisuuden osaamisen tunnistamiseen, osaamista täydentäviin opintoihin, suomen kielen taidon kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. Yhteistyö työnantajien kanssa on keskeinen osa toimintaa. Harjoitteluyhteistyötä on tehty esimerkiksi pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspuolen kanssa: Sairaanhoitajaksi pätevöityvät saavat kunnalta pätevöitymiseen vaadittavan harjoittelupaikan, ja sairaanhoitajapulasta kärsivät kunnat voivat löytää harjoittelijoista potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Eri alojen työelämäyhteistyössä on myös keskeistä, että työnantajat tuovat tietoa siitä, mitä osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan.   Toimintojen käynnistämiseen on liittynyt myös haasteita. Sopivien asiakkaiden tavoittaminen työllisyyspalveluiden valtavasta asiakasmäärästä on vienyt aikaa. Kuntakokeiluun siirtyminen ei myöskään ole muuttanut lainsäädännöllistä lupabyrokratiaa työttömyyden aikaisista opinnoista. Työttömillä tulisikin olla nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan työttömyyden aikana – ilman pelkoa sanktioista. Myös työnantajilta kaivataan entistä enemmän inklusiivisuutta rekrytointiin ja tahtotilaa työyhteisöjen monimuotoistamiseen.      Osaajapotentiaali käyttöön  Pääkaupunkiseudulla on paljon korkeakoulutettuja vieraskielisiä työnhakijoita, joilla on laaja-alaista osaamista ja työkokemusta, motivaatiota ja halukkuutta rakentaa menestyksellistä työuraa Suomessa. Yhteistyöllä työllisyyspalveluiden, korkeakoulujen ja työnantajien kanssa voimme tunnistaa tuota osaamista ja helpottaa osaavan työvoiman löytymistä. Pääkaupunkiseudulta löytyy valtavasti osaajapotentiaalia, ja tuo osaaminen on otettava käyttöön.    Lähteet  1. Larja, L. 2019. Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Teoksessa Kazi, V. & Alitolppa-Niitamo, A. & Kaihovaara, A. (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta, TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. 2. Ely-keskus.fi, Työllisyyskatsaukset - Uusimaa, Tietoa maahanmuuttajista Uudenmaan kunnissa (xlsx-tiedosto), tiedot haettu 24.9.2021. 3. Juusola, H & Nori, H. & Lyytinen, A. & Kohtamäki, V. & Kivistö, J. 2021. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa: Miksi Suomeen on päädytty ja kiinnostaako työskentely Suomessa opintojen Jälkeen? Eurostudent VII -tutkimuksen arikkelisarja (PDF), Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:14. 4. EK. 2019. Kv-yritysjohtajien kokemukset Suomesta työ- ja elinympäristönä, EK:n kysely ulkomaisille, Suomessa asuville yritysjohtajille, Lokakuu 2019. 5. Uudenmaan TE-toimisto. 12.10.2021, sähköpostiviesti, tieto haettu TEM-työnvälitystilastoista.  6. Ely-keskus.fi, Työllisyyskatsaukset - Uusimaa, Tietoa maahanmuuttajista Uudenmaan kunnissa (xlxs-tiedosto), tiedot haettu 24.9.2021. 7. Valtioneuvosto, 2021, Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74. Kirjoittaja:  Anne Karjalainen (MSc) työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Pk-seudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin rakentaminen -projektissa. Hän on työskennellyt useita vuosia työllisyyden edistämiseen liittyvissä tehtävissä, joista viime vuodet maahanmuuttaneiden osaamisen tunnistamista, osaamisen kehittämistä ja työllistymistä edistävien osaamiskeskuspalvelujen kehittämistehtävissä.  

