Reilu kaksi kuukautta korkeakouluharjoittelua SIMHE-Metropoliassa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) on nyt takana. Vaikka matka on ollut suhteellisen lyhyt, on se silti opettanut tähän mennessä enemmän kuin olisin voinut kuvitella. Haluan tässä tekstissä avata hieman matkaani ja oppimaani heijastellen omaa alaani, yhteiskuntatieteitä.
Korkeakouluharjoittelun tarkoituksena on soveltaa omaa opittua tietoa käytäntöön (Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry 2019). Tätä olen päässyt toteuttamaan erityisesti SIMHE-toiminnan arviointiosuuden aineiston keruun merkeissä. Aineistoa on kerätty laadullisin menetelmin eri dokumenteista sekä asiantuntijahaastatteluista. Tutkimusmenetelmien käyttö ei tietenkään yksinään ole oppimieni taitojen soveltamista, vaan samalla suurien tietomäärien hallinta sekä analysointikyky ovat tulleet tarpeeseen.
Osaaminen karttuu vuorovaikutuksessa
Olen päässyt mukaan arvioimaan maahanmuuton vastuukorkeakoulutoimintaa osana opetus- ja kulttuuriministeriön SIMHE jatkokehityshanketta. Yhdessä arviointiosuuden asiantuntijahaastattelussa nousi esille vuorovaikutuksen tärkeys koko SIMHE-hankkeen toimivuuden kannalta. Vuorovaikutuksen avulla on voitu jakaa toimiviksi todettuja malleja sekä lisätä tietoisuutta tärkeästä toiminnasta. Vuorovaikutuksen todettiin olevan avaintekijä koko SIMHE-toiminnassa. Tämä jäi erityisesti mieleeni, sillä koen vuorovaikutuksen vahvasti vaikuttaneen oman ammattitaitoni kehittymisessä.
Harjoitteluni aikana olen työskennellyt eri asiantuntijoiden kanssa. Jo pelkästään huikean tiimini myötä olen oivaltanut monia asioita, jotka tulevat varmasti vaikuttamaan tulevaisuuden polkuihini. Vuorovaikutus erilaisissa ympäristöissä, kuten työpajoissa ja tapahtumissa, on auttanut hahmottamaan, kuinka laajasti SIMHE-toiminta on verkostoitunut. Etenkin on ollut hienoa huomata, kuinka monen tekijän panostuksen avulla pyritään saavuttamaan yhteinen päämäärä. Työn onkin sanottu olevan keskinäisriippuvaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta (Dufva, Halonen, Kari, Koivisto, Koivisto & Myllyoja 2017, 10). Vuorovaikutustilanteissa minun on myös ollut mahdollista ammentaa lisää tietoa ja taitoa omaan osaamiseeni.
Työn merkityksellisyys motivoi minua
Ilman vuorovaikutusta olisi vaikea jakaa merkityksellisyyden kokemuksia, sillä puheen avulla ihmiset kertovat käytännöistään (Järvensivu 2006, 112). Työssä koettava merkityksellisyys koostuu siitä, kuinka paljon sisäistä arvoa ihmiset antavat tai pystyvät löytämään työstään (Martela & Pessi 2018, 6). Merkityksellisyys on ollut itselleni tämän menneen syksyn kantava teema jo senkin takia, että taka-alalla mietin, mihin haluan jatkaa tästä eteenpäin, sillä sosiologian opinnoissa tulee urapolku etsiä itse.
Merkityksellisyyden kokeminen on toki aina subjektiivista, mutta itselleni sen tunteminen työssä on ollut motivoivaa. Kannustavia tekijöitä on monia, mutta uskon, että itselläni yksi ohjaava aines on julkisen palvelun motivaatio. Käsitteenä julkisen palvelun motivaatio on moninainen ja vaihteleva eri alojen välillä, mutta yleinen painopiste on siinä, että sen tarkoituksena on tehdä hyvää toisille ja kehittää yhteiskunnan hyvinvointia (James & Hondeghem 2008, 3). On tutkittu, että julkisen palvelun motivaatio kohottaa työsuoritusten tasoa sekä lisää tyytyväisyyttä työhön (Taimio 2013, 54). En tietenkään voi yleistää tätä, mutta voisin sanoa kokeneeni jonkinlaisen yhteisen motivaation ajavan henkilöitä, joiden parissa olen saanut tämän syksyn aikana työskennellä.
Arvostuksen tunnetta omaa työtä kohtaan on lisännyt sen yhteiskunnallinen merkitys sekä ajankohtaisuus. Menneiden kuukausien aikana on saanut seurata eri medioista, kuinka maahanmuuttajiin liittyviä kysymyksiä on käsitelty. Yhteiskunnallinen merkitys korostuu myös siinä, että työskentely linkittyy tämän hetkiseen kotouttamispolitiikkaan. Töitä todella tehdään osana jotain suurempaa.
Kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittyminen Suomeen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteita (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019). Itse olen päässyt SIMHEn jatkokehityshankkeen puitteissa ideoimaan ja työskentelemään kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarkoitetussa suomen kielen ja uraohjauksen kehittämishankkeessa. On ollut ilo päästä tähän työhön mukaan.
Matkalla asiantuntijaksi ymmärrykseni laajenee
Korkeakouluharjoittelun tarkoitus antaa kokemusta työelämästä ja omasta alasta on arvokasta, mutta koen myös tärkeäksi, että osaa samalla kehittää omaa asiantuntijuutta ja ajattelua. Pelkkä työkokemus paperilla ei välttämättä kanna siihen, että löytää itselleen sen oikean paikan, missä tuntee työnsä merkitykselliseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun työskentelyilmapiiri on ollut innovoiva ja hienoa on ollut huomata, kuinka talon sisäistä osaamista hyödynnetään. Olen ollut onnekas siinä mielessä, että työ nähdään harjoittelupaikassani ihmisten välisenä vuorovaikutuksena ja näin henkilöiden osaaminen näyttäytyy erilaisena (Dufva ym. 2017, 10). Tämän myötä olen pystynyt itse paremmin reflektoimaan omaa osaamista ja työskentelyä, joka on ollut itseni kehittämisen kannalta tärkeää.
Opintoni antavat välineitä toimia tehtävissä, missä tarvitaan kattavaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja yhteisöistä. Vahvuuksiani työelämässä tulee olemaan kokonaisuuksien hahmottaminen sekä taito löytää keinot, miten ymmärretään monenlaisia inhimillisiä ilmiöitä. Uskon vahvasti, että omalle tulevaisuuden asiantuntijuudelleni on tarvetta tässä nopeasti muuttuvassa ja mutkikkaassa maailmassa.
Kirjoittaja
Niikka Lindberg opiskelee Tampereen yliopistossa yhteiskuntatutkimusta, pääaineena sosiologia. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on yhteiskunnan rakenteet ja eriarvoisuus. Syksy ammattikorkeakouluympäristössä on myös herättänyt kiinnostuksen kasvatussosiologiaan. Niikka tunnustaa olevansa nautiskelija ja hetkessä eläjä. Vapaa-ajan hän käyttää mieluusti ystävien ja perheen kanssa, milloin salsaten, ulkoillen, ruokaillen tai matkustellen, eikä ole tavatonta löytää häntä puutarhahommista.
Lähteet
Ilmiö. Sosiologinen media kaikille (2019). Minne sosiologit työllistyvät. https://ilmiomedia.fi/sosiologia/sosiologina-tyoelamassa/
Järvensivu, A. (2006). Oppiminen työnä ja työpaikkapelinä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto
Martela, F. & Pessi, A. (2018) Significant work is about self-realization and broader purpose: Defining the key dimensions of meaningful work. Fronties of Psychology. Vol 7.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 2019:31. Helsinki.
Perry, J. & Hondeghem, A. (2008). Motivation in Public Management: The Call of Public Service. Oxford University Press.
Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry (2019). Korkeakouluharjoittelu. https://www.yhteiskunta-ala.fi/syy/koulutus-ja-tyoelama/korkeakouluharjoittelu/
Taimio, H. (2013). Julkisen palvelun motivaatio. Talous & Yhteiskunta 3/2013. http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32013/pdf/ty32013Taimio.pdf.
Ei kommentteja