Monta muuttujaa

Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Avainsana: korkeakoulutus

Vieraskieliset korkeakoulutuksessa — termejä, tavoitteita ja toimenpiteitä
8.4.2021
Heidi Stenberg

Mikä ihmeen Talent Boost, SIMHE tai Oske, minulta kysytään aika ajoin. Kun työskentelee tiiviisti teemojen ympärillä, unohtuu, että termien avaaminen on aika ajoin paikallaan ja on syytä levittää ymmärrystä, mitä nämä vieraskielisten korkeakoulutukseen liittyvät ”sisäpiirin” käsitteet tarkoittavat, mihin ne liittyvät ja miten ne suhteutuvat toisiinsa. Blogitekstissäni kuvaan termejä korkeakoulutuksen näkökulmasta, jolloin kohderyhmänä ovat kansainväliset opiskelijat, korkeakoulukelpoiset ja korkeakoulutetut Suomessa jo asuvat vieraskieliset maahanmuuttajat. Jo vuodesta 2016 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla käynnistyneessä maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnassa, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), on tarjottu palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista. Talent Boost –toiminta puolestaan on noussut vahvasti mukaan koulutus- ja työvoimapoliittiseen keskusteluun viime vuosina. Talent Boost ja SIMHE eivät ole irrallisia käsitteitä vaan liittyvät korkeakouluissa laajempaan jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen. Osana opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjä strategianeuvotteluja korkeakoulut ovat muun muassa laatineet Talent Boost –palvelulupauksen. Palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on siis SIMHE-toiminta, mikä linkittyikin jo vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriön kansallisen Talent Boost –toimenpideohjelman kansainvälisten osaajien veto- ja pitovoimaan liittyviin kysymyksiin.  Vuodesta 2019 alkaen Talent Boost -toimenpideohjelmassa vahvistettiin opiskelijoiden, tutkijoiden ja laaja-alaisen työvoiman maahanmuuton näkökulmia ja tätä kautta Talent Boost -käsitteen tunnettuus lisääntyi myös korkeakouluissa (1). Talent Boost - palvelulupaus korkeakouluissa sisältää vieraskielisten opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien Suomeen houkuttelemiseksi ja integroimiseksi tehtävät toimenpiteet Vuonna 2019 julkistettu Korkeakoulutuksen visio 2030 määrittää korkeakoulutukselle SIMHE-toiminnan kehittämisessäkin tunnistetut saavutettavuuden ja avoimuuden lisäämisen tavoitteet. Vision tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) suorittavat korkeakoulututkinnon ja koulutustarjonta olisi avoimesti kaikkien käytössä (2). SIMHE-työssä onkin jo kuluneina vuosina 2016–2020 kehitetty ohjauksen ja osaamisen tunnistamisen palveluiden lisäksi niin erilaisia korkeakoulutukseen pääsyä edistäviä koulutusratkaisuja kuin myös työllistymistä tukevia koulutusmalleja (3). Suomen väestön vanheneminen ja nuorempien ikäluokkien pieneneminen ovat nostaneet tarpeen koulutus- ja työperäisen maahanmuuton kasvattamiselle. Poikkihallinnollisen Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteena onkin tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, työskennellä, tutkia ja yrittää. Ohjelman kautta valmistellaan tällä hetkellä muun muassa koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekarttaa, jossa määritellään tavoitteet, painopisteet sekä toimenpiteet vuoteen 2035 asti (4). Talent Boost -palvelulupaus 2021–2024 ohjaa osaltaan korkeakoulujen kehittämistyötä Talent Boost -toimenpideohjelma sisältää kansainvälisten osaajien houkutteluun, maahanmuuttoon ja Suomessa pysymisen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Korkeakoulujen vastasovitut strategiarahaosuuteen sisällytetyt Talent Boost -palvelulupaukset konkretisoivat korkeakoulujen vieraskielisiin opiskelijoihin, henkilöstöön tai muihin ulkomaalaissyntyisiin osaajiin kytkeytyvää strategista kehittämistyötä. Talent Boost -palvelulupaukseen esimerkiksi Metropoliassa sisältyvät jo edellisellä strategiakaudella käynnistynyt maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta - SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), kaksikielisen toiminnallisen sairaanhoitajatutkinnon (Tokasa) kehittämisen ja pilotoinnin koordinointi yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sekä osallistuminen Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston koordinoimaan edistyneemmän tason Suomi toisena kielenä (S2)-opintojen kielitarjonnan kehittämistyöhön. Metropoliassa jatkuvaa oppimista ohjataan strategiakaudella 2021–2024 Metropolia Match - palvelumalliin kytkeytyvän asiakkuusajattelun kautta, jossa vieraskieliset opiskelijat on tunnistettu omaksi asiakasryhmäkseen (5). Erilaisissa hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja pyritään vakiinnuttamaan Match-palvelumallin mukaisesti osaksi Metropolian toimintaa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi Suomeen työllistymistä edistävää S2-kielikoulutusmallia kytkettynä apurahaan ja Suomeen työllistymistä edistävää uraohjausmallia kansainvälisten opiskelijoiden ja työnantajien kohtauttamiseksi (6). SIMHE palveluista ohjausta ja neuvontaa Suomessa jo asuville vieraskielisille korkeakoulukelpoisille ja korkeakoulutetuille maahanmuuttajille SIMHE-toiminta on osa Talent Boost -palvelulupausta SIMHE-korkeakoulut ohjaavat ja neuvovat korkeakoulukelpoisia ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Työssämme tuemme hyvien käytänteiden jalkauttamista muihin korkeakouluihin. SIMHE-toiminta on Metropoliassa kehittynyt vuosien saatossa ketterästi vastaamaan niin yksilöllisiin, yhteiskunnallisiin kuin alueellisiinkin tarpeisiin (7), (8). SIMHE korkeakouluverkosto kehittää ja levittää hyviä käytänteitä Korkeakouluopetuksen lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtäviin on kirjattu muun muassa yksilön ammatillisen kasvun tukeminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva ja soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Erinomainen ja konkreettinen esimerkki tästä lakiin kirjatun tehtävän toteutumisesta on vasta käynnistynyt ”Oske”: pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin kehittämishanke. Oske-hankkeen kautta toteutamme Metropoliassa myös maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnalle asetettuja tavoitteita. Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista (9).  Metropoliaan ohjautuvaa vieraskielistä asiakasta palvelemme konseptoidulla kokonaisuudella, jonka sisältöön vaikuttavat niin ohjattavan elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet kuin palvelun taustalla oleva rahoituspohja. Monikanavainen rahoituspohja ja taustalla olevat eri yhteistyörakenteet vaikuttavat siihen, missä vaiheessa asiakkaan kotoutumissuunnitelmaa ja/tai koulutus- ja urapolkua SIMHE-palvelut tavoittavat hänet. Oske on ns. SIMHE-hanke, jossa  mallinnetaan  osaamiskeskustoimintaa osana pk-seudun kuntakokeiluja Tavoitteena on edistää pk-seudulla asuvien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä Taustalla on väliä – ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla Korkeakoulutuksen vision 2030 tavoitteisiin pääseminen edellyttää korkeakoulutuksen tarkastelussa opiskelijalähtöisyyden huomioimista. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu tarjoamalla kaikille samaa palvelua. Ulkomaalaistaustaiset ovat yksi tunnistettu ryhmä korkeakoulutuksessa, joiden koulutuspolkuun ja -palveluihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota (10). Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemassa hallitusohjelman mukaisessa korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa tarkastellaan myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä ja ongelmia korkeakoulutuksessa sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia kohdennetusti maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden, erilaisten oppijoiden, toimintarajoitteisten henkilöiden, romanien, saamelaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta (11). Talent Boost -palvelulupauksen myötä korkeakouluja ohjataankin kehittämään erilaisia S2-koulutusratkaisuja kielisyydestä johtuvien esteiden alentamiseksi. Korkeakouluissa vasta-alkanut strategiakausi 2021–2024 haastaa kehittämään toimintaa entistä syvemmin opiskelija- ja työelämälähtöisemmäksi. Mielenkiintoista onkin palata aiheeseen neljän vuoden kuluttua ja nähdä, miten korkeakouluissa ja erityisesti ammattikorkeakouluissa olemme onnistuneet toisaalta mahdollistamaan yhdenvertaisen ja saavutettavan koulutuksen ja toisaalta vastaamaan niin yksilöiden, työelämän, alueiden kuin myös niin ajankohtaiseen digitalisaatiosta nouseviin kehittämistarpeisiin. Lähteet Lindeman, L. & Piiroinen, K. 2020. Talent Boost ja SIMHE yhdessä eteenpäin. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea-oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. OKM 2019. Korkeakouluvisio. Luettu 9.3.2021 Stenberg, H. & Airas, M. 2020. Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta ratkaisujen tuottajana. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. TEM. Talent Boost -toimenpideohjelma. Luettu 9.3.2021 Ruotsalainen, T. 2020. Tarve ymmärtää asiakasta ohjaa jatkuvan oppimisen kehittämistä. Arenen blogit. Luettu 9.3.2021 Antikainen, M., Deseille, E. & Iso-Heiniemi, E. 2020. Töihin Suomeen: Uraohjausta ja suomen kieltä kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Teoksessa Yhdessä kohti osaajien Suomea-oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. Stenberg, H., Autero,M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-TYÖELÄMÄKIRJAT 17. Stenberg, H., Antikainen, M., Lintala, E. & Roivas, M. 2020. Yhdessä kohti osaajien Suomea- oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 63. Metropolia edistää vieraskielisten asiantuntijoiden työllistymistä osana kuntakokeiluja. Metropolia uutiset. Julkaistu 1.3.2021 Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi M.-L., Sarparanta, T., Shemsedini, g., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Julkaisut 22:2019. OKM 2020. Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyö. Luettu 9.3.2021

Lue lisää

Askelmerkkejä maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opiskelijavalintaan
placeholder-image
20.4.2018
Outi Lemettinen

Maahanmuuttajien suomen kielen taidolla on keskeinen merkitys onnistuneiden opiskelijavalintojen teossa valmentavaan koulutukseen. Tämä selviää ammattikorkeakouluille toteutetusta kyselytutkimuksesta. Kyselystä selviää myös, että valmentavan koulutuksen opiskelijavalinnassa tulisi käyttää erillistä valintakoetta. Valmentava koulutus on polku opintoihin Valmentavien koulutusten tarkoituksena on antaa maahanmuuttajille riittävät valmiudet hakeutua korkeakouluopintoihin ja menestyä niissä. Opiskelijoille maksuttomissa opinnoissa on painotettu erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Ammattikorkeakouluille tehdyssä, Metropolian koordinoimassa, Valmentavasta valmiiksi -hankkeen kyselytutkimuksessa* selvitettiin, millainen valintaprosessi on ollut tähän mennessä käytössä eri ammattikorkeakouluissa. Valmentavasta valmiiksi -hankkeen tavoitteena on yhtenäistää hakuprosesseja- ja periaatteita sekä laatia kansalliset suositukset valmentavalle koulutukselle. Lisäksi hankkeen tavoitteena on, että yhä useampi maahanmuuttaja löytää tietoa valmentavista koulutuksista ja saa niiden avulla valmiuksia hakea opiskelemaan suomalaisessa korkeakoulussa. Kielitaito kynnyksenä opinnoille? Hakijan kielitaito nousee kaikissa kyselytutkimuksen vastauksissa keskeisenä esiin. Kyselyn mukaan valmentavaan koulutukseen hakevilta edellytettävä suomen kielen taito vaihtelee ammattikorkeakouluittain. Useimmiten edellytettiin suomen kielen osaamista joko A2 tai B1 -tasoilla (ks. tarkemmin kielten taitotasoasteikko). Käytännössä se tarkoittaa, että ainakin kielen perusteet tulee olla hallussa jo valmentavaan koulutukseen haettaessa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn selvityksen mukaan suurin etenemisen este korkeakouluopintoihin onkin kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi pääsykokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa. Karvin arviointisuunnittelija Laura Lepola kertoi Valmentavasta valmiiksi —hankkeen käynnistysseminaarissa, että opiskelijat ovat kokeneet valmentavan koulutuksen hyödylliseksi. Erityisesti suomalaiseen korkeakoulukulttuuriin tutustuminen ja suomen kielen opiskelu on koettu tärkeäksi. Suomen kielen osaamisen tarvetta on tutkittu maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen osalta mm. VOIMAA-hankkeessa. Opiskelijoiden kielitaidon lähtötasona tulisi olla B1, jotta mahdollistettaisiin valmennusjaksoille osallistuneiden kielitason kehittyminen vähintään tasolle B2, joka välttämätöntä suomen kielisissä korkeakouluopinnoissa (Valmu2011). Valintakokeella valmentavaan koulutukseen Yleensä ammattikorkeakoulun valmentavaan koulutukseen hakijalla tulee olla ammattikorkeakouluopintoihin vaadittava yleinen hakukelpoisuus. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi käyttää ns. harkinnanvaraista valintaa, jos hakijan tietojen ja taitojen katsotaan riittävän opintoihin, mutta hakukelpoisuuden tuottavaa tutkintoa ei ole. Kyselytutkimuksen mukaan useimmiten valinta valmentavaan koulutukseen on tapahtunut sitä varten räätälöidyllä valintakokeella. Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut olivat yhtä mieltä siitä, että valmentavaan koulutukseen on tärkeää tulevaisuudessakin järjestää erillinen valintakoe. Haku koulutuksiin tulisi toteuttaa 1-2 kertaa vuodessa. Kansallisia valintasuosituksia rakennettaessa onkin syytä miettiä millä tasolla valintakoetta yhtenäistetään. Esimerkiksi Kirsi Talmanin tutkimus osoittaa, että kahdella erilaisella valintakoemenetelmällä (kirjatentti ja soveltuvuuskoe) valikoitui pienistä eroista huolimatta osaamiseltaan ja opiskelumotivaatioltaan hyvin samanlaisia opiskelijoita (Talman2014). Tulokset apuna uuden toimintamallin kehittämisessä Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa luodaan syksyllä 2018 yhteinen suositus ja toimintamalli valmentavan koulutuksen hakuprosessiin ja valinnan periaatteisiin hyödyntäen saatuja tutkimustuloksia. Keväällä 2019 toteutetaan valmentavan koulutuksen hakuprosessin ja valintakokeen pilotointi. Valmentavasta valmiiksi -hanke Valmentavasta valmiiksi -hanke vastaa tarkoituksenmukaisen koulutuspolun kehittämistarpeeseen erityisesti niiden maahanmuuttajien osalta, joiden tavoitteena ovat korkeakouluopinnot Suomessa. Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama. Hanketta toteuttavat yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Saimaan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK). * Valmentavan koulutuksen hakuprosessiin liittyvä kysely ammattikorkeakouluille toteutettiin keväällä 2018. Kyselytutkimus käsitteli valmentavien koulutusten valinta- ja hakuperusteita ja siinä oli kohderyhmänä Valmentavasta valmiiksi -hankkeen kumppanikorkeakoulut. Kyselytutkimukseen tuli vastauksia yhteensä N= 12. Lähteet: Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Talman Kirsi. 2014. Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Väitöskirja. Turun yliopisto Valmu, Jenni. 2011. Kielioppia ja kielen oppimista. Teoksessa Laasonen M. & Keränen P. (toim.). Puurtajasta uranuurtajaksi. Uusia väyliä maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu Maahanmuuttajien koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://minedu.fi/maahanmuuttajien-koulutuksen-kehittaminen (luettu 13.4.) Kielten taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Tampereen ammattikorkeakoulu. http://www.tamk.fi/documents/10181/141089/kielten_taitotasot.pdf/d2d01ba4-8aa0-430b-9d1d-00f0bec811d7 (luettu 13.4.) Kuka voi hakea ammattikorkeakouluun? Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/kuka-voi-hakea-ammattikorkeakouluun/ (luettu 13.4) Lue lisää: AMMATTIKORKEAKOULUJEN MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTÄMÄ KORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS VUOSINA 2010–2017 Valmentavasta valmiiksi -hanke Valmentavasta Valmiiksi -hankkeessa ratkaistaan maahanmuuttajien haasteita päästä korkeakoulutukseen Puurtajasta uranuurtajaksi uusia väyliä maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen Hoitotyön valintakoekäytännöt tutkittiin: kirjatentti ajaa saman asian kuin soveltuvuuskoe (Väitös: MSc Kirsi Talman, 6.6.2014, hoitotiede)          

Lue lisää

Yli Esteiden
16.6.2017
Heidi Stenberg

Oletko ollut seuraamassa esteratsastuskilpailuja? Esteratsastuskilpailuthan rakentuvat luokista, joissa ratsukot ovat ilmoittautuneet oman tasonsa mukaiseen luokkaan, ja eri luokissa esteiden koko voi vaihdella maassa olevista puomeista aina 160 cm:n korkuisiin esteisiin. Oleellista on se, että suorituksen johtajan, ratsastajan tulee kyetä arvioimaan oma ja hevosen suoritustaso ja tehdä valinta luokasta tämän pohjalta. Kuten elämässä yleensä, myös esteratsastuksessa radan vaiheet sisältävät paljon jännitystä, iloa, vauhtia ja jopa vaarallisia ja pelottavia tilanteita. Se, kuka voittaa ja suoriutuu radasta kunnialla, ei todellakaan ole itsestään selvää. Esteen menestyksekkään ylityksen mahdollistavat hyvä ennakointi, valmistelu, herkkyys, motivaatio ja kyky tehdä yhteistyötä. Esteen päällä ollessaan ratsastajan tulee jo heti suunnata katseensa seuraavalle esteelle ja keskittää kaikki energia siihen, miten seuraava este ylitettäisiin. Esteratsastus kuvaa mielestäni hyvin myös meidän SIMHE-verkoston toimijoiden ja asiakkaiden ympäristöä. Esteitä on riittämiin, mutta ylityksissäkin onnistutaan. Esteiden tunnistamista tarvitaan ratkaisujen löytämiseksi Vuoden aikana olemme SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -työssä tehneet näkyväksi useita esteitä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisten koulutus-ja urapolkujen varrelta. Näihin ratkaisuja ja toimenpiteitä on pohdittu laajalla rintamalla, joista keskeisiä on kirjattu mm. maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset -raporttiin. Esteet on tehty ylitettäviksi, ja näitä esteitä ovat ylittäneet myös monet maahanmuuttaja-asiakkaamme. Karvin selvityshankkeen mukaan 33 % maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen suorittaneista on päässyt tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun. Tulos on hyvä, sillä selvityksen mukaan kaikki eivät edes tavoittele tutkintokoulutuspaikkaa, vaan haluavat ainoastaan kehittää ammatillista suomen kielen osaamistaan. Seuraava haku maahanmuuttajien valmentaviin koulutuksiin on 14.8.–1.9.2017. Kevään aikana olemme kohdanneet henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa yli 100 korkeakoulukelpoista maahanmuuttajaa. Ryhmäohjauksiin ja muihin tilaisuuksiin on osallistunut lähes 500 maahanmuuttajaa. Tämän lisäksi olemme kartoittaneet yhdessä Metropolian asiantuntijoiden kanssa kevään aikana 33 tekniikan ja liiketalouden korkeakoulututkinnon ulkomailla suorittaneen maahanmuuttajan osaamista. Joukossa oli yksi tohtoritutkinnon suorittanut, loput jakautuivat kandidaatin ja maisteritutkinnon suorittaneisiin.  Muutamalla oli sekä liiketalouden että tekniikan alan korkeakoulututkinto. Kevään lopuksi keräsimme asiakkaidemme kokemukset ja ajatukset palvelusta. Ilahduttavaa oli se, että jokainen heistä suosittelisi palvelua ystävälleen ja koki myös osaamisen kartoituksen hyödyttävän itseään työnhaussa.  Saimme myös paljon hyviä ideoita, millaisia palveluita asiakkaamme toivoisivat lisää. Keinot ovat monet tavoitteisiin pääsemiseksi SIMHE-palveluiden asiakkaita ohjaamme kohti tarkoituksenmukaisia koulutus-ja urapolkuja moninaisin keinoin. Hyväksi keinoksi osoittautui mm. kevään tekniikan- ja rakennus alan rekrytointi & matching tapahtuma, johon kutsuimme sekä kansainväliset tutkinto-opiskelijamme että jo tutkinnon suorittaneet SIMHE-asiakkaamme rekrytoivia yrityksiä tapaamaan. Seuraava tapahtuma 21. 9. Metropolian Leppävaaran kampuksella on suunnattu ICT-alan kansainvälisille osaajille yhteistyössä Helsingin Seudun Kauppakamarin, Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Tässä tuore video asiakkaidemme kokemuksista! Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa- jatketaan esteiden ylitystä taas elokuussa!

Lue lisää