Hyppää pääsisaltöön
Monta muuttujaa

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Monta muuttujaa
Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Selaile Arkistoa kesäkuu, 2020

0

Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa

Eevamaija Iso-Heiniemi · 11.6.2020
Kuva: pixabay.com

Tänä keväänä Metropoliassa tarjottiin suomen kielen alkeita kaikkien tutkinto-ohjelmien ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille etäopetuksena osana SIMHE-jatkokehityshanketta (1). Kuinka onnistui kielen alkeiden oppiminen etäyhteyksien avulla?

Aiemmat kokemukset verkkopedagogiikasta suomen kielen opetuksessa, kuten ammattikorkeakouluun valmentavissa koulutuksissa (2,3) ja kotoutumiskoulutuksissa (4) ovat olleet rohkaisevia: kieltä voi oppia tehokkaasti ja innostavalla tavalla myös etänä. Keskeiseksi tekijäksi onnistuneessa verkko-opetuksessa ovat osoittautuneet yhteisölliset toimintatavat.

Kun kyseessä on alkeiskurssi, jonka osallistujat eivät tunne toisiaan eikä heillä ole välttämättä lainkaan aiempaa kokemusta opittavasta kielestä, mietityttää erityisesti vuorovaikutuksen kapeutuminen ruudun taakse. Kuinka saada opiskelijat ryhmäytymään, kun fyysistä eikä välttämättä edes näköyhteyttä ole? Mitä tapahtuu, kun kasvokkaisen vuorovaikutuksen rikkaus, ilmeet, eleet, huumori ja tunnetilojen vaihtelu eivät välity? Kuinka saada opiskelijoiden motivaatio heräämään ja säilymään, kun oppimistavoitteet ovat korkealla, uusi kieli kovin erilainen kuin opiskelijan aiemmin opiskelemat kielet ja itsenäistä työtä vaaditaan paljon? Kuinka opettaja voi varmistaa, että opiskelijat todella pysyvät mukana? Tässä tapauksessa opettajan työtä helpottivat onneksi opiskelijoiden hyvät opiskelu- ja digitaidot sekä mahdollisuus käyttää englantia yhteisenä kielenä.

Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys verkkotapaamisissa

“The best thing was the interaction and practicing the language in Zoom meetings.”

Alkeiskursseilla tavattiin Zoomissa kaksi kertaa viikossa 2-3 oppituntia kerrallaan. Tapaamiset muistuttivat lähiopetuksen oppituntia: kuulumisten vaihdosta ja aiempien aiheiden kertailusta edettiin harjoittelemaan päivän aiheita eri tavoin. Yksinkertaisia kysymyksiä kerrattiin ja toistettiin joka kerta. Sanastoa harjoiteltiin Kahoot-pelien avulla ja kieliopin kiemuroita yhdessä erilaisia lausetehtäviä ratkoen. Joillakin kerroilla tehtiin yhdessä luetun ja kuullun ymmärtämisen harjoituksia.

Puhumista harjoiteltiin sekä yhdessä että pienryhmissä apukysymysten avulla. Opetuskielenä oli englanti, mutta suomea käytettiin rinnalla alusta alkaen. Kynnys kielenkäyttämiseen ei nouse korkealle, kun siihen totutaan ensimmäisestä oppitunnista lähtien. Opettajan on tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuus osaltaan vaikuttaa oppitunnin kulkuun, ja he ottivatkin aktiivisen roolin kysymällä, kommentoimalla ja tekemällä ehdotuksia. Tämä antoi tärkeää palautetta myös opettajalle ja auttoi rytmittämään opetusta.

Verkkotapaamisten on todettu tukevan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja vahvistavan sitoutumista ja motivaatiota opiskeluun, mikä puolestaan edistää oppimistavoitteiden toteutumista (5). Kielen alkeiskurssilla verkkotapaamisten merkitys korostuu entisestään —onhan kielen oppimisen keskiössä juuri vuorovaikutus. Kommunikatiivinen kielitaito kehittyy vain vuorovaikutuksessa muiden kielenkäyttäjien kanssa eri kielenkäyttötilanteissa, jolloin myös muiden kielenkäyttäjien tarjoama tuki on tärkeä (6). Opettajalla on merkittävä tehtävä paitsi avoimen keskusteluilmapiirin luojana, myös opiskelijoiden keskinäisen dialogin tukemisessa ja erilaisten kielenkäyttötilanteiden mahdollistamisessa.

Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkitys tuli selvästi ilmi kurssien lopuksi kerätyissä palautteissa: verkkotapaamiset ja mahdollisuus harjoitella kieltä yhdessä muiden kanssa olivat opintojen parasta antia. Vaikka yhteisöllisyyttä koettiin myös etänä, kaipasi moni vielä enemmän mahdollisuutta tutustua muihin opiskelijoihin, oppia ja verkostoitua toisten kanssa.

Verkko-oppimisympäristö ja tallenteet itseohjautuvan opiskelijan tukena

”Pidän Moodle-ohjelmasta. Se on erittäin henkilökohtainen ja rohkaiseva.”

Suomen kielen opintojaksot koostuivat Zoom-tapaamisten lisäksi itsenäisestä opiskelusta oppimisympäristö Moodlessa.  Oppimisympäristö koostui 1-2 viikon mittaisista teemakokonaisuuksista oppimistavoitteineen, materiaaleineen ja tehtävineen. Uudet sivut tehtävineen avautuivat opintojen edetessä. Samalla opiskelijat pystyivät seuraamaan omaa edistymistään Edistymisen seuranta -työkalun avulla. Osa tehtävistä oli laadittu antamaan automaattista palautetta, osa oli oman tuottamisen tehtäviä, joista opiskelija sai erikseen palautetta. Lisäksi opintojaksolla oli käytössä sekä opiskelijoiden keskenään perustama WhatsApp-ryhmä että opettajan laatima WhatsApp-vastaanottajalista, jonka kautta lähetettiin pieniä videointi- ja äänitystehtäviä. Tämä lisäsi henkilökohtaisen kontaktin ja palautteen määrää.

Verkko-oppimisympäristön käytön ehdoton etu opetuksessa on mahdollisuus jakaa monenlaista opetusmateriaalia laajasti ja monipuolisesti. Samalla se mahdollistaa opiskelijalle joustavampia, omien tarpeiden mukaisia valinnan mahdollisuuksia opiskelussaan. Kielen alkeiskurssilla, jonka opiskelijoista osalla ei ole aiempaa kokemusta suomen kielestä tai opiskelusta suomalaisessa korkeakoulussa, oppimisympäristön selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota vaiheistuksen ja tehtävänantojen selkeyden näkökulmasta.

Kurssilla kokeiltiin myös käänteinen luokkahuone (flipped classroom) -menetelmää (7): opiskelijoita ohjeistettiin perehtymään opittaviin asioihin ennen tapaamista opetusvideoiden avulla. Intensiivisellä, nopeasti etenevällä kielikurssilla menetelmä tehostaa oppimista, kun opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä opiskeltavaan asiaan omassa tahdissaan ja tapaamisissa voidaan keskittyä vuorovaikutukseen ja opiskeltavien asioiden käytännön harjoitteluun. Kurssipalautteiden mukaan jopa 80 % opiskelijoista pitikin menetelmää hyvänä. Käänteinen menetelmä voi olla tehokas, mutta sitä on avattava opiskelijoille ja ohjeistettava hyvin. Kevään alkeiskurssilla kaikki opiskelijat pitivät opettajan laatimia opetusvideoita ja myös tapaamisista tehtyjä lyhyitä tallenteita erittäin hyödyllisinä. Opiskelijat kokivat, että videoiden katselu omalla ajalla ja omassa tahdissa tuki merkittävästi oppimista.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että tuloksekas alkeiden opiskelu etänä vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta ja hyviä itsenäisen opiskelun taitoja tavallista enemmän. Myös kielenopettajalle siirtymä verkkopedagogiikkaan on haastava, koska laadukkaan oppimisympäristön rakentaminen materiaaleineen on laajamittainen, aikaa vievä työ. Toisaalta se voi myös avata uuden ja innostavan näkymän oman ammattitaidon kehittämiseen. Hyvä apuväline verkkototeutuksen suunnitteluun ja laadun varmistukseen myös kieliopintojen osalta ovat verkko-opetuksen laatukriteerit (8).

Verkkopedagogiikan voima – saavutettavuus ja mukavuus

 ”Distance learning gave me a chance to be at home and work hard by myself.” 

Kokemus kielen alkeiden etäopetuksesta yllätti myönteisesti. Oppimistulokset olivat hyviä ja osittain jopa erinomaisia. Opiskelijat suhtautuivat suomen kielen etäopiskeluun erittäin positiivisesti. Jopa 60 % kurssille osallistuneista oli kurssin loputtua sitä mieltä, että etäopetus soveltuu kielen oppimiseen myös alkeistasolla erittäin hyvin. 30 % opiskelijoista koki, että etäopetus toimii hyvin, mutta alkeistasolla lähiopetus voisi toimia vielä paremmin ja 10 % opiskelisi mieluummin lähiopetuksessa. Verkko-opintojen erityiseksi voimaksi osoittautui saavutettavuus. Opiskelijat Metropolian eri kampuksilta ja muista oppilaitoksista, Berliinistä, Delhistä, Petroskoista tai Imatralta voivat oppia yhdessä ja aiempaa helpommin muiden opintojen ja töiden ohessa. Vaikka etäopetuksessa ei pystytä luomaan aitoja tapaamisia korvaavaa vuorovaikutusta, ovat sen mahdollisuudet kuitenkin laajat.

Saavutettavuuden lisäksi opiskelijapalautteissa korostui etäopiskelun mukavuus: aikaa ja voimia säästyi, ja opiskelija pystyi harjoittelemaan kieltä tehokkaasti ja ohjatusti kotisohvallaan. Tällä ”mukavuudella” voi olla myönteistä vaikutusta oppimiseen, vaikka itse oppiminen, erityisesti etäyhteyksien varassa, vaatiikin opiskelijalta tarkkaavuutta ja kognitiivista ponnistelua.

Korkeakouluilta odotetaan tulevaisuudessa valmiutta tarjota entistä joustavampia suomen kielen opiskelumahdollisuuksia (9,10). Tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja kielen opiskeluun lähiopetuksen lisäksi myös etä- ja monimuoto-opintoina. Olipa opetusmuoto mikä hyvänsä, opiskelijat kaipaavat hyvin suunniteltuja oppimiskokonaisuuksia, motivointia, sitouttamista ja tukea opintoihinsa (5). Tarpeisiin vastaava kielenopetus voikin olla ratkaiseva kansainvälisen osaajan kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta.

Muutamia vinkkejä kielen alkeiden verkkokurssin laatimiseen

  • Muista yhdessä tekemisen merkitys motivaation ja sitoutumisen kannalta. Fyysisestä etäisyydestä huolimatta opiskelijat ovat ryhmän jäseniä. Anna heille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa ja harjoitella kieltä yhdessä myös pienryhmissä.
  • Rohkaise käyttämään kaikkea opittua alusta alkaen ilman onnistumispaineita. Rento ilmapiiri syntyy myös siitä, kun opettajakaan ei osaa kaikkea!
  • Jos mahdollista, kannattaa kokeilla käänteistä opetusta ja tehdä lyhyitä opetusvideoita etukäteen katsottavaksi. Voit myös tallentaa joitakin jaksoja tapaamisista, mikäli opiskelijat haluavat. Monet hyötyvät, kun voivat palata oppitunnin asioihin myös jälkikäteen.
  • Laadi verkko-oppimisympäristöön mahdollisimman selkeät teemakokonaisuudet vaiheistuksineen. Liitä oppimisympäristöön tehtäviä, jotka liittyvät opintojakson osaamistavoitteisiin ja edistävät kaikkien kielitaidon osa-alueiden vahvistumista. Ne myös tuovat näkyväksi sekä opettajalle että opiskelijalle, miten kielitaito on opintojakson aikana kehittynyt.

Lähteet

1. SIMHE-jatkokehitys 2019-2021. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2020.

2. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018: Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. AMK-lehti 3/2018. Viitattu 9.6.2020.

3. Jäppinen, T., Korpela, E., Takaeilola, M., Juvonen, K., Valo-Vuorela, M., Rantonen, P., Kosonen, K., Vähäkangas, A. & Svanberg, E. (2019): Integroitu opetus tehostaa suomen kielen oppimista. Teoksessa Stenberg ym. 2019.

4. Miten verkkokoto todella toimii? Julkaistu 7.11.2019, viitattu 8.6.2020.

5. Joshi, M. (2016): Live online meetings bringing interaction and engagement into online teaching. Teoksessa Rännäli, M. & Tanskanen, I. (toim): Spinning e-pedagogical Nets. Pedagogical development and experiments in higher education. Reports from Turku University of Applied Sciences 231 (pdf). s. 180-192.

6. Pietilä, P., Lintunen, P. (2014): Kielen oppiminen ja opettaminen. Teoksessa Pietilä, P., Lintunen, P. (toim.) (2014): Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Gaudeamus, Helsinki. 2014.

7. Vuopala E. 2013: Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset. Näkemyksinä yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus. Väitöskirjatutkimus, Oulun yliopisto (pdf). Viitattu 9.6.2020.

8. eAMK verkkototeutusten laatukriteerit. Viitattu 8.6.2020.

9. KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019: Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 9.6.2020.

10. OKM, Opetus ja kulttuuriministeriö 2019: Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31 (pdf). Viitattu 9.6.2020.

11. Stenberg H., Hirard T., Autero M. & Korpela E. (toim.) (2019): Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2020.

+1
digipedagogiikkakansainvälinen opiskelijakehittämishankkeetkielenoppiminenmaahanmuuttajasuomi toisena kielenä -opetusverkkototeutus
Kommentoi (0)
0

Kansainvälisiä osaajia ICT-alan yritysten määrittämiin osaamistarpeisiin

Emilia Deseille · 3.6.2020
Kuva: Pixabay

Keväällä 2020 aloitimme SIMHE–polku –hankkeessa pilotin, jonka osallistujavalinnat toteutimme yhteistyössä ICT-alan yritysten kanssa niin, että yritysten toteamat osaamistarpeet määrittivät jo hakukierroksen vaatimuksia. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yritysten kohtauttamisen heidän tarpeisiinsa soveltuvien ICT-alan osaajien kanssa.

Pilotti pitää sisällään henkilökohtaisen osaamisen tunnistamisen prosessin, täydentäviä opintoja Metropoliassa räätälöidysti kunkin osallistujan osaamisen täydentämisen tarpeiden mukaisesti, harjoittelun yrityksessä ja uravalmentajan ohjauksellisen tuen prosessin aikana. Haku avautui helmikuussa, ja kriteereinä olivat hyvä englannin kielen taito ja ulkomailla suoritettu ICT-alan korkeakoulututkinto.

Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on kysyntää ICT-alan osaajille, vaikka koronavirustilanne vähentää yleisesti työvoiman kysyntää. Jobs in Finland -sivustolla (1) oli toukokuun puolivälissä 6 avointa ICT-alan työpaikkaa. TE-palveluissa (2) avoimia työpaikkoja erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtäviin ICT-alalla pääkaupunkiseudulla oli yli 40. ICT-alalla työmarkkinatilanne onkin parempi kuin monella muulla alalla (3), ja tulevaisuudessa ala tarvitsee merkittävästi lisää osaajia (4).

Yritysten työvoimatarpeet muodostavat pohjan hankkeessa kehitetylle yhteistyömallille. SIMHE-polkuun osallistuvien ICT-alan yritysten ilmoittamat osaamistarpeet jakautuivat seuraaviin kategorioihin: ohjelmistokehitys, verkkoratkaisut ja esineiden internet. Yrityksillä oli halutessaan mahdollisuus avata osaamistarpeitaan jokaisesta kategoriasta tarkemmin, esimerkiksi kertomalla etsivänsä tietyn ohjelmointikielen tai vaikkapa data-analytiikan asiantuntijaa. Toimintamme lähtökohtana on tarjota yrityksille matalan kynnyksen tilaisuus tutustua näitä taitoja omaaviin kansainvälisiin osaajiin.

Osaamisen tunnistaminen vaikuttaa urapolun suuntaan

Osaamisen tunnistaminen on vakiintunut osaksi SIMHE-Metropolian maahanmuuttajataustaisille suunnattuja ohjaus- ja neuvontapalveluita (5). Metropolian SIMHE-polun osaamisen tunnistamiseen on osallistunut yhteensä 42 kansainvälistä osaajaa. Käytännössä monikulttuurisen osaamisen tunnistamisen isoja haasteita ovat kielimuurit ja kulttuurierot (6), joiden ratkaisemiseen on Metropoliassa osaamisen tunnistamisen käytäntöjen kehittämisessä erityisesti kiinnitetty huomiota.

Henkilökohtaisessa asiantuntijakeskustelussa ulkomailla ICT-alan tutkinnon suorittanut henkilö kohdataan oman alansa asiantuntijana, jolla on mahdollisuus hyödyntää toisen asiantuntijan, Metropolian ICT-alan tutkintovastaavan, laaja-alaista tuntemusta alan työmarkkinoista ja osaamistarpeista nimenomaan Suomessa. Osallistujapalautteiden perusteella voi todeta asiantuntijakeskusteluiden selkeyttäneen osallistujiensa urapolkua ja toimineen myös itsetunnon kohottajana monesti rutkasti kärsivällisyyttä vaativassa työnhakuprosessissa. Lisäksi asiantuntijakeskusteluiden anti, henkilön osaamista kuvaava kirjallinen dokumentti, on herättänyt mielenkiintoa yhteistyöyrityksissämme.

Työtehtävän vastuualueet määrittelevät vaadittavan kielitaidon

Yhteistyöyrityksemme suorahaku- ja rekrytointipalvelu Digipool International Oy:n toimitusjohtaja Hermann Alatalolla on vuosien kokemus kansainvälisten osaajien rekrytoimisesta — sekä asiakkailleen että omaan yritykseensä. Alatalo huomauttaa työelämän olevan yhä kansainvälisempää, ja toteaa diilin etenemisestä päättävän henkilön usein sijoittuvan ulkomaiseen asiakasyritykseen. Tällöin tarvitaan vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemuksella varustettuja osaajia.

Kansainvälisten osaajien hyödyt kuitenkin tunnistetaan yrityksissä jo laajalti (7), mutta kokemustemme ja esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen tuoreen selvityksen (8) mukaan heidän mahdollisesti puutteellinen suomen kielen taitonsa pohdituttaa työnantajia. ”Kotimaan markkinoiden asiakasrajapinnassa edellytetään suomen kielen taitoa, mutta tämä vaatimus ei koske kaikkia tehtäviämme. Vastuualueet on muistettava pitää erillään. Näen jo suomen kielen opiskelun vahvana signaalina motivaatiosta, vaikka kielitaito ei vielä olisikaan vahva”, Alatalo muistuttaa.

Kansainvälisen osaajan palkanneelle yritykselle on tarjolla tukea henkilöstön suomen kielen taidon parantamiseen (9). Lisäksi SIMHE-Metropolian asiantuntijat ovat yhteistyöyrityksen tukena koko rekrytointiprosessin ajan, ohjaten tarvittaessa tilanteeseen soveltuviin lisäpalveluihin.

Tiivis yhteistyö korkeakoulujen kanssa on hyvä erottautumistekijä yritykselle

Yhteistyö korkeakoulun kanssa on oiva tilaisuus laajentaa yrityksen verkostoja sekä korkeakoulun henkilökuntaan ja sidosryhmiin, että tietenkin opiskelijoista ja hankkeiden osallistujista muodostuvaan monipuoliseen osaajapooliin. Rekrytointi- ja verkostoitumistapahtumissa yritys ei pelkästään tehosta näkyvyyttään, vaan pystyy parhaimmillaan edistämään hakijamarkkinointiaan ja erottumaan kilpailijoistaan positiivisesti.

”Sujuva kommunikaatio ja oppilaitoksen yhteyshenkilön hyvä ymmärrys liiketoiminnasta ja rekrytoinnin toimintaperiaatteista edesauttoivat yhteistyöhön ryhtymistä. Hyvä esimerkki konkreettisesta ja mutkattomasta yhteistyöstä oli pyyntömme päästä tutustumaan ICT-alan osaajien profiileihin, jotka SIMHE-polku -hankkeen yhteyshenkilö välitti meille osallistujien suostumuksella. Profiilien pohjalta pystyimme vähällä vaivalla valitsemaan kiinnostavat kandidaatit ja etenemään rekrytoinnissa haluamallamme tavalla”, Alatalo summaa yhteistyön kulkua.

Jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä

Verkostoitumisen lisäksi SIMHE-polkulaisilla on mahdollisuus oman osaamisen täydentämisen alan työnantajien tarpeiden ja omien kehittymistoiveidensa pohjalta. Yritykselle yhteistyö korkeakoulun kanssa vastaavasti tuo mahdollisuuden tavoittaa uusia, yrityksen osaamistarpeita vastaavia osaajia, tai täydennyskouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään.

Etenkin ICT-alalla tutkinto on vain lähtöpiste, jonka jälkeen jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä. Esimerkiksi World Economic Forumin raportin mukaan maailmanlaajuisesti jopa yli puolen ICT-alan osaajista tulee vahvasti päivittää osaamistaan seuraavan kahden vuoden aikana pysyäkseen työmarkkinoiden tahdissa (10).

Metropolian asiantuntijat yhdistävät jatkossakin työmarkkinoiden alati muuttuvat työvoimatarpeet ja työvoiman osaamisen kehittämisen, suunnitellen työllistyvyyttä edistävät askeleet yhteistyössä yritysten kanssa.

Onko yrityksesi kiinnostunut kansainvälisistä osaajista? Otathan yhteyttä, niin keskustellaan tarkemmin osaamistarpeistanne!

Outi Lemettinen, projektipäällikkö
Emilia Deseille, uravalmentaja, erityisvastuualueena yritysyhteistyö

SIMHE polku –hankkeen tulokset ja kokemukset esitellään tarkemmin hankkeen Get-Together –tilaisuudessa lokakuussa 2020. 

Hyödyllisiä linkkejä yrityksesi kansainvälistymiseen:

  • Business Finlandin Talent Explorer –rahoitus kansainvälisten osaajien potentiaalista kiinnostuneille yrityksille 
  • TE-palvelujen tarjoama tuki kansainvälisen osaajan palkkaavalle työnantajalle henkilöstön suomen kielen taitojen kehittämiseen 
  • Helsingin seudun kauppakamarin Talent Boost -mittari ja muut kansainvälistymisen palvelut yrityksille 

Lähteet:

1) Business Finland: Jobs in Finland -työnhakuportaali. Viitattu 19.5.2020 

2) TE-palvelut: Avoimet työpaikat. Viitattu 19.5.2020. 

3) MeetFrank-blogi: Work in Finland: Finnish job market report May 6/2020. Viitattu 19.5.2020. 

4) Teknologiateollisuus: Selvitys osaamis- ja osaajatarpeista. Viitattu 19.5.2020. 

5) Stenberg H., Autero M., Ala-Nikkola E. (Eds.) 2018: Osaamisella ei ole rajoja: Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.6.2020. 

6) OKM, Opetus– ja kulttuuriministeriö 2017: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta-julkaisu (pdf). Viitattu 19.5.2020. 

7) Helsingin seudun kauppakamari: Menestyvä monikulttuurinen yritys. Viitattu 19.5.2020. 

8) Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kotona Suomessa –hanke. Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta: Tutkimusraportti (pdf). Viitattu 2.6.2020. 

9) TE-palvelut: Henkilöstön kansainvälistymisen tukimuodot. Viitattu 19.5.2020. 

10) World Economic Forum: The digital skills gap is widening fast. Here’s how to bridge it. Viitattu 19.5.2020. 

0
asiakaslähtöisyysjatkuva oppiminenSIMHEtyöelämäurayritysyhteistyö
Kommentoi (0)

Tietoa blogista

Monta muuttujaa -blogi tuo esiin Ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.

Monta muuttujaa -blogin toimituskunta

  • Heidi Stenberg, projektijohtaja, p. +358 40 535 3388
  • Marianne Autero
  • Riikka Wallin, julkaisukoordinaattori, p. +358 40 869 1849

Sähköpostiosoitteet:

Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.



Monta muuttujaa -blogin bloggaajan ohje

Bloggaajat

Avatar

Heidi Stenberg

has a vast experience in various fields as she has worked in promoting health, in sales and marketing, in conceptualizing services and in the field of education in expert and supervisory positions. Heidi has a Master’s Degree in Education and is also a Public Health Nurse. Learning, developing competencies, leadership and promoting health are in the center of her expertise and competence. Heidi devotes her free time for spending time with her family and friends and she is also active in many areas of sports. Heidi’s motto is: “If you start something today, you’ll notice it was worth the effort in a year’s time”.


Eevamaija Iso-Heiniemi

Eevamaija Iso-Heiniemi

työskentelee S2-asiantuntijana SIMHE-jatkokehityshankkeessa Metropoliassa. Hankkeessa on rakennettu kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen ja suomen kielen opetuksen mallia, joka tarjoaa opiskelijoille aiempaa laajemmat mahdollisuudet opiskella suomea opintojen aikana vapaasti valittavina kieliopintoina sekä tukea kielenoppimiseen myös opintojen ulkopuolella ja työharjoittelussa. Taustaltaan Eevamaija on suomi toisena kielenä -opettaja ja hänellä on pitkä kokemus muun muassa aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksista. Eevamaija on kiinnostunut kielen oppimisesta yksilöllisenä ja yhteisöllisenä prosessina sekä koulutusten kehittämisestä.


Emilia Deseille

Emilia Deseille

is passionate about career development of international talents in Finland. Having studied and worked abroad on several occasions, she has experience in starting a career abroad, and feels at home in a multilingual and intercultural environment. Before joining the SIMHE Metropolia team as a career coach and employer relations specialist, Emilia was working in the field of labor market integration in Austria. She has a Master of Social Sciences degree in Development and International Cooperation, and studies in Intercultural Communication and Adult Education. In her spare time, Emilia enjoys dancing and doing other sports with friends, and the language geek in her enjoys learning new languages.


Ari Koistinen

Ari Koistinen

teaches mathematics, computer programming, application software, and modelling and simulation in Metropolia UAS. In recent years, his work has been related mainly to international degree programmes. Ari has also a long experience in hydrological modelling and development of software used in water forecasting. In free time he reads books, travels and does a variety of sports such as gym, climbing, ashtanga yoga and mountain biking.


Marika Antikainen

Marika Antikainen

works as a project manager in Metropolia’s SIMHE services. In her projects she develops measures to support international degree students’ employability in Finland. Internationalisation and societal responsibility inspire Marika in her work and life. She has a Master of Arts degree in intercultural communication and a professional teacher’s qualifications. She has also worked several years in international relations in Metropolia and has taught intercultural competence. Travelling and salsa bring an international flavour also to her freetime, balanced with hiking in Finnish forests and other sports.


Oksan Niemi

Oksan Niemi

has experience both in field of education and in agile projects in IT environment. Oksan holds a Master of Social Sciences degree in International Relations. Before joining SIMHE Metropolia as a project manager for two different projects, which concentrate on the employment of higher educated immigrants, she has guided international degree and exchange students and worked with the international partner higher educational institutions. Having graduated from an international degree programme herself and worked in international environment in different business areas, Oksan enjoys working in a global environment surrounded by people with various backgrounds. Oksan devotes her free time to her multilingual family, friends and travelling with them.


Outi Lemettinen

Outi Lemettinen

työskentelee Metropolian SIMHE-palveluissa projektisuunnittelijana. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso ja aikuinen lapsi. Vapaa-aikanaan Outi matkustaa, lenkkeilee ja opiskelee espanjan kieltä.


vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta

    17.12.2020
  • SIMHE polulta eväitä työllistymiseen

    15.12.2020
  • Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa

    11.6.2020

Arkisto

  • ▼2020 (8)
    • ►joulukuu(2)
      • Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta
      • SIMHE polulta eväitä työllistymiseen
    • ▼kesäkuu(2)
      • Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa
      • Kansainvälisiä osaajia ICT-alan yritysten määrittämiin osaamistarpeisiin
    • ►toukokuu(1)
      • Lupauksista palvelutekoihin: valmistuuko meiltä tyytyväisiä kansainvälisiä opiskelijoita?
    • ►huhtikuu(1)
      • Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta edellyttää viestintää ja osallistamista
    • ►maaliskuu(1)
      • Asenteet ja palveluiden viidakko maahanmuuttajien työllistymisen haasteena
    • ►tammikuu(1)
      • Valmentavasta koulutuksesta vauhtia maahanmuuttajan korkeakoulupolulle  
  • ►2019 (9)
    • ►joulukuu(2)
      • Kansainvälisiä Suomessa koulutettuja osaajia yrityksiin!
      • Matkalla tulevaisuuden asiantuntijaksi
    • ►marraskuu(2)
      • Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotouttamisen ekosysteemiä rakentamassa 
      • Työllistyykö maahanmuuttaja? 
    • ►kesäkuu(2)
      • Olemmeko valmiita kulttuurisesti monimuotoiseen sosiaali- ja terveysalaan?
      • Työelämä ja korkeakoulutetut osaajat eivät kohtaa – 3AMK:n nopeat toimet apuna
    • ►toukokuu(2)
      • Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentava koulutus sujuu hienosti myös verkossa 
      • Suositukset hakumenettelystä maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin valmistuivat
    • ►maaliskuu(1)
      • Kotouttamisen ekosysteemiä rakennetaan yhteistyöllä pääkaupunkiseudulla 
  • ►2018 (7)
    • ►marraskuu(2)
      • Suomeen kotouttamisen palapeliä kootaan verkostoissa
      • Tuore julkaisu avaa maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa Suomessa
    • ►kesäkuu(2)
      • Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma tukee maahanmuuttajien etenemistä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon
      • Suuntaviivoja kansainvälisyyteen ohjausalan ammattilaisille
    • ►huhtikuu(1)
      • Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan
    • ►maaliskuu(1)
      • Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä
    • ►tammikuu(1)
      • Tervetuloa Suomeen töihin
  • ►2017 (5)
    • ►joulukuu(1)
      • Hyvän mielen joululahja tai uudenvuodenlupaus
    • ►elokuu(1)
      • Onnellisuuden tavoittelustako on kyse?
    • ►kesäkuu(1)
      • Yli Esteiden
    • ►huhtikuu(1)
      • Mitä kansainvälisyys merkitsee?
    • ►tammikuu(1)
      • Matematiikka ja monta muuttujaa
  • ►2016 (4)
    • ►joulukuu(1)
      • Hyvällä matkalla, ei kuitenkaan perillä
    • ►marraskuu(1)
      • Sosiaalipsykologian teoria elää SIMHE-palveluissa
    • ►kesäkuu(1)
      • Että olisi joku, joka kuuntelee minua...
    • ►toukokuu(1)
      • Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista tunnistamassa

SIMHE ja Maahanmuuttajan palvelut Metropolia.fi-sivustolla

Metropolia on käynnistänyt opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland SIMHE- hankkeen turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi - ja ohjaamiseksi.

Lue lisää SIMHE-hankkeesta

Tutustu maahamuuttajien palveluihin

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Monta muuttujaa
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.