”Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, ammattitaitoiset opettajat, uskomaton asenne koulutukseen ja globaaleihin asioihin ja paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden töihin.”
Näin vastaa Metropolian ensimmäisen vuosikurssin opiskelija kysyttäessä syitä hakeutua Suomeen. Neljän vuoden päästä tiedämme, onko hän tyytyväinen valintaansa ja motivoituiko hän jäämään maahamme. Nämä ovat meille korkeakouluille tärkeitä kysymyksiä. Haluamme osallistua yhteiskuntamme työllisyyshaasteiden ratkaisemiseen. Haluamme tarjota laadukkaan, mutta myös maksullisilla koulutusmarkkinoilla kilpailukykyisen opiskelukokemuksen.
Jokaisen korkeakoulun on tarkasteltava kriittisesti palveluprosessejaan: laatu on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan.
Vetovoimaa ja pitovoimaa: kumpaakin tarvitaan
Työvoimapulasta kärsivän Suomen on pystyttävä houkuttelemaan entistä enemmän kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Tämä pelkästään ei kuitenkaan riitä. Meidän pitää pystyä ratkomaan myös kansainvälisten osaajien integroitumisen ja työllistymisen haasteita. (OKM 2019.)
Kaiken taustalla on opiskelijan aito halu jäädä Suomeen. Se syntyy kokonaisvaltaisesti onnistuneesta opiskelukokemuksesta ja viihtymisestä maassamme (mm. Suomalainen, Sarasjärvi & Lahtinen 2019, 32-33). Vain Suomeen juurtunut, tyytyväinen kansainvälinen opiskelija on potentiaalinen osaaja työvoimaamme.
Opiskelijatyytyväisyys ja brändi lukuvuosimaksujen aikakaudella
Työllistymistalkoiden ohella myös lukuvuosimaksut ovat vaatineet opiskelijatyytyväisyyden kriittistä tarkastelua uudella tavalla.
Suomessa laadukas koulutus palveluineen on aina ollut itseisarvo. Kahden kerroksen väen palvelulogiikka ei istu koulutusideologiaamme, eikä siihen ole tarvettakaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen linjaukset peräänkuuluttavat kokonaisvaltaisesti laatua koulutuksessa, tutkimuksessa ja palveluissa (OKM 2017, 16-17). Yhdenvertaisuus onkin kaikille meille yhteinen tahtotila (OKM 2018, 35). Lukuvuosimaksujen myötä olemme kuitenkin joutuneet pohtimaan ”maksullisen tuotteen” laatua, sisältöä ja hintaa.
Laatu on sidoksissa myös opiskelijamäärien kasvattamiseen ja palveluodotuksiin. Odotukset ovat korkealla ”tilastomenestyjän” kohdalla, ja tähän perustamme myös maabrändimme ja palvelulupauksemme (mm. OKM 2017). Jos lupaukset eivät vastaa todellisuutta ja hintaa, pettymys laatuun kuuluu sosiaalisessa mediassa kauas. Muun muassa Ruotsissa pettymyksiä on puitu korkeimmassa oikeudessa saakka.
Ilman oikein kohdennettua tukea moni asia voikin mennä pieleen palveluprosessissa (kts. mm. Khanal & Ghaulee 2019). Enemmän kuin sanoja, brändi on tekoja.
Tunnista kohderyhmäsi palvelutarpeet ja -vaiheet
Korkeakoulujemme palveluprosesseja on kehitettävä opiskelijalähtöisesti. Kehitystyö alkaa eri asiakasryhmiemme, heidän tarpeidensa ja kehitettävien palveluvaiheiden tunnistamisesta.
Kansainvälisistä taustoista tulevien opiskelijoiden joukko on varsin monimuotoinen niin määrittelytapojen, tilastojen, palvelutarpeiden kuin identiteettikysymystenkin valossa (mm. Mathies & Karhunen 2019, 70-72; Airas & al. 2020, 25-27, 83). Heitä ei voi lähestyä yhtenä massana.
Sen lisäksi, että maksava opiskelija on ihan tavallinen opiskelija, hän tulee myös toisesta kulttuurista. Hän — ja usein myös hänen vanhempansa — panostavat valittuun oppilaitokseen ja maahan aikaansa ja energiaansa, mutta lisäksi myös konkreettisesti rahaansa. Koko paketin on oltava houkutteleva, toimiva ja juuri hänelle soveltuva myös käytännössä.
Uuteen maahan muuttavan lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan odotukset ja tarpeet ovat erilaiset kuin täällä jo ennestään asuvan (vrt. Airas & al. 2020). Haasteina korostuvat työllistyminen, verkostoituminen ja integroituminen (OKM 2018). Lisäksi apurahajärjestelmä ja agenttitoimijat vaikuttavat markkinointitoimenpiteisiin, tiedonkulkuun ja palveluprosesseihin (OKM 2019, 18-19). Markkina-alueittain kohdennetussa rekrytoinnissa on hyvä myös huomioida, että opiskelijan lähtömaa vaikuttaa koettuihin haasteisiin ja tuen tarpeeseen (mm. Khanal & Ghaulee 2019).
Ensimmäisistä mielikuvista työllistymiseen mahtuu monta palveluvaihetta ja monta vuotta. Tämä kattaa paitsi opinnot, myös ”koko elämän”. Aikavälille nivoutuu useita kiinnekohtia, joissa korkeakoulu voi vaikuttaa opiskelijan kokemukseen. Sujuva ja selkeä palvelupolku ja vastuiden roolittaminen tukevat myös korkeakoulun sisäistä toimivuutta (OKM 2018, 37).
Hyödynnä saatavilla oleva tieto ja suositukset
Palveluprosessin kehitystyössä on hyvä hyödyntää myös yleisesti kansainvälisten opiskelijoiden kokemusta kartoittaneita kyselyitä ja selvityksiä, muun muassa:
- International Student Barometer (ISB)-kyselyn koosteet kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyydestä Suomessa
- Opiskelijan kaupunki 2019 -tutkimus kansainvälisten opiskelijoiden viihtymisestä pääkaupunkiseudulla
- Mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja VALOA-hankkeen selvitykset kehitystoimenpiteistä koko kansainvälisten opiskelijoiden palveluprosessiin
- Tilastoanalyysit kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämisestä.
Lähtökohtaisesti kansainväliset opiskelijat ovat tyytyväisiä kokonaiskokemukseen, koulutuksen laatuun, hyvään arkeen ja toimivaan yhteiskuntaan. Kriittisin kipukohta on heikko työllistyminen Suomeen ja siihen saadun tuen puute. Opiskelijat kamppailevat myös taloudellisten kysymysten ja paikallisten ystävien löytymisen sekä kielimuurin, syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemusten kanssa. (Garam 2018; Suomalainen, Sarasjärvi & Lahtinen 2019, 32-39.)
Toisaalta kehitystyössä on hyvä pitää mielessä myös kenen tahansa ”tavallisen opiskelijan” avainkysymykset opintojen etenemisessä ja työllistymisessä. Todenmukainen ja kattava opintosisältöjen kuvaus, ensimmäisen vuoden sujuminen, aktiivinen verkostoituminen ja osallistuminen opintojen ulkopuoliseen toimintaan ovat kriittisen tärkeitä kaikille opiskelijoille (Kuurila 2014, 24-29). Nämä saavat kuitenkin erilaisia painotuksia toiselta puolelta maailmaa muuttavan opiskelijan kohdalla.
Fasilitoitu työpaja kehitystyön mahdollistajana
Metropoliassa ohjaus- ja palveluprosesseja on tarkasteltu kuluneen syksyn ja kevään aikana muun muassa kehitettäessä ohjauspalveluita eri asiakasryhmille ja myös SIMHE-jatkokehityshankkeessa. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden palveluprosessi on tunnistettu juurikin erityisesti kehityskohteeksi, koska mukaan on tullut paljon uusia tarpeita, toimijoita ja toimintoja.
Haasteita ja kehitystoimenpiteitä purettiin auki Metropolian keskitetyn fasilitointiryhmän Parrun vetämässä työpajassa helmikuussa 2020. Työpajassa tunnistettiin seuraavat palvelupolun vaiheet:
Työpajassa pohdimme palvelutarpeita lähi- ja verkko-opetuksessa opiskelevien AMK- ja YAMK-opiskelijoiden näkökulmasta. Tunnistimme akuuteimmat kehitystarpeet, aikataulutimme ne ja sovimme niille vastuuhenkilöt. Läpileikkaavana teemana kulkee yksilöidyn ohjauksen tarve.
Luonnollisesti osa tunnistetuista kehitystoimenpiteistä koskee myös laajemmin muita opiskelijaryhmiä. Samoin totesimme iloksemme, että osaa kehitystarpeista työstetään jo eri hankkeissa. Etenkin suuressa korkeakoulussa korostuu vuorovaikutuksen tärkeys eri yksiköiden välillä, joten myös tiedonkulku pitää määrittää osaksi prosesseja.
Yhdessä kohti onnistumisen kokemuksia ja viihtymistä
Korkeakoulun palveluita ei voi kehittää tyhjiössä. On seurattava koulutuspoliittisia linjauksia, tarkasteltava selvityksiä ja osallistettava eri sidosryhmiä. Ennen kaikkea on tunnistettava kunkin opiskelijaryhmän tarpeet. Paljon tehdään jo hyvin. Meidän on kuitenkin oltava valmiita asettamaan opiskelijalähtöisyyden, viihtymisen, tyytyväisyyden ja osallisuuden kysymykset keskiöön. Yhteiskehittäminen vaatii monen ihmisen työpanosta, mutta maksaa itsensä takaisin laadukkaana palvelukokonaisuutena, onnistumisen kokemuksina ja motivoituneena työvoimana Suomelle.
Lähteet:
Garam, I. 2018. Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? Faktaa Express 6A/2018. Opetushallitus. Luettu 20.4.2020.
Khanal, J. & Ghaulee, U. 2019. Challenges of International Students from Pre-Departure to Post-Study: A Literature Review. Journal of International Students; Jonesboro Vol. 9, Iss. 2 (2019): 560-581.
OKM 2017. Yhteistyössä maailman parasta: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11. Julkaistu 16.3.2017.
OKM 2018. Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017–2018 – seuranta‐ ja arviointityöryhmän väliraportti. Julkaistu 13.11.2018.
OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Julkaistu 16.9.2019.
Shumilova, Y., Cai, Y. & Pekkola, E. 2012. Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions. VALOA-project, Career Services, University of Helsinki. Published on 1 January 2012.
Suomalainen, A., Sarasjärvi K. ja J. Lahtinen. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Päivitetty 7.1.2020.
