Hyppää pääsisaltöön
Monta muuttujaa

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Monta muuttujaa
Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Selaile Tagia työelämä

0

Kansainvälisiä osaajia ICT-alan yritysten määrittämiin osaamistarpeisiin

Emilia Deseille · 3.6.2020
Kuva: Pixabay

Keväällä 2020 aloitimme SIMHE–polku –hankkeessa pilotin, jonka osallistujavalinnat toteutimme yhteistyössä ICT-alan yritysten kanssa niin, että yritysten toteamat osaamistarpeet määrittivät jo hakukierroksen vaatimuksia. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yritysten kohtauttamisen heidän tarpeisiinsa soveltuvien ICT-alan osaajien kanssa.

Pilotti pitää sisällään henkilökohtaisen osaamisen tunnistamisen prosessin, täydentäviä opintoja Metropoliassa räätälöidysti kunkin osallistujan osaamisen täydentämisen tarpeiden mukaisesti, harjoittelun yrityksessä ja uravalmentajan ohjauksellisen tuen prosessin aikana. Haku avautui helmikuussa, ja kriteereinä olivat hyvä englannin kielen taito ja ulkomailla suoritettu ICT-alan korkeakoulututkinto.

Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on kysyntää ICT-alan osaajille, vaikka koronavirustilanne vähentää yleisesti työvoiman kysyntää. Jobs in Finland -sivustolla (1) oli toukokuun puolivälissä 6 avointa ICT-alan työpaikkaa. TE-palveluissa (2) avoimia työpaikkoja erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtäviin ICT-alalla pääkaupunkiseudulla oli yli 40. ICT-alalla työmarkkinatilanne onkin parempi kuin monella muulla alalla (3), ja tulevaisuudessa ala tarvitsee merkittävästi lisää osaajia (4).

Yritysten työvoimatarpeet muodostavat pohjan hankkeessa kehitetylle yhteistyömallille. SIMHE-polkuun osallistuvien ICT-alan yritysten ilmoittamat osaamistarpeet jakautuivat seuraaviin kategorioihin: ohjelmistokehitys, verkkoratkaisut ja esineiden internet. Yrityksillä oli halutessaan mahdollisuus avata osaamistarpeitaan jokaisesta kategoriasta tarkemmin, esimerkiksi kertomalla etsivänsä tietyn ohjelmointikielen tai vaikkapa data-analytiikan asiantuntijaa. Toimintamme lähtökohtana on tarjota yrityksille matalan kynnyksen tilaisuus tutustua näitä taitoja omaaviin kansainvälisiin osaajiin.

Osaamisen tunnistaminen vaikuttaa urapolun suuntaan

Osaamisen tunnistaminen on vakiintunut osaksi SIMHE-Metropolian maahanmuuttajataustaisille suunnattuja ohjaus- ja neuvontapalveluita (5). Metropolian SIMHE-polun osaamisen tunnistamiseen on osallistunut yhteensä 42 kansainvälistä osaajaa. Käytännössä monikulttuurisen osaamisen tunnistamisen isoja haasteita ovat kielimuurit ja kulttuurierot (6), joiden ratkaisemiseen on Metropoliassa osaamisen tunnistamisen käytäntöjen kehittämisessä erityisesti kiinnitetty huomiota.

Henkilökohtaisessa asiantuntijakeskustelussa ulkomailla ICT-alan tutkinnon suorittanut henkilö kohdataan oman alansa asiantuntijana, jolla on mahdollisuus hyödyntää toisen asiantuntijan, Metropolian ICT-alan tutkintovastaavan, laaja-alaista tuntemusta alan työmarkkinoista ja osaamistarpeista nimenomaan Suomessa. Osallistujapalautteiden perusteella voi todeta asiantuntijakeskusteluiden selkeyttäneen osallistujiensa urapolkua ja toimineen myös itsetunnon kohottajana monesti rutkasti kärsivällisyyttä vaativassa työnhakuprosessissa. Lisäksi asiantuntijakeskusteluiden anti, henkilön osaamista kuvaava kirjallinen dokumentti, on herättänyt mielenkiintoa yhteistyöyrityksissämme.

Työtehtävän vastuualueet määrittelevät vaadittavan kielitaidon

Yhteistyöyrityksemme suorahaku- ja rekrytointipalvelu Digipool International Oy:n toimitusjohtaja Hermann Alatalolla on vuosien kokemus kansainvälisten osaajien rekrytoimisesta — sekä asiakkailleen että omaan yritykseensä. Alatalo huomauttaa työelämän olevan yhä kansainvälisempää, ja toteaa diilin etenemisestä päättävän henkilön usein sijoittuvan ulkomaiseen asiakasyritykseen. Tällöin tarvitaan vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemuksella varustettuja osaajia.

Kansainvälisten osaajien hyödyt kuitenkin tunnistetaan yrityksissä jo laajalti (7), mutta kokemustemme ja esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen tuoreen selvityksen (8) mukaan heidän mahdollisesti puutteellinen suomen kielen taitonsa pohdituttaa työnantajia. ”Kotimaan markkinoiden asiakasrajapinnassa edellytetään suomen kielen taitoa, mutta tämä vaatimus ei koske kaikkia tehtäviämme. Vastuualueet on muistettava pitää erillään. Näen jo suomen kielen opiskelun vahvana signaalina motivaatiosta, vaikka kielitaito ei vielä olisikaan vahva”, Alatalo muistuttaa.

Kansainvälisen osaajan palkanneelle yritykselle on tarjolla tukea henkilöstön suomen kielen taidon parantamiseen (9). Lisäksi SIMHE-Metropolian asiantuntijat ovat yhteistyöyrityksen tukena koko rekrytointiprosessin ajan, ohjaten tarvittaessa tilanteeseen soveltuviin lisäpalveluihin.

Tiivis yhteistyö korkeakoulujen kanssa on hyvä erottautumistekijä yritykselle

Yhteistyö korkeakoulun kanssa on oiva tilaisuus laajentaa yrityksen verkostoja sekä korkeakoulun henkilökuntaan ja sidosryhmiin, että tietenkin opiskelijoista ja hankkeiden osallistujista muodostuvaan monipuoliseen osaajapooliin. Rekrytointi- ja verkostoitumistapahtumissa yritys ei pelkästään tehosta näkyvyyttään, vaan pystyy parhaimmillaan edistämään hakijamarkkinointiaan ja erottumaan kilpailijoistaan positiivisesti.

”Sujuva kommunikaatio ja oppilaitoksen yhteyshenkilön hyvä ymmärrys liiketoiminnasta ja rekrytoinnin toimintaperiaatteista edesauttoivat yhteistyöhön ryhtymistä. Hyvä esimerkki konkreettisesta ja mutkattomasta yhteistyöstä oli pyyntömme päästä tutustumaan ICT-alan osaajien profiileihin, jotka SIMHE-polku -hankkeen yhteyshenkilö välitti meille osallistujien suostumuksella. Profiilien pohjalta pystyimme vähällä vaivalla valitsemaan kiinnostavat kandidaatit ja etenemään rekrytoinnissa haluamallamme tavalla”, Alatalo summaa yhteistyön kulkua.

Jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä

Verkostoitumisen lisäksi SIMHE-polkulaisilla on mahdollisuus oman osaamisen täydentämisen alan työnantajien tarpeiden ja omien kehittymistoiveidensa pohjalta. Yritykselle yhteistyö korkeakoulun kanssa vastaavasti tuo mahdollisuuden tavoittaa uusia, yrityksen osaamistarpeita vastaavia osaajia, tai täydennyskouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään.

Etenkin ICT-alalla tutkinto on vain lähtöpiste, jonka jälkeen jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä. Esimerkiksi World Economic Forumin raportin mukaan maailmanlaajuisesti jopa yli puolen ICT-alan osaajista tulee vahvasti päivittää osaamistaan seuraavan kahden vuoden aikana pysyäkseen työmarkkinoiden tahdissa (10).

Metropolian asiantuntijat yhdistävät jatkossakin työmarkkinoiden alati muuttuvat työvoimatarpeet ja työvoiman osaamisen kehittämisen, suunnitellen työllistyvyyttä edistävät askeleet yhteistyössä yritysten kanssa.

Onko yrityksesi kiinnostunut kansainvälisistä osaajista? Otathan yhteyttä, niin keskustellaan tarkemmin osaamistarpeistanne!

Outi Lemettinen, projektipäällikkö
Emilia Deseille, uravalmentaja, erityisvastuualueena yritysyhteistyö

SIMHE polku –hankkeen tulokset ja kokemukset esitellään tarkemmin hankkeen Get-Together –tilaisuudessa lokakuussa 2020. 

Hyödyllisiä linkkejä yrityksesi kansainvälistymiseen:

  • Business Finlandin Talent Explorer –rahoitus kansainvälisten osaajien potentiaalista kiinnostuneille yrityksille 
  • TE-palvelujen tarjoama tuki kansainvälisen osaajan palkkaavalle työnantajalle henkilöstön suomen kielen taitojen kehittämiseen 
  • Helsingin seudun kauppakamarin Talent Boost -mittari ja muut kansainvälistymisen palvelut yrityksille 

Lähteet:

1) Business Finland: Jobs in Finland -työnhakuportaali. Viitattu 19.5.2020 

2) TE-palvelut: Avoimet työpaikat. Viitattu 19.5.2020. 

3) MeetFrank-blogi: Work in Finland: Finnish job market report May 6/2020. Viitattu 19.5.2020. 

4) Teknologiateollisuus: Selvitys osaamis- ja osaajatarpeista. Viitattu 19.5.2020. 

5) Stenberg H., Autero M., Ala-Nikkola E. (Eds.) 2018: Osaamisella ei ole rajoja: Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.6.2020. 

