Maahanmuuttajat tulevat erilaisista lähtökohdista, monilla on taustallaan entisessä kotimaassa suoritettuja opintoja, usein jopa valmis tutkinto ja ammatti. Osa korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa töissä tai on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Suomessa tulisi panostaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. 

Maahanmuuttajilla on paljon hyödyntämätöntä osaamista 

Tilastokeskuksen mukaan (1) Suomen väestönkasvu on jo vuodesta 2017 lähtien perustunut vain maahanmuuttoon.  Erityisesti pääkaupunkiseutu muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi. Pääkaupunkiseudulla asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä, joista 39 %:lla UTH-tutkimuksen (2) mukaan on korkea-asteen koulutus. Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen on konkreettinen mahdollisuus pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn turvaamiseen. 

Maahanmuuttajien osaaminen pitää saada käyttöön mahdollisimman nopeasti ja oikeasuuntaisesti, maahanmuuttajan omista lähtökohdista käsin. Osaamisen haaskaaminen koulutusta vastaamattomissa töissä tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen on tunnistettu myös Metropolian SIMHE -palveluissa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). Meneillään olevassa Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hankkessa onkin tartuttu näihin haasteisiin.  

Ekosysteemi ja ohjausprosessi tukevat kotoutumista ja työllistymistä 

Hankkeessa pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä lähestytään ja ratkotaan kahdesta näkökulmasta. Tavoitteena on rakentaa sekä eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva ekosysteemi että toimiva ohjausprosessi, jotka mahdollistavat korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien nopeamman siirtymisen henkilökohtaiselle, omaa osaamista hyödyntävälle ja kotoutumista edistävälle koulutus- ja urapolulle*.  

Kotoutumisesta (3) puhuttaessa on tärkeää muistaa sen olevan kaksisuuntainen keskinäisen muuttumisen prosessi: yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa ja maahanmuuttaja puolestaan hankkii yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Siksi on tärkeää vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja edistää heidän integroitumistaan yhteiskuntaan aktiivisina toimijoina.  

Konkreettisia keinoja työllistymiseen 

Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on työvoimapula erityisesti varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon ammateissa. Nämä ovat niin sanottuja säädeltyjä ammatteja, joissa osaamisen lisäksi keskeistä on muodollinen pätevyys ja siksi näiden alojen osaajien työllistämiseen on löydettävä tämän huomioivia tapoja. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hankkeessa etsitään väyliä näiden alojen osaamisen löytämiseksi ja osaajien työllistämiseksi seuraavin keinoin:  

• Sairaanhoitajien kumppanuuskoulutusmallilla EU- ja ETA –maista tulleet sairaanhoitajat voivat hankkia pätevyyden Suomessa. Koulutuksessa perehdytään suomalaiseen palvelujärjestelmään, lainsäädäntöön, säädöksiin sekä asiakaslähtöisyyteen ja suomen kieleen. Mallin ovat käynnistäneet yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki. Myös Espoon ja Vantaan kaupunki ovat käynnistämässä vastaavanlaista sairaanhoitajien osalta yhteistä kumppanuuskoulutusmallia.
   
• Varhaiskasvatuksen opettajien yhteisen kelpoisuuskoulutuksen kautta pyritään poistamaan työllistymisen esteitä luomalla tehokas väylä muodollisen pätevyyden saamiseksi. Koulutuksen käynnistävät kuluvana keväänä Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ Oy sekä pääkaupunkiseudun kaupungit. 

Säädeltyjen ammattien lisäksi on tärkeää kehittää myös muiden alojen osaajien työllistymisen tukemista. Hankkeessa tuotetaan myös kolmen korkeakoulun yhteistyönä (3AMK) myyntiosaamisen, matkailu- ja ravitsemisalan palveluosaamisen sekä rakennus- ja kiinteistöalan räätälöityjä täydennyskoulutuksia. 

Kaikki tieto koulutuksista yhteen paikkaan 

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen tukemisen kannalta on olennaista, että tulijat saavat ja löytävät helposti ja riittävästi tietoa soveltuvista täydennyskoulutusväylistä matkalla suomalaiseen työelämään.  

Tällä hetkellä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille kohdennetusta koulutustarjonnasta löytyy tietoa hajanaisesti monesta eri paikasta esim. Opintopolusta (4) , Metropolian koulutukset sivulta (5) ja Mamuko.fi -sivustolta (6) . Tavoitteena on koota korkeakoulutetuille maahanmuuttajille soveltuva avoimen opintojen – ja täydennyskoulutustarjonta ja tehdä se helposti löydettäväksi.  

 *Ekosysteemin ja ohjausprosessin rakentamisen lähtökohtana on olemassa oleva Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta -malli (7). Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa vahva toimijaverkosto vastaa tunnistettuun maahanmuuttajien työllistymisen haasteeseen. Hankkeessa ovat koordinaattori  Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan TE-toimisto, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin yliopisto. 

 Lähteet: 

 1) Suomen ennakkoväkiluku tammikuun lopussa 5 521 236  https://tilastokeskus.fi/til/vamuu/2019/01/vamuu_2019_01_2019-02-26_tie_001_fi.html (luettu 14.3.2019) 

 2) UTH-tutkimus. N.d. Saatavissa osoitteessa: http://www.terveytemme.fi/uth/ (luettu 14.3.2019) 

3) Kotoutumisen kaksisuuntaisuus: https://kotouttaminen.fi/kotoutumisen-kaksisuuntaisuus (luettu 14.3.2019)

4) Maahanmuuttajien koulutus. Opintopolku.fi https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/maahanmuuttajien-koulutus/ (14.3.2019) 

 5) Koulutukset maahanmuuttajille. Metropolia AMK https://www.metropolia.fi/koulutukset/maahanmuuttajille/ (luettu 14.3.2019) 

 6) Maahanmuuttajakoulutus. Korkeakoulutus koko Suomessa https://www.mamuko.fi/tuotteet.html?id=39028/ (luettu 14.3.2019) 

 7) Stenberg, H., Autero, M. & Ala-Nikkola, E.. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa.  Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2018  (luettu 14.3.2019)   

Lue lisää: 

• Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa –hanke 
• Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke sai rahoituksen kesäkuussa 2018 
• Koulutettuja maahanmuuttajia tarvitaan täydentämään pääkaupunkiseudun työvoiman tarvetta – toiminta käynnistyi syksyllä 2018 
• SIMHE polku – osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen 
• SOTE-silta – Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku
• Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. SIMHE-Metropolia

Maahanmuuttajien suomen kielen taidolla on keskeinen merkitys onnistuneiden opiskelijavalintojen teossa valmentavaan koulutukseen. Tämä selviää ammattikorkeakouluille toteutetusta kyselytutkimuksesta. Kyselystä selviää myös, että valmentavan koulutuksen opiskelijavalinnassa tulisi käyttää erillistä valintakoetta.

Valmentava koulutus on polku opintoihin

Valmentavien koulutusten tarkoituksena on antaa maahanmuuttajille riittävät valmiudet hakeutua korkeakouluopintoihin ja menestyä niissä. Opiskelijoille maksuttomissa opinnoissa on painotettu erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista (Opetus- ja kulttuuriministeriö).

Ammattikorkeakouluille tehdyssä, Metropolian koordinoimassa, Valmentavasta valmiiksi -hankkeen kyselytutkimuksessa* selvitettiin, millainen valintaprosessi on ollut tähän mennessä käytössä eri ammattikorkeakouluissa.

Valmentavasta valmiiksi -hankkeen tavoitteena on yhtenäistää hakuprosesseja- ja periaatteita sekä laatia kansalliset suositukset valmentavalle koulutukselle. Lisäksi hankkeen tavoitteena on, että yhä useampi maahanmuuttaja löytää tietoa valmentavista koulutuksista ja saa niiden avulla valmiuksia hakea opiskelemaan suomalaisessa korkeakoulussa.

Kielitaito kynnyksenä opinnoille?

Hakijan kielitaito nousee kaikissa kyselytutkimuksen vastauksissa keskeisenä esiin. Kyselyn mukaan valmentavaan koulutukseen hakevilta edellytettävä suomen kielen taito vaihtelee ammattikorkeakouluittain. Useimmiten edellytettiin suomen kielen osaamista joko A2 tai B1 -tasoilla (ks. tarkemmin kielten taitotasoasteikko). Käytännössä se tarkoittaa, että ainakin kielen perusteet tulee olla hallussa jo valmentavaan koulutukseen haettaessa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn selvityksen mukaan suurin etenemisen este korkeakouluopintoihin onkin kielitaito. Heikommin suomea taitavat karsiutuvat herkästi pääsykokeilla pois, vaikka muut valmiudet opintoihin saattaisivatkin olla kunnossa.

Karvin arviointisuunnittelija Laura Lepola kertoi Valmentavasta valmiiksi —hankkeen käynnistysseminaarissa, että opiskelijat ovat kokeneet valmentavan koulutuksen hyödylliseksi. Erityisesti suomalaiseen korkeakoulukulttuuriin tutustuminen ja suomen kielen opiskelu on koettu tärkeäksi.

Suomen kielen osaamisen tarvetta on tutkittu maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen osalta mm. VOIMAA-hankkeessa. Opiskelijoiden kielitaidon lähtötasona tulisi olla B1, jotta mahdollistettaisiin valmennusjaksoille osallistuneiden kielitason kehittyminen vähintään tasolle B2, joka välttämätöntä suomen kielisissä korkeakouluopinnoissa (Valmu2011).

Valintakokeella valmentavaan koulutukseen

Yleensä ammattikorkeakoulun valmentavaan koulutukseen hakijalla tulee olla ammattikorkeakouluopintoihin vaadittava yleinen hakukelpoisuus. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi käyttää ns. harkinnanvaraista valintaa, jos hakijan tietojen ja taitojen katsotaan riittävän opintoihin, mutta hakukelpoisuuden tuottavaa tutkintoa ei ole.

Kyselytutkimuksen mukaan useimmiten valinta valmentavaan koulutukseen on tapahtunut sitä varten räätälöidyllä valintakokeella. Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut olivat yhtä mieltä siitä, että valmentavaan koulutukseen on tärkeää tulevaisuudessakin järjestää erillinen valintakoe. Haku koulutuksiin tulisi toteuttaa 1-2 kertaa vuodessa.

Kansallisia valintasuosituksia rakennettaessa onkin syytä miettiä millä tasolla valintakoetta yhtenäistetään. Esimerkiksi Kirsi Talmanin tutkimus osoittaa, että kahdella erilaisella valintakoemenetelmällä (kirjatentti ja soveltuvuuskoe) valikoitui pienistä eroista huolimatta osaamiseltaan ja opiskelumotivaatioltaan hyvin samanlaisia opiskelijoita (Talman2014).

Tulokset apuna uuden toimintamallin kehittämisessä

Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa luodaan syksyllä 2018 yhteinen suositus ja toimintamalli valmentavan koulutuksen hakuprosessiin ja valinnan periaatteisiin hyödyntäen saatuja tutkimustuloksia. Keväällä 2019 toteutetaan valmentavan koulutuksen hakuprosessin ja valintakokeen pilotointi.

Valmentavasta valmiiksi -hanke

Valmentavasta valmiiksi -hanke vastaa tarkoituksenmukaisen koulutuspolun kehittämistarpeeseen erityisesti niiden maahanmuuttajien osalta, joiden tavoitteena ovat korkeakouluopinnot Suomessa.

Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama. Hanketta toteuttavat yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Saimaan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK).

* Valmentavan koulutuksen hakuprosessiin liittyvä kysely ammattikorkeakouluille toteutettiin keväällä 2018. Kyselytutkimus käsitteli valmentavien koulutusten valinta- ja hakuperusteita ja siinä oli kohderyhmänä Valmentavasta valmiiksi -hankkeen kumppanikorkeakoulut. Kyselytutkimukseen tuli vastauksia yhteensä N= 12.

Lähteet:

• Lepola, Laura. 2017. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010–2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
• Talman Kirsi. 2014. Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Väitöskirja. Turun yliopisto
• Valmu, Jenni. 2011. Kielioppia ja kielen oppimista. Teoksessa Laasonen M. & Keränen P. (toim.). Puurtajasta uranuurtajaksi. Uusia väyliä maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Maahanmuuttajien koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://minedu.fi/maahanmuuttajien-koulutuksen-kehittaminen (luettu 13.4.)
• Kielten taitotasot eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Tampereen ammattikorkeakoulu. http://www.tamk.fi/documents/10181/141089/kielten_taitotasot.pdf/d2d01ba4-8aa0-430b-9d1d-00f0bec811d7 (luettu 13.4.)
• Kuka voi hakea ammattikorkeakouluun? Opintopolku.fi. https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/kuka-voi-hakea-ammattikorkeakouluun/ (luettu 13.4)

Lue lisää:

AMMATTIKORKEAKOULUJEN MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTÄMÄ KORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS VUOSINA 2010–2017

Valmentavasta valmiiksi -hanke

Valmentavasta Valmiiksi -hankkeessa ratkaistaan maahanmuuttajien haasteita päästä korkeakoulutukseen

Puurtajasta uranuurtajaksi uusia väyliä maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin ja urakehitykseen

Hoitotyön valintakoekäytännöt tutkittiin: kirjatentti ajaa saman asian kuin soveltuvuuskoe (Väitös: MSc Kirsi Talman, 6.6.2014, hoitotiede)