Mitä tapahtuu oppimiselle, kun se viedään luokkahuoneen sijasta verkkoon ja kun opiskelijat ovat maahanmuuttajia? Mahdollistaako verkko-opetus riittävän vuorovaikutuksen ja tuen? Entä riittävätkö opiskelijoiden digitaidot ja kielitaito?  

Yhteisöllisillä toimintatavoilla päästään tehokkaaseen ja aktiiviseen oppimiseen myös verkossa (1). Tärkeään rooliin nousevat opiskelijoiden ryhmäytyminen, ohjauksen mahdollistavat verkkotapaamiset sekä aktivoivat oppimistehtävät. Nämä ydinasiat on huomioitu korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen verkkototeutuksessa, joka toteutetaan osana Valmentavasta valmiiksi -hanketta (OKM, 2017–2019) (2). Ensimmäisen, orientoivan opintojakson jälkeen koulutuksessa on nyt edetty ammatillisen suomen kielen opintoihin. 

Kaikki lähtee ryhmäytymisestä 

Oppimisprosessin onnistumisen kannalta olennaista on oikea-aikainen tuki, joka muuntuu tarpeen mukaan prosessin edetessä (3). Verkko-opintojen alussa tuki liittyy paitsi verkkotyökalujen tekniseen perehdytykseen myös tutustumiseen ja motivointiin. (4) 

Valmentava koulutus käynnistyi orientaatiopäivällä, jonka aikana opiskelijat pääsivät tutustumaan erilaisiin verkkotyökaluihin sekä tapaamaan kasvokkain sekä opettajia että toisiaan. Luontevasti lähitapaamisessa alkanut ryhmäytyminen jatkui seuraavien viikkojen ajan lähes päivittäisissä verkkotapaamisissa. Verkossa opiskelijat tapasivat toisiaan paitsi opettajan johdolla koko ryhmän kesken myös keskenään omassa pienryhmässään.  

Etenkin pienryhmätapaamiset tukivat ryhmäytymistä, ja pienryhmistä muodostui jo ensimmäisten viikkojen aikana tiiviitä opiskelijatiimejä. Ryhmäytyminen oli nähtävissä myös opintojen ulkopuolella opiskelijoiden välisenä omaehtoisena vuorovaikutuksena sosiaalisessa mediassa.  

Verkkotapaamiset sitouttavat opiskeluun ja mahdollistavat tuen saamisen 

Orientoivan opintojakson jälkeen opiskelua on tuettu opettajan ohjaamissa pienryhmien verkkotapaamisissa. Lähes päivittäisen ohjauksen ansiosta opiskelijoille on selvää, mitä milloinkin on tarkoitus tehdä ja miten. Opettajan ja pienryhmän yhteisissä tapaamisissa opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua, kysyä ja päästä siten oikeiden asioiden äärelle ja oppimisprosessissaan eteenpäin. Lisäksi opiskelijat saavat verkkotapaamisissa välitöntä palautetta omasta osaamisestaan. 

Oppimisessa on vähitellen edetty alun sosiaalistumisesta keskusteluun perustuvaan tiedonvaihtoon sekä yhteisölliseen tiedon rakentamiseen (4, 5). Asioiden pohtiminen yhdessä ja opettajalta saatu palaute helpottavat erityisesti ammattikielen käsitteiden sisäistämistä ja kulloiseenkin aiheeseen liittyvän kielen omaksumista (6). Lisäksi verkkotapaamiset vahvistavat merkittävästi opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun ja oman pienryhmänsä työskentelyyn, mikä puolestaan edistää myös oppimistavoitteiden toteutumista (7).  

Yhteisöllisissä oppimistehtävissä opitaan muilta ja muiden kanssa 

Verkkotapaamisten lisäksi opiskelijoita aktivoidaan ja osallistetaan myös erilaisilla oppimistehtävillä, joissa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa. Monet tehtävistä tukevat yhteisöllisyyttä, sillä ne perustuvat ’tekemällä oppimiseen’ yhdessä muiden kanssa. Yhteisöllisen tehtävän suorittaminen vaatii enemmän kuin vastauksia valmiisiin kysymyksiin, ja opiskelijoiden tehtävänä on usein tuottaa yhteinen lopputuotos (8).  

Opiskelijat työstävät oppimistehtäviä verkko-oppimisalustalla, keskinäisissä verkkotapaamisissaan sekä esimerkiksi haastattelemalla asiantuntijoita tai vierailemalla erilaisissa kohteissa. Usein myös tehtäviin liittyvä palaute annetaan yhteisöllisesti, jolloin opiskelijat oppivat myös toistensa virheistä ja vahvuuksista. 

Verkossa opiskelija näkyy ja kuuluu lähiopetustakin enemmän 

Valmentavan koulutuksen verkkototeutus on vasta alkutaipaleellaan, mutta jo nyt voidaan todeta, että opiskelijat toimivat taitavasti niin verkkotapaamisissa kuin oppimisalustallakin. Heillä on tarvittavat digitaaliset taidot, ja osallistuminen on odotettuakin aktiivisempaa. 

Verkkotapaamisissa opiskelijat hyödyntävät oma-aloitteisesti chat-toimintoa ja esittävät aktiivisesti kysymyksiä ja omia näkemyksiään myös ääneen. Moni opettaja onkin saanut huomata, että verkkotyövälineet mahdollistavat opiskelijoiden aktiivisuuden ja osallistumisen kenties jopa lähiopetustakin paremmin. Lähiopetuksessa kaikille ei aina tarjoudu tilaisuutta tasapuoliseen osallistumiseen, mutta verkko-opiskelu ajaa opiskelijan osallistumaan ja saamaan aikaan tuloksia (9). 

Kenelle verkko-opiskelu sitten sopii? Kun pedagogisessa suunnittelussa huomioidaan opiskelijoiden tarpeet esim. kielitaidon, digitaitojen ja opettajalta saadun tuen osalta, voidaan verkko-opetus rakentaa tarkoituksenmukaisesti erilaisille kohderyhmille. Ainakin valmentavan koulutuksen kohdalla yhteisöllisyys on todistetusti yksi avain onnistuneeseen verkko-opetukseen ja -oppimiseen. 

Kirjoittaja: 

Tiina Hirard (FM) toimii Turun ammattikorkeakoulussa kieltenopettajana sekä Koulutuksen kehittämisen yksikössä, jossa hänen tehtävänään on maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehittäminen. 

Lähteet: 

1. Hirard, Tiina & Stenberg, Heidi. 2018. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. AMK-lehti 3/2018. Saatavissa osoitteessa https://uasjournal.fi/3-2018/korkeakouluvalmiuksia-maahanmuuttajille-verkossa/
2. Valmentavasta valmiiksi -hankkeen verkkosivut. Saatavissa osoitteessa https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/
3. Hakamäki, Leena. 2005. Scaffolded assistance provided by an EFL teacher during whole-class interaction. Jyväskylä Studies in Humanities 32. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13427?show=full 
4. Salmon, Gilly. 2011. E-Moderating: The Key to Online Teaching and Learning. Routledge. 
5. Harasim, Linda. 2012. Online collaborative learning theory. Routledge.
6. Eskola-Kronqvist, Anita & Hirard, Tiina. Valmentava koulutus vie maahan muuttanutta elämässä eteenpäin. HAMK Unlimited. Saatavissa osoitteessa https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/valmentava-koulutus-vie-maahan-muuttanutta-elamassa-eteenpain/#.WIcAM-Tr2Uk 
7. Joshi, Marjo. 2016. Live online meetings bringing ineraction and engagement into online teaching. – Rännäli, M. & Tanskanen, I. Spinning e-pedagogical Nets. Pedagogical development and experiments in higher education. Reports from Turku University of Applied Sciences 231. Saatavissa osoitteessa http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166371.pdf 
8. Conrad, Rita-Marie & Donaldson, J. Ana. Engaging the Online Learner, Activities and Resources for Creative Instruction. Jossey-Bass. 
9. Anttila, Eija-Hilkka, Juvonen, Pasi & Parikka, Hanna-Kaisa. 2011. Verkko-opetuksen hyvät käytänteet. Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 14. Saatavissa osoitteessa http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25729/verkko-opetuksen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

 

 

Maahanmuuttajille korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen järjestämiseen on peräänkuulutettu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Karvin toimesta tarkempaa ohjeistusta (1.,  2.). Vuosi sitten Outi Lemettinen kirjoittikin blogissaan maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen valintaprosessin kehittämisen askelmerkeistä. Nyt on aika katsoa, millaiset askeleet merkkien pohjalta on otettu. Suositukset valmentavan koulutuksen hakumenettelystä ovat valmistuneet.

Mistä prosessi aloitettiin?

Työ aloitettiin selvittämällä valintamenettelyn keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä. Näitä selvitettiin kysyen yhdeksän Valmentavasta valmiiksi -kehittämishankkeen kumppanikorkeakoulun* aiempia opiskelijahaun ja -valinnan käytänteitä, toimijoita sekä tunnistettuja kehittämiskohteita. Kyselyn tulokset olivat samansuuntaiset kuin Karvin maahanmuuttajille järjestämän korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen 2010–2017 selvityshankkeen tulokset (3. ).

Valintamenettelyn keskeisiksi kehittämistoimenpiteiksi nousivat

• hakukelpoisuuskriteereiden selkeyttäminen
• koulutuksen tunnettuisuuden lisääminen
• muutostarve opettajavetoisuudesta hakijapalveluiden vahvempaan roolii
• valintakokeen yhdenmukaistaminen

Suositukset korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen hakukelpoisuuskriteereiksi

Alkuselvityksen pohjalta kehittämistyö eteni tahdikkaasti. Hakukelpoisuuskriteerit päädyttiin määrittelemään vastaavalla tavalla kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (4.), jotta valmentavan koulutuksen suorittaminen olisi opiskelijaksi valitulle tarkoituksenmukaista, ja opiskelijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus pyrkiä tutkintoon johtavaan koulutukseen valmentavan koulutuksen suoritettuaan. 

Hakija on hakukelpoinen, jos hänellä on 

• suomalaisen kansallisen lukion oppimäärä (lukion päättötodistus), 
• suomalainen ylioppilastutkinto, tai siihen rinnastettavissa oleva kansainvälinen ylioppilastutkinto, 
• suomalainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, tai erikoisammattitutkinto, 
• ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai 
• ulkomainen korkeakoulututkinto  

Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hänen tulee toimittaa pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella) koulutodistustensa sijaan. Viranomaispäätös on toimitettava kaikkien hakukohteiden hakijapalveluihin.

Opinnoissa edellytetään suomen kielen vähimmäistaitotasoa B1, miksi näin?

Suurin etenemisen este valmentavasta koulutuksesta korkeakouluopintoihin on Karvin selvityksen mukaan ollut kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi valintakokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. B2- tai jopa C1-taitotasollakin voi olla vaikea selviytyä pääsykokeesta, jossa on myös suomea äidinkielenään puhuvia.

Valmentavan koulutuksen kielitaitotasovaatimuksessa on huomioitu se, että usein valmentavaa koulutusta on edeltänyt kotoutumiskoulutus, jonka tavoitteena on suomen kielen yleiskielen hallinta eli taitotaso B1.1 (5.). Opetus-ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikorkeakoulujen valmentavassa koulutuksessa tuleekin varmistaa kielitaidon kehittyminen ainakin tasolle B2.2, jotta opiskelija pystyy valmentavan koulutuksen jälkeen opiskelemaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (6.).  

Koulutuksen haku toteutetaan verkossa

Valmentavan koulutuksen tunnettuuden ja löydettävyyden lisäämiseksi haku suositellaan toteutettavaksi kansallisessa Opintopolku-palvelussa. 2018–2019 vuoden vaihteessa pilotoitiin valmentavan verkkokoulutuksen (7.) hakua. Tuloksena todettiin, että haun toteuttaminen Opintopolussa (8.) mahdollisti hakemusten käsittelyn sujuvasti yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa.

Haku- ja opiskelijavalintaprosessi suunniteltiin Metropolia Ammattikorkeakoulun hakijapalveluiden johdolla tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Yhdeksästä kumppanikorkeakoulusta valittiin neljä ammattikorkeakoulua toteuttamaan opiskelijavalintaa eri alan valmentavissa koulutuksissa: Karelia-ammattikorkeakoulu (tekniikan ala), Metropolia Ammattikorkeakoulu (sosiaali- ja terveysala), Oulun ammattikorkeakoulu (liiketalouden ala) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (monialainen). Hakulomaketta testattiin ennen haun toteuttamista Metropoliassa syksyn 2018 valmentavassa koulutuksessa opiskelevilla. Lopullinen hakulomake toteutettiin heiltä saadun palautteen pohjalta

Hakijapalveluista saadun palautteen perusteella haku- ja opiskelijavalintaprosessi etenivät sujuvasti. Haun toteuttaminen useamman ammattikorkeakoulun yhteistyönä korosti erityisesti yhteisten käytänteiden ja työnjaon merkitystä.

Hakukelpoisuuden osoittaminen ja tarkistus toteutettiin vastaavasti kuin korkeakoulujen yhteishaussa (9.) sillä poikkeuksella, että ulkomainen korkeakoulututkinto katsottiin myös osoitukseksi korkeakoulukelpoisuudesta. Lisäksi todistukset tarkistettiin vain opiskelijaksi valituilta, mikä kevensi hakukelpoisuuden arviointiin ja tarkistukseen liittyvää prosessia.

Tarkennettujen hakukelpoisuuskriteerien ansiosta yhä useammalla korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen suorittaneella opiskelijalla on riittävät valmiudet ja mahdollisuudet jatkaa opiskelua tutkinto-opiskelijana. Yhteisillä toimintaperiaatteilla voidaan jo haku- ja valintaprosessin aikana lisätä koulutukseen hakeutuvien maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta.

*Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu

Lähteet

1. Lepola, L. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf
2. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 5:2017. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79439
3. Lemettinen, O. 2018. Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. Metropolian blogit. Monta muuttujaa. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/
4. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. [viitattu 8.5.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932.
5. ELY-keskus. 9.4.2018. Selvitys kotoutumiskoulutuksen malleista Turussa ja pääkaupunkiseudulla-Huhtikuu 2018. [verkkoaineisto]. [viitattu 8.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/20388605/Kotoselvitys_09_04_18.pdf/341dcdd8-f5e8-4eac-b667-a9043bf4a012
6. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 1:2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset I. [verkkoaineisto]. [viitattu 15.5. 2019]. Saatavissa osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/64983
7. https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/verkkototeutus/
8. https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/ 
9. https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/miten-opiskelijat-valitaan/ammattikorkeakoulujen-valintaperustesuositukset-2019/