Hyppää pääsisaltöön
Monta muuttujaa

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Monta muuttujaa
Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus
0

Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta

Eeva Lintala · 17.12.2020

Suomen kieli on keskeisin haaste kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisessä Suomeen (1, 2, 3). SIMHE-jatkokehitys-hankkeessa (4) S2-asiantuntijana toiminut Eveliina Korpela lähti ratkomaan haastetta pohtimalla, miten opiskelijan kielenoppimista voidaan tukea harjoittelun aikana. Kehitettyyn malliin kuuluu toimenpiteitä sekä harjoittelun alkaessa, sen kuluessa, että sen päätteeksi. Korpela on valmistellut laajasti materiaaleja harjoittelijan oppimisen ja pohdiskelun tueksi. Vaikka työyhteisöllä ja harjoittelun ohjaajalla on iso rooli, harjoittelija on itse aktiivinen oppija ja reflektoija. (5) Tämä blogikirjoitus kuvaa harjoitteluohjaajana mallia testatessa syntyneitä kokemuksiani ja havaintojani.

Mallin testausta asiantuntijaympäristössä

Pääsin toimimaan harjoitteluohjaajana, kun Ahmet Binaku suoritti European Business Administration -opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Metropolian maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE) tiimisssä syksyllä 2020. Harjoittelunsa aikana Ahmet pääsi työtehtäviensä ohella reflektoimaan suomen kielen oppimistaan kielituetun harjoittelun mallin testaamisen kautta. Korpelan mallia on kehitetty ja hyödynnetty aiemmin sosiaalialalla. Syksyn pilotin aikana tavoite oli kokeilla ja arvioida mallin soveltuvuutta asiantuntijatyössä ja perinteisemmässä toimistoympäristössä.

Asiantuntijatyössä vuorovaikutustilanteet ovat paikoin erilaisia verrattuna sosiaalialaan, missä tyypillisemmät asiakaskohtaamiset, ja viestintä esimerkiksi lasten, vanhempien ja potilaiden kanssa asettavat kielen käytölle tietynlaisia raameja. Asiantuntijaympäristössä taas korostuvat esim. muodollisen ja epämuodollisen kielen erottaminen, sidosryhmäviestintä, viestiminen sähköpostitse ja etenkin tänä syksynä etäpalaverit. Jokaisella työpaikalla ja alalla on tietenkin oma sanastonsa, jonka kenen tahansa uuden tulokkaan tulee omaksua.

Vaikka vuorovaikutustilanteet ja tyypillinen sanasto vaihtelevat aloittain ja työpaikoittain, mallin tarjoamat työkalut osoittautuivat soveltuvaksi myös asiantuntijaympäristöön. Mallille keskeistä kielitietoista ohjausta ja oppijan itsereflektoinnin ideaa voi näppärästi hyödyntää alalla kuin alalla — ne eivät ole vain sosiaalialaan sidottuja työkaluja. Oleellista on, että harjoittelija on motivoitunut ja ottaa kielen kehittämisen tavoitteet omakseen.

Kielitietoista ohjausta ja huomioita vuorovaikutuksesta

Mallin mukaan harjoitteluun sisältyi kaksi yksinomaan kielituettuun harjoitteluun keskittyvää tapaamista ohjaajan ja harjoittelijan kesken (5). Ensimmäinen tapaaminen oli harjoittelun alussa, jolloin pohdimme harjoittelijan kielitaidollisia vahvuuksia sekä kehittämisen ja tuen tarpeita. Lisäksi kävimme läpi harjoittelun aikana mahdollisesti esiintyviä vuorovaikutustilanteita ja tyypillisesti tarvittavaa sanastoa. Kielituetun harjoittelun keskeisenä työkaluna toimii työkirja, johon säännöllisesti kirjataan ylös päivittäisiä vuorovaikutustilanteita ja harjoittelijan kokemuksia niistä (esim. mitä tapahtui, miten onnistuin, miltä tilanteessa tuntui). Myös työyhteisön rooli on tietenkin merkittävä, ja tiimissä sovittiinkin heti harjoittelun alussa kielenkäytön säännöistä ja harjoittelijan tukemisesta kielen oppimisessa.

Toinen tapaaminen oli harjoittelun loppupuolella, jolloin reflektoitiin yhdessä harjoittelua nimenomaan kielen käyttämisen ja oppimisen näkökulmasta. Harjoittelija sai nostaa esille harjoittelun aikana kirjaamiaan toistuneita tilanteita. Olennaista on pyrkiä erottamaan, oliko kielitaidolla tai sen puutteella rooli tilanteessa, vai oliko taustalla kenties muita vaikuttavia tekijöitä, kuten kiire, tilanteessa olleiden persoonat tai eroavat toimintatavat.

Näiden kahden tapaamisen välissä aiheeseen palattiin muiden tapaamisten yhteydessä, tiedustellen harjoittelijan tuntemuksia ja edistymistä. Kielitietoisen ohjauksen voi yhdistää hyvin muihin ohjaustapaamisiin ja päivittäiseen vuorovaikutukseen ohjaajan ja harjoittelijan välillä, eikä se kokemukseni mukaan vaadi ohjaajalta merkittävästi enempää työpanosta tai työaikaa, kuin tavallinen ohjaus. Kyseessä on ennemminkin muutos ajattelussa ja ohjauksen lähestymistavassa: Kieli on koko ajan läsnä ja sen merkitys pidetään mielessä harjoittelun läpi.

Seuraavassa on listattuna joitain esimerkkejä, miten kieli voidaan huomioida eri tilanteissa:

  • Työtehtäviä annettaessa voidaan pyytää harjoittelijaa toistamaan kerrotut ohjeet, ja näin varmistaa, että hän on ymmärtänyt ne.
  • Kun esim. tiimin yhteisessä palaverissa käsitellään kielellisesti haastavampaa aihetta, voidaan jälkeenpäin jutella, kysyä tuntemuksia, ja vaikka huomioida, että aihe on vaikea natiivipuhujallekin, jos aihepiiri ei ole tuttu.
  • Käytettäessä esim. suomalaista sanontaa tai slangia, voidaan pysähtyä varmistamaan, että harjoittelija ymmärtää, ja vaikka avata sanonnan taustoja.
  • Tiimi voi tukea harjoittelijaa pysyttelemällä suomen kielessä, vaikka joissain tilanteissa tuntuisi helpommalta vaihtaa englannin kieleen.
  • Väärinymmärryksen sattuessa ei automaattisesti oleteta sen johtuneen kielestä, vaan keskustellaan tapahtuneesta syvällisemmin.

Kielituettu harjoittelu on yhteinen oppimiskokemus

Syksyllä 2020 lisämaustetta sekä harjoitteluun että mallin testaamiseen toivat tietenkin korona ja etätyöskentely. Kasvokkain tapahtuva viestintä, monipuolinen vuorovaikutus eri tilanteissa ja esimerkiksi epämuodollisempi kahvipöytäkeskustelu jäivät nyt vähäisiksi. Tiedostimme myös harjoittelijan kanssa, että hän sai hieman erilaisen harjoittelukokemuksen — ehkä vähemmän monipuolisen ja syvällisen kuin normaaleina aikoina, mutta toki myös etätyöskentelyllä ja etänä käydyllä viestinnällä on tarjota omat, tärkeät oppinsa.

Kielitietoisuus ja harjoittelijan itsereflektoinnin tukeminen vaativat oppimista myös ohjaajalta etenkin, jos hänellä ei ole taustaa esimerkiksi kielenopettamisen kanssa. Prosessia voikin lähestyä ohjaajan ja harjoittelijan yhteisenä oppimiskokemuksena – he molemmat voivat tehdä havaintoja kielen merkityksestä ja siihen liittyvistä asenteista työympäristössä ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa.

Osana harjoitteluaan Ahmet kirjoitti kaltaisilleen kansainvälisille opiskelijoille suunnatun blogitekstin, jossa hän avaa matkaansa S2-oppijana ja antaa vinkkejä muille samassa tilanteessa oleville. Hän kertoo myös, että hänen varmuutensa käyttää suomen kieltä kasvoi harjoittelun aikana (6).

Kirjoittaja

Eeva Lintala työskentelee SIMHE-Metropoliassa projektisuunnittelijana. Hänen työtehtäviinsä ovat vuoden 2020 aikana kuuluneet mm. SIMHEn eri hankkeiden tukeminen, artikkelikokoelman toimitus ja korkeakouluharjoittelijan ohjaaminen.

Lähteet

  1. KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 11.12.2020.
  2. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Viitattu 14.12.2020
  3. Suomalainen, A., Sarasjärvi, K., Lahtinen, J., Penttilä, J. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Viitattu 14.12.
  4. SIMHE-jatkokehitys 2019–2021. Uraohjauksen ja suomen kielen oppimisen mallin kehittämiseen keskittyvä hanke. OKM, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2020.
  5. Korpela, E. 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Hiiltä ja Timanttia –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu. 11.12.2020.
  6. Binaku, A. 2020. Courage to Use Finnish – Growing into a Professional. Various Variables –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu 11.12.2020.
harjoittelukansainvälinen opiskelijakielenoppiminenkorkeasti koulutetut maahanmuuttajatohjausSIMHE

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Vertaismentoroinnin pilotilla tuetaan kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita
      Vertaismentoroinnin pilotilla tuetaan kansainvälisiä…
      2.6.2021
    • SIMHE polulta eväitä työllistymiseen
      SIMHE polulta eväitä työllistymiseen
      15.12.2020
    • Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa
      Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa
      11.6.2020

    vierailija

    Tietoa blogista

    Monta muuttujaa -blogi tuo esiin ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.


    SIMHE-Metropolian henkilöstö julkaisee näistä teemoista asiakkaille suunnattuja kirjoituksia englanniksi Various Variables -blogissa

    Vuodesta 2022 alkaen suomenkieliset blogikirjoitukset julkaistaan Metropolian muissa blogeissa. Julkaisumme löytyvät Metropolia-fi-sivustolta.


    SIMHE Metropolia staff members publish writings about these topics mainly targeted to our clients in Various Variable -blog:
    As of 2022 blog texts in Finnish are published in other Metropolia blogs. You can find our publications from Metropolia.fi.

    Monta muuttujaa -blogin toimituskunta

    • Outi Lemettinen (päätoimittaja), projektipäällikkö
      Katso Outi Lemettisen profiili People Finder -palvelussa
    • Riikka Wallin, asiantuntija
      Katso Riikka Wallinin profiili People Finder -palvelussa
    • Anu Luoma, asiantuntija
      Katso Anu Luoman profiili People Finder -palvelussa

    Sähköpostiosoitteet:

    Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.



    Uusimmat postaukset

    • Monta muuttujaa -blogi kiittää lukijoita ja kirjoittajia vuosien varrelta

      14.12.2022
    • Pätevöitymiskoulutuksella boostia sairaanhoitajapulaan

      29.11.2021
    • Nousuhuumaa, mutta ei kaikille – ratkaisuja rakennetaan yhteistyössä

      19.10.2021
    • Vertaismentoroinnin pilotilla tuetaan kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita

      2.6.2021
    • Vieraskieliset korkeakoulutuksessa — termejä, tavoitteita ja toimenpiteitä

      8.4.2021

    Arkisto

    • ► 2022
      • joulukuu
    • ► 2021
      • marraskuu
      • lokakuu
      • kesäkuu
      • huhtikuu
    • ► 2020
      • joulukuu
      • kesäkuu
      • toukokuu
      • huhtikuu
      • maaliskuu
      • tammikuu
    • ► 2019
      • joulukuu
      • marraskuu
      • kesäkuu
      • toukokuu
      • maaliskuu
    • ► 2018
      • marraskuu
      • kesäkuu
      • huhtikuu
      • maaliskuu
      • tammikuu
    • ► 2017
      • joulukuu
      • elokuu
      • kesäkuu
      • huhtikuu
      • tammikuu
    • ► 2016
      • joulukuu
      • marraskuu
      • kesäkuu
      • toukokuu

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu ekosysteemi elinikäinen oppiminen hakukelpoisuus hanke harjoittelu integraatio integroituminen jatkuva oppiminen kansainvälinen opiskelija kansainvälinen osaaja kansainvälisyys kehittäminen kehittämishankkeet kielenoppiminen kielitaito korkeakoulutettu korkeakoulutus korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kotouttaminen kotoutuminen lukuvuosimaksu maahanmuuton vastuukorkeakoulu maahanmuuttaja maahanmuutto mentorointi ohjaus opetussuunnitelma opiskeluvalmiudet osaaminen osaamisen tunnistaminen palvelu SIMHE SIMHE-palvelu sosiaali-ja terveysala talent boost tutkimus työelämä työllistyminen työvoimapula valmentava koulutus verkkototeutus verkosto verkostoituminen yhteistyö

    SIMHE ja Maahanmuuttajan palvelut Metropolia.fi-sivustolla

    Metropolia käynnisti vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (SIMHE) -toiminnan. Toiminnan tavoitteena on edistää korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista ja soveltuville koulutus- ja urapoluille ohjaamista.

    Lue lisää SIMHE-toiminnasta

    Tutustu maahanmuuttaneiden palveluihin

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste