Tässä blogitekstissä kutsumme sinut merimatkalle avoimuuteen korkeakouluissa. Millaisia saaria ja satamia korkeakoulujen miehistöjen on saavutettava, jotta korkeakoulu toimii avoimuuden periaattein? Millä tavoin navigoiden mahdollistamme avoimuutta ja millainen majakan valo ohjaa kulkuamme? Mitä opimme ja oivallamme matkalla päämäärään, miten opimme kulkemaan yhdessä?

Avoimuuden neljä lähtökohtaa

Korkeakoulujen avoimuuden merikarttana toimii valtakunnallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus, jossa määriteltiin avoimuudelle neljä peruslähtökohtaa (Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta. 2020). Tässä tekstissä käsittelemme avoimuuden näkökulmia niiden kautta.  

Olennaista ei ole vain päämäärä, vaan matka, sanotaan ikiaikaisessa viisaudessa. Veneessä kapteeni miehistöineen seilaa merellä, navigoiden alustaan kohti päämäärää, kenties pysähtyen matkalla erilaisille saarille ja satamiin. Kaikki veneessä olijat toimivat omassa roolissaan, mutta yhteistyössä. 

Tuomme tässä tekstissä esiin niin yleisiä näkökulmia korkeakoulujen avoimuuteen kuin omia havaintojamme arjen työstämme Metropoliassa. Emme ole vielä perillä, mutta laivamme seilaa jo vauhdikkaasti vesillä ja suunta on selvä. Toivomme, että jakamamme oivallukset jatkavat ajatuskulkuaan myös sinun omalla matkallasi avoimuuden merellä.

1. Avoin toimintakulttuuri majakan loistona

Avoin toimintakulttuuri on kuin majakasta kajastava loisto, joka näyttää suuntaa toiminnalle. Muuttunut toimintaympäristö on luonut korkeakouluille niin paineita kuin mahdollisuuksiakin lisätä avoimuutta (ks. myös Ala-Nikkola, 2020). Onnistuminen edellyttää vastuullista, avoimuutta mahdollistavaa toimintakulttuuria niin organisaation sisällä kuin organisaatiosta ulospäinkin. 

Avoimuudesta pitää tulla osa arjen tekoja ja valintoja. Osin teemme avoimuuden valintoja tiedostamatta, mutta myös tietoista työtä toimintakulttuurin uudistamiseen tarvitaan. 

Metropolian esimerkkejä avoimen toimintakulttuurin majakoista: 

• Metropoliassa on tehty pitkäjänteistä työtä toimintakulttuurin uudistamisessa. Suuren, monialaisen ja maantieteellisesti lukuisiin pienempiin yksiköihin aiemmin jakautuneen korkeakoulun toiminnot on keskitetty viime vuosina neljälle kampukselle, mikä jo itsessään mahdollistaa helpommin avoimuutta.
• Pelkät seinät eivät kuitenkaan avoimuutta mahdollista, vaan siihen tarvitaan myös tekoja, konkreettisia toimintatapoja. Yksi meille kirjoittajille läheinen esimerkki konkreettisesta toimintatavasta on Metropoliassa toimiva osallistavan prosessisparrauksen tiimi Parru, jossa itsekin toimimme osallisuuden sparraajina. Parru toimii palvelutiiminä, joka tuo osallistavaa työotetta Metropolian kehittämisprosesseihin. Käytännössä tämä tapahtuu esimerkiksi systemaattisesti prosessin tueksi mietittyjen osallistavien työpajojen muodossa. Parru-tiimin viimevuotisen pilottivuoden reilut sata työpajamuotoista tilaisuutta tyytyväisine osallistujineen kertovat vahvaa viestiä siitä, miten tärkeää yhteinen ajattelu on prosessien avoimuuden ja kestävän toteuttamisen tukena.

2. Kohti avoimen julkaisemisen ilmansuuntaa

Systemaattisen toimintakulttuurin edistämisen tulokset Metropoliassa näkyvät esimerkiksi avoimen julkaisutoiminnan kehittymisessä. Avoin julkaiseminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista: julkaisu saatetaan vapaasti kenen tahansa käytettäväksi internetissä.

Kun avoin julkaiseminen toimii hyvin, ovat hyödyt siitä moninaiset. Yhteiskunnallinen vaikutus on potentiaalisesti suurempi, kun julkaisu on helpommin niin päättäjien, päätöksiä valmistelevien kuin tavallisten kansalaistenkin saatavilla. Myös tiedon taloudellinen tasa-arvo kasvaa: avoimet julkaisut ovat esimerkiksi köyhimpien maiden yliopistojen saatavilla ja toisaalta julkaiseminen ei ole kiinni siitä, onko julkaiseva taho kykenevä maksamaan kustantajalle julkaisemisesta. (Syrjämäki 2018.)

Navigointivinkkejä avoimen julkaisemisen saarelle:

• Mahdollista julkaiseminen tarjoamalla siihen alustoja, joihin on helppo tarttua. Esimerkiksi Metropoliassa, kuten kaikissa korkeakouluissa, perinteisen kirjakustannustoiminnan rinnalle on tullut muitakin asiantuntijajulkaisemisen muotoja, kuten verkkosivupohjaiset julkaisut, blogit ja uusimpana tulokkaana podcastit.
• Varmista löydettävyys levittämällä julkaisua. Kun tunnet kohderyhmän, pystyt valitsemaan kanavavirrasta heille tutuimman kanavan. Kun vielä lisensoit julkaisun tarkkaan harkitulla CC-lisenssillä, mahdollistat samalla tiedon jatkuvuutta (Ala-Nikkola 2018a). Peruspaketin cc-lisenssin äärelle löydät esimerkiksi tästä Elina Ala-Nikkolan blogista.
• Huolehdi saavutettavuudesta, jotta kaikilla on aidosti mahdollisuus päästä tiedon äärelle. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (Valtiovarainministeriö, n.d.) astui voimaan 1.4.2019 ja koskee meitä kaikkia.   
• Muista vastuusi: korkeakoulun julkaisukanaviin luotetaan, joten pidetään luottamusta yllä. Lisää luotettavuudesta voit lukea vaikkapa tästä blogipostauksesta (Ala-Nikkola 2018b.)
• Tutustu syvemmin avoimeen julkaisemiseen kansallisten linjausten sekä oman korkeakoulusi ohjeiden kautta.

3. Tutkimusaineistojen avaamisen suuntia

Tieteellisen tutkimuksen perustana on jatkuvasti kasvava tietomäärä, jossa kukin tutkija antaa omat aineistonsa koko tiedeyhteisön käyttöön. Tämä mahdollistaa joustavamman ja ketterämmän tutkimuksen tekemisen, mikä nopeasyklisessä maailmassa tuntuu enemmän kuin tärkeältä voimavaralta.

Navigointia tutkimusaineistojen avaamiseen:

• Panosta aineistonhallintasuunnitelmaan. Aineistojen avaaminen starttaa hetkestä, jolloin aineistoja ei vielä ole olemassakaan: aineistonhallintasuunnitelmasta, joka on kompassina matkalla aineistojen lopulliseen avaamiseen. Matkalla on huomioitava myös laissa säädetyt vaatimukset (erityisesti eurooppalainen tietosuoja-asetus GDPR) sekä esimerkiksi rahoittajien asettamat ehdot (Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio n.d a). Kaikki aineistot eivät voi olla avoimia. Susanna Näreaho ja Joona Koiranen antavat Tikissä-blogissa erinomaisen konkreettisen apulistan, kun pohdit kannattaako aineistosi tallentaa avoimesti uudelleenkäyttöä varten (Näreaho & Koiranen, 2020).
• Kiinnostavan näkökulman avoimiin aineistoihin tuo kansalaistiede, jossa tiedon keruun prosessia demokratisoidaan. Eli käytännössä: kansalaiset voivat osallistua tutkimusaineiston keräämiseen. Viime vuosina kansalaistieteen mahdollisuuksia on nähty monella tieteenalalla entistä enemmän, muun muassa digitalisaation vauhdittaessa sitä. (Siiskonen, 2017.) Aineistojen avaamisen kannalta myös tätä kehitystä on kiinnostavaa seurata.
• Myös pienet teot vievät eteenpäin! Esimerkiksi data-artikkelit (data in brief), joissa kuvaillaan tutkimusaineistoja, ovat yksi konkreettinen keino lisätä tietoisuutta avoimesti saatavilla olevista aineistoista. Metropoliassa olemme juuri kokeilemassa miten data-in-briefit helpottaisivat navigointia avoimuuden merellä. 

4. Voiko avoimen oppimisen saarelle rantautua?

Oppimisen ja oppimateriaalin avoimuus herättää korkeakouluyhteisöissä monia teknisiä, juridisia ja kulttuurisia kysymyksiä (Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio n.d. b).  Mitä opettajalle jää, jos hän jakaa omat materiaalinsa kaikkien vapaaseen käyttöön? Kuinka voidaan myydä koulutusta, jos sen sisällöt ovat samaan aikaan avoimesti saatavilla? Keskustelussa on hyvä muistaa myös se, että avoin oppiminen on avoimia oppimateriaaleja paljon laajempi käsite. Tavoitteena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä (Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio n.d. b).

Navigointia avoimen oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuteen:

• Avoin oppiminen on oppimista, joka tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen. Oppimisympäristöt ovat viimeisen vuoden aikana ottaneet jättiloikan kohti digitaalisempia oppimisympäristöjä. Hyvänä ohjenuorana digitaalisiin oppimisympäristöihin toimii esimerkiksi tämä Mari Virtasen käytännönläheinen blogi: Koronapaniikki oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään? 
• Oppimateriaalien avoimuus tarjoaa hienoja mahdollisuuksia tuoda lukuisten opetustyötä tekevien asiantuntijoiden osaamista yhä laajemman joukon saataville – jatkuvan oppimisen hengessä. Mutta kuten kaikilla avoimuuden saarilla, on selvää, että kaikkea ei tokikaan ole mielekästä avata kaikille, avaaminen voidaan tehdä myös hallitusti. Oppimateriaalien avaamisen hyötyjä ja konkreettisia keinoja on pohdittu muun muassa tässä Anna Lindforsin ja Susanna Näreahon blogissa.
• Toimiva infrastruktuuri on kivijalka, johon on helppo rakentaa. Korkeakoulujen yhteisen Digivisio 2030 -jättihankkeen yhtenä tavoitteena on muodostaa vuoteen 2030 mennessä kansallinen digitaalinen palvelualusta, joka mahdollistaa digitaalisten palveluiden yhteensopivuuden korkeakoulujen välillä. Sitä kautta oppimisen kansalliset tietovarannot avautuvat yksilön ja yhteiskunnan käyttöön. Metropolia osallistuu kunnianhimoiseen ponnistukseen hankkeen vastuukorkeakouluna.
• Tutustu mahdollistaviin työkaluihin! Avoimeen oppimiseen on paljon opiskelijaa ja korkeakoulujen henkilöstöä helpottavia apukeinoja. Tutustumisen arvoinen on hiljattain avattu maksuton ja avoin kansallinen Avointen oppimateriaalien kirjasto aoe.fi. Siellä kuka tahansa voi  hakea, löytää ja tallentaa erilaisia digitaalisia oppimateriaaleja.

Seilaamme kohti parempaa maailmaa – yhdessä!

Yksikään hanke, tutkija, opettaja, opiskelija tai asiantuntija ei pysty yksin kehittämään malleja, jotka olisivat käyttökelpoisia vielä vuosien ja vuosien päästä – tai edes nyt. Siksi avoimuus onkin tekemisen ytimessä: se mahdollistaa navigoimisen merellä, jossa pidämme huolta maailmasta yhdessä.

Kuten yhteiskunnan ilmiöt ylipäänsä, myös avoimuus on laaja asia, jota ei ratkaista yhdessä blogitekstissä. Olemmekin tuoneet tähän tekstiin joitakin omassa arjessamme avoimuuden merellä navigoidessamme syntyneitä ajatuksia ja oivalluksia. Tunnistatko tästä kirjoituksesta omaa matkaasi tai oman korkeakoulusi matkaa avoimuuden merellä? Näyttäytyvätkö lähestymisen suunnat samoin teille vai löytyykö myös muita lähestymiskulmia?

Teksti on osa kolmiosaista Elina Ala-Nikkolan blogikirjoitusten sarjaa, jonka ensimmäisessä osassa kerrottiin avoimuutta lisäävän kansainvälisen cc-lisenssijärjestelmän perusteista. Toisessa osassa pohdittiin korkeakoulujen avoimen toimintatavan yhteiskunnallista merkitystä ja miten voimme sitä toteuttaa korkeakoulussa työskentelevän asiantuntijan arjessa. Tähän kolmanteen osaan Elina kutsui kirjoittajakaverikseen Minna Kaihovirran, joka toimii muun muassa Avoin Metropolia -työryhmän vetäjänä.

Kirjoittajat

Elina Ala-Nikkola (kulttuurituottaja YAMK) on navigoinut työtehtävissään korkeakoulussa avoimuuden merellä monesta suunnasta käsin. Tällä hetkellä hän työskentelee osallistavan työotteen asiantuntijana ja sparraajana Metropolian Parru-tiimissä. Aiemmissa työtehtävissään Elina on ollut muun muassa kehittämässä Metropolian julkaisutoimintaa ja TKI-toimintaa. 

Minna Kaihovirta (FM) on keskittynyt navigoinnissa viime vuodet toimintakulttuurin uudistamiseen. Tällä hetkellä hän työskentelee tuoreessa dialogipäällikön tehtävässä Metropoliassa ja on myös mukana Parru-tiimissä. Pitkä viestintätausta tuo Minnalle näkökulmaa avoimuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin niin työelämässä kuin korkeakouluyhteisössäkin.

