Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma tukee maahanmuuttajien etenemistä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon

Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen tarve on kasvanut viime vuosina (1). Koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ovatkin aloittaneet yhteistyön valmentavan koulutuksen kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen yhtenäistämiseksi (2). Kehittämis- ja opetussuunnitelmatyötä viitoittavat kysymykset siitä, millaisiin opintoihin valmentava koulutus valmentaa ja millaisiksi opiskelijoiden koulutuspolut muodostuvat valmentavan koulutuksen jälkeen.

Valmentaako koulutus sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon?

Ammattikorkeakoululain (10 §) (3) mukaan ammattikorkeakouluissa voidaan järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Valmentavassa koulutuksessa onkin usein perehdytty ammattikorkeakoulututkintoja vastaaviin aloihin sekä valmennettu opiskelijoita ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin. Lisäksi opiskelijoille on markkinoitu ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksia, ja suurin osa valmentavan koulutuksen jälkeen tutkinto-oikeuden saaneista onkin aloittanut tutkinto-opinnot nimenomaan ammattikorkeakoulussa (4).

Opetus- ja kulttuuriministeriö (5) esittää, että valmentavan koulutuksen tulee toimia väylänä myös yliopisto-opintoihin. Yliopisto-opintoihin valmentaminen on kuitenkin koettu ammattikorkeakouluissa haastavaksi, sillä yliopistoissa on runsaasti erilaisia tutkinto-ohjelmia, joita ammattikorkeakouluissa ei juurikaan tunneta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemän selvityksen mukaan korkeakoulujen olisi tehtävä entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä, jotta valmentava koulutus voisi valmentaa myös yliopisto-opintoihin (4).

Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä

Yksi askel tiiviimpään yhteistyöhön on otettu Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (6), jossa ammattikorkeakoulut ovat selvittäneet yliopistojen tarpeita valmentavan koulutuksen osalta. Huhtikuussa 2018 haastateltiin SIMHE-vastuukorkeakoulutoiminnan yhteyshenkilöitä niin Helsingin, Turun kuin Jyväskylänkin yliopistossa.

Haastatteluissa yliopistojen edustajilta tiedusteltiin muun muassa, miten valmentava koulutus palvelisi yliopistoja kaikkein parhaiten, mihin yliopiston tutkinto-ohjelmiin suuntautuu eniten maahanmuuttajia sekä millaisia opiskelutaitoihin liittyviä haasteita maahanmuuttajien kohdalla mahdollisesti esiintyy.

Tärkeimpiä taitoja ovat suomen ja englannin kielen taito sekä yleiset opiskeluvalmiudet

Tärkeimpinä valmentavan koulutuksen tavoitteina ja sisältöinä yliopistoissa nähtiin opiskelijoiden kielitaidon sekä yleisten opiskeluvalmiuksien kehittäminen. Suomen kielen lisäksi nostettiin esiin englannin kielen taito, jonka merkitys korostuu yliopistoissa kenties vielä ammattikorkeakoulujakin enemmän. Yliopistoissa pidettiin sekä englannin että suomen kielen taidon vähimmäisvaatimuksena tutkintokoulutuksessa taitotasoa B2 (ks. tarkemmin Eurooppalainen viitekehys) (7). Suomen kielen taitotasoa B2 pidetään vähimmäisvaatimuksena myös ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksissa (8).

Yleisistä opiskeluvalmiuksista yliopistoissa nostettiin esiin esimerkiksi opiskelijan itseohjautuvuus, ryhmätyöskentelytaidot, tietotekniset taidot, itsearviointitaidot, argumentointitaidot, tiedonhakutaidot, lähteiden käyttö ja lähdekritiikki sekä opitun asian ja oman osaamisen kuvaaminen omin sanoin. Samat taidot korostuvat myös ammattikorkeakouluopiskelussa, ja niitä kehitetäänkin jo valmentavan koulutuksen aikana.

Korkeakoulujen tarpeet ohjaavat valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaa

Suomen ja englannin kielen sekä yleisten opiskeluvalmiuksien merkitys on huomioitu kevään 2018 aikana laadituissa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasuosituksissa. Suositusten mukaan koulutukseen sisältyy runsaasti muihin sisältöihin integroituja suomen kielen opintoja, jotta kielitaito voi koulutuksen aikana kehittyä tasolta B1 tasolle B2.

Jatkossa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyy myös englannin opintoja. Niin yliopistoissa kuin monessa ammattikorkeakoulussakin osa tutkinto-opiskelusta suoritetaan englanniksi, ja opiskelijan on pystyttävä ymmärtämään ja hyödyntämään englanninkielistä oppimateriaalia.

Yleisiä opiskeluvalmiuksia kehitetään koko valmentavan koulutuksen ajan sekä erillisellä opiskeluvalmiuksiin keskittyvällä opintojaksolla. Lisäksi opetussuunnitelmaan sisältyy matematiikan opintoja, joiden tavoitteena on kehittää myös yleisiä loogisia päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Tarjolla sekä alapainotteisia että yleisiä valmentavan koulutuksen opintoja

Opetus- ja kulttuuriministeriön (5) mukaan valmentavan koulutuksen tarjonnan on oltava aloittaisesti kattavaa. Koulutusta järjestetään eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalouden ja tekniikan alalla.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen voidaan nähdä valmentavan myös lääkärin tai vaikkapa sosiaalityöntekijän koulutukseen, mutta muutoin valmentavan koulutuksen alakohtaisissa sisällöissä ei ole aikaisemmin juurikaan huomioitu eri yliopistokoulutuksiin pyrkiviä opiskelijoita. Yliopistoissa maahanmuuttajat suuntautuvat usein esimerkiksi lääke- ja oikeustieteellisiin opintoihin sekä opettajakoulutukseen.

Jatkossa valmentavan koulutuksen riittävyyttä ja kattavuutta lisätään ammattikorkeakoulujen yhteisellä verkkototeutuksella, jossa opiskelija voi alapainotteisten opintojen sijaan valita myös monialaiset opinnot. Monialaisissa opinnoissa opiskelijan on mahdollista perehtyä omavalintaiseen tai vaikkapa useampaankin itseään kiinnostavaan alaan.

Kirjoittaja:

Tiina Hirard (FM) toimii Turun ammattikorkeakoulussa kieltenopettajana sekä Koulutuksen kehittämisen yksikössä, jossa hänen tehtävänään on maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehittäminen.

Lähteet:

1. Saarinen, Taina, Vaarala, Heidi,Haapakangas, Eeva-Leena & Kyckling, Erja 2016. Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylä 2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/49934/978-951-39-6632-4.pdf?sequence=1 (luettu 6.5.2018)

2. Stenberg, Heidi. 2018. Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä. Monta muuttujaa -blogi. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/03/27/valmentava-koulutus-edistaa-maahanmuuttajan-korkeakouluopintoihin-paasya/ (luettu 6.5.2018)

3. Ammattikorkeakoululaki 932/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932 (luettu 8.6.2018)

4. Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2017:15. https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf (luettu 6.5.2018)

5. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1. http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/79521_okm1.pdf (luettu 6.5.2018)

6. Valmentavasta valmiiksi -hanke. http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ (luettu 6.5.2018)

7. Eurooppalainen viitekehys. https://europass.cedefop.europa.eu/sites/default/files/cefr-fi.pdf (luettu 8.6.2018)

8. Lemettinen, Outi. 2018 Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ (luettu 6.5.2018)

Artikkelikuva: www.pixabay.com, StockSnap, CC0