Hyppää pääsisaltöön
Monta muuttujaa

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Monta muuttujaa
Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Selaile Tagia maahanmuuttaja

0

Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa

Eevamaija Iso-Heiniemi · 11.6.2020
Kuva: pixabay.com

Tänä keväänä Metropoliassa tarjottiin suomen kielen alkeita kaikkien tutkinto-ohjelmien ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille etäopetuksena osana SIMHE-jatkokehityshanketta (1). Kuinka onnistui kielen alkeiden oppiminen etäyhteyksien avulla?

Aiemmat kokemukset verkkopedagogiikasta suomen kielen opetuksessa, kuten ammattikorkeakouluun valmentavissa koulutuksissa (2,3) ja kotoutumiskoulutuksissa (4) ovat olleet rohkaisevia: kieltä voi oppia tehokkaasti ja innostavalla tavalla myös etänä. Keskeiseksi tekijäksi onnistuneessa verkko-opetuksessa ovat osoittautuneet yhteisölliset toimintatavat.

Kun kyseessä on alkeiskurssi, jonka osallistujat eivät tunne toisiaan eikä heillä ole välttämättä lainkaan aiempaa kokemusta opittavasta kielestä, mietityttää erityisesti vuorovaikutuksen kapeutuminen ruudun taakse. Kuinka saada opiskelijat ryhmäytymään, kun fyysistä eikä välttämättä edes näköyhteyttä ole? Mitä tapahtuu, kun kasvokkaisen vuorovaikutuksen rikkaus, ilmeet, eleet, huumori ja tunnetilojen vaihtelu eivät välity? Kuinka saada opiskelijoiden motivaatio heräämään ja säilymään, kun oppimistavoitteet ovat korkealla, uusi kieli kovin erilainen kuin opiskelijan aiemmin opiskelemat kielet ja itsenäistä työtä vaaditaan paljon? Kuinka opettaja voi varmistaa, että opiskelijat todella pysyvät mukana? Tässä tapauksessa opettajan työtä helpottivat onneksi opiskelijoiden hyvät opiskelu- ja digitaidot sekä mahdollisuus käyttää englantia yhteisenä kielenä.

Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys verkkotapaamisissa

“The best thing was the interaction and practicing the language in Zoom meetings.”

Alkeiskursseilla tavattiin Zoomissa kaksi kertaa viikossa 2-3 oppituntia kerrallaan. Tapaamiset muistuttivat lähiopetuksen oppituntia: kuulumisten vaihdosta ja aiempien aiheiden kertailusta edettiin harjoittelemaan päivän aiheita eri tavoin. Yksinkertaisia kysymyksiä kerrattiin ja toistettiin joka kerta. Sanastoa harjoiteltiin Kahoot-pelien avulla ja kieliopin kiemuroita yhdessä erilaisia lausetehtäviä ratkoen. Joillakin kerroilla tehtiin yhdessä luetun ja kuullun ymmärtämisen harjoituksia.

Puhumista harjoiteltiin sekä yhdessä että pienryhmissä apukysymysten avulla. Opetuskielenä oli englanti, mutta suomea käytettiin rinnalla alusta alkaen. Kynnys kielenkäyttämiseen ei nouse korkealle, kun siihen totutaan ensimmäisestä oppitunnista lähtien. Opettajan on tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuus osaltaan vaikuttaa oppitunnin kulkuun, ja he ottivatkin aktiivisen roolin kysymällä, kommentoimalla ja tekemällä ehdotuksia. Tämä antoi tärkeää palautetta myös opettajalle ja auttoi rytmittämään opetusta.

Verkkotapaamisten on todettu tukevan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja vahvistavan sitoutumista ja motivaatiota opiskeluun, mikä puolestaan edistää oppimistavoitteiden toteutumista (5). Kielen alkeiskurssilla verkkotapaamisten merkitys korostuu entisestään —onhan kielen oppimisen keskiössä juuri vuorovaikutus. Kommunikatiivinen kielitaito kehittyy vain vuorovaikutuksessa muiden kielenkäyttäjien kanssa eri kielenkäyttötilanteissa, jolloin myös muiden kielenkäyttäjien tarjoama tuki on tärkeä (6). Opettajalla on merkittävä tehtävä paitsi avoimen keskusteluilmapiirin luojana, myös opiskelijoiden keskinäisen dialogin tukemisessa ja erilaisten kielenkäyttötilanteiden mahdollistamisessa.

Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkitys tuli selvästi ilmi kurssien lopuksi kerätyissä palautteissa: verkkotapaamiset ja mahdollisuus harjoitella kieltä yhdessä muiden kanssa olivat opintojen parasta antia. Vaikka yhteisöllisyyttä koettiin myös etänä, kaipasi moni vielä enemmän mahdollisuutta tutustua muihin opiskelijoihin, oppia ja verkostoitua toisten kanssa.

Verkko-oppimisympäristö ja tallenteet itseohjautuvan opiskelijan tukena

”Pidän Moodle-ohjelmasta. Se on erittäin henkilökohtainen ja rohkaiseva.”

Suomen kielen opintojaksot koostuivat Zoom-tapaamisten lisäksi itsenäisestä opiskelusta oppimisympäristö Moodlessa.  Oppimisympäristö koostui 1-2 viikon mittaisista teemakokonaisuuksista oppimistavoitteineen, materiaaleineen ja tehtävineen. Uudet sivut tehtävineen avautuivat opintojen edetessä. Samalla opiskelijat pystyivät seuraamaan omaa edistymistään Edistymisen seuranta -työkalun avulla. Osa tehtävistä oli laadittu antamaan automaattista palautetta, osa oli oman tuottamisen tehtäviä, joista opiskelija sai erikseen palautetta. Lisäksi opintojaksolla oli käytössä sekä opiskelijoiden keskenään perustama WhatsApp-ryhmä että opettajan laatima WhatsApp-vastaanottajalista, jonka kautta lähetettiin pieniä videointi- ja äänitystehtäviä. Tämä lisäsi henkilökohtaisen kontaktin ja palautteen määrää.

Verkko-oppimisympäristön käytön ehdoton etu opetuksessa on mahdollisuus jakaa monenlaista opetusmateriaalia laajasti ja monipuolisesti. Samalla se mahdollistaa opiskelijalle joustavampia, omien tarpeiden mukaisia valinnan mahdollisuuksia opiskelussaan. Kielen alkeiskurssilla, jonka opiskelijoista osalla ei ole aiempaa kokemusta suomen kielestä tai opiskelusta suomalaisessa korkeakoulussa, oppimisympäristön selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota vaiheistuksen ja tehtävänantojen selkeyden näkökulmasta.

Kurssilla kokeiltiin myös käänteinen luokkahuone (flipped classroom) -menetelmää (7): opiskelijoita ohjeistettiin perehtymään opittaviin asioihin ennen tapaamista opetusvideoiden avulla. Intensiivisellä, nopeasti etenevällä kielikurssilla menetelmä tehostaa oppimista, kun opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä opiskeltavaan asiaan omassa tahdissaan ja tapaamisissa voidaan keskittyä vuorovaikutukseen ja opiskeltavien asioiden käytännön harjoitteluun. Kurssipalautteiden mukaan jopa 80 % opiskelijoista pitikin menetelmää hyvänä. Käänteinen menetelmä voi olla tehokas, mutta sitä on avattava opiskelijoille ja ohjeistettava hyvin. Kevään alkeiskurssilla kaikki opiskelijat pitivät opettajan laatimia opetusvideoita ja myös tapaamisista tehtyjä lyhyitä tallenteita erittäin hyödyllisinä. Opiskelijat kokivat, että videoiden katselu omalla ajalla ja omassa tahdissa tuki merkittävästi oppimista.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että tuloksekas alkeiden opiskelu etänä vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta ja hyviä itsenäisen opiskelun taitoja tavallista enemmän. Myös kielenopettajalle siirtymä verkkopedagogiikkaan on haastava, koska laadukkaan oppimisympäristön rakentaminen materiaaleineen on laajamittainen, aikaa vievä työ. Toisaalta se voi myös avata uuden ja innostavan näkymän oman ammattitaidon kehittämiseen. Hyvä apuväline verkkototeutuksen suunnitteluun ja laadun varmistukseen myös kieliopintojen osalta ovat verkko-opetuksen laatukriteerit (8).

Verkkopedagogiikan voima – saavutettavuus ja mukavuus

 ”Distance learning gave me a chance to be at home and work hard by myself.” 