Sinua kiinnostavia artikkeleita muista blogeista

Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi ja oppiminen työelämän yhdyspinnoilla – YAMK-tutkinto kehittämässä työelämää ja osaamista kuntoutuksessa

 Kannettava tietokone, jossa ruutu näkyvissä ja kahvikuppi
31.1.2025 Rehablogi
Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat vahvoja toimijoita. Ne rakentavat ennakoivasti osaamista ja kyvykkyyttä, jolla yksilöt, yhteisöt ja koko yhteiskunta voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin. Työ- ja toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Kun osaamista uudistetaan, tutkintoihin tähtäävän koulutuksen rinnalla keskeistä on ketterä, oppijalähtöinen osaamisen rakentuminen työuran myöhemmissä vaiheissa. Ammattikorkeakouluilla ja niissä toimivilla tutkinnoilla on tässä merkittävä vastuu. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, miten tulevaisuustyöskentely ja yhteiskehittäminen toimivat kuntoutuksen kehittäminen (YAMK) -tutkinnon opetussuunnitelmatyön kivijalkoina. Kuntoutuksen kehittäminen (YAMK) -tutkinto käynnistyy Metropolia Ammattikorkeakoulussa syksyllä 2025. Uudistuvan tutkinnon keskeisenä teemana on tulevaisuusvaikuttavan kuntoutuksen kehittämisosaamisen vahvistaminen, mikä edellytti opetussuunnitelmatyössä muun muassa yhteiskunnallisten muutosvoimien ja megatrendien (Sitra 2023), korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen visioiden (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022) sekä tulevaisuuden työelämässä tarvittavan osaamisen vaatimusten huomiointia (mm. Leveälahti ym. 2019; Hanhijoki 2020). Toinen keskeinen lähtökohta tutkinnon kehittämiselle oli oppivan yhteisön luominen (Nyyssölä 2022), mikä tarkoitti jatkuvaa vuoropuhelua työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Opetussuunnitelman tulevaisuusorientoitunut yhteiskehittäminen Käynnistyvä tutkinto perusti opetussuunnitelmatyönsä tulevaisuustyöskentelylle (ks. Parkkonen & Vataja 2019). Opetussuunnitelman kehittämisprosessista muodostui iteratiivinen, ja siinä korostuivat eri toimijoiden ja sidosryhmien osallistuminen ja asiantuntijuus. Kehittämiseen osallistuivat työelämätoimijoista muodostettu ohjausryhmä, aiemman kuntoutus (YAMK) -tutkinto-ohjelman opiskelijat ja alumnit työelämäyhteyksineen sekä tutkinto-ohjelman opettajat. Opetussuunnitelman kehittämisprosessin aikana osallistujat määrittelivät tulevaisuudessa tarvittavaa kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamista ja kehittivät koulutuksen sisältöjä sen laadun ja työelämävastaavuuden vahvistamiseksi. Koulutuksen yhteiskehittely oli monimuotoista. Se sisälsi yhdessä rakennettua ymmärrystä koulutuksen tehtävästä ja sen tuottamasta osaamisesta, palautekyselyitä sekä kannanottoja kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamisen sisällöistä. Sytykkeenä yhteiselle keskustelulle ja koulutuksen sisältöjen suunnittelulle toimivat erilaiset kuntoutuksen tulevaisuuden osaamistarpeita, kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen kehittämistä (Rantakokko & Sipari 2022) ja työelämämuutosta ennakoivat dokumentit sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n (2022) suositukset YAMK-tutkintojen yhteisistä kompetensseista. Kuvaus tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta rakennettiin yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja sitä hyödynnettiin opetussuunnitelman kirjoitustyössä. Tulevaisuussuuntautunut kehittämisorientaatio koettiin erityisen tärkeäksi, jotta tutkinnosta valmistuvilla olisi vahva osaaminen ennakoida ja uudistaa työelämää tutkimuksellisella otteella. Ohjausryhmässä kuvattiin opetussuunnitelmatyötä seuraavasti: Työantajan näkökulmasta tutkinnon tuottamasta osaamisesta on hyötyä työelämän kehittämisessä, tutkinto tarjoaa ajankohtaista ja uutta näkökulmaa kuntoutukseen ja sen kehittämiseen. Uudistavaa osaamista yksilöllisesti räätälöiden Avoimella korkeakouluopetuksella ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien vahvistamisella on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä. Uudistamalla korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaa mahdollistetaan työelämän tarpeisiin vastaavan osaamisen päivittäminen ja uudistaminen ketterästi ja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin sopien (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022). Myös Metropolia AMK:n strategiassa yhtenä keskeisenä painopisteenä on jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien vahvistaminen esimerkiksi joustavia ja yksilöllisiä oppimisratkaisuja kehittämällä (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2020a; Metropolia Ammattikorkeakoulu 2020b). Uudessa Kuntoutuksen kehittämisen YAMK-tutkinnossa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien rakentamiseen tartuttiin ponnekkaasti. Oppijan valinnanvapautta lisättiin rakentamalla opetussuunnitelmaan 30 opintopisteen täydentävän osaamisen kokonaisuus, jonka sisällön oppija räätälöi itselleen henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman mukaisesti. Uudenlaisen tutkintorakenteen myötä oppijoilla on mahdollisuus suunnata oman osaamisensa kehittymistä henkilökohtaisten tavoitteidensa suunnassa, kuten johtamisessa ja lähiesihenkilötyössä tai tutkimus- ja projektitoiminnassa. Kuten ohjausryhmässä todettiin: Uudessa opetussuunnitelmassa vahvuutena on se, että tutkintoa pystyy rakentamaan oman intressin pohjalta valinnaisuuden osalta. Täydentävää osaamista voi suunnitella tulevia jatkopolkuja ajatellen. Tästä on merkittävää hyötyä opiskelijalle. Tämän lisäksi kuntoutuksen kehittäminen (YAMK)-tutkinnon suunnittelussa huomioitiin Jatkuvan oppimisen strategia 2030 (OKM). Konkreettisesti se tarkoitti, että tutkintoon rakennettiin väyläopinnot, lisättiin opintotarjontaa avoimen ammattikorkeakoulun kautta suoritettavaksi sekä uudistettiin pääsykoemenettely valintakurssimuotoiseksi. Syksystä 2025 alkaen tutkinto-opiskelijaksi on siis mahdollista hakeutua myös vaihtoehtoista reittiä pitkin Kuntoutuksen kehittämisen väyläopintojen kautta. Suorittamalla 15 opintopisteen verran opetussuunnitelman mukaisia ensimmäisen vuoden opintoja tutkintokoulutuksen ryhmän mukana avautuu reitti tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta. Toinen tärkeä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien avaaja uudessa tutkinnossa on, että siihen rakennettiin kahden opintopisteen laajuinen maksuton opintojakso ”Kuntoutuksen kehittämisen johtaminen – merkityksellisen kuntoutuksen rakentuminen”, joka on tarjolla Metropolian avoimen AMK:n tarjottimella. Opintojakso toimii valintakurssina tutkintoon hakeville, mutta se tarjoaa samalla myös kurkistuksen tutkinnon keskeisistä sisällöistä kaikille kuntoutuksen kehittämisestä kiinnostuneille. Väyläopinnot ja avoimen AMK:n tarjottimella valittavissa olevat opinnot antavat työelämässä toimivalle kuntoutuksen ammattilaiselle mahdollisuuden suorittaa yksittäisiä YAMK-tutkinnon opintoja oman osaamisensa täydentämiseksi ilman sitoutumista koko tutkinnon suorittamiseen. YAMK-tutkinnoista tulevaisuuden kehittäjiksi ja ratkaisijoiksi Ylempi ammattikorkeakoulututkinto palvelee monenlaisia ura- ja etenemismahdollisuuksia työelämän muuttuessa yhä moninaisemmaksi työurien suhteen (Ojala & Isopahkala-Bouret 2020). Myös työelämässä YAMK-tutkintojen arvostus on kasvanut erityisesti sen työelämälähtöisyyden ja hyvän työllistyvyyden ansiosta (Sahlberg 2021). Tuore ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely osoittaa, että noin 70 % YAMK-tutkinnon suorittaneista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon ja 50 % tutkinnon suorittaneista työskentelee erilaisissa johtamis- ja kehittämistehtävissä viisi vuotta valmistumisen jälkeen (Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen). Tutkinnon suorittamisen on todettu johtavan myös korkeampaan ansiotasoon erityisesti sosiaali- ja terveysalalla (Böckerman & Haapanen & Jepsen 2019).  Osaamisen päivittämisen ja erilaisten urakehitysmahdollisuuksien rinnalla YAMK-tutkinnon suorittaminen antaa myös hakukelpoisuuden jatko-opintoihin yliopistossa. Edellä kuvatut näkökulmat ilmenevät myös kuntoutuksen YAMK-tutkinnon suorittaneiden uratarinoissa. Tutkinnosta valmistuneet ovat edenneet erilaisiin kuntoutuksen kehittämis-, asiantuntija- ja johtamistehtäviin tai suorittamaan väitöskirjaopintoja yliopistoihin. Valmistuneiden opiskelijoiden monipuolisista uratarinoista ja tutkinnon tuottamasta osaamisesta voi lukea lisää tutkinnon verkkosivuilta.    