Vieraskieliset korkeakoulutuksessa — termejä, tavoitteita ja toimenpiteitä

Heidi Stenberg · 8.4.2021

Mikä ihmeen Talent Boost, SIMHE tai Oske, minulta kysytään aika ajoin. Kun työskentelee tiiviisti teemojen ympärillä, unohtuu, että termien avaaminen on aika ajoin paikallaan ja on syytä levittää ymmärrystä, mitä nämä vieraskielisten korkeakoulutukseen liittyvät ”sisäpiirin” käsitteet tarkoittavat, mihin ne liittyvät ja miten ne suhteutuvat toisiinsa.

Blogitekstissäni kuvaan termejä korkeakoulutuksen näkökulmasta, jolloin kohderyhmänä ovat kansainväliset opiskelijat, korkeakoulukelpoiset ja korkeakoulutetut Suomessa jo asuvat vieraskieliset maahanmuuttajat. Jo vuodesta 2016 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla käynnistyneessä maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnassa, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), on tarjottu palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista.

Talent Boost –toiminta puolestaan on noussut vahvasti mukaan koulutus- ja työvoimapoliittiseen keskusteluun viime vuosina. Talent Boost ja SIMHE eivät ole irrallisia käsitteitä vaan liittyvät korkeakouluissa laajempaan jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen. Osana opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjä strategianeuvotteluja korkeakoulut ovat muun muassa laatineet Talent Boost –palvelulupauksen. Palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on siis SIMHE-toiminta, mikä linkittyikin jo vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriön kansallisen Talent Boost –toimenpideohjelman kansainvälisten osaajien veto- ja pitovoimaan liittyviin kysymyksiin. Vuodesta 2019 alkaen Talent Boost -toimenpideohjelmassa vahvistettiin opiskelijoiden, tutkijoiden ja laaja-alaisen työvoiman maahanmuuton näkökulmia ja tätä kautta Talent Boost -käsitteen tunnettuus lisääntyi myös korkeakouluissa (1).

Talent Boost – palvelulupaus korkeakouluissa sisältää vieraskielisten opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien Suomeen houkuttelemiseksi ja integroimiseksi tehtävät toimenpiteet

Vuonna 2019 julkistettu Korkeakoulutuksen visio 2030 määrittää korkeakoulutukselle SIMHE-toiminnan kehittämisessäkin tunnistetut saavutettavuuden ja avoimuuden lisäämisen tavoitteet. Vision tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) suorittavat korkeakoulututkinnon ja koulutustarjonta olisi avoimesti kaikkien käytössä (2). SIMHE-työssä onkin jo kuluneina vuosina 2016–2020 kehitetty ohjauksen ja osaamisen tunnistamisen palveluiden lisäksi niin erilaisia korkeakoulutukseen pääsyä edistäviä koulutusratkaisuja kuin myös työllistymistä tukevia koulutusmalleja (3).

Suomen väestön vanheneminen ja nuorempien ikäluokkien pieneneminen ovat nostaneet tarpeen koulutus- ja työperäisen maahanmuuton kasvattamiselle. Poikkihallinnollisen Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteena onkin tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, työskennellä, tutkia ja yrittää. Ohjelman kautta valmistellaan tällä hetkellä muun muassa koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekarttaa, jossa määritellään tavoitteet, painopisteet sekä toimenpiteet vuoteen 2035 asti (4).

Talent Boost -palvelulupaus 2021–2024 ohjaa osaltaan korkeakoulujen kehittämistyötä

Talent Boost -toimenpideohjelma sisältää kansainvälisten osaajien houkutteluun, maahanmuuttoon ja Suomessa pysymisen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Korkeakoulujen vastasovitut strategiarahaosuuteen sisällytetyt Talent Boost -palvelulupaukset konkretisoivat korkeakoulujen vieraskielisiin opiskelijoihin, henkilöstöön tai muihin ulkomaalaissyntyisiin osaajiin kytkeytyvää strategista kehittämistyötä.

Talent Boost -palvelulupaukseen esimerkiksi Metropoliassa sisältyvät jo edellisellä strategiakaudella käynnistynyt maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta – SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), kaksikielisen toiminnallisen sairaanhoitajatutkinnon (Tokasa) kehittämisen ja pilotoinnin koordinointi yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sekä osallistuminen Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston koordinoimaan edistyneemmän tason Suomi toisena kielenä (S2)-opintojen kielitarjonnan kehittämistyöhön.

Metropoliassa jatkuvaa oppimista ohjataan strategiakaudella 2021–2024 Metropolia Match – palvelumalliin kytkeytyvän asiakkuusajattelun kautta, jossa vieraskieliset opiskelijat on tunnistettu omaksi asiakasryhmäkseen (5). Erilaisissa hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja pyritään vakiinnuttamaan Match-palvelumallin mukaisesti osaksi Metropolian toimintaa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi Suomeen työllistymistä edistävää S2-kielikoulutusmallia kytkettynä apurahaan ja Suomeen työllistymistä edistävää uraohjausmallia kansainvälisten opiskelijoiden ja työnantajien kohtauttamiseksi (6).

SIMHE palveluista ohjausta ja neuvontaa Suomessa jo asuville vieraskielisille korkeakoulukelpoisille ja korkeakoulutetuille maahanmuuttajille

SIMHE-toiminta on osa Talent Boost -palvelulupausta

SIMHE-korkeakoulut ohjaavat ja neuvovat korkeakoulukelpoisia ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Työssämme tuemme hyvien käytänteiden jalkauttamista muihin korkeakouluihin. SIMHE-toiminta on Metropoliassa kehittynyt vuosien saatossa ketterästi vastaamaan niin yksilöllisiin, yhteiskunnallisiin kuin alueellisiinkin tarpeisiin (7), (8).

SIMHE korkeakouluverkosto kehittää ja levittää hyviä käytänteitä

Korkeakouluopetuksen lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtäviin on kirjattu muun muassa yksilön ammatillisen kasvun tukeminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva ja soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Erinomainen ja konkreettinen esimerkki tästä lakiin kirjatun tehtävän toteutumisesta on vasta käynnistynyt ”Oske”: pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän osaamiskeskus-palvelukonseptin kehittämishanke.

Oske-hankkeen kautta toteutamme Metropoliassa myös maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnalle asetettuja tavoitteita. Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista (9). Metropoliaan ohjautuvaa vieraskielistä asiakasta palvelemme konseptoidulla kokonaisuudella, jonka sisältöön vaikuttavat niin ohjattavan elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet kuin palvelun taustalla oleva rahoituspohja. Monikanavainen rahoituspohja ja taustalla olevat eri yhteistyörakenteet vaikuttavat siihen, missä vaiheessa asiakkaan kotoutumissuunnitelmaa ja/tai koulutus- ja urapolkua SIMHE-palvelut tavoittavat hänet.

Oske on ns. SIMHE-hanke, jossa mallinnetaan osaamiskeskustoimintaa osana pk-seudun kuntakokeiluja

Tavoitteena on edistää pk-seudulla asuvien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä

Taustalla on väliä – ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla

Korkeakoulutuksen vision 2030 tavoitteisiin pääseminen edellyttää korkeakoulutuksen tarkastelussa opiskelijalähtöisyyden huomioimista. Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu tarjoamalla kaikille samaa palvelua. Ulkomaalaistaustaiset ovat yksi tunnistettu ryhmä korkeakoulutuksessa, joiden koulutuspolkuun ja -palveluihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota (10).

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemassa hallitusohjelman mukaisessa korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa tarkastellaan myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä ja ongelmia korkeakoulutuksessa sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia kohdennetusti maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden, erilaisten oppijoiden, toimintarajoitteisten henkilöiden, romanien, saamelaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta (11). Talent Boost -palvelulupauksen myötä korkeakouluja ohjataankin kehittämään erilaisia S2-koulutusratkaisuja kielisyydestä johtuvien esteiden alentamiseksi.

Korkeakouluissa vasta-alkanut strategiakausi 2021–2024 haastaa kehittämään toimintaa entistä syvemmin opiskelija- ja työelämälähtöisemmäksi. Mielenkiintoista onkin palata aiheeseen neljän vuoden kuluttua ja nähdä, miten korkeakouluissa ja erityisesti ammattikorkeakouluissa olemme onnistuneet toisaalta mahdollistamaan yhdenvertaisen ja saavutettavan koulutuksen ja toisaalta vastaamaan niin yksilöiden, työelämän, alueiden kuin myös niin ajankohtaiseen digitalisaatiosta nouseviin kehittämistarpeisiin.