Lähteet

Ala-Nikkola, Elina 2020. Avoimuus korkeakoulun toiminnassa – trendisana vai elinehto? Blogiteksti Metropolia Ammattikorkeakoulun Hiiltä ja timanttia -blogissa. Julkaistu 8.4.2020.

Ala-Nikkola, Elina 2018a. Mikä ihmeen CC-lisenssi? Osa I. Perusteet. Blogiteksti Metropolia Ammattikorkeakoulun Hiiltä ja timanttia -blogissa. Julkaistu 25.11.2019..

Ala-Nikkola, Elina 2018b. Miksi korkeakoulussa työskentelvän kannattaa blogata? Blogiteksti Metropolia Ammattikorkeakoulun Hiiltä ja Timanttia blogissa. Julkaistu 29.10.2018.

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta. 2020a. Avoimen tieteen verkkosivuston Tutkimusaineistojen avoimuus -osio.

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta. 2020b. Avoimen tieteen verkkosivuston Oppimisen avoimuus -osio.

Korkeakoulutuksen digivisio 2030 – Suomesta joustavan opiskelun mallimaa verkkosivusto. n.d.

Neljälle kampukselle. Metropolia Ammattikorkeakoulun blogi.

Näreaho, Susanna & Koiranen, Joona. 2020. Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten? Blogiteksti Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissa-blogissa. Julkaistu 1.10.2020.

Näreaho, Susanna & Lindfors Anna. 2020. Oppimateriaalien avaamisen hyödyt opettajalle ja oppijoille. Blogiteksti Metropolia Ammattikorkeakoulun Hiiltä ja timanttia -blogissa. Julkaistu 20.11.2020.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Avointen oppimateriaalien kirjasto. Verkkosivusto.

Siiskonen, Harri. 2017. Kansalaistiede osa avointa tiedettä. Pääkirjoitus. UEF//SAIMA 3/2017. Itä-Suomen yliopisto.

Syrjämäki, Sami 2018. Verkkoteksti Avoin tiede -sivustolla.

Valtiovarainministeriö. n.d. Saavutettavuusdirektiivi verkkotekstinä.

Virtanen, Mari 2020. Koronapaniikki oppilaitoksissa – miten opetuksen erityisjärjestelyistä selvitään? Blogipostaus Metropolia Ammattikorkeakoulun Hiiltä ja timanttia -blogissa. Julkaistu 16.3.2020.

Yhteiskunnalliset muutokset ovat nopeita. Koko yhteiskunta sosiaali- ja terveydenhuolto mukaan lukien digitalisoituu vauhdilla, ja Covid-19 vauhdittaa muutosta entisestään. Monilla työpaikoilla käydään YT-neuvotteluita, tulee konkursseja, lomautetaan tai irtisanotaan henkilöstöä sekä lakkautetaan tehtaita ja palveluita. Nämä yhteiskunnalliset muutokset vahvistavat tarvetta nostaa kansalaisten osaamista, helpottaa osaajapulaa, kehittää ja nopeuttaa oppimispolkuja sekä lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää.  

Yhteiskunnassa tapahtuvia keskeisiä muutostekijöitä ovat myös globaalin kilpailun lisääntyminen, kansalaisten ympäristötietoisuuden herääminen ja teknologioiden kiihtyvä kehittyminen. Vaikutukset kohdistuvat niin yhteiskuntaan, yrityksiin, yhteisöihin ja erityisesti yksilöihin, joiden koulutuksen ja osaamisen kehittäminen on yksi yhteiskunnan menestyksen perustekijöistä. (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019 a ja b, Opetushallitus 2019, Sitra 2019, Valtioneuvoston julkaisuja 2020a.)

Siksi myös ammattikorkeakoulujen on vahvistettava ja monipuolistettava rooliaan osaamisen jatkuvana kehittäjänä. Tässä blogikirjoituksessa kerromme miten Metropolia Ammattikorkeakoulu vastaa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin uudistaen rohkeasti toimintaansa tuomalla jatkuvan oppimisen osaksi ihmisten arkea. (Metropolian strategia 2021-2030). Seuraavissa kirjoituksissa kerromme myös käytännön esimerkkejä toimintatapamme muutoksesta.

Jatkuva oppiminen edellyttää yksilöllisiä ratkaisuja

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan jatkuva oppiminen on osaamisen kehittämistä elämän ja työuran eri vaiheissa. Painopiste on työikäisten osaamisen kehittämisessä. Se edellyttää osaamisen tunnistamista, ohjauspalveluiden ja erillisten koulutusmuotojen lisäämistä. (www.minedu.fi.)  Jatkuva oppiminen sisältää Metropoliassa paitsi työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämisen myös yleissivistävän oppimisen ulottuvuuden. Asiakasryhmämme on alle kouluikäisistä ikääntyviin, jolloin jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ulotetaan varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen ja vanhuuteen asti.