Kokemus kielen alkeiden etäopetuksesta yllätti myönteisesti. Oppimistulokset olivat hyviä ja osittain jopa erinomaisia. Opiskelijat suhtautuivat suomen kielen etäopiskeluun erittäin positiivisesti. Jopa 60 % kurssille osallistuneista oli kurssin loputtua sitä mieltä, että etäopetus soveltuu kielen oppimiseen myös alkeistasolla erittäin hyvin. 30 % opiskelijoista koki, että etäopetus toimii hyvin, mutta alkeistasolla lähiopetus voisi toimia vielä paremmin ja 10 % opiskelisi mieluummin lähiopetuksessa. Verkko-opintojen erityiseksi voimaksi osoittautui saavutettavuus. Opiskelijat Metropolian eri kampuksilta ja muista oppilaitoksista, Berliinistä, Delhistä, Petroskoista tai Imatralta voivat oppia yhdessä ja aiempaa helpommin muiden opintojen ja töiden ohessa. Vaikka etäopetuksessa ei pystytä luomaan aitoja tapaamisia korvaavaa vuorovaikutusta, ovat sen mahdollisuudet kuitenkin laajat.

Saavutettavuuden lisäksi opiskelijapalautteissa korostui etäopiskelun mukavuus: aikaa ja voimia säästyi, ja opiskelija pystyi harjoittelemaan kieltä tehokkaasti ja ohjatusti kotisohvallaan. Tällä ”mukavuudella” voi olla myönteistä vaikutusta oppimiseen, vaikka itse oppiminen, erityisesti etäyhteyksien varassa, vaatiikin opiskelijalta tarkkaavuutta ja kognitiivista ponnistelua.

Korkeakouluilta odotetaan tulevaisuudessa valmiutta tarjota entistä joustavampia suomen kielen opiskelumahdollisuuksia (9,10). Tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja kielen opiskeluun lähiopetuksen lisäksi myös etä- ja monimuoto-opintoina. Olipa opetusmuoto mikä hyvänsä, opiskelijat kaipaavat hyvin suunniteltuja oppimiskokonaisuuksia, motivointia, sitouttamista ja tukea opintoihinsa (5). Tarpeisiin vastaava kielenopetus voikin olla ratkaiseva kansainvälisen osaajan kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta.

Muutamia vinkkejä kielen alkeiden verkkokurssin laatimiseen

  • Muista yhdessä tekemisen merkitys motivaation ja sitoutumisen kannalta. Fyysisestä etäisyydestä huolimatta opiskelijat ovat ryhmän jäseniä. Anna heille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa ja harjoitella kieltä yhdessä myös pienryhmissä.
  • Rohkaise käyttämään kaikkea opittua alusta alkaen ilman onnistumispaineita. Rento ilmapiiri syntyy myös siitä, kun opettajakaan ei osaa kaikkea!
  • Jos mahdollista, kannattaa kokeilla käänteistä opetusta ja tehdä lyhyitä opetusvideoita etukäteen katsottavaksi. Voit myös tallentaa joitakin jaksoja tapaamisista, mikäli opiskelijat haluavat. Monet hyötyvät, kun voivat palata oppitunnin asioihin myös jälkikäteen.
  • Laadi verkko-oppimisympäristöön mahdollisimman selkeät teemakokonaisuudet vaiheistuksineen. Liitä oppimisympäristöön tehtäviä, jotka liittyvät opintojakson osaamistavoitteisiin ja edistävät kaikkien kielitaidon osa-alueiden vahvistumista. Ne myös tuovat näkyväksi sekä opettajalle että opiskelijalle, miten kielitaito on opintojakson aikana kehittynyt.

Lähteet

1. SIMHE-jatkokehitys 2019-2021. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2020.

2. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018: Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. AMK-lehti 3/2018. Viitattu 9.6.2020.

3. Jäppinen, T., Korpela, E., Takaeilola, M., Juvonen, K., Valo-Vuorela, M., Rantonen, P., Kosonen, K., Vähäkangas, A. & Svanberg, E. (2019): Integroitu opetus tehostaa suomen kielen oppimista. Teoksessa Stenberg ym. 2019.

4. Miten verkkokoto todella toimii? Julkaistu 7.11.2019, viitattu 8.6.2020.

5. Joshi, M. (2016): Live online meetings bringing interaction and engagement into online teaching. Teoksessa Rännäli, M. & Tanskanen, I. (toim): Spinning e-pedagogical Nets. Pedagogical development and experiments in higher education. Reports from Turku University of Applied Sciences 231 (pdf). s. 180-192.

6. Pietilä, P., Lintunen, P. (2014): Kielen oppiminen ja opettaminen. Teoksessa Pietilä, P., Lintunen, P. (toim.) (2014): Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Gaudeamus, Helsinki. 2014.