6) OKM, Opetus– ja kulttuuriministeriö 2017: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta-julkaisu (pdf). Viitattu 19.5.2020. 

7) Helsingin seudun kauppakamari: Menestyvä monikulttuurinen yritys. Viitattu 19.5.2020. 

8) Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kotona Suomessa –hanke. Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta: Tutkimusraportti (pdf). Viitattu 2.6.2020. 

9) TE-palvelut: Henkilöstön kansainvälistymisen tukimuodot. Viitattu 19.5.2020. 

10) World Economic Forum: The digital skills gap is widening fast. Here’s how to bridge it. Viitattu 19.5.2020. 

0
asiakaslähtöisyysjatkuva oppiminenSIMHEtyöelämäurayritysyhteistyö
Kommentoi (0)
0

Kansainvälisiä Suomessa koulutettuja osaajia yrityksiin!

Marika Antikainen · 18.12.2019

Suomalaiseen työelämään liittyvää keskustelua hallitsevat tällä hetkellä kaksi sanaa: työvoimapula ja osaamisvaje. Väestömme vanhenee kovaa vauhtia. Niin Suomi kuin myös Uusimaa tarvitsevat lisää korkeakoulutettuja osaajia. Ilman koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa tämä ei kuitenkaan onnistu. (EK 2019, OKM 2019, Laakso 2019.)

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eli koko tutkintonsa Suomessa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat ovat yksi mahdollisuus Suomea kohtaavien haasteiden ratkaisuun. Suomalainen yhteiskunta ei vielä kuitenkaan saa riittävän hyvin heitä kasvamaan osaksi arjen ja työelämän yhteisöjämme.

Me kaikki osaavan yhteiskunnan avaintoimijat – työelämä, korkeakoulut, kunnat ja valtio – haluamme maahamme lisää kansainvälisiä asiantuntijoita. Me haluamme heidän työllistyvän. Sitä varten meidän on tiivistettävä huomattavasti yhteistyötämme sekä pääkaupunkiseudulla, että kansallisesti.

Heitämme korkeakouluista ja kaupungeista haasteen työnantajaorganisaatioille: tulkaa mukaan kehittämään ratkaisuja yhteisen tahtotilan saavuttamiseksi ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistämiseksi Suomeen!

Rakenteellisesta yhteistyöstä kaikille etua

Kaikki voittavat, jos saamme kehitettyä yhteistyötä entistä rakenteellisempaan suuntaan:

  • Työnantajaorganisaatiot saavat sujuvan väylän osaavien työntekijöiden löytämiseen. Näin organisaatiot löytävät kipeästi tarvitsemaansa työvoimaa. Pelkästään Uudellamaalla uuden työvoiman tarve on noin 255 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä (Laakso 2019).

    Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työvoimapotentiaali pitää pystyä hyödyntämään paremmin, sillä he tuntevat jo Suomen toimintaympäristön ja heillä on Suomen työmarkkinoille soveltuva koulutustausta. Lisäksi heillä on kansainvälistä osaamista ja kotiseutunsa markkina-aluetuntemusta. Soveltuva kulttuurinen tuntemus voi olla kriittisen tärkeä tekijä viennin, ja sitä kautta liikevaihdon, kasvattamiseksi. Lisäksi organisaation innovaatiokyky kasvaa: lukuisten tutkimuksien mukaan moninainen työvoima lisää yrityksen luovuutta. (Helsingin seudun kauppakamari 2018.)

    Organisaatiot voivat myös hyödyntää opiskelijoiden innovointipotentiaalia jo opintojen aikana erilaisissa projekti- ja harjoittelutoimeksiannoissa. Tämä tukee verkostojen rakentumista pitkällä aikajänteellä.

 

  • Korkeakouluilla puolestaan on valtava osaajapooli, jolle etsitään jatkuvasti muun muassa harjoittelu-, projekti- ja opinnäytetyöpaikkoja. Tiivis ja monipuolinen yhteistyö työelämän kanssa on ensiarvoisen tärkeää koulutuksen laadulle ja myös myyntivaltti opiskelijarekrytoinnissa. Korkeakoulut myös haluavat panostaa opiskelijoidensa valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen, sillä se on yksi toiminnan laadun arvioinnin ja rahoituksen mittari.

 

  • Kaupungit ja valtio taas pyrkivät saamaan lisää asukkaita ja veronmaksajia, jotka ovat tyytyväisiä elämän laatuunsa ja työllistymistilanteeseensa. Väestön vanhetessa tämä on elintärkeää koko suomalaisen hyvinvointimallin kestävyydelle. Osaava työvoima tukee myös paikallisten yritysten kasvua.

Osaajat motivoituneita, työllistyminen kompastuskivenä

Jos me avaintoimijat saamme yhteistyön toimimaan, voittajia ovat ennen kaikkea myös joukko tulevia ja valmistumisvaiheessa olevia ammattilaisia. Ongelma Suomeen jäämisessä ei ole motivaatiossa. Kansainväliset opiskelijat ovat motivoituneita asettumaan Suomeen sekä hyödyntämään ja kasvattamaan osaamistaan osana kilpailukykyistä, innovatiivista ja toimivaa yhteiskuntaa.

Selvitysten mukaan opiskelijat ovat tyytyväisiä valintaansa tulla Suomeen. 91% opiskelijoista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opiskeluunsa Suomessa. 83% suosittelee Suomea opiskelumaana. Viimeisen vuoden opiskelijoista vain vajaa neljännes suunnittelee muuttoa pois. Puolet haluavat jäädä Suomeen joko töihin tai jatko-opintoihin ja viidennes on vielä epävarma ratkaisustaan. (OPH 2018.)

Työllistyminen on kuitenkin haasteellista. Esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuneista muun kuin Suomen kansalaisista päätoimisesti työllistyneitä on alle 40% vuoden päästä valmistumisesta, kun Suomen kansalaisilla vastaava luku on noin 80%. Yliopistoista ylemmästä korkeakoulututkinnosta valmistuneilla vastaavat luvut ovat 45% (muu kuin Suomen kansalainen) ja 85% (Suomen kansalainen). (Vipunen 2019.) Suurimpina esteinä työllistymiselle ovat yleensä suomen kielen ja verkostojen puute (OKM 2019, Helsingin seudun kauppakamari 2018). Työllistyminen saattaa kaatua myös kansainväliseen nimeen (Ahmad 2019).

Tällä hetkellä Suomessa opiskelee jo yli 20 000 kansainvälistä opiskelijaa. Suomeen houkuttelevat koulutuksen ja tutkimuksen laatu, koulutuksen kustannukset ja korkeakoulun tunnettuus. (OPH 2019.) Kasvua kuitenkin tulokkaidenkin määrässä tarvitaan entisestään (Helsingin seudun kauppakamari 2018, OKM 2019).

Kansainvälisten osaajien Suomeen houkuttelua ja työllistymistä tukevia selvityksiä ja toimenpiteitä onkin laadittu runsaasti viime vuosina. Muun muassa poikkihallinnollinen Talent Boost -toimenpideohjelma tarjoaa rahoitusta, tietoa ja verkostoja yrityksille kansainvälisten osaajien työllistämiseen (Business Finland 2019). Suomen hallitusohjelma (2019) esittää lukuisia toimenpiteitä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. OKM:n selvitys (2019) listaa puolestaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia koulutusperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi ja opiskelijoiden integroimisen edistämiseksi yhteistyössä.

Pääkaupunkiseudulla hihat on kääritty

Pääkaupunkiseudulla keväällä 2019 käynnistynyt Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina (Talent Boost AIKO) -hanke tähtää yllä kuvatun yhteistyön rakentamiseen. Hankkeen tavoitteena on houkutella erityisesti työvoimapula-aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä ohjelmistoalalla, työskenteleviä ulkomaisia asiantuntijoita pääkaupunkiseudun yrityksiin. Hanke pyrkii myös tukemaan yritysten kansainvälistymistä sekä helpottamaan alueella jo olevien kansainvälisten osaajien asettautumista ja erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä.

Hankkeeseen osallistuu suuri joukko pääkaupunkiseudun avaintoimijoita. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sitä toteutetaan yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkien, Helsingin seudun kauppakamarin, Helsinki Marketingin ja Helsinki Business Hubin kanssa. Korkeakouluista mukana ovat Metropolian lisäksi Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Vastaavia Talent Boost -hankkeita pyörii myös muilla alueilla Suomessa (mm. Pirkanmaan liitto 2019).

Talent Boost -hankkeen lisäksi Metropoliassa rakennetaan OKM:n erityisavustuksella kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen ja suomen kielen opetuksen mallia. Toimenpiteillä tuetaan Suomeen työllistymistä jo markkinointitoimenpiteistä ja opintojen alusta alkaen. Mallia kehitetään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja sitä levitetään muiden korkeakoulujen käyttöön hankkeen edetessä.

Tavoitteiden onnistumiseksi tarvitaan kuitenkin työelämäkumppaneita. Ilman yrityksiä ja muita työnantajaorganisaatioita pääsemme vain yhteistyömallien tasolle. Tarvitsemme konkreettisia kokeiluja ja aitoa vuoropuhelua haasteiden ratkaisemiseksi. Tulisiko sinun yrityksesi mukaan?

Suosituksista tekoihin

Nyt on aika tarttua toimeen. Mikä olisi sinun yrityksellesi soveltuva yhteistyön malli? Vaihtoehtoja on runsaasti:

  • hyödynnä opiskelijaprojektien toimeksiantoja innovointiin ja ongelmanratkaisuun, mm. opinnäytetyöprojekteissa ja Metropolian innovaatioprojekteissa
  • tavoita kansainväliset osaajat tiedottamalla korkeakouluille harjoittelu- ja työpaikoista
  • verkostoidu aktiivisesti tulevien työntekijöidesi kanssa: osallistu korkeakoulujen ja kuntien rekrytointitapahtumiin, tule puhujaksi erilaisiin tilaisuuksiin tai kutsu toimialasi kansainväliset opiskelijat vierailulle yritykseesi
  • lähde työelämäsparraajaksi ja avaa opiskelijoille toimialasi ja ammattitehtäväsi osaamistarpeita ja työnhaun käytäntöjä
  • innosta henkilökuntaasi kansainvälistymään mentorointiohjelmien kautta, mm. Helsingin seudun kauppakamarin EntryPoint-ohjelma
  • kouluta henkilökuntaasi korkeakoulujen tarjoamilla räätälöidyillä koulutuspalveluilla
  • hyödynnä kuntien kansainvälistymispalvelut ja mm. International House Helsingin yrityksille suunnatut neuvontapalvelut
  • räätälöi yhteistyön malli yrityksesi tarpeisiin – ota meihin yhteyttä!

Menestys elämänlaatua mittaavissa vertailuissa (mm. Helliwell & al 2019: World Happiness Report 2019) ja expatriaattien kyselyissä (mm. Expat Insider 2019) ei ole harhaa, vaan houkuttelee Suomeen entistä enemmän sitä tulevaisuuden asiantuntijajoukkoa, jota tarvitsemme. Meidän tulee yhdessä pystyä kasvattamaan kansainvälisten opiskelijoiden määrää, saada heidät nauttimaan opintoajastaan ja verkostoitumaan ammatillisesti Suomeen.

Työelämän kumppanit, tervetuloa mukaan kasvua edistämään!

 

Kirjoittajat:

Marika Antikainen työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä SIMHE-palveluissa ()

Tanja Malo työskentelee projektipäällikkönä Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina – hankkeessa Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osastolla työvoima ja maahanmuutto –yksikössä ()

 

Lähteet:

Ahmad, A. 2019. When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market. Sociological Inquiry. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276. Julkaistu 20.3.2019.

Business Finland 2019. Talent Boost Finland. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/talent-boost/. Luettu 26.11.2019.

EK 2019. Suunta tulevaisuuden osaamiselle ja innovaatiotoiminnalle. https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Innovaatiojulkaisu-Suomen-malli_27.8.2019-korj..pdf. Elinkeinoelämän keskusliitto.

Expat Insider 2019. Expat Insider 2019: The Year of the Hidden Champions. https://www.internations.org/expat-insider/. Internations. Luettu 26.11.2019.

Helliwell, J., Layard, R. & Sachs, J. 2019. World Happiness Report. https://worldhappiness.report/. New York: Sustainable Development Solutions Network.

Helsingin seudun kauppakamari 2018. Yritysten kokemukset ulkomaisesta työvoimasta työmarkkinoilla: Katsaus ulkomaisen työvoiman sijoittumiseen Helsingin seudun työmarkkinoille. http://view.24mags.com/mobilev/bc42006d3120796d1f48e82ac4ff5ae7#/page=18.

Laakso, Seppo 2019. Ennakointikamari: Osaavan työvoiman kysyntä ja tarjonta Uudellamaalla. 9/2019. https://ennakointikamari.fi/wp-content/uploads/2019/10/Osaavan-ty%C3%B6voiman-kysynt%C3%A4-ja-tarjonta-Uudellamaalla-2019.pdf.

OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161788. Julkaistu 16.9.2019.

OPH 2018. Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/faktaa-express-6a2018-mika-toi-suomeen-millaista-opiskelu-taalla. Opetushallitus. Luettu 26.11.2019.

OPH 2019. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa, taulukko Tutkinto-opiskelu Suomesta ja Suomeen 2009-2018. https://www.oph.fi/fi/tilastot/ulkomaalaiset-tutkinto-opiskelijat-suomen-korkeakouluissa. Luettu 26.11.2019.

Pirkanmaan liitto 2019. Talent Boost -hankkeet vauhdittavat yritysten kasvua kansainvälisillä osaajilla. https://www.pirkanmaa.fi/blog/2019/06/24/talent-boost-hankkeet-vauhdittavat-yritysten-kasvua-kansainvalisilla-osaajilla/. Julkaistu 24.6.2019.

Suomen hallitusohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662. Julkaistu 6.6.2019.

Vipunen 2019. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen. https://vipunen.fi/fi-fi. Opetushallinnon tilastopalvelu. Luettu 26.11.2019.

0
Finland Workskansainvälinen opiskelijakansainvälinen osaajatalent boosttyöelämätyöllistyminenyhteistyö
Kommentoi (0)
0

Suuntaviivoja kansainvälisyyteen ohjausalan ammattilaisille

Marianne Autero · 8.6.2018

Ohjausalan ammattilaisen työllä voi olla suuri merkitys siihen millaisia ratkaisuja ihminen elämässään tekee tai miten hänen osaamisensa tulee hyödynnetyksi työelämässä. Kansainvälisyyden lisääminen on tällä hetkellä tärkeää Suomessa niin maahanmuuttajan kuin Suomesta lähtevänkin osaamisen näkökulmista. Tässäkin työssä ohjausalan ammattilaiset voivat tuoda uusia mahdollisuuksia ja ratkaisumalleja: he auttavat ja tukevat ohjattavaa löytämään oikean väylän osaamisensa täydentämiseen ja hyödyntämiseen myös kansainvälistymisen näkökulmasta.

Euroguidance tukee ohjausalan kansainvälisyyttä

Ohjausosaamisen potentiaali on huomioitu myös Suomen kansainvälistymisstrategiassa. (1). Ohjausalan ammattilaisten työn apuna Suomessa toimii Euroguidance-keskus, joka tukee ohjausalan ammattilaisten osaamisen kehittymistä erityisesti kansainvälistymisen näkökulmasta.

Työskentelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa ohjaustehtävissä ja kehitän työssäni maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen tähtääviä toimintatapoja (SIMHE Metropolia). Toimintakaudella 2018-2020 olen mukana Euroguidance-keskuksen työn tukena toimivassa asiantuntijaryhmässä yhdessä eri ohjausalojen edustajien kanssa (*).

Asiantuntijaryhmämme tarkastelee ja tukee Euroguidance -toimintaa eri näkökulmista ja on myös osa Euroguidance -tiimin itsearviointiprosessia. Jokainen jäsen tuo työskentelyyn lisäksi kansainvälisyys- ja ohjausosaamistaan niin omalta alaltaan kuin alueeltaan Suomessa.

Kansainvälisyys vaatii monia näkökulmia ja monenlaista ohjausta

Ensimmäinen asiantuntijaryhmämme tapaaminen oli toukokuun alussa Opetushallituksessa. Vietimme tiiviin iltapäivän keskustellen siitä, millaisin keinoin suomalaisia, ja etenkin nuoria, tulisi tukea kansainvälistymisessä osana urapolkuaan. Esille nousivat kansainvälisyyteen ohjaamisen tarve kaikilla kouluasteilla sekä erityisesti globaalit muutokset ja digitalisaatio sekä niiden tuomat haasteet ja hyödyt ohjauksessa ja työelämässä.

Totesimme keskustelumme aikana, että maahanmuuttajat tuovat puolestaan toisenlaisen näkökulman kansainvälisyyteen, sillä heidän ohjauksessaan keskeistä on nimenomaan suomalaiseen yhteiskuntaan integroiminen koulutuksen tai työn kautta. Euroguidance työryhmän jäsen Jaakko Helander huomioi, että maahanmuuttajat ja myös ohjaushenkilöstö tarvitsevat välineitä maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja ohjaukseen soveltuville jatkopoluille (2). Opetushallituksen vastaavan asiantuntijan, Irma Garamin, pitämä esitys toukokuun alussa julkaistusta tutkimuksestaan koskien suomalaisia tutkinto-opiskelijoita ulkomaisissa korkeakouluissa (3) toi mielenkiintoisen lisän tapaamiseemme. Suomalaiset opiskelijat pohtivat ulkomailla opiskellessaan pitkälti samoja asioita kuin maahanmuuttajataustaiset korkeasti koulutetut Suomessa: miten minun osaamiseni tunnistetaan Suomessa, ja miten sopeudun palatessani suomalaiseen yhteiskuntaan? Vain noin neljännes opiskelijoista uskoikin tutkimuksen mukaan palaavansa takaisin Suomeen. (4).

Yhdessä eteenpäin

Osaavan työvoiman saaminen Suomeen on keskeinen osa tämän hetkistä maahanmuuttopolitiikkaa, sillä Suomessa tarvitaan kansainvälistä osaamista monilla eri aloilla. SIMHEn ohjausasiakkaat sekä myös korkeakoulujen ulkomaiset tutkinto-opiskelijat tulisikin nähdä voimavarana, ja heidän yhteiskuntaan integroimisensa ja osaamisen tunnistamisensa tulisi tuoda yhä vahvemmaksi osaksi Suomen kansainvälistymistrategiaa myös ohjauksen näkökulmasta. (1).

SIMHE-työssä Metropoliassa olemmekin tehneet tiivistä yhteistyötä ja verkostoituneet lukuisten koulutus- ja ohjausalojen toimijoiden kuten Ohjaamojen, toisen ja korkea-asteen oppilaitosten sekä kotokoulutusorganisaatioiden kanssa viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi olemme tehneet paljon yhteistyötä Opetushallituksen eri yksiköiden kanssa, jotta voimme palvella yhä paremmin maahanmuuttajataustaisia ohjausasiakkaitamme.

Aloitimme ja päätimme yhteisen Euroguidance-asiantuntijaryhmän iltapäivämme kiteyttämällä jokaisen odotukset ja päivän tunnelmat yhteen sanaan. Minun päätösanakseni nousi ensimmäisenä mieleen eteenpäin, sillä sain iltapäivästä paljon uusia ajatuksia ja ideoita SIMHE-ohjaustyöni tekemiseen. Uskon myös, että yhteinen verkostomatkamme tulee olemaan hyödyllinen ja antoisa niin Euroguidance-keskuksen kuin jokaisen ohjaustyön asiantuntijankin kannalta.

*) Asiantuntijaryhmän jäsenet on nimetty SIMHE-Metropolian lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Työ-ja elinkeinoministeriöstä, Opetushallituksesta, Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta, HAMK Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopiston ohjauskoulutuksesta, Suomen opinto-ohjaajat ry:stä, Koordinaatti, Nuorten tieto-ja neuvontatyön kehittämiskeskuksesta, ELY-keskuksesta, Ohjaamosta, Ylä-Savon ammattiopistosta, Lehtipuun peruskoulusta, TE-palveluista ja Tokmanni Oy:stä.

Lähteet

1. Töihin Suomeen – Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi. 2018. Sisäministeriön julkaisu 1/2018. Sisäministeriö: Helsinki Haettu [1.6. 2018] osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160444

2. Parkkonen, V. & Helander, J. (2017). Uusia keinoja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen. HAMK Unlimited Professional 24.8.2017. Haettu [1.6. 2018] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/urareitti-hanke/

3. Garam I. (2018) Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa. Tuloksia kyselystä. Raportit ja selvitykset 2018:18 https://www.oph.fi/download/190562_suomalaisten_tutkinto-opiskelu_ulkomaisissa_korkeakouluissa.pdf

4. Faktaa express https://www.oph.fi/julkaisut_2018/faktaa_express_5a_2018
Euroguidance http://www.cimo.fi/palvelut/euroguidance
Maailmalle.net http://maailmalle.net/

 

+2
integraatiokansainvälisyysmaahanmuuttajaohjausosaamisen tunnistaminentyöelämäverkostoituminen
Kommentoi (0)

Tietoa blogista

Monta muuttujaa -blogi tuo esiin Ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.

Monta muuttujaa -blogin toimituskunta

  • Heidi Stenberg, projektijohtaja, p. +358 40 535 3388
  • Marianne Autero
  • Riikka Wallin, julkaisukoordinaattori, p. +358 40 869 1849

Sähköpostiosoitteet:

Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.



Monta muuttujaa -blogin bloggaajan ohje

Bloggaajat

Avatar

Heidi Stenberg

has a vast experience in various fields as she has worked in promoting health, in sales and marketing, in conceptualizing services and in the field of education in expert and supervisory positions. Heidi has a Master’s Degree in Education and is also a Public Health Nurse. Learning, developing competencies, leadership and promoting health are in the center of her expertise and competence. Heidi devotes her free time for spending time with her family and friends and she is also active in many areas of sports. Heidi’s motto is: “If you start something today, you’ll notice it was worth the effort in a year’s time”.


Eevamaija Iso-Heiniemi

Eevamaija Iso-Heiniemi

työskentelee S2-asiantuntijana SIMHE-jatkokehityshankkeessa Metropoliassa. Hankkeessa on rakennettu kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen ja suomen kielen opetuksen mallia, joka tarjoaa opiskelijoille aiempaa laajemmat mahdollisuudet opiskella suomea opintojen aikana vapaasti valittavina kieliopintoina sekä tukea kielenoppimiseen myös opintojen ulkopuolella ja työharjoittelussa. Taustaltaan Eevamaija on suomi toisena kielenä -opettaja ja hänellä on pitkä kokemus muun muassa aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksista. Eevamaija on kiinnostunut kielen oppimisesta yksilöllisenä ja yhteisöllisenä prosessina sekä koulutusten kehittämisestä.


Emilia Deseille

Emilia Deseille

is passionate about career development of international talents in Finland. Having studied and worked abroad on several occasions, she has experience in starting a career abroad, and feels at home in a multilingual and intercultural environment. Before joining the SIMHE Metropolia team as a career coach and employer relations specialist, Emilia was working in the field of labor market integration in Austria. She has a Master of Social Sciences degree in Development and International Cooperation, and studies in Intercultural Communication and Adult Education. In her spare time, Emilia enjoys dancing and doing other sports with friends, and the language geek in her enjoys learning new languages.


Ari Koistinen

Ari Koistinen

teaches mathematics, computer programming, application software, and modelling and simulation in Metropolia UAS. In recent years, his work has been related mainly to international degree programmes. Ari has also a long experience in hydrological modelling and development of software used in water forecasting. In free time he reads books, travels and does a variety of sports such as gym, climbing, ashtanga yoga and mountain biking.


Marika Antikainen

Marika Antikainen

works as a project manager in Metropolia’s SIMHE services. In her projects she develops measures to support international degree students’ employability in Finland. Internationalisation and societal responsibility inspire Marika in her work and life. She has a Master of Arts degree in intercultural communication and a professional teacher’s qualifications. She has also worked several years in international relations in Metropolia and has taught intercultural competence. Travelling and salsa bring an international flavour also to her freetime, balanced with hiking in Finnish forests and other sports.


Oksan Niemi

Oksan Niemi

has experience both in field of education and in agile projects in IT environment. Oksan holds a Master of Social Sciences degree in International Relations. Before joining SIMHE Metropolia as a project manager for two different projects, which concentrate on the employment of higher educated immigrants, she has guided international degree and exchange students and worked with the international partner higher educational institutions. Having graduated from an international degree programme herself and worked in international environment in different business areas, Oksan enjoys working in a global environment surrounded by people with various backgrounds. Oksan devotes her free time to her multilingual family, friends and travelling with them.


Outi Lemettinen

Outi Lemettinen

työskentelee Metropolian SIMHE-palveluissa projektisuunnittelijana. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso ja aikuinen lapsi. Vapaa-aikanaan Outi matkustaa, lenkkeilee ja opiskelee espanjan kieltä.


vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta

    17.12.2020
  • SIMHE polulta eväitä työllistymiseen

    15.12.2020
  • Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa

    11.6.2020

Arkisto

  • ▼2020 (8)
    • ►joulukuu(2)
      • Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta
      • SIMHE polulta eväitä työllistymiseen
    • ▼kesäkuu(2)
      • Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa
      • Kansainvälisiä osaajia ICT-alan yritysten määrittämiin osaamistarpeisiin
    • ►toukokuu(1)
      • Lupauksista palvelutekoihin: valmistuuko meiltä tyytyväisiä kansainvälisiä opiskelijoita?
    • ►huhtikuu(1)
      • Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta edellyttää viestintää ja osallistamista
    • ►maaliskuu(1)
      • Asenteet ja palveluiden viidakko maahanmuuttajien työllistymisen haasteena
    • ►tammikuu(1)
      • Valmentavasta koulutuksesta vauhtia maahanmuuttajan korkeakoulupolulle  
  • ►2019 (9)
    • ►joulukuu(2)
      • Kansainvälisiä Suomessa koulutettuja osaajia yrityksiin!
      • Matkalla tulevaisuuden asiantuntijaksi
    • ►marraskuu(2)
      • Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotouttamisen ekosysteemiä rakentamassa 
      • Työllistyykö maahanmuuttaja? 
    • ►kesäkuu(2)
      • Olemmeko valmiita kulttuurisesti monimuotoiseen sosiaali- ja terveysalaan?
      • Työelämä ja korkeakoulutetut osaajat eivät kohtaa – 3AMK:n nopeat toimet apuna
    • ►toukokuu(2)
      • Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentava koulutus sujuu hienosti myös verkossa 
      • Suositukset hakumenettelystä maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin valmistuivat
    • ►maaliskuu(1)
      • Kotouttamisen ekosysteemiä rakennetaan yhteistyöllä pääkaupunkiseudulla 
  • ►2018 (7)
    • ►marraskuu(2)
      • Suomeen kotouttamisen palapeliä kootaan verkostoissa
      • Tuore julkaisu avaa maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa Suomessa
    • ►kesäkuu(2)
      • Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma tukee maahanmuuttajien etenemistä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon
      • Suuntaviivoja kansainvälisyyteen ohjausalan ammattilaisille
    • ►huhtikuu(1)
      • Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan
    • ►maaliskuu(1)
      • Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä
    • ►tammikuu(1)
      • Tervetuloa Suomeen töihin
  • ►2017 (5)
    • ►joulukuu(1)
      • Hyvän mielen joululahja tai uudenvuodenlupaus
    • ►elokuu(1)
      • Onnellisuuden tavoittelustako on kyse?
    • ►kesäkuu(1)
      • Yli Esteiden
    • ►huhtikuu(1)
      • Mitä kansainvälisyys merkitsee?
    • ►tammikuu(1)
      • Matematiikka ja monta muuttujaa
  • ►2016 (4)
    • ►joulukuu(1)
      • Hyvällä matkalla, ei kuitenkaan perillä
    • ►marraskuu(1)
      • Sosiaalipsykologian teoria elää SIMHE-palveluissa
    • ►kesäkuu(1)
      • Että olisi joku, joka kuuntelee minua...
    • ►toukokuu(1)
      • Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista tunnistamassa

SIMHE ja Maahanmuuttajan palvelut Metropolia.fi-sivustolla

Metropolia on käynnistänyt opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland SIMHE- hankkeen turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi - ja ohjaamiseksi.

Lue lisää SIMHE-hankkeesta

Tutustu maahamuuttajien palveluihin

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Monta muuttujaa
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.