Jatkuva oppiminen tarkoittaa Metropolialle sitä, että tarjoamme joustavia yksilöllisiä oppimisratkaisuja asiakkaidemme – oppijoiden – elämän eri vaiheisiin ja tilanteisiin. Toimintaamme ohjaa Metropolia Match® -malli, jonka tavoitteena on kohtauttaa osaamistarpeet, työelämäntarpeet ja oppimisratkaisut. Malliin sisältyvä palvelukonsepti auttaa yhdistämään niin yhteiskunnan, yksilön kuin työelämän jatkuvan oppimisen ja osaamisen tarpeet ja Metropolian koulutustarjonnan, osaamisen ja resurssit. Tätä toimintaa tukevat modernit digitaaliset työkalut ja alustat. (vrt. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019b, Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020).

Toimintamme keskiössä ovat jatkuvasti osaamistaan päivittävät ihmiset

Kaiken lähtökohtana on yksilö, hänen elämäntilanteensa, osaamisensa ja tavoitteensa.

Oppimisratkaisut rakentuvat yksilön tilanteesta käsin ja yksilöille tuotettavan lisäarvon ymmärtäminen on keskeistä myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tavoitteena voi olla joissakin tapauksissa työllistyminen, tai nopeampi siirtymä koulutusasteiden välillä, toisissa taas esimerkiksi uusien työtehtävien edellyttämän osaamistarpeen vahvistus, muuntokoulutus, tai kansalaistaitojen vahvistuminen arjen eri tilanteissa pärjäämiseksi. (ks. TEM 2020.)

Metropolian koko tarjonta oppimisratkaisujen rakennuspalikoina

Metropolia rakentaa joustavia ja monipuolisia oppimisratkaisuja yksilöiden tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Valittavina ovat tutkintotavoitteinen polku tai muiden oppimisratkaisujen ympärille rakentuva yksilöllisen osaamisen kehittämisen polku. Rakennuspalikat koostuvat eri toimialojen kuten tekniikan, kulttuurin, liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan tarpeiden ymmärtämisestä ja pedagogisesta osaamisesta. 

Asiaa havainnollistaa esimerkki, jossa henkilön tavoitteena on edetä liiketoiminnan alueella esimiestehtäviin. Hän voi valita tutkintotavoitteisen polun valitsemalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon terveysalan liiketoiminnan johtamisen, valitsemalla erikoistumiskoulutuksen myynnin ja markkinoinnin digiosaaja tai valitsemalla eri tutkinnoista esimiestyötä vahvistavia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

Oppimisratkaisujen rakentamisessa käytetään Metropolian koko tarjontaa ja osaamispääomaa. Käytössä olevia osaamisia ja resursseja hyödynnetään mahdollisimman osuvien oppimisratkaisujen kohdistamiseksi asiakkaillemme heidän oman tilanteensa mukaan. Arvioidaan tarkoin, millaisia oppimistavoitteita asiakkailla on, millainen kysyntä työelämässä on ja millainen koulutusratkaisu olisi sopivin. Opinnollistaminen ja osaamisperusteisuuden kehittäminen auttavat monipuolistamaan ratkaisuja edelleen (ks. Sitra 2019).

Metropolia Coach -palvelut asiakkaittemme tukena

Tähän kaikkeen tarvitsemme erilaisia tukevia ja ohjaavia palveluita kuten urapalveluita, työllistymistä edistäviä palveluita ja ohjauspalveluita. Asiakkaat voivat valita henkilökohtaista palvelua tai verkossa saatavilla olevaa materiaalia, joka tukee opiskelua. Modernisoimme ohjausta ja kokoamme sen asiakkaille helposti saavutettaviksi. Autamme osaamistarpeiden tunnistamisessa, tuemme tavoitteiden asettamista ja muotoilemme tavoitteita tukevia oppimispolkuja. Uravalmentajiemme avulla pyrimme tarjoamaan asiakkaille henkilökohtaista ohjausta työuran eri vaiheissa. (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019b, Valtioneuvoston julkaisuja 2020b.)

Johdamme jatkuvaa oppimista kokonaisuutena

Jatkuvaa oppimista johdetaan läpi Metropolian ja yli yksikkörajojen yhtenä kokonaisuutena, jolloin organisaatiorakenteet tukevat monimuotoisten oppimisratkaisujen tarjoamista asiakkaille huomioiden kaikki eri ammattikorkeakoulun mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkintoon johtavan koulutuksen tarjonnassa huomioidaan muidenkin asiakasryhmien tarpeet ja toimintaa kehitetään asiakaslähtöisesti ei yksikkölähtöisesti. Opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja moodulaarisia. Toimintaa myös kehitetään koko ajan. Kokoamme kehittämishankkeiden tulokset ja hyödynnämme niitä koulutustarjonnassamme ja muissa jatkuvan oppimisen palveluissa.