Lopuksi Haluamme kiittää tutkinnon ohjausryhmän jäseniä merkityksellisestä ja tulevaisuussuuntautuneesta työskentelystä ja asiantuntemuksesta uuden opetussuunnitelman kehittämisessä. Blogisarjassa on kaksi osaa. Sarjan ensimmäisessä osassa taustoitettiin tulevaisuusvaikuttavan kuntoutuksen kehittämistarpeita ja kehittämisessä tarvittavaa osaamista. Tässä osassa kuvataan tulevaisuustyöskentelyyn ja yhteiskehittelyyn perustuvaa opetussuunnitelmatyön toteutusta sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kuntoutuksen kehittämisosaamisen vahvistamiseksi. Kirjoittajat Kaisa Hartikainen on lehtori ja kuntoutuksen kehittäminen (YAMK) -tutkinnon tutkintovastaava. Hän tekee väitöskirjaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteisestä osaamisesta laaja-alaisesti palveluita tarvitsevien asiakkaiden ihmislähtöisessä hoidossa. Hän on valtavan innostunut moniammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Sari Helenius toimii lehtorina kuntoutuksen kehittäminen (YAMK) -tutkinnossa, opinnäytetyöohjaajana sekä erilaisissa projektityön tehtävissä Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on erityisen kiinnostunut yhteiskehittämisestä ja kumppanuusperustaisesta yhteistoiminnasta tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimistoiminnassa (TKIO) kestävää hyvinvointia edistettäessä. Lähteet Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Arene ry. Böckerman, Petri & Haapanen, Mika & Jepsen, Christopher 2019. Back to School: Labor-market Returns to Higher Vocational Schooling. Labour Economics 61, 101758. Hanhijoki, Ilpo 2020. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2023. Raportit ja selvitykset 2020:6. Opetushallitus. Leveälahti, Samuli & Nieminen, Jenna & Nyyssölä, Kari & Suominen, Vihtori & Kotipelto, Suvipilvi (toim.) Osaamisrakenne 2025. Raportit ja selvitykset 2019:14. Opetushallitus. Metropolia 2020a. Strategia 2021–2030: Osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Metropolia 2020b. Metropolia Ammattikorkeakoulun pedagogiset linjaukset strategiakaudelle 2030. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Nyyssölä, Kari 2022. Koulutus tulevaisuudessa. Ennakointinäkökulmia koulunkäyntiin, kehittämiseen ja osaamiseen. Raportit ja selvitykset 2022:1. Opetushallitus. Rantakokko, Merja & Sipari, Salla (toim.) 2022. Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen strateginen tiekartta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Ojala, Kristiina & Isopahkala-Bouret, Ulpukka 2020. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto palvelee monenlaisia uravaihtoehtoja. AMK-lehti/UAS Journal 4/2020. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Uraseuranta. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Vision tiekartta. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030. Parkkonen, Pinja & Vataja, Katri 2019. Näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuustyön ja ennakoinnin arviointiin. Julkaistu. 16.5.2019. Sitra. Sahlberg, Rea 2021. Yliopisto on tieteellinen, ammattikorkeakoulu keskittyy käytäntöön. Amen. Tutkimus Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja maisterin tutkinnon suhteesta mielipidekeskusteluissa. Pro Gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Sitra 2023. Megatrendit. 

Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyö edistää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakykyä
27.6.2024 Rehablogi
TELMA-koulutuksessa tuetaan erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa neljällä toimintakyvyn osa-alueella: fyysisellä, psyykkisellä, kognitiivisella ja sosiaalisella. Koska kaikki osa-alueet liittyvät toisiinsa, tuen on oltava kokonaisvaltaista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan toimintakyvyn edistämiseksi eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyössä. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa (TELMA) koulutuksessa on toimintakykyä edistävien tavoitteiden sisällössä otettava huomioon opiskelijan mielipide ja ympäristötekijät, kuten hänen tarpeensa, oikeutensa ja taustalla olevat kokemustensa (Opetushallitus). Ammattilaisten tulee tehdä yhteistyötä opiskelijan kanssa ja antaa hänelle mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja päättää omaan kuntoutusprosessiinsa (Järvikoski 2013: 21–22, 63). Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa kuntoutujan motivaatio ja vuorovaikutus lähiverkoston kanssa arjessa (Sipari 2021: 7; Autti-Rämö & Salminen & Rajavaara & Melkas 2022: 13). Jotta opiskelija motivoituu ja sitoutuu kuntoutusprosessiin, tavoitteiden täytyy olla hänelle mielekkäitä, merkityksellisiä ja realistisia (Järvikoski 2013: 22; Auti-Rämö ym. 2022: 13). Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyötä tulee kehittää, jotta voidaan tukea opiskelijan toimintakyvyn edistämistä ja sen integroitumista hänen arkeensa (Gimeno & Lin 2017: 162–163). Tämä kirjoitus perustuu kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelman tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jossa tarkoituksena oli kehittää eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi. Toimintaympäristönä oli Ammattiopisto Live, konkreettisesti TELMA-koulutus. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset perustuivat sekä opiskelijoiden että ammattilaisten näkökulmiin. Mistä eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyö koostuu? Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyö edellyttää kaikilta osallistujilta yhteistä ymmärrystä, vuorovaikutustaitoja ja hyviä asenteita. Lisäksi samat arvot, selkeät vastuut toisten asiantuntijoiden huomioon ottaminen ja sitoutuminen työskentelyyn mahdollistavat toimivaa yhteistyötä. Kaikilla ammattilaisilla on oltava oma ammatillinen roolinsa ja heidän on sitouduttava itsensä kehittämiseen (Mönkkönen 2019: 20-24.) Tässä suhteessa ICF-luokitus tarjoaa yhteisen kielen kaikkien osallistujien kesken ja opiskelijan toimintakyvyn seurannan, jossa huomioidaan opiskelijan toimintakyky kokonaisvaltaisesti (Paltamaa & Kaakkuriniemi 2022: 38). Kaikki nämä tekijät yhdessä mahdollistavat ammattirajojen ylittämisen yhteistyössä, jolloin opiskelijan tavoitteet integroidaan hänen eri ympäristöihinsä (Rämä & Teinilä & Airaksinen & Tiainen 2013: 36). Lisäksi moniammatillinen yhteistyö voi luoda uutta tietoa ja toimintaa sekä edistää käytäntöyhteisön (community of practice) kasvua (Dean & Siegert & Taylor 2012: 168). Näin ollen ammattilaiset jakavat yhteisen huolenaiheen ja innostuksen kehittääkseen tietämystään ja kokemustaan kyseisillä aloilla (Wenger & McDermott & Snyder 2002: 4). Analysoimalla moniammatillisen yhteistyön tekijöitä ja toimimalla niiden kehittämiseksi, voidaan luoda yhteistyöhön perustuvaa työkulttuuria (Isoherranen 2012: 19). Kuviossa 1 esitettävät tekijät mahdollistavat ammattirajojen ylittämisen yhteistyössä, jolloin opiskelijan tavoitteet voidaan integroida hänen eri ympäristöihinsä. [caption id="attachment_3345" align="alignnone" width="542"] Kuvio 1. Opiskelijan toimintakyvyn edistäminen eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyössä. (Mukaillen lähteistä: Paltamaa & Kaakkuriniemi 2022; Mönkkönen 2019; Gimeno & Lin 2017; Rämä ym. 2013; Sipari & Mäkinen 2012; Isoherranen 2012; Dean & Siegert & Taylor 2012; Sosiaali- ja terveysministeriö 2003; Wenger & McDermott & Snyder 2002.)[/caption] Ydintekijöitä matkalla kohti opiskelijan toimintakyvyn edistämistä Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan opiskelijan kunnioittaminen, kuunteleminen, auttaminen ja ymmärtäminen toimivat perustana opiskelijan kanssa työskentelylle. Yhteisen ymmärryksen, kielen ja vastuullisuuden luominen on olennaista eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyössä. Vuorovaikutuksessa ja viestinnässä opiskelijan kanssa hänen kiinnostuksen kohteiden, mieltymysten ja toiveiden tulee huomioida hänen tavoitteidensa saavuttamisessa. Järjestetty ja konkreettinen toiminta, jossa tavoitteena on opiskelijan toimintakyvyn edistäminen, on liikkeellepaneva voima opiskelijan tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan päivittäisiin rutiineihin tulee kuulua motivoivia pelejä, terapeuttien ohjeiden noudattamista sekä sopivan ajan, tilan ja ympäristön tarjoamista. Huumori, kannustaminen ja ammattilaisten osallistuminen opiskelijan kuntoutukseen ja opiskeluun lisäävät opiskelijan osallistumista. Yhteinen viestintäkanava, säännölliset tapaamiset, yhteisen työvälineen käyttö ja ammattirajojen ylittäminen ovat muun muassa erityistä tukea tarvitsevien toimintakykyä edistäviä tekijöitä eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyössä (Ks. kuvio 2). [caption id="attachment_3346" align="alignnone" width="620"] Kuvio 2. Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyö erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi TELMA-koulutuksessa.[/caption] Kirjoitus perustuu Laura Giménez Sabaterin tutkimukselliseen kehittämistyöhön Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyön kehittäminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi TELMA-koulutuksessa (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2024). Kirjoittaja Laura Giménez Sabater, fysioterapeutti kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelmasta Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Laura on valmistunut fysioterapeutiksi 2006 kotimaassaan Espanjassa. Laura työskentelee tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa, Ammattiopisto Livessä. Lähteet Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.) 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim. Dean, Sarah G & Siegert, Richard J & Taylor, William J. Interprofessional rehabilitation: a person-centred approach. Blackwell julkaisuja. E book central. Oxford. Viitattu 11.10.2022. Gimeno, Hortensia & Lin, Jean-Pierre 2017. The International Classification of Functioning (ICF) to evaluate deep brain stimulation neuromodulation in childhood dystonia-hyperkinesia informs future clinical & research priorities in a multidisciplinary model of care. Complex Motor Disorders Service, Evelina London Children's Hospital, Guy's & St Thomas' NHS Foundation Trust, London, UK Institute of Psychiatry, Psychology and Neurosciences, King's College London, London, UK. Viitattu 26.1.2024. Isoherranen, Kaarina. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto sosiaalitieteiden laitos 2012. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:18 Sosiaalipsykologia, 21–24. Viitattu 7.12.2022. Järvikoski, Aila. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: 43. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2013. Viitattu 20.1.2023- Mönkkönen, Kaarina & Kekoni, Taru & Pehkonen, Aini 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. Opetushallitus. Viitattu 23.1.2024. Paalasmaa, Pekka & Sipari, Salla & Lönnqvist, Mira & Roivas, Marjanne (toim.) 2021. Kuntoutuminen yhteiskehittelyä arjessa. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisuja. Taito-sarja 67. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.10.2022. Paltamaa, Jaana & Kaakkuriniemi, Erja 2022. ICF toimintakyvyn mallina ja luokituksena. Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim. Rämä, Irene & Teinilä, Saila & Airaksinen, Leena & Tiainen, Riitta 2013. Ruskeasuon koulun kehittämishanke: HOJKS-tavoitteet ICF-viitekehyksessä. Vol. 23. No.3. Niilo Mäki -säätiö Viitattu 4.2.2024. Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Aatos-artikkelit. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.10.2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003: 19. Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma. Helsinki 2004. Viitattu 7.10.2022. Wenger, Etienne & Mc Dermott, Richard & Snyder, Willian, M. 2002. A guide to managing knowledge. Cultivating communities of practice. Harvard Business School Press. Viitattu 10.5.2024.

Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
11.1.2021 Rehablogi
Kuntoutusalan ammattilaisilla on oltava tutkimustiedon lukutaitoa ja osaamista tutkimustiedon hyödyntämiseen omassa työssään. Tutkimustiedon yhdistäminen käytännön toimintaan voi kuitenkin olla haastavaa. Edistämällä tutkimustiedon hyödyntämiseen liittyvien taitojen oppimista kuntoutusalan koulutuksessa vahvistetaan samalla kuntoutuksen toimijoiden näyttöön perustuvan toiminnan osaamista. Tutkimustiedon hyödyntäminen Kuntoutus on yhteistoimijuuteen ja näyttöön perustuvaa toimintaa, joka huomioi ajantasaisen tutkimustiedon, ammattilaisen kokemuksellisen tiedon sekä kuntoutujan näkemykset tämän yksilöllisestä tilanteesta sekä tiedot toimintaympäristöstä (Hotus 2020). Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksia hyödynnetään kuntoutuksen ammattilaisten, kuntoutujien, läheisten ja muiden asianosaisten yhteistoiminnassa. Tutkimustiedon hyödyntäminen (en. knowledge translation) tarkoittaa dynaamista prosessia tutkitun tiedon synteesistä tiedon levittämiseen, muokkaamiseen ja sen käyttöön terveydenhuollossa (CIHR 2016). Tiedon hyödyntämiseen kuuluu yhteinen tiedon muodostaminen ja tiedon käyttöönotto tilanteeseen sopivalla tavalla, jota voidaan kuvata tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen kehämallina (CIHR 2016, kuvio 1). [caption id="attachment_2937" align="alignnone" width="694"] Kuvio 1. Tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen kehä (mukaillen CIHR 2016).[/caption] Yllä olevan (kuvio 1) tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen kehämallin keskiössä on tiedon tuottamisen kolme vaihetta: tiedon hankinta, tiedon synteesi ja tämän perusteella kehitetty lopputuotos tai malli. Näitä ympäröi tiedon hyödyntämisen kehä, jossa kuvataan, miten tietoa pyritään jalkauttamaan ja hyödyntämään. Tähän prosessiin voidaan vaikuttaa kulloinkin kyseessä olevan tutkimusprojektin kaikissa vaiheissa tutkimuskysymysten asettelusta alkaen. (CIHR 2016.) Tätä kehämallia voidaan hyödyntää niin kuntoutusalan ammattikorkeakouluopetuksessa, opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämishankkeissa kuin käytännön työelämässäkin. Tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen kehämalli opetuksessa Opettajien osaaminen näyttöön perustuvasta toiminnasta sekä tutkimusnäytön seuraamisesta, sen tuottamisesta, kriittisestä arvioinnista ja käyttämisestä on ensisijaisen tärkeää laadukkaan sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutuksen toteuttamiseksi (Mikkonen ym. 2019). Opettajat ovat avainasemassa siinä, miten opiskelijat oppivat näyttöön perustuvan tutkimustiedon hyödyntämisen. Tutkimustiedon hyödyntämistä edistää tiedonhaun osaaminen sekä tutkitun tiedon arviointi- ja soveltamisosaaminen. Käytännössä tutkimustiedon hyödyntämistä haastaa tutkimustiedon kasvava julkaisumäärä sekä kansainvälisten tietokantojen ja lehtiartikkeleiden maksullisuus sekä tiedonhakuun ja arviointiin tarvittavien resurssien puute (ks. esim. CIHR 2016; Sipilä ym. 2016; Straus ym. 2013). Opetuksessa tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen mallin käyttö voi tarkoittaa opetettavan asian määrittelyn, sen mukauttamisen valitun opiskelijaryhmän tarpeisiin, mahdollisten opetukseen liittyvien haasteiden ja edistävien tekijöiden tunnistamisen ja tämän jälkeen opetuksen toteuttamisen erilaisten oppimistehtävien, ryhmätehtävien tai projektien muodossa. Lisäksi on arvioitava oppimisen tuloksia ja seurattava toimintatapojen juurtumista opiskelijoiden työskentelyyn, jotta tutkimustiedon hyödyntäminen jatkuu myös käytännön työhön siirryttäessä. Keinoja tutkimustiedon hyödyntämisen opetukseen Tutkimustiedon hyödyntämisen opetuksessa oleellisia ovat yhteisölliset ja vuorovaikutuksessa tapahtuvat oppimistilanteet, joissa hyödynnetään monipuolisia opetusmenetelmiä, kuten työpajatyöskentelyä, ongelmalähtöistä oppimista (PBL) ja erilaisten sidosryhmien kanssa yhteistyössä toteutettuja kehittämisprojekteja (ks. esim. Breen ym. 2018; Davis ym. 2013). Tutkimustiedon hyödyntämisen taitojen opetus saa tukea myös integratiivisen pedagogiikan mallista. Siinä opiskelija ratkoo käytännön ongelmia yhdistellen käytännön tietoa teoriaan, hyödyntäen itsesäätelytaitojaan ja sosiokulttuurista ympäristöään (Tynjälä 2016). Teoriaopintoihin olisi hyvä yhdistää mahdollisuuksien mukaan case-esimerkkejä ja aitoja asiakaskohtaamisia, kuten erilaisten kuntoutujien ohjaustilanteita sekä oppimistilanteita aidoissa työelämäympäristöissä. Korkeakouluissa tutkimustiedon hyödyntäminen voidaan liittää kaikkiin opintojaksoihin. Lisäksi se voidaan linkittää soveltavan tutkimuksen tekemiseen erilaisissa kehittämis-, tutkimus- ja innovaatioprojekteissa sekä opinnäytetyöprosesseihin tiiviissä työelämäyhteistyössä. Tutkitun tiedon soveltamisen olisi oltava opetuksessa oikea-aikaista, millä tarkoitetaan etenemistä opiskelijan osaamisen kehittymisen mukaan. Tutkitun tiedon ymmärryksen kasvaessa laajenee opiskelijan kyky myös tutkitun tiedon soveltamiseen. Harjoitteleminen antaa opiskelijoille valmiudet tutkimustiedon hyödyntämiseen ja näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamiseen myös työelämässä. Näkökulmia tutkimustiedon hyödyntämiseen kuntoutusalan ammattikorkeakouluopetuksessa   Tutkimustiedon hyödyntämistä kuntoutusalan ammattikorkeakouluopetuksessa voidaan tarkastella useista näkökulmista. Nämä näkökulmat on yhdistetty tämän tekstin kirjoittajien laatimassa kuviossa 2. Kuviossa vasemmalla on esitelty tutkimustiedon hyödyntämisen dynaamisen prosessin osat, keskellä tutkimustiedon hyödyntämisen opettamiseen vaadittavia opettajan osaamisia ja oikealla keinoja edistää opiskelijoiden kykyä soveltaa tutkittua tietoa käytäntöön. [caption id="attachment_2938" align="alignnone" width="572"] Kuvio 2. Tutkimustiedon hyödyntämisen näkökulmat kuntoutusalan ammattikorkeakouluopetuksessa (Heimo ym. 2020).[/caption] Kuntoutusalan ammattilaisilla on oltava osaamista tutkimustiedon hyödyntämiseen asiakastyössä. Opettaja on merkittävässä roolissa opiskelijoiden kehittämis-, tutkimus- ja innovaatio-osaamisen kehittymisessä. Opettajan oma näyttöön perustuvan toiminnan ja tutkimustiedon hyödyntämisen osaaminen, tulee olla vahvaa. Yhteistoiminnallisilla ja käytännön läheisillä andragogisilla ratkaisuilla voidaan edistää opiskelijoiden osaamista ja kykyä soveltaa tutkimustietoa käytäntöön. Tulevina kuntoutusalan ammattilaisina heillä olisi silloin mahdollisuus alaa uudistavaan tiedon hyödyntämiseen. Blogikirjoitus pohjautuu sen kirjoittajien terveystieteiden opettajankoulutuksen yliopisto-opintoihin, tarkemmin opetuksen ja opettajuuden kehittämiseen. Työ on tehty yhteistyössä Metropolian REcoRDI-hankkeen kanssa. (Heimo ym. 2020.)   Kirjoittajat: Heimo, Inari, TtM-opiskelija, ft, tradenomi. n.t.inari.heimo@student.jyu.fi Porkka-Toivonen, Kaisa, TtM-opiskelija, ft. kaisa.a.porkka-toivonen@student.jyu.fi Rutanen, Elina, FM, TtM-opiskelija, ft. elina.h.rutanen@student.jyu.fi Lehtonen, Krista, TtM, lehtori, REcoRDI- hanke, krista.lehtonen@metropolia.fi Lähteet: Breen, A. V., Twigger, K., Duvieusart-Déry, C., Boulé, J., Borgo, A., Ferandes, R., Lychek, M., Ranby, S., Scott, C., & Whitehouse, E. 2018. “We Learn by Doing”: Teaching and Learning Knowledge Translation Skills at the Graduate Level. The Canadian Journal for the Scholarship of Teaching and Learning, 9 (1). https://doi.org/10.5206/cjsotl-rcacea.2018.1.7. CIHR 2016. Knowledge translation. Canadian Institutes of Health Research.  https://cihr-irsc.gc.ca/e/29418.html#1. Viitattu 22.2.2020. Davis, D., Davis, N. & Johnson, N. 2013. Formal educational interventions. Teoksessa S. Straus, J. Tetroe & I. Graham (toim.) Knowledge Translation in Health Care. Moving from Evidence to Practise. Toinen painos. BMJ Books: Wiley, 163–174. Heimo, I., Porkka-Toivonen, K. & Rutanen, E. 2020. Tutkimustiedon hyödyntämisen opetus kuntoutusalan korkeakoulutuksessa. Teoksessa T. Sjögren & P. Vuoskoski (toim.) Terveystieteiden opettajan andragoginen käsikirja 2020. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70092# Hotus 2020. Näyttöön perustuva toiminta. https://www.hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto/.  Viitattu 30.11.2020. Mikkonen, K., Koivula, M., Sjögren, T., Korpi, H., Koskinen, C., Koskinen, M., Kuivila, H-M., Lähteenmäki, M-L., Koskimäki, M., Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Saaranen, T., Sormunen, M., Kokkonen, K-M., Kiikeri, J., Salminen, L., Ryhtä, I., Elonen, I. & Kääriäinen, M. 2019. Sosiaali-, terveys-ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen. Acta Univ. Oul., F Scripta Academica 14. Oulu: Oulun yliopisto. Sipilä, R., Mäntyranta, T. Mäkelä, M. Komulainen, J. & Kaila, M. 2016. Implementointia suomeksi. Duodecim 2016;132: 850–857. Straus, S., Tetroe, J. & Graham, I. 2013. Introduction: Knowledge translation: What it is and what it isn’t. Teoksessa S. Straus, J. Tetroe & I. Graham (toim.) Knowledge Translation in Health Care. Moving from Evidence to Practise. Toinen painos. BMJ Books: Wiley, 3–13. Tynjälä, P., Virtanen, A., Klemola, U., Kostiainen, E. & Rasku-Puttonen, H. 2016a. Developing social competence and other general skills in teacher education: applying the model of integrative pedagogy. European Journal of Teacher Education, 39:3, 368–387. DOI: 10.1080/02619768.2016.1171314.