7. Vuopala E. 2013: Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset. Näkemyksinä yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus. Väitöskirjatutkimus, Oulun yliopisto (pdf). Viitattu 9.6.2020.

8. eAMK verkkototeutusten laatukriteerit. Viitattu 8.6.2020.

9. KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019: Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 9.6.2020.

10. OKM, Opetus ja kulttuuriministeriö 2019: Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31 (pdf). Viitattu 9.6.2020.

11. Stenberg H., Hirard T., Autero M. & Korpela E. (toim.) (2019): Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2020.

+1
digipedagogiikkakansainvälinen opiskelijakehittämishankkeetkielenoppiminenmaahanmuuttajasuomi toisena kielenä -opetusverkkototeutus
Kommentoi (0)
0

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta edellyttää viestintää ja osallistamista

Heidi Stenberg · 20.4.2020

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE, Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) pilottivuoden 2016 jälkeinen strateginen toimintakausi 2017-2020 on lopuillaan. Viestinnän ja osallistamisen arviointi on yksi osa-alue osana vuoden 2020 lopussa julkaistavaa Metropolia Ammattikorkeakoulun tekemää toiminnan kokonaisarviointia. Näiden teemojen ottaminen mukaan arviointiin juontaa alkuvuoteen 2016 maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saatu ohjeistus oli selvä: ”Tästä toiminnasta tulee viestiä laajasti ja toiminnan tulee olla näkyvää”.

Viestintää ja osallistamista – kenelle, mitä ja miten?

SIMHE-Metropolian viestinnän kärjet ja palvelujen kohderyhmä ovat määrittyneet maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan tavoitteiden pohjalta:

  • Parantaa turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen sekä toimia keskitettynä ohjauspisteenä korkeakoulutukseen liittyvissä kysymyksissä
  • Osallistua korkeakoulutettujen maahantulijoiden osaamisen tunnistamiseen sekä jatkokoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen.
  • Löytää valtakunnallisesti toimiva malli, joka olisi sovellettavissa muihinkin korkeakouluihin. (1.)

Tavoitteet kohdistuvat palvelua käyttävien maahanmuuttaja-asiakkaiden lisäksi hyvinkin laaja-alaiseen sidosryhmä- ja yhteistyöverkostoon. Monimuotoinen asiakkaiden ja eri sidosryhmien osallistaminen on ollut keskeistä niin palveluiden rakentamisen alkutaipaleella kuin SIMHE-toimintaan kytkeytyvissä ja palveluja kehittävissä TKI (tutkimus- kehittämis- ja innovaatio) -hankkeissa.  Olemme päätyneet Metropoliassa rakentamaan ja kehittämään kohderyhmäspesifejä viestinnän ja osallistamisen SIMHE- sisältöjä  verkkosivuilla (2.), facebookissa (3.), sidosryhmä (4.)- ja asiakas (5.) blogeissa, videoilla, artikkeleissa, sidosryhmä– ja asiakaskirjeissä sekä työpajoissa, seminaareissa ja konferensseissa.

Blogit ovat erityisesti toimineet tekemisestä kertovina foorumeina ja artikkelikokoelmat (6.), (7.), maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan raportti (1.) ja esim. artikkelit (7.), (8.) erityisesti tuloksista kertomisen viestintäkanavina. Videoita on hyödynnetty runsaasti tekemisen ja tiedon jakamisen kuin myös tuloksista kertomisen välineenä – hyvänä esimerkkinä mm. Opetushallituksen rahoittamassa monitoimijaisessa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa tuotettu video (Youtube).

Hyviä käytänteitä, vinkkejä ja suosituksia

Hankkeessa on tarkoitus tuottaa uutta tietoa, joka muuttaa maailmaa jotenkin vaikuttavasti. Viestintä on ainoa tapa kertoa tuloksista. Hankkeen viestintäsuunnitelma on tärkeä ja siinä on hyvä huomioida,

  • että relevantit ja pohditut sisällöt kannattavat,
  • että viestintäkanavat tulee arvioida ja valita hyötynäkökulmasta,
  • että kaikki tieto on hyvä olla esillä ja saatavilla,
  • ja ennen kaikkea, että viestintä on suunnittelua ja ennakointia. (10).

Sosiaalisessa mediassa SIMHE-asiantuntijat asettavat itsensä esille avoimen keskustelun areenalle, missä pelkkä substanssin asiantuntijuus ei riitä vaan tarvitaan myös viestinnällistä valmiutta ja etenkin halua keskustella kotouttamisen ilmiöistä.  #SIMHE-hashtagin käyttö on avannut, SIMHE-yhteistyöverkostoa laajemmalle yleisölle, mahdollisuuden osallistua korkeakouluissa tapahtuvan kotouttamisen ilmiön ympärillä kytkeytyvään toimintaan ja myös seuraamaan kehittämistyön tuloksia.

Hankkeen toimintasuunnitelmassa osallistaminen työvälineenä tuleekin huomioida koko hankkeen elinkaaren ajan: hankkeen ideointivaiheesta – tulosten jalkauttamiseen pysyväksi toiminnaksi asti.

Metropolian SIMHE-toiminnassa olemme hyödyntäneet viestinnän ja osallistamisen työkaluina systemaattisesti seminaari- ja työpajatyöskentelyä. Hyvänä esimerkkinä näistä ovat jo kahtena vuotena toteutetut SIMHE-seminaarit, jotka toisaalta ovat toimineet päättyneiden hankkeiden tulosten jakamisen areenana ja toisaalta mahdollistaneet myös käynnissä olevien hankkeiden kehitystyöhön osallistumisen. Seminaareista ja työpajoista on viestitty moninaisesti erilaisilla videoilla ja blogikirjoituksilla.

Metropolian asiantuntevat ja innostavat fasilitaattorit ovat tuoneet SIMHE-työpajoihin osallistamiseen tarvittavaa ammatillista tukea (11.). Fasilitoijat ovat suunnanneet työskentelyä kohti yhdessä etukäteen määriteltyjä tavoitteita ja antaneet projektipäällikölle mahdollisuuden osallistua tasavertaisena keskusteluun tuoden työskentelyyn myös ulkopuolisin lasein tarvittavan tarkastelun. Fasilitaattoreiden ansiosta työpajatyöskentelystä on tullut myös hauskaa ja hyvin johdettua. Uskallankin väittää sekä Metropolian sisäisten että ulkoisten SIMHE kumppaneiden allekirjoittavan tämän ja tietävän, mitä tarkoittaa, jos sanon nyt nostavani käden pystyyn.

Lähteet:

  1. Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:38 (PDF)
  2. Metropolian verkkosivut
  3. SIMHE-Metropolia Facebook
  4. Monta muuttujaa -blogisarja. Metropolia blogi
  5. Various variables -blogisarja. Metropolia blogit.
  6. Stenberg, H., Autero,M. & Ala-Nikkola, E. (toim.). 2018. Osaamisella ei ole rajoja. (PDF)
  7. Stenberg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. (toim.) 2019. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille- hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. (PDF)
  8. Autero, M. 2019.SIMHE-palvelut korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tukena Suomessa.
  9. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. (UAS-Journal 3/2018)
  10. Poutanen, P. & Laaksonen, S. 2019. Faktat nettiin.
  11. Kaihovirta,M., Raivio. A-M. & Polojärvi, H. (toim.) 2019. Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. (PDF)

 

0
ammattikorkeakouluhankekansainvälinen opiskelijakorkeasti koulutetut maahanmuuttajatkotouttaminenkotoutuminenmaahanmuuton vastuukorkeakoulumaahanmuuttajaosallistaminenviestintä
Kommentoi (0)
0

Asenteet ja palveluiden viidakko maahanmuuttajien työllistymisen haasteena

vierailija · 25.3.2020
Kuva: Kalle Kuokkanen

Osaaminen käyttöön Suomessa –hanke järjesti toisen työpajan edistämään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden ekosysteemiä 22.1.2020.   Alustajat,  Talent Boost –toimenpideohjelman vastuuvirkamies Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja yrittäjä, itsekin maahan muuttanut Ali Giray, johdattivat meidät päivän teemaan – maahanmuuttajien työllistymisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.   

Tuntevatko organisaatiot toisensa?

Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen ohjausryhmässä, työryhmissä ja työpajoissa on tullut ilmi, että eri viranomaisten tai muiden toimijoiden kuten korkeakoulujen keskinäinen ymmärrys toistensa palveluista on puutteellista.  Tammikuun työpajassa sama toimeksianto sai osan ryhmistä ratkomaan esimerkkitapausten tilannetta toivetilasta ja toiset nykytilan mukaan. Varsinkin jälkimmäinen paljasti sen, että ammattilaisilla on muiden organisaatioiden palvelulupauksista ja toimivallasta edelleen virheellisiä käsityksiä.

Työpajan kaltaisille eri toimijoiden kohtaamisille on jatkossakin tarve. Verkostojen yhteistyön edellytys on, että tunnemme toisemme. Hankkeessa on myös pyritty kokoamaan ne asiat, joita ohjauksellisessa ekosysteemissä halutaan tarjota ja selkeyttämään eri toimijoiden palvelulupauksia niiden ratkaisemiseksi. Hanke on auttanut tunnistamaan palvelujen päällekkäisyyksiä ja toisaalta aukkoja. Palveluverkoston monimuotoisuudessa selviämiseksi maahanmuuttajien omia verkostoja ja mentorointia pidetään tärkeinä.   

Entä mikä on asenteiden merkitys?

Toinen, erityisesti alustuksissa esiin tuotu, mutta edellisen kanssa hyvin erityyppinen haaste on asenteet. Talent Boost -toimenpideohjelmassa pyritään edistämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien keskuudessa. Suomi kaipaa entistä enemmän maahanmuuttajia, koska ammattibarometrin mukaan työvoimapula vaivaa yhä useampaa alaa, ja erityisesti palvelualalla on pulaa osaavasta henkilökunnasta. Haasteena on pienten ja keskisuurten yritysten kyky kansainvälisten osaajien hyödyntämiseen – aihe, joka nousi esiin jo ensimmäisessä työpajassa. 

Muiden muassa Aklaq Ahmad (2019) on laajalla kokeellaan todistanut, että työnhaussa tapahtuva syrjintä hidastaa ja estää merkittävästi “ulkomaalaisennimisten” työllistymistä.  Asenteisiin vaikuttaminen onkin yksi tärkeä Talent Boost –toimenpideohjelman osa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan työelämän vastaanottavuus –ohjelmaa. 

Myös Ali Giray puhui paljon asenteista. Hän näki haasteita niin yritysten, viranomaisten kuin maahanmuuttajienkin asenteissa. Giray kritisoi suomalaista ”tasa-arvoajattelua”, joka ei huomioi yksilön tilannetta, vaan pyrkii tarjoamaan kaikille samaa. Suomalaisessa viranomaistyöskentelyssä tasa-arvoisiksi tarkoitetut menettelyt eivät aina riitä tukemaan maahanmuuttajaa, jonka lähtökohdat eivät ole samat kuin kantasuomalaisella. Onkin tarve muistaa, että takamatkalta ponnistavat ryhmät tarvitsevat erityisiä tukitoimia.   

Kolme eripituista henkilöä katsoo aidan takaa baseball-ottelua. Kuvan toisessa osassa kaikki henkilöt seisovat laatikoiden samankorkuisten laatikoiden päällä. Pisin ja keskipitkä henkilö näkevät ottelun, mutta lyhun henkilö ei ylety katsomaan ottelua aidan yli. Alla lukee "equality". Toisessa osassa kuvaa pisin henkilö on antanut lyhimmälle henkilölle laatikkonsa ja kaikki näkevät hyvin laatikon yli ja pystyvät seuraamaan ottelua. Alla lukee "Equity".

Kuva: IISC 2016

Miten pääsemme tästä eteenpäin?

Talent Boost– toimenpideohjelma ja jatkuvaan oppimiseen suunnattu rahoitus toivottavasti antavat korkeakouluille mahdollisuuksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksen rakentamiseen. Onko se yhteinen alusta, kuten Aleksi Kopponen ensimmäisessä työpajassa vihjasi, vai jotain muuta? Varmaa on, että se vaatii toimijoiden yhteistyötä ja uudenlaista tapaa ratkoa haasteita ennakkoluulottomasti.

Lopuksi haluamme muistuttaa siitä, että koulutus- ja työelämäpolkujen sujuvoittaminen ei näyttäydy vain tietämisen kysymyksenä. Juha Lahden (2019) sanoin: ”Uuden tiedon täytyy olla syvemmällä tasolla ymmärrettävää, jotta se olisi ohjattavalle merkityksellistä, jotta tuon tiedon perusteella osaa, haluaa ja uskaltaa valita seuraavan askeleen kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen polulla” Siksi tiedon omaksumiselle ja sisäistämiselle täytyy antaa aikaa ja pitkäaikaista tukea (eli ohjausta), koska vain ne auttavat asettamaan tiedon kontekstiinsa, jolloin siitä on todellista hyötyä. 

Kirjoittajat

Antti Kanniainen (FM) toimii työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettuna projektiasiantuntijana Pakolaistaustaisten ohjaus –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa erityisesti pakolaisina Suomeen tulleiden koulutus- ja työllistymispolkuja mm. kouluttamalla, TE-toimistojen työtä kehittämällä ja löytämällä digitaalisia ratkaisuja. Antin tehtäviin kuuluu TEM:n ja OKM:n hallinnonalojen kehittämistoimien yhteensovittamista lukutaitokoulutuksista korkeakoulutukseen.  

Rebekka Nylund (VTM, sosiaalipsykologi), toimii asiantuntijana Helsingin yliopiston opetuksen strategiset palvelut yksikössä. Rebekka on kiinnostunut maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta suomalaiseen korkeakoulumaailmaan ja yhteiskuntaan. Hän toimii Helsingin yliopiston maahanmuuttajien opintopalveluiden verkoston puheenjohtajana ja vastaa Osaaminen käyttöön Suomessa –hankkeessa varhaiskasvatusopettajien koulutuspolusta. 

Lähteet

Ahmad, A. (2019). Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla. Teoksessa: Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.    

Lahti, J. (2019). Tietoa ja neuvontaa tulkitaan aina kokemuksen kautta.

+1
korkeasti koulutetut maahanmuuttajatmaahanmuuttajapalvelutyöllistyminentyövoimapulaverkostoituminenyhteistyö
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Tietoa blogista

Monta muuttujaa -blogi tuo esiin Ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.

Monta muuttujaa -blogin toimituskunta

  • Heidi Stenberg (päätoimittaja), projektijohtaja, p. +358 40 535 3388
  • Marika Antikainen, projektikoordinaattori, p. +358 40 681 1244
  • Riikka Wallin, julkaisukoordinaattori, p. +358 40 869 1849

Sähköpostiosoitteet:

Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.



Monta muuttujaa -blogin bloggaajan ohje

Bloggaajat

Avatar

Heidi Stenberg

has a vast experience in various fields as she has worked in promoting health, in sales and marketing, in conceptualizing services and in the field of education in expert and supervisory positions. Heidi has a Master’s Degree in Education and is also a Public Health Nurse. Learning, developing competencies, leadership and promoting health are in the center of her expertise and competence. Heidi devotes her free time for spending time with her family and friends and she is also active in many areas of sports. Heidi’s motto is: “If you start something today, you’ll notice it was worth the effort in a year’s time”.


Eevamaija Iso-Heiniemi

Eevamaija Iso-Heiniemi

työskentelee S2-asiantuntijana SIMHE-jatkokehityshankkeessa Metropoliassa. Hankkeessa on rakennettu kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen ja suomen kielen opetuksen mallia, joka tarjoaa opiskelijoille aiempaa laajemmat mahdollisuudet opiskella suomea opintojen aikana vapaasti valittavina kieliopintoina sekä tukea kielenoppimiseen myös opintojen ulkopuolella ja työharjoittelussa. Taustaltaan Eevamaija on suomi toisena kielenä -opettaja ja hänellä on pitkä kokemus muun muassa aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksista. Eevamaija on kiinnostunut kielen oppimisesta yksilöllisenä ja yhteisöllisenä prosessina sekä koulutusten kehittämisestä.


Emilia Deseille

Emilia Deseille

is passionate about career development of international talents in Finland. Having studied and worked abroad on several occasions, she has experience in starting a career abroad, and feels at home in a multilingual and intercultural environment. Before joining the SIMHE Metropolia team as a career coach and employer relations specialist, Emilia was working in the field of labor market integration in Austria. She has a Master of Social Sciences degree in Development and International Cooperation, and studies in Intercultural Communication and Adult Education. In her spare time, Emilia enjoys dancing and doing other sports with friends, and the language geek in her enjoys learning new languages.


Ari Koistinen

Ari Koistinen

teaches mathematics, computer programming, application software, and modelling and simulation in Metropolia UAS. In recent years, his work has been related mainly to international degree programmes. Ari has also a long experience in hydrological modelling and development of software used in water forecasting. In free time he reads books, travels and does a variety of sports such as gym, climbing, ashtanga yoga and mountain biking.


Marika Antikainen

Marika Antikainen

works as a project coordinator in Metropolia SIMHE services. Her work focuses on increasing employment among international professionals living in Finland. Internationalisation and societal responsibility inspire Marika in her work and life. She has a Master of Arts degree in intercultural communication and a professional teacher’s qualifications. She has also worked several years in international relations in Metropolia and has taught intercultural competence. Travelling and salsa bring an international flavour also to her freetime, balanced with hiking in Finnish forests and other sports.


Oksan Niemi

Oksan Niemi

has experience both in field of education and in agile projects in IT environment. Oksan holds a Master of Social Sciences degree in International Relations. Before joining SIMHE Metropolia as a project manager for two different projects, which concentrate on the employment of higher educated immigrants, she has guided international degree and exchange students and worked with the international partner higher educational institutions. Having graduated from an international degree programme herself and worked in international environment in different business areas, Oksan enjoys working in a global environment surrounded by people with various backgrounds. Oksan devotes her free time to her multilingual family, friends and travelling with them.


Outi Lemettinen

Outi Lemettinen

työskentelee Metropolian SIMHE-palveluissa projektisuunnittelijana. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso ja aikuinen lapsi. Vapaa-aikanaan Outi matkustaa, lenkkeilee ja opiskelee espanjan kieltä.


vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta

    17.12.2020
  • SIMHE polulta eväitä työllistymiseen

    15.12.2020
  • Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa

    11.6.2020

Arkisto

  • ▼2020 (8)
    • ►joulukuu(2)
      • Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta
      • SIMHE polulta eväitä työllistymiseen
    • ▼kesäkuu(2)
      • Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa
      • Kansainvälisiä osaajia ICT-alan yritysten määrittämiin osaamistarpeisiin
    • ►toukokuu(1)
      • Lupauksista palvelutekoihin: valmistuuko meiltä tyytyväisiä kansainvälisiä opiskelijoita?
    • ►huhtikuu(1)
      • Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta edellyttää viestintää ja osallistamista
    • ►maaliskuu(1)
      • Asenteet ja palveluiden viidakko maahanmuuttajien työllistymisen haasteena
    • ►tammikuu(1)
      • Valmentavasta koulutuksesta vauhtia maahanmuuttajan korkeakoulupolulle  
  • ►2019 (9)
    • ►joulukuu(2)
      • Kansainvälisiä Suomessa koulutettuja osaajia yrityksiin!
      • Matkalla tulevaisuuden asiantuntijaksi
    • ►marraskuu(2)
      • Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotouttamisen ekosysteemiä rakentamassa 
      • Työllistyykö maahanmuuttaja? 
    • ►kesäkuu(2)
      • Olemmeko valmiita kulttuurisesti monimuotoiseen sosiaali- ja terveysalaan?
      • Työelämä ja korkeakoulutetut osaajat eivät kohtaa – 3AMK:n nopeat toimet apuna
    • ►toukokuu(2)
      • Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentava koulutus sujuu hienosti myös verkossa 
      • Suositukset hakumenettelystä maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin valmistuivat
    • ►maaliskuu(1)
      • Kotouttamisen ekosysteemiä rakennetaan yhteistyöllä pääkaupunkiseudulla 
  • ►2018 (7)
    • ►marraskuu(2)
      • Suomeen kotouttamisen palapeliä kootaan verkostoissa
      • Tuore julkaisu avaa maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa Suomessa
    • ►kesäkuu(2)
      • Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma tukee maahanmuuttajien etenemistä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon
      • Suuntaviivoja kansainvälisyyteen ohjausalan ammattilaisille
    • ►huhtikuu(1)
      • Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan
    • ►maaliskuu(1)
      • Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä
    • ►tammikuu(1)
      • Tervetuloa Suomeen töihin
  • ►2017 (5)
    • ►joulukuu(1)
      • Hyvän mielen joululahja tai uudenvuodenlupaus
    • ►elokuu(1)
      • Onnellisuuden tavoittelustako on kyse?
    • ►kesäkuu(1)
      • Yli Esteiden
    • ►huhtikuu(1)
      • Mitä kansainvälisyys merkitsee?
    • ►tammikuu(1)
      • Matematiikka ja monta muuttujaa
  • ►2016 (4)
    • ►joulukuu(1)
      • Hyvällä matkalla, ei kuitenkaan perillä
    • ►marraskuu(1)
      • Sosiaalipsykologian teoria elää SIMHE-palveluissa
    • ►kesäkuu(1)
      • Että olisi joku, joka kuuntelee minua...
    • ►toukokuu(1)
      • Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista tunnistamassa

SIMHE ja Maahanmuuttajan palvelut Metropolia.fi-sivustolla

Metropolia on käynnistänyt opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland SIMHE- hankkeen turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi - ja ohjaamiseksi.

Lue lisää SIMHE-hankkeesta

Tutustu maahamuuttajien palveluihin

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Monta muuttujaa
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.