Näitä joustavien ja monipuolisten oppimisratkaisujen tunnettuutta, oppimispolkujen joustavuutta ja palveluita on edistämässä suuri joukko Metropoliassa työskenteleviä eri alan ammattilaisia:

• markkinointi- ja viestintäihmiset 
• hakija- ja opiskelijapalvelujen parissa toimivat ihmiset
• eri asiakasryhmistä vastuussa olevat yksittäiset henkilöt
• uravalmentajat
• tietohallinnon ammattilaiset.

Jatkuvan oppimisen asiakasryhmistä vastaa aina henkilö, joka tuntee kulloisenkin ryhmän tarpeet. Toiminta on samankaltaista kuin yritysyhteistyössä. Sitä ohjaavat tiedolla johtaminen ja ennakointitieto (ks. Opetushallitus 2019).

Digitalisaatio tukemaan yksilöllisiä oppimis- ja palveluprosesseja

Edellä kuvattu toimintamalli, jossa asiakkaiden tilanteet ja tarpeet sekä ammattikorkeakoulun osaaminen ja palvelupolut yhdistetään yhä tarkemmin ja tehokkaammin vaatii tuekseen ajantasaista digitaalista alustaa. Digitalisoimme kaiken aikaa palveluitamme, kehitämme tekoälypohjaisia palveluratkaisuja ja hyödynnämme alustataloutta mahdollisimman tehokkaasti. (ks. esim. Amkoodari.fi, Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020). Digitalisaatio tukee myös osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (Oosi, Jauhola, Rausmaa, ja Haila 2020, Opetushallitus 2019). Tähän pureudumme tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessamme.

Kirjoittajat

Riitta Konkola toimii Metropolian rehtorina ja toimitusjohtajana. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden lisensiaatti, erikoistoimintaterapeutti ja opettaja. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso ja aikuiset lapset. Vapaa-aikanaan hän matkustaa, lukee dekkareita, lenkkeilee ja nauttii ruoanlaitosta. Hän uskoo isotädiltä kuulemaansa ajatukseen: ”Annahan aikaa”, asioilla on tapana järjestyä.

Taru Ruotsalainen toimii jatkuvan oppimisen päällikkönä Metropoliassa. Hän kehittää Metropolia Match -mallia kokonaisuudessaan kuin myös eri asiakasryhmien palveluita. Taru   on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja hän on työskennellyt useita vuosia asiakasrajapinnassa rakentamassa erilaisia oppimisratkaisuja niin yritysten kuin yksilöiden tarpeisiin ja myös erilaisia konsepteja yritysyhteistyöhön. Perheeseen kuuluvat puoliso ja aikuiset lapset. Vapaa-aikaa kuluu muun muassa  purjehduksen ja erilaisen liikunnan parissa. 

Lähteet

AMKoodari. Luettu 29.9.2020.

Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020–2023. VM. Toimintasuunnitelma 25.2.2020. (PDF) Luettu 29.9.2020

Metropoliaan strategia 2021-2030. Osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja. Luettu 1.10.2020.

Oosi, O., Jauhola, L., Rausmaa, S. & Haila, K. (2020). Miten osaaminen näkyväksi? Työ- ja elinkeinomisnisteriön julkaisuja 2020:28. TEM. Luettu 20.9.2020.

Opetus- ja kuttuuriministeriö 2019a. Tilannekuva korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:34. (PDF). Luettu 28.9.2020.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019b. Jatkuvan oppimisen kehittäminen. Työryhmän väliraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19 (PDF). Luettu 30.9.2020

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumi ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Opetushallitus. Luettu 29.9.2020.

Sitra 2019. Kohti elinikäistä oppimista. Yhteinen tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet. Sitran selvityksiä 150. (PDF) Luettu 29.9.2020.

TEM 2020. Selvitys työllisyyden parantamiseksi toteutettujen lyhytkestoisten koulutusten vaikuttavuudesta. Työ- ja elinkeinomisterön julkaisua, Työelämä 2020:26.

Valtioneuvoston julkaisuja 2020a. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Valtioneuvoston julkaisu 2020:38.

Valtioneuvoston julkaisuja 2020b. Elinikäisen ohjauksen strategia 2020-2023. ELO-foorumi.  Valtioneuvoston julkaisu 2020:34.

Avoimen tieteen rinnalla puhutaan aiempaa enemmän avoimesta oppimisesta. Avoimella oppimisella (open education) tarkoitetaan pyrkimyksiä laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille. Laajempi määritelmä avoimelle oppimiselle löytyy Tieteen termipankista. Käytännössä sillä tarkoitetaan esimerkiksi työkaluja ja prosesseja opetuksen yhteiskehittämiseen sekä opetuksen ja sen materiaalien jakamiseen. Avoimessa oppimisessa on oppijakeskeinen lähtökohta, mutta avoin toiminta voi myös helpottaa opettajan työtä ja antaa uusia työkaluja työskentelyyn, kuten avoimia oppimateriaaleja.

Yksi keskeisimmistä avoimen oppimisen osa-alueista onkin avoimet oppimateriaalit. Avoimet oppimateriaalit ovat eri muotoisia opetus- ja oppimateriaaleja, jotka on lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden maksuttomaan pääsyyn, käyttöön, muokkaukseen ja uudelleen jakamiseen olemattomin tai vähin rajoituksin. Löydät tarkemman määritelmän avoimille oppimateriaaleille Tieteen termipankista. Avoimet oppimateriaalit ovat siis vaikkapa luentodioja, tiettyyn aiheeseen syventyviä podcasteja, luentotallenteita, opetusvideoita tai tehtäväsettejä. Ne ovat materiaaleja, joita kuka tahansa opettaja tai tutkija on tehnyt  –  ja vapauttanut lisenssillä myös oman kurssin ulkopuolelle. 

Mutta mitä hyötyä oppimateriaalien avaamisesta voi olla opettajan näkökulmasta?

Hyöty nro 1: Oman osaamisen näkyvyys ja arvostaminen kasvaa

Erilaisten oppimateriaalien tekeminen on tiedon muotoilua pedagogisesti toimiviksi kokonaisuuksiksi. Laadukkaiden oppimateriaalien tekeminen vaatii aiheen syvällistä hallintaa. Laadukkaat ja uusimpaan tietoon pohjautuvat oppimateriaalit tarjoavat reitin uusimpaan tietoon myös niille, joille tutustuminen suoraan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminnan) tuloksiin ei ole mahdollista. Näin TKI-toiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa lisääntyy.

Oppimateriaalien tekeminen osoittaa tekijänsä asiantuntijuutta. Esimerkiksi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkijan CV-mallissa on nostettu opetusansiot ja avoimet oppimateriaalit selkeästi esille ja niissä suositellaan esiteltävän myös erillistä opetusportfoliota. Opetuksessa käytetyt oppimateriaalit ovat näkyvä jälki, jolla voit asiantuntijana todentaa ja laajentaa omaa osaamistasi.

Jakamalla omia avoimia oppimateriaaleja ja tuomalla niitä esille omassa tutkijaprofiilissasi edistät samalla avointen oppimateriaalien arvostusta. Avoimen oppimisen arvostamisen ja merkityksen lisääntymistä voit edistää myös osana oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmää, jonka työryhmistä yksi keskittyy avoimesta oppimisesta meritoitumiseen.

Hyöty nro 2: Hyvä kiertää – anna, löydä ja kehitä edelleen

Monessa kirjastossa ja kulttuurikeskuksessa on kirjapiste, joka toimii periaatteella ”ota kun tarvitset ja tuo mieluusti jotain tilalle”. Avointen oppimateriaalien taustalla voidaan nähdä samanlainen idea – omia oppimateriaaleja jaetaan muiden hyödyksi ja vastavuoroisesti löydetään jotain mitä itse voi hyödyntää joko oman osaamisen kasvattamiseen, opetuksen osana tai uusien oppimateriaalien pohjana. Digitaalisissa, avoimissa oppimateriaaleissa skaala on suurempi kuin kirjapisteessä – sekä kansallinen ja kansainvälinen kuten tieteessä muutenkin.

Jotta hyvän kiertäminen toteutuu, on tärkeää varmistaa materiaalien löydettävyys, mm. valitsemalla julkaisualusta, jossa oppimateriaalit voi kuvailla ja jossa ne tulevat esille. Suomessa oppimateriaalien avaamiseen on yhteinen julkaisualusta Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi). Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen tuottama palvelu on maksuton julkaisu- ja hakualusta, josta löytää oppimateriaaleja eri koulutusasteille, tieteenaloille ja jatkuvaan oppimiseen suunnattuna.

Jakamalla oppimateriaalisi Avointen oppimateriaalien kirjastossa, saat materiaaleille pysyvän tunnisteen (URN:NBN) viittausta varten ja rajapintojen kautta ne löytyvät muiden oppimateriaalien ja tutkimuksen tavoin Finna-palvelusta.

Kirjaston tarkoituksena on tehdä avoimen oppimateriaalin löytäminen ja käyttäminen mahdollisimman helpoksi niin opettajille, oppijoille kuin muillekin itsensä kehittäjille. Palvelussa voit tarkastella materiaaleja ja ladata niitä sieltä käyttöösi. CC-lisensoituja materiaaleja voit muokata ja kehittää – ja jakaa parantelemasi materiaalit edelleen muiden käyttöön.

Hyöty nro 3: Oppimisen avaimet kaikille

Oppiminen ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, eikä pysähdy kurssin päätyttyä. Kurssin päättyessä tieto ei myöskään ole vielä lopullisesti omaksuttua. Oppijoille tarve kertaamiseen voi tulla nopeasti tai vasta vuosien päästä. Avaamalla oppimateriaalisi, mahdollistat opiskelijoillesi kertaamisen ja uudelleen tutustumisen paikasta riippumattomasti. 

Samalla avaat mahdollisuuden oppia myös niille, jotka eivät ole osallistuneet opetukseesi – niin heille, jotka itsenäisenä oppijoina kartuttavat osaamistaan kuin heille, jotka etsivät uusia kursseja tai koulutusohjelmia. Hyvä kiertää -periaatteella sama voi kohdata sinuakin oppijana!

Hyöty nro 4: Oman osaamisen karttuminen ja uusi näkökulma työhön

Oppimateriaalin avaaminen saa sinut tarkastelemaan omaa työtäsi uudesta näkökulmasta: mitkä oppimateriaaleistani haluaisin avata, vaatiiko avoimuus niissä muutoksia, miten materiaalit olisivat selkeämpiä myös irrallaan opetuksesta, miten materiaalini on muiden helposti hyödynnettävä jne. Tämä näkökulma rikastaa myös opetustasi. Esimerkiksi kaikki opiskelijat eivät aina pääse opetukseen paikalle, joten jokaisella kurssilla osa opiskelijoista oppii osan kurssin sisällöstä suoraan oppimateriaaleista.

Omaa osaamistasi oppimateriaalien tekemisessä ja avaamisessa voit kartuttaa myös avointen oppimateriaalien kautta. Esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastossa on koottu kokoelmaan oppimateriaalien avoimeen julkaisuun perehdyttäviä oppimateriaaleja.

Näin avaat oppimateriaaleja

Miten sitten aloittaa oppimateriaalien avaaminen ja jakaminen? Prosessina oppimateriaalien avaaminen on yksinkertainen:

1. Tarkastele oppimateriaaliasi avaamisen näkökulmasta.
2. Suunnittele, millä ehdoilla haluat avata oppimateriaalin.
3. Päätä, missä julkaiset oppimateriaalin.
4. Julkaise materiaali valitsemasi alustan ohjeita noudattaen.

Avatessa kannattaa pohtia esimerkiksi onko oppimateriaalissasi muiden tekemiä osia ja sisältääkö se henkilötietoa. Tekijänoikeuksia ja yksityisyyden suojaa pitää aina kunnioittaa.  Avaamisessa huomioitaviin seikkoihin voit tutustua esimerkiksi Oppimateriaalien avaaminen -suosituksesta. 

Tutkittuasi oppimateriaaliasi, sinun tulee päättää millä ehdoilla avaat sen. Creative Commons (CC) -lisenssit kertovat kansainvälisesti selkeällä tavalla, miten oppimateriaaliasi voi käyttää. Sopivan lisenssin löydät vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

• Haluatko että muut voivat tehdä uusia oppimateriaaleja tai muita muokkauksia oppimateriaalistasi (esim. kääntää sen)?
• Haluatko sallia oppimateriaalin käytön kaupallisesti?
• Haluatko että kaikki oppimateriaalisi pohjalta tehdyt teokset säilyvät avoimina?

Sopivan CC-lisenssin voit valita Creative Commons -lisenssivalitsimen avulla. Samoilta sivuilta saat apua lisenssin merkitsemiseen. Muuta se ei vaadi, sillä lisenssit ovat ilmaisia ja lisensointi tapahtuu sillä, että kirjoitat materiaaliin ja sen kuvailutietoihin millä lisenssillä materiaali on avattu. Muistathan, että CC-lisenssi ei poista sinulta tekijänoikeutta. Päin vastoin, lisensointi suojaa oikeuksiasi! Voit tutustua CC-lisensseihin esimerkiksi Hiiltä ja timantteja-blogissa aiemmin julkaistussa merkinnässä. 

Viimeisenä vaiheena on julkaisualustan valitseminen. Valitse alusta, millä oppimateriaalisi ovat tallessa ja löydettävissä.

Julkaisuprosessi riippuu alustasta, mutta esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastossa julkaisu tapahtuu:

1. kirjautumalla Haka- tai Suomi.fi-tunnistautumisella
2. lataamalla oppimateriaalin tiedostot (tai linkin siihen) palveluun
3. ja vastaamalla ohjattuihin kysymyksiin, jotta oppimateriaali saa riittävät kