Kotoutuminen ja kotouttaminen ovat monimutkaisia ilmiöitä, joihin tarvitaan poikkihallinnollista viranomaistyötä ja valtava määrä monialaista tietoa. On selvää, että yksi ministeriön ala, viranomaistaho tai organisaatio ei pysty yksin ratkaisemaan tunnistettuja haasteita.  Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaista verkostoyhteistyötä ja kaksisuuntaista kotoutumista, jossa aktiivisina toimijoina ovat mukana myös maahanmuuttajat (1).

Hanketyö on erinomainen tapa koota monialaista verkostoa yhteen ja kehittää konkreettisia ratkaisuja haastaviin ja monimutkaisiinkin ilmiöihin. Toisinaan hanketyön haasteena on kuitenkin hankkeiden irrallisuus: erillisissä hankkeissa tuotettu tieto ja konkreettiset mallit eivät kohtaa toisiaan. Jokin aika sitten A-Studiossa  keskusteltiin tästä hankkeiden pirstaleisuudesta.  Siinä esiin nostetut kysymykset siitä, miten hyvät käytänteet jäävät elämään hanketoiminnan loputtua ja miten yksittäisistä hankkeista saataisiin muodostettua yhteisiä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, ovatkin keskeisiä.

SIMHE-Metropoliassa rakennetaan palasista kokonaisuutta  

Miten tehdä irrallisista hankkeista yksi yhtenäinen ja toimiva palapeli, jolla kotoutumisen haasteita ratkaistaan?

Opetus-ja kulttuuriministeriön koordinoima maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -palvelut käynnistettiin keväällä 2016 vastaamaan tarpeeseen saada korkeakoulutaustaiset turvapaikanhakijat ohjattua tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille sekä tunnistaa ja tunnustaa heidän osaamistaan.

Jo SIMHEn alkumetreillä ymmärrettiin haasteet, joiden äärellä kotouttamisen kysymyksissä ollaan.  Tunnistimme asiakaskuntamme erilaiset tarpeet. Oli niitä, joilla oli opinnot korkeakoulussa jääneet kesken ja niitä, joilla löytyi jo suoritettuja korkeakoulututkintoja.

Tunnistimme myös esimerkiksi sen, että koulutustaustaltaan enemmistönä heti SIMHE-toiminnan alusta asti ovat olleet kandidaattitutkinnon suorittaneet maahanmuuttajat ja maisteritutkinnon suorittaneitakin on ollut enemmän kuin niitä, jotka tarvitsisivat kokonaan uuden tutkinnon. Kaikille ei siis sovi sama polku ja kaikkia ei ole järkevää ohjata tutkintoon johtavalle koulutuspolulle varsinkin, kun ohjauksessa on tullut ilmi asiakkaan oma vahva motivaatio ensisijaisesti työllistyä nopeasti. Näitä ilmiöitä olemme koonneet myös marraskuussa ilmestyneeseen Osaamisella ei ole rajoja –julkaisuun (2).

Metropolia Ammattikorkeakoulussa onkin, havaittujen maahanmuuttoilmiön haasteiden ratkaisemiseksi, rakennettu SIMHE-palveluiden oheen Metropoliassa käynnissä olevien maahanmuuttohankkeiden välinen verkosto, jonka avulla toimintaa juurrutetaan vaikuttavaksi ja hankkeen jälkeenkin eloon jääväksi toiminnaksi. SIMHE-Metropolian palveluyksikköön on synnytetty ymmärrys eri hankkeiden merkityksestä palapelin kokonaisuudessa ja jokaisen palan synnyttämiseen mietimme erikseen tarkoituksenmukaisen kumppaniverkoston, toimijat, tavoitteet ja päämäärät. Siten verkosto on paljon enemmän kuin niihin kuuluvien hankkeiden summa.

Millaisia paloja SIMHE- Metropoliassa kootaan?

Valmentavasta valmiiksi hankkeessa kehitetään maahanmuuttajille suunnattua korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta 

• Valmentavasta valmiiksi hankkeessa ratkaistaan ensisijaisesti niiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden haasteita, jotka tavoittelevat korkeakoulututkintoon johtavalle koulutuspolulle pääsyä.

• Yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteisesti järjestämän verkkokoulutuksen pilotointi toteutetaan moodle-oppimisympäristössä www.valmentavakoulutus.fi.
• Pilotoitavassa verkkokoulutuksessa on neljä koulutusalakohtaista (sote, tekniikka, liiketalous ja monialainen) valmentavan koulutuksen polkua, joille hakuaika on 5.12.–21.12.2018 opintopolun kautta. (3.)

Osaaminen käyttöön Suomessa, SOTE- silta ja SIMHE-polku hankkeissa rakennetaan nopeita koulutusmalleja työelämään 

SIMHE-verkostossa olemmekin lähteneet kehittämään ja testaamaan erilaisia nopeita osaamista täydentäviä ja työllistymistä edistäviä koulutusmalleja, sillä Tilastokeskuksen (4) marraskuussa 2018 julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä on vähentynyt Suomessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli 100 000 henkilöllä. Ennusteen mukaan työikäisen väestön odotetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 57 000 henkilöllä nykyisestä. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (5) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019.

SOTE-silta 

• Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella kehitetään Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimana yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Turun – ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa kustannustehokasta ja sujuvaa pätevöitymistä ja työllistymistä edistävää prosessia muissa kuin EU -ja Eta maissa sairaanhoitaja, kätilö, suuhygienisti, röntgenhoitaja, bioanalyytikko sekä kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti) tutkinnon suorittaneille maahanmuuttajille. Pätevöitymiskoulutukseen haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta (6).

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa

• Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto ( koordinaattori  Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto) vastaavat tunnistettuun työllistymisen kohtaanto haasteeseen luomalla pääkaupunkiseudulle korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemin, joka mahdollistaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja nopean siirtymisen henkilökohtaiselle kotoutumista ja osaamista edistävälle koulutus- ja urapolulle.
•  Syksyllä käynnistynyt hanke on edennyt jo konkretiaan: Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki ovat käynnistäneet EU- ja ETA-maista tulleiden sairaanhoitajien osalta yhteisen kumppanuuskoulutusmallin, johon haku on käynnissä 10.12.2018 asti hakulinkin kautta. (7.)

SIMHE polku– osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen

• Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa hankkeessa kehitetään konsepti, jolla toisaalta kartoitetaan rekrytoivien kasvuyritysten osaamistarpeita ja toisaalta työllistetään korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia yritysverkostojen kautta liiketalouden ja tekniikan aloille.
• Yrityksen tarpeiden pohjalta hankkeessa etsitään sopivan koulutus- ja työkokemuksen omaavia korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia ja tarvittavilla lisäopinnoilla edistetään heidän pääsyä työmarkkinoille. Konsepti rakennetaan ja toteutetaan yhteistyössä Metropolia, Karelia ja Oulun ammattikorkeakoulujen, yritysten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien toimesta. (8.)

SIMHEapp tuo osaamisen tunnistamisen ja korkeakoulutukseen ohjauksen puhelimeen

• Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa tavoitteena on mahdollistaa digitaalisen palvelun avulla turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja korkea-asteen koulutuspoluille ohjaaminen. Palvelua kehitetään SIMHE vastuuammattikorkeakoulujen (Karelia, Metropolia ja Oulun ammattikorkeakoulu) toimesta ja se on ensisijaisesti suunnattu maahanmuuttajien itsenäiseen käyttöön.
• Valmista palvelua on tarkoitus päästä käyttämään viimeistään syksyllä 2019, mutta erilaisia testiversioita tarjotaan koekäyttöön jo aikaisemmin. (9.)

Miten SIMHE palapelin rakentamisessa onnistutaan? 

SIMHE verkoston toiminnassa vahvuutena on ollut kaikkien toimijoiden hyvä sitoutuminen, erinomainen yhteistyö ja yhteinen tahtotila ratkaista kotoutumisen haasteita.  Tärkeätä on ollut myös rahoituksen saaminen kehittämistyöhön. Palapelin kokoamisessa ratkaisevaa on tulevaisuudessa myös se, miten hyvin pystymme integroimaan uudet käytänteet osaksi korkeakoulujen arkea. SIMHE palapelin rakentaminen ei siis ole vain yksittäisten hanketoimijoiden, vaan koko korkeakoulun juttu.

 

Lähteet: 

1. Kotouttamisen osaamiskeskus. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://kotouttaminen.fi/etusivu, lainattu 21.11.2018
2.  Stenberg, H., Autero, M. & Ala-Nikkola, E.. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa.  Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2018
3. Valmentavasta valmiiksi kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ ,lainattu 26.11.2018
4. Tilastokeskuksen väestöennuste. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html , lainattu 26.11.2018
5. UTH-tutkimus. N.d. Saatavissa osoitteessa: www.terveytemme.fi/uth/, lainattu 26.11.2018
6. SOTE-silta kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/sote-silta/ , lainattu 26.11.2018
7. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/osaaminen-kayttoon-suomessa/, lainattu 27.11.2018
8. SIMHE polku osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/?RepoProject=5505, lainattu 27.11.2018
9. SIMHEapp kehittämishanke. N.d. Saatavissa osoitteessa: https://simheapp.karelia.fi/, lainattu 26.11.2018

 

 

 

 

 

 

Lisätietoja: julkaisut (at) metropolia.fi

Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen tarve on kasvanut viime vuosina (1). Koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ovatkin aloittaneet yhteistyön valmentavan koulutuksen kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen yhtenäistämiseksi (2). Kehittämis- ja opetussuunnitelmatyötä viitoittavat kysymykset siitä, millaisiin opintoihin valmentava koulutus valmentaa ja millaisiksi opiskelijoiden koulutuspolut muodostuvat valmentavan koulutuksen jälkeen.

Valmentaako koulutus sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon?

Ammattikorkeakoululain (10 §) (3) mukaan ammattikorkeakouluissa voidaan järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Valmentavassa koulutuksessa onkin usein perehdytty ammattikorkeakoulututkintoja vastaaviin aloihin sekä valmennettu opiskelijoita ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin. Lisäksi opiskelijoille on markkinoitu ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksia, ja suurin osa valmentavan koulutuksen jälkeen tutkinto-oikeuden saaneista onkin aloittanut tutkinto-opinnot nimenomaan ammattikorkeakoulussa (4).

Opetus- ja kulttuuriministeriö (5) esittää, että valmentavan koulutuksen tulee toimia väylänä myös yliopisto-opintoihin. Yliopisto-opintoihin valmentaminen on kuitenkin koettu ammattikorkeakouluissa haastavaksi, sillä yliopistoissa on runsaasti erilaisia tutkinto-ohjelmia, joita ammattikorkeakouluissa ei juurikaan tunneta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemän selvityksen mukaan korkeakoulujen olisi tehtävä entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä, jotta valmentava koulutus voisi valmentaa myös yliopisto-opintoihin (4).

Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä

Yksi askel tiiviimpään yhteistyöhön on otettu Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (6), jossa ammattikorkeakoulut ovat selvittäneet yliopistojen tarpeita valmentavan koulutuksen osalta. Huhtikuussa 2018 haastateltiin SIMHE-vastuukorkeakoulutoiminnan yhteyshenkilöitä niin Helsingin, Turun kuin Jyväskylänkin yliopistossa.

Haastatteluissa yliopistojen edustajilta tiedusteltiin muun muassa, miten valmentava koulutus palvelisi yliopistoja kaikkein parhaiten, mihin yliopiston tutkinto-ohjelmiin suuntautuu eniten maahanmuuttajia sekä millaisia opiskelutaitoihin liittyviä haasteita maahanmuuttajien kohdalla mahdollisesti esiintyy.

Tärkeimpiä taitoja ovat suomen ja englannin kielen taito sekä yleiset opiskeluvalmiudet

Tärkeimpinä valmentavan koulutuksen tavoitteina ja sisältöinä yliopistoissa nähtiin opiskelijoiden kielitaidon sekä yleisten opiskeluvalmiuksien kehittäminen. Suomen kielen lisäksi nostettiin esiin englannin kielen taito, jonka merkitys korostuu yliopistoissa kenties vielä ammattikorkeakoulujakin enemmän. Yliopistoissa pidettiin sekä englannin että suomen kielen taidon vähimmäisvaatimuksena tutkintokoulutuksessa taitotasoa B2 (ks. tarkemmin Eurooppalainen viitekehys) (7). Suomen kielen taitotasoa B2 pidetään vähimmäisvaatimuksena myös ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksissa (8).

Yleisistä opiskeluvalmiuksista yliopistoissa nostettiin esiin esimerkiksi opiskelijan itseohjautuvuus, ryhmätyöskentelytaidot, tietotekniset taidot, itsearviointitaidot, argumentointitaidot, tiedonhakutaidot, lähteiden käyttö ja lähdekritiikki sekä opitun asian ja oman osaamisen kuvaaminen omin sanoin. Samat taidot korostuvat myös ammattikorkeakouluopiskelussa, ja niitä kehitetäänkin jo valmentavan koulutuksen aikana.

Korkeakoulujen tarpeet ohjaavat valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaa

Suomen ja englannin kielen sekä yleisten opiskeluvalmiuksien merkitys on huomioitu kevään 2018 aikana laadituissa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasuosituksissa. Suositusten mukaan koulutukseen sisältyy runsaasti muihin sisältöihin integroituja suomen kielen opintoja, jotta kielitaito voi koulutuksen aikana kehittyä tasolta B1 tasolle B2.

Jatkossa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyy myös englannin opintoja. Niin yliopistoissa kuin monessa ammattikorkeakoulussakin osa tutkinto-opiskelusta suoritetaan englanniksi, ja opiskelijan on pystyttävä ymmärtämään ja hyödyntämään englanninkielistä oppimateriaalia.

Yleisiä opiskeluvalmiuksia kehitetään koko valmentavan koulutuksen ajan sekä erillisellä opiskeluvalmiuksiin keskittyvällä opintojaksolla. Lisäksi opetussuunnitelmaan sisältyy matematiikan opintoja, joiden tavoitteena on kehittää myös yleisiä loogisia päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Tarjolla sekä alapainotteisia että yleisiä valmentavan koulutuksen opintoja

Opetus- ja kulttuuriministeriön (5) mukaan valmentavan koulutuksen tarjonnan on oltava aloittaisesti kattavaa. Koulutusta järjestetään eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalouden ja tekniikan alalla.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen voidaan nähdä valmentavan myös lääkärin tai vaikkapa sosiaalityöntekijän koulutukseen, mutta muutoin valmentavan koulutuksen alakohtaisissa sisällöissä ei ole aikaisemmin juurikaan huomioitu eri yliopistokoulutuksiin pyrkiviä opiskelijoita. Yliopistoissa maahanmuuttajat suuntautuvat usein esimerkiksi lääke- ja oikeustieteellisiin opintoihin sekä opettajakoulutukseen.

Jatkossa valmentavan koulutuksen riittävyyttä ja kattavuutta lisätään ammattikorkeakoulujen yhteisellä verkkototeutuksella, jossa opiskelija voi alapainotteisten opintojen sijaan valita myös monialaiset opinnot. Monialaisissa opinnoissa opiskelijan on mahdollista perehtyä omavalintaiseen tai vaikkapa useampaankin itseään kiinnostavaan alaan.

Kirjoittaja:

Tiina Hirard (FM) toimii Turun ammattikorkeakoulussa kieltenopettajana sekä Koulutuksen kehittämisen yksikössä, jossa hänen tehtävänään on maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen kehittäminen.

Lähteet:

1. Saarinen, Taina, Vaarala, Heidi,Haapakangas, Eeva-Leena & Kyckling, Erja 2016. Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylä 2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/49934/978-951-39-6632-4.pdf?sequence=1 (luettu 6.5.2018)

2. Stenberg, Heidi. 2018. Valmentava koulutus edistää maahanmuuttajan korkeakouluopintoihin pääsyä. Monta muuttujaa -blogi. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/03/27/valmentava-koulutus-edistaa-maahanmuuttajan-korkeakouluopintoihin-paasya/ (luettu 6.5.2018)

3. Ammattikorkeakoululaki 932/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932 (luettu 8.6.2018)

4. Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2017:15. https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf (luettu 6.5.2018)

5. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1. http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/79521_okm1.pdf (luettu 6.5.2018)

6. Valmentavasta valmiiksi -hanke. http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/ (luettu 6.5.2018)

7. Eurooppalainen viitekehys. https://europass.cedefop.europa.eu/sites/default/files/cefr-fi.pdf (luettu 8.6.2018)

8. Lemettinen, Outi. 2018 Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan. https://blogit.metropolia.fi/montamuuttujaa/2018/04/20/askelmerkkeja-maahanmuuttajien-valmentavan-koulutuksen-opiskelijavalintaan/ (luettu 6.5.2018)

Artikkelikuva: www.pixabay.com, StockSnap, CC0