Suomalaiseen työelämään liittyvää keskustelua hallitsevat tällä hetkellä kaksi sanaa: työvoimapula ja osaamisvaje. Väestömme vanhenee kovaa vauhtia. Niin Suomi kuin myös Uusimaa tarvitsevat lisää korkeakoulutettuja osaajia. Ilman koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa tämä ei kuitenkaan onnistu. (EK 2019, OKM 2019, Laakso 2019.)

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eli koko tutkintonsa Suomessa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat ovat yksi mahdollisuus Suomea kohtaavien haasteiden ratkaisuun. Suomalainen yhteiskunta ei vielä kuitenkaan saa riittävän hyvin heitä kasvamaan osaksi arjen ja työelämän yhteisöjämme.

Me kaikki osaavan yhteiskunnan avaintoimijat – työelämä, korkeakoulut, kunnat ja valtio – haluamme maahamme lisää kansainvälisiä asiantuntijoita. Me haluamme heidän työllistyvän. Sitä varten meidän on tiivistettävä huomattavasti yhteistyötämme sekä pääkaupunkiseudulla, että kansallisesti.

Heitämme korkeakouluista ja kaupungeista haasteen työnantajaorganisaatioille: tulkaa mukaan kehittämään ratkaisuja yhteisen tahtotilan saavuttamiseksi ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistämiseksi Suomeen!

Rakenteellisesta yhteistyöstä kaikille etua

Kaikki voittavat, jos saamme kehitettyä yhteistyötä entistä rakenteellisempaan suuntaan:

• Työnantajaorganisaatiot saavat sujuvan väylän osaavien työntekijöiden löytämiseen. Näin organisaatiot löytävät kipeästi tarvitsemaansa työvoimaa. Pelkästään Uudellamaalla uuden työvoiman tarve on noin 255 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä (Laakso 2019).

  Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työvoimapotentiaali pitää pystyä hyödyntämään paremmin, sillä he tuntevat jo Suomen toimintaympäristön ja heillä on Suomen työmarkkinoille soveltuva koulutustausta. Lisäksi heillä on kansainvälistä osaamista ja kotiseutunsa markkina-aluetuntemusta. Soveltuva kulttuurinen tuntemus voi olla kriittisen tärkeä tekijä viennin, ja sitä kautta liikevaihdon, kasvattamiseksi. Lisäksi organisaation innovaatiokyky kasvaa: lukuisten tutkimuksien mukaan moninainen työvoima lisää yrityksen luovuutta. (Helsingin seudun kauppakamari 2018.)

  Organisaatiot voivat myös hyödyntää opiskelijoiden innovointipotentiaalia jo opintojen aikana erilaisissa projekti- ja harjoittelutoimeksiannoissa. Tämä tukee verkostojen rakentumista pitkällä aikajänteellä.

 

• Korkeakouluilla puolestaan on valtava osaajapooli, jolle etsitään jatkuvasti muun muassa harjoittelu-, projekti- ja opinnäytetyöpaikkoja. Tiivis ja monipuolinen yhteistyö työelämän kanssa on ensiarvoisen tärkeää koulutuksen laadulle ja myös myyntivaltti opiskelijarekrytoinnissa. Korkeakoulut myös haluavat panostaa opiskelijoidensa valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen, sillä se on yksi toiminnan laadun arvioinnin ja rahoituksen mittari.

 

• Kaupungit ja valtio taas pyrkivät saamaan lisää asukkaita ja veronmaksajia, jotka ovat tyytyväisiä elämän laatuunsa ja työllistymistilanteeseensa. Väestön vanhetessa tämä on elintärkeää koko suomalaisen hyvinvointimallin kestävyydelle. Osaava työvoima tukee myös paikallisten yritysten kasvua.

Osaajat motivoituneita, työllistyminen kompastuskivenä

Jos me avaintoimijat saamme yhteistyön toimimaan, voittajia ovat ennen kaikkea myös joukko tulevia ja valmistumisvaiheessa olevia ammattilaisia. Ongelma Suomeen jäämisessä ei ole motivaatiossa. Kansainväliset opiskelijat ovat motivoituneita asettumaan Suomeen sekä hyödyntämään ja kasvattamaan osaamistaan osana kilpailukykyistä, innovatiivista ja toimivaa yhteiskuntaa.

Selvitysten mukaan opiskelijat ovat tyytyväisiä valintaansa tulla Suomeen. 91% opiskelijoista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opiskeluunsa Suomessa. 83% suosittelee Suomea opiskelumaana. Viimeisen vuoden opiskelijoista vain vajaa neljännes suunnittelee muuttoa pois. Puolet haluavat jäädä Suomeen joko töihin tai jatko-opintoihin ja viidennes on vielä epävarma ratkaisustaan. (OPH 2018.)

Työllistyminen on kuitenkin haasteellista. Esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuneista muun kuin Suomen kansalaisista päätoimisesti työllistyneitä on alle 40% vuoden päästä valmistumisesta, kun Suomen kansalaisilla vastaava luku on noin 80%. Yliopistoista ylemmästä korkeakoulututkinnosta valmistuneilla vastaavat luvut ovat 45% (muu kuin Suomen kansalainen) ja 85% (Suomen kansalainen). (Vipunen 2019.) Suurimpina esteinä työllistymiselle ovat yleensä suomen kielen ja verkostojen puute (OKM 2019, Helsingin seudun kauppakamari 2018). Työllistyminen saattaa kaatua myös kansainväliseen nimeen (Ahmad 2019).

Tällä hetkellä Suomessa opiskelee jo yli 20 000 kansainvälistä opiskelijaa. Suomeen houkuttelevat koulutuksen ja tutkimuksen laatu, koulutuksen kustannukset ja korkeakoulun tunnettuus. (OPH 2019.) Kasvua kuitenkin tulokkaidenkin määrässä tarvitaan entisestään (Helsingin seudun kauppakamari 2018, OKM 2019).

Kansainvälisten osaajien Suomeen houkuttelua ja työllistymistä tukevia selvityksiä ja toimenpiteitä onkin laadittu runsaasti viime vuosina. Muun muassa poikkihallinnollinen Talent Boost -toimenpideohjelma tarjoaa rahoitusta, tietoa ja verkostoja yrityksille kansainvälisten osaajien työllistämiseen (Business Finland 2019). Suomen hallitusohjelma (2019) esittää lukuisia toimenpiteitä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. OKM:n selvitys (2019) listaa puolestaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia koulutusperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi ja opiskelijoiden integroimisen edistämiseksi yhteistyössä.

Pääkaupunkiseudulla hihat on kääritty

Pääkaupunkiseudulla keväällä 2019 käynnistynyt Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina (Talent Boost AIKO) -hanke tähtää yllä kuvatun yhteistyön rakentamiseen. Hankkeen tavoitteena on houkutella erityisesti työvoimapula-aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä ohjelmistoalalla, työskenteleviä ulkomaisia asiantuntijoita pääkaupunkiseudun yrityksiin. Hanke pyrkii myös tukemaan yritysten kansainvälistymistä sekä helpottamaan alueella jo olevien kansainvälisten osaajien asettautumista ja erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä.

Hankkeeseen osallistuu suuri joukko pääkaupunkiseudun avaintoimijoita. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sitä toteutetaan yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkien, Helsingin seudun kauppakamarin, Helsinki Marketingin ja Helsinki Business Hubin kanssa. Korkeakouluista mukana ovat Metropolian lisäksi Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Vastaavia Talent Boost -hankkeita pyörii myös muilla alueilla Suomessa (mm. Pirkanmaan liitto 2019).

Talent Boost -hankkeen lisäksi Metropoliassa rakennetaan OKM:n erityisavustuksella kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen ja suomen kielen opetuksen mallia. Toimenpiteillä tuetaan Suomeen työllistymistä jo markkinointitoimenpiteistä ja opintojen alusta alkaen. Mallia kehitetään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja sitä levitetään muiden korkeakoulujen käyttöön hankkeen edetessä.

Tavoitteiden onnistumiseksi tarvitaan kuitenkin työelämäkumppaneita. Ilman yrityksiä ja muita työnantajaorganisaatioita pääsemme vain yhteistyömallien tasolle. Tarvitsemme konkreettisia kokeiluja ja aitoa vuoropuhelua haasteiden ratkaisemiseksi. Tulisiko sinun yrityksesi mukaan?

Suosituksista tekoihin

Nyt on aika tarttua toimeen. Mikä olisi sinun yrityksellesi soveltuva yhteistyön malli? Vaihtoehtoja on runsaasti:

• hyödynnä opiskelijaprojektien toimeksiantoja innovointiin ja ongelmanratkaisuun, mm. opinnäytetyöprojekteissa ja Metropolian innovaatioprojekteissa
• tavoita kansainväliset osaajat tiedottamalla korkeakouluille harjoittelu- ja työpaikoista
• verkostoidu aktiivisesti tulevien työntekijöidesi kanssa: osallistu korkeakoulujen ja kuntien rekrytointitapahtumiin, tule puhujaksi erilaisiin tilaisuuksiin tai kutsu toimialasi kansainväliset opiskelijat vierailulle yritykseesi
• lähde työelämäsparraajaksi ja avaa opiskelijoille toimialasi ja ammattitehtäväsi osaamistarpeita ja työnhaun käytäntöjä
• innosta henkilökuntaasi kansainvälistymään mentorointiohjelmien kautta, mm. Helsingin seudun kauppakamarin EntryPoint-ohjelma
• kouluta henkilökuntaasi korkeakoulujen tarjoamilla räätälöidyillä koulutuspalveluilla
• hyödynnä kuntien kansainvälistymispalvelut ja mm. International House Helsingin yrityksille suunnatut neuvontapalvelut
• räätälöi yhteistyön malli yrityksesi tarpeisiin – ota meihin yhteyttä!

Menestys elämänlaatua mittaavissa vertailuissa (mm. Helliwell & al 2019: World Happiness Report 2019) ja expatriaattien kyselyissä (mm. Expat Insider 2019) ei ole harhaa, vaan houkuttelee Suomeen entistä enemmän sitä tulevaisuuden asiantuntijajoukkoa, jota tarvitsemme. Meidän tulee yhdessä pystyä kasvattamaan kansainvälisten opiskelijoiden määrää, saada heidät nauttimaan opintoajastaan ja verkostoitumaan ammatillisesti Suomeen.

Työelämän kumppanit, tervetuloa mukaan kasvua edistämään!

 

Kirjoittajat:

Marika Antikainen työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä SIMHE-palveluissa ()

Tanja Malo työskentelee projektipäällikkönä Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina – hankkeessa Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osastolla työvoima ja maahanmuutto –yksikössä ()

 

Lähteet:

Ahmad, A. 2019. When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market. Sociological Inquiry. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276. Julkaistu 20.3.2019.

Business Finland 2019. Talent Boost Finland. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/talent-boost/. Luettu 26.11.2019.

EK 2019. Suunta tulevaisuuden osaamiselle ja innovaatiotoiminnalle. https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Innovaatiojulkaisu-Suomen-malli_27.8.2019-korj..pdf. Elinkeinoelämän keskusliitto.

Expat Insider 2019. Expat Insider 2019: The Year of the Hidden Champions. https://www.internations.org/expat-insider/. Internations. Luettu 26.11.2019.

Helliwell, J., Layard, R. & Sachs, J. 2019. World Happiness Report. https://worldhappiness.report/. New York: Sustainable Development Solutions Network.

Helsingin seudun kauppakamari 2018. Yritysten kokemukset ulkomaisesta työvoimasta työmarkkinoilla: Katsaus ulkomaisen työvoiman sijoittumiseen Helsingin seudun työmarkkinoille. http://view.24mags.com/mobilev/bc42006d3120796d1f48e82ac4ff5ae7#/page=18.

Laakso, Seppo 2019. Ennakointikamari: Osaavan työvoiman kysyntä ja tarjonta Uudellamaalla. 9/2019. https://ennakointikamari.fi/wp-content/uploads/2019/10/Osaavan-ty%C3%B6voiman-kysynt%C3%A4-ja-tarjonta-Uudellamaalla-2019.pdf.

OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161788. Julkaistu 16.9.2019.

OPH 2018. Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/faktaa-express-6a2018-mika-toi-suomeen-millaista-opiskelu-taalla. Opetushallitus. Luettu 26.11.2019.

OPH 2019. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa, taulukko Tutkinto-opiskelu Suomesta ja Suomeen 2009-2018. https://www.oph.fi/fi/tilastot/ulkomaalaiset-tutkinto-opiskelijat-suomen-korkeakouluissa. Luettu 26.11.2019.

Pirkanmaan liitto 2019. Talent Boost -hankkeet vauhdittavat yritysten kasvua kansainvälisillä osaajilla. https://www.pirkanmaa.fi/blog/2019/06/24/talent-boost-hankkeet-vauhdittavat-yritysten-kasvua-kansainvalisilla-osaajilla/. Julkaistu 24.6.2019.

Suomen hallitusohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662. Julkaistu 6.6.2019.

Vipunen 2019. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen. https://vipunen.fi/fi-fi. Opetushallinnon tilastopalvelu. Luettu 26.11.2019.

Ohjausalan ammattilaisen työllä voi olla suuri merkitys siihen millaisia ratkaisuja ihminen elämässään tekee tai miten hänen osaamisensa tulee hyödynnetyksi työelämässä. Kansainvälisyyden lisääminen on tällä hetkellä tärkeää Suomessa niin maahanmuuttajan kuin Suomesta lähtevänkin osaamisen näkökulmista. Tässäkin työssä ohjausalan ammattilaiset voivat tuoda uusia mahdollisuuksia ja ratkaisumalleja: he auttavat ja tukevat ohjattavaa löytämään oikean väylän osaamisensa täydentämiseen ja hyödyntämiseen myös kansainvälistymisen näkökulmasta.

Euroguidance tukee ohjausalan kansainvälisyyttä

Ohjausosaamisen potentiaali on huomioitu myös Suomen kansainvälistymisstrategiassa. (1). Ohjausalan ammattilaisten työn apuna Suomessa toimii Euroguidance-keskus, joka tukee ohjausalan ammattilaisten osaamisen kehittymistä erityisesti kansainvälistymisen näkökulmasta.

Työskentelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa ohjaustehtävissä ja kehitän työssäni maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen tähtääviä toimintatapoja (SIMHE Metropolia). Toimintakaudella 2018-2020 olen mukana Euroguidance-keskuksen työn tukena toimivassa asiantuntijaryhmässä yhdessä eri ohjausalojen edustajien kanssa (*).

Asiantuntijaryhmämme tarkastelee ja tukee Euroguidance -toimintaa eri näkökulmista ja on myös osa Euroguidance -tiimin itsearviointiprosessia. Jokainen jäsen tuo työskentelyyn lisäksi kansainvälisyys- ja ohjausosaamistaan niin omalta alaltaan kuin alueeltaan Suomessa.

Kansainvälisyys vaatii monia näkökulmia ja monenlaista ohjausta

Ensimmäinen asiantuntijaryhmämme tapaaminen oli toukokuun alussa Opetushallituksessa. Vietimme tiiviin iltapäivän keskustellen siitä, millaisin keinoin suomalaisia, ja etenkin nuoria, tulisi tukea kansainvälistymisessä osana urapolkuaan. Esille nousivat kansainvälisyyteen ohjaamisen tarve kaikilla kouluasteilla sekä erityisesti globaalit muutokset ja digitalisaatio sekä niiden tuomat haasteet ja hyödyt ohjauksessa ja työelämässä.

Totesimme keskustelumme aikana, että maahanmuuttajat tuovat puolestaan toisenlaisen näkökulman kansainvälisyyteen, sillä heidän ohjauksessaan keskeistä on nimenomaan suomalaiseen yhteiskuntaan integroiminen koulutuksen tai työn kautta. Euroguidance työryhmän jäsen Jaakko Helander huomioi, että maahanmuuttajat ja myös ohjaushenkilöstö tarvitsevat välineitä maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja ohjaukseen soveltuville jatkopoluille (2). Opetushallituksen vastaavan asiantuntijan, Irma Garamin, pitämä esitys toukokuun alussa julkaistusta tutkimuksestaan koskien suomalaisia tutkinto-opiskelijoita ulkomaisissa korkeakouluissa (3) toi mielenkiintoisen lisän tapaamiseemme. Suomalaiset opiskelijat pohtivat ulkomailla opiskellessaan pitkälti samoja asioita kuin maahanmuuttajataustaiset korkeasti koulutetut Suomessa: miten minun osaamiseni tunnistetaan Suomessa, ja miten sopeudun palatessani suomalaiseen yhteiskuntaan? Vain noin neljännes opiskelijoista uskoikin tutkimuksen mukaan palaavansa takaisin Suomeen. (4).

Yhdessä eteenpäin

Osaavan työvoiman saaminen Suomeen on keskeinen osa tämän hetkistä maahanmuuttopolitiikkaa, sillä Suomessa tarvitaan kansainvälistä osaamista monilla eri aloilla. SIMHEn ohjausasiakkaat sekä myös korkeakoulujen ulkomaiset tutkinto-opiskelijat tulisikin nähdä voimavarana, ja heidän yhteiskuntaan integroimisensa ja osaamisen tunnistamisensa tulisi tuoda yhä vahvemmaksi osaksi Suomen kansainvälistymistrategiaa myös ohjauksen näkökulmasta. (1).

SIMHE-työssä Metropoliassa olemmekin tehneet tiivistä yhteistyötä ja verkostoituneet lukuisten koulutus- ja ohjausalojen toimijoiden kuten Ohjaamojen, toisen ja korkea-asteen oppilaitosten sekä kotokoulutusorganisaatioiden kanssa viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi olemme tehneet paljon yhteistyötä Opetushallituksen eri yksiköiden kanssa, jotta voimme palvella yhä paremmin maahanmuuttajataustaisia ohjausasiakkaitamme.

Aloitimme ja päätimme yhteisen Euroguidance-asiantuntijaryhmän iltapäivämme kiteyttämällä jokaisen odotukset ja päivän tunnelmat yhteen sanaan. Minun päätösanakseni nousi ensimmäisenä mieleen eteenpäin, sillä sain iltapäivästä paljon uusia ajatuksia ja ideoita SIMHE-ohjaustyöni tekemiseen. Uskon myös, että yhteinen verkostomatkamme tulee olemaan hyödyllinen ja antoisa niin Euroguidance-keskuksen kuin jokaisen ohjaustyön asiantuntijankin kannalta.

*) Asiantuntijaryhmän jäsenet on nimetty SIMHE-Metropolian lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Työ-ja elinkeinoministeriöstä, Opetushallituksesta, Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta, HAMK Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopiston ohjauskoulutuksesta, Suomen opinto-ohjaajat ry:stä, Koordinaatti, Nuorten tieto-ja neuvontatyön kehittämiskeskuksesta, ELY-keskuksesta, Ohjaamosta, Ylä-Savon ammattiopistosta, Lehtipuun peruskoulusta, TE-palveluista ja Tokmanni Oy:stä.

Lähteet

1. Töihin Suomeen – Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi. 2018. Sisäministeriön julkaisu 1/2018. Sisäministeriö: Helsinki Haettu [1.6. 2018] osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160444

2. Parkkonen, V. & Helander, J. (2017). Uusia keinoja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen. HAMK Unlimited Professional 24.8.2017. Haettu [1.6. 2018] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/urareitti-hanke/

3. Garam I. (2018) Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa. Tuloksia kyselystä. Raportit ja selvitykset 2018:18 https://www.oph.fi/download/190562_suomalaisten_tutkinto-opiskelu_ulkomaisissa_korkeakouluissa.pdf

4. Faktaa express https://www.oph.fi/julkaisut_2018/faktaa_express_5a_2018
Euroguidance http://www.cimo.fi/palvelut/euroguidance
Maailmalle.net http://maailmalle.net/