SIMHE-Metropolia on palvellut kohta kaksi vuotta Suomeen muuttaneita korkeakoulutettuja maahanmuuttajia auttamalla tarkoituksenmukaisen koulutus- ja urapolun  löytämisessä (Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, 2017). Toimintamme alkumetreillä yleinen yhteiskunnallinen keskustelu ja asenneilmapiiri oli suuria tunteita herättävä. Nyt alkuvaiheen rajat kiinni -keskustelu on selvästi vähentynyt.

Vuoden 2018 vaihteessa julkaistun hallituksen Töihin Suomeen* -ohjelman viesti peräänkuuluttaa tarvetta enemmänkin ”tervetuloa Suomeen” asenteelle ( Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi, 2018). Näkökulma sopiikin erinomaisesti tilanteeseen, jossa Suomen talouden kasvun ennustetaan jatkavan kasvua edelleen 2,4 % v. 2018 ja väestöennusteet kertovat karua kieltä väestöllisen huoltosuhteen heikkenemisestä.

Miksi kaikki eivät haluaisikaan tulla Suomeen?

Maahanmuuttajailmiön ympärillä käytävässä keskustelussa on yhä enemmän noussut pohdintaan se tosiasia, että Suomi ei jostain kumman syystä houkuttelekaan kaikkia kansainvälisen taustan omaavia. Suomessa tarvitaan kuitenkin jo nyt eikä pelkästään tulevaisuudessa osaavia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Siksi onkin hyvä, että nyt on tartuttu peiliin ja todettu, että se kuva mikä peilistä näkyy, ei ehkä miellytäkään kaikkia kansainvälisiä osaajia.

SIMHE (Supporting Immigrants in higher Education in Finland)-palvelut ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa toimintaa korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien kotouttamisen tukemiseksi. Ohjaus-ja neuvontapalveluja järjestävät Metropolia ammattikorkeakoulun lisäksi Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulut sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot. Ohjauspalveluiden rinnalla SIMHE- Metropoliassa on kehitetty myös liiketalouden ja tekniikan alojen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen palvelu.

Viime vuoden lopulla vierailin Joensuussa Karelia ammattikorkeakoulussa kertomassa SIMHE-Metropolian osaamisen tunnistamisen toimintamalleista. Tavoitteena oli palvelun laajeneminen myös heille.

Päivän teema konkretisoitui illalla hotellin saunassa. Päädyin mielenkiintoiseen keskusteluun puolalaisen rouvan kanssa, joka työskenteli Italiassa EU:n metsävirastossa.Rouva kertoi juuri tulleensa miehensä kanssa tutustumaan Joensuuhun, sillä hänelle oli esitetty siirtoa Italiasta Joensuuhun. Keskustelumme kauniista lumisesta pakkassäästä siirtyi hyvin nopeasti insinöörimiehen mahdollisen työpaikan löytymiseen ja kahden kouluikäisen lapsen koulunkäyntiin.  Suomen Pisa-maine oli rouvan tiedossa, mutta lasten mahdollisuus käydä englannin kielellä koulua ja miehen asiantuntijuuteen sopiva työllistyminen olivat erityisesti häntä mietityttäviä asioita. Samalla, kun harmittelin huonoa Joensuun alueen tietämystäni, toivoin mielessäni, että vierailuohjelmassa olisi huomioitu myös rouvan mies ja hänelle olisi räätälöity omaa ohjelmaa hänen tekniseen korkeakoulutaustaansa liittyen.

Investointi tulevaisuuteen kannattaa!

Tällä hetkellä SIMHE-Metropolian asiakaskunnan enemmistönä ovat jo useamman vuoden Suomessa asuneet korkeakoulututkinnon suorittaneet maahanmuuttajat. Koska valtaosa Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista on työikäisiä, ovat Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllistymistä tukevat koulutuspalvelut erittäin tärkeitä.

Iloksemme olemmekin huomanneet myös työperäisen maahanmuuton myötä Suomeen tulleiden puolisoiden löytäneen SIMHE-palvelut. Metropoliassa vuonna 2018 tavoitteenamme on jo olemassa olevien SIMHE- palveluiden vaikuttavuuden arviointi ja maahanmuuttajien korkeakoulutuksessa kotoutumista edistävien toimenpiteiden edelleen kehittäminen.

Kehittämistyö on käynnistynyt useamman hankkeen myötä, muun muassa

• maahanmuuttajille suunnattujen korkeakouluopintoihin valmentavien koulutusten kehittämishanke Valmentavasta Valmiiksi,
• uusien työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävien toimintamallien kehittämishanke  Duunipolku,
• maahanmuuttajille suunnattujen digitaalisten ohjauspalveluiden kehittämishanke SIMHEapp,
• korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys -ESR-hanke Urareitti

Kotouttamistoimenpiteisiin panostaminen voidaan nähdä investointina, jonka voitot lunastetaan vasta tulevaisuudessa (Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta, 2017).Vaikka investoinnit sisältävät aina riskin, on ketterille kokeiluille nyt, jos koskaan tilausta. Tehtävämme onkin nyt erilaisissa kehittämisprojekteissa rakentaa konkreettisia toimintamalleja, joilla tavoitellaan koko perheen kotoutumisen onnistumista. Tässä rakennusprojektissa tarvitsemme hyvää kansallista tahtotilaa ja poikkihallinnollista toimijaverkostoa.

SIMHE-Metropolia on valanut perustukset ja seinien rakennukseen haastamme vuonna 2018 erityisesti kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ja työelämäyhteistyökumppanimme.

 

Lue lisää

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80706

Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160396

Taloudellinen katsaus, talvi 2017

http://vm.fi/julkaisu?pubid=23403

Tietoa SIMHE-Metropoliasta

http://www.metropolia.fi/tietoa-metropoliasta/simhe/

Töihin Suomeen- Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperustaisen maahanmuuton vahvistamiseksi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160444/Mamu_2018_FINAL_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Maahanmuutto, siirtolaisuus ei ole uusi ilmiö. Lähes jokaisen suomalaisenkin suvusta löytyy tarinoita Amerikan serkusta tai Ruotsin tädistä. Siirtolaisuus historiallisena ilmiönä herättää monenlaisia tunteita ja tuo mieleen niin menestystarinoita kuin kansallisia tragedioita. Näistä tunteista ja tarinoista käynnistyi elokuinen Migration conference 2017 Ateenassa, johon minulla oli mahdollisuus osallistua.

Onnellisuuden tavoittelu siirtolaisuuden perimmäinen syy?

Saskia Sassen, hollantilais-amerikkalainen sosiologian professori Columbian yliopistosta on tutkinut laajasti globalisaatiota ilmiönä ja hänen johdollaan konferenssiyleisölle viimeistään syntyi ymmärrys kuinka moniulotteinen asia siirtolaisuus ja siihen vaikuttavat tekijät ovat. Hänen tutkimuskohteenaan ovat siirtolaisuuden tavanomaisten syiden, sotien ja uskonnollisten ristiriitojen, takana olevat valtioiden sisäiset ilmiöt. Perimmäisenä syynä ihmisen lähtöön kotimaastaan näyttäisikin edelleen olevan halu suunnata kohti parempaa elämää kuin mitä koti-/lähtömaa pystyy syystä tai toisesta tarjoamaan.

Ateenassa oli helppo palauttaa mieleen myös antiikin ajan filosofien ajatuksia. Jo Aristoteleshan totesi hyvän elämän toteutuvan silloin, kun ihminen saa käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon tuntee kuulevansa ja kokea olevansa sen merkityksellinen jäsen. Valitettavasti Ateenan kaduilla kulkiessa joutui kuitenkin kohtaamaan konkreettisesti v. 2015 Eurooppaan suuntautuneen ja edelleen jatkuvan pakolaistulvan tragedian. Hyvä elämä ja onnellisuuden saavuttaminen tuntui olevan monen kadun asukin mahdoton haave.

Paradoksaalista oli, että päivällä, kun tutustuimme erilaisiin tutkimustuloksiin, mitkä tekijät lisäävät väkivallan riskiä siirtolaisten toiminnassa, niin hotelliin palatessani konkretia iski kohdatessani kadulla asuvien pakolaisten silmissä juuri näitä tutkimustulosten valossa väkivaltaa nostavia tekijöitä: epävarmuutta, turvattomuutta ja toivottomuutta.

Miten eri maissa suhtaudutaan siirtolaisuuteen?

Nelli Esipovan, Gallup World Pollista, esitys siirtolaisuuden hyväksynnästä eri maissa, keskittyi esittelemään tutkimusasetelmaa, jonka lopputuloksena oli saatu aikaan maailman siirtolaisuuden hyväksyntä indexiksi 5,29. Hyväksyntäindeksi oli syntynyt 164 maan yli 1,7 miljoonan aikuisen haastattelusta. Tutkimus oli tehty Usassa vuonna 2017 ja muissa maissa 2016.   Kymmenen siirtolaisuutta vähiten hyväksyvän maan joukossa olivat mm. Eesti (2,37) ja Unkari (1,69), kun taas kymmenen eniten siirtolaisuutta hyväksyvän maan joukosta löytyivät pohjoismaista Ruotsi (7,92) ja Islanti (8,26).

Suomen hyväksyntä indeksi 6,58 oli maailman keskiarvon ja myös EU-maiden keskiarvoindeksin 5,92 yläpuolella. Tutkimustulosten mukaan siirtolaisten hyväksyntä oli yksilötasolla korkeampi niillä, jotka tunsivat henkilökohtaisesti siirtolaisia ja lisäksi hyväksyntää lisäsivät haastateltavan korkeampi koulutustaso, urbaanissa ympäristössä eläminen, varallisuus ja nuoruus, Z-sukupolveen kuuluminen. EU-maiden osalta erityistä merkitystä todettiin olevan edellisten lisäksi myös haastateltavien omien positiivisten tunteiden kokemuksella ja sosiaalisuudella.

Jos hyvä kotoutuminen pohjautuu onnellisuuteen, kokemukseen hyvästä elämästä, kuinka voimme edistää tätä tunnetta siirtolaisten osalta?

Siirtolaisuus näyttäytyy mediassa Euroopassa enemmän tragedioiden kautta menestystarinoiden jäädessä varjoon. Medialla on merkittävä rooli asenteenmuokkauksessa ja kansalliseen yhteisöön vaikuttajana. Maahanmuuttostrategiana ”rajojen sulkeminen”/ ”eristäminen” ei minkään tutkimuksen eikä historiankaan valossa ole kestävä eikä myöskään järkevä ratkaisu. Siirtolaisuudessahan on osoitettu olevan myös paljon sosio-ekonomisia positiivisia mahdollisuuksia.

Osallisuuden kokeminen, yhteisöön kuuluvuuden tunne, oman elämän merkitykselliseksi kokeminen ovat tutkitusti eri ympäristöissä onnellisuutta ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Näitä tekijöitä pyrimme tuottamaan omalta osaltamme myös SIMHE-Metropolian palveluissa. Palveluita kehittäessämme tausta-ajatuksena on, asiakkaiden palvelun kehittämiseen osallistamisen lisäksi ollut myös se, että tuotamme palvelua, jota haluaisimme myös itse käyttää ollessamme siirtolaisina toisessa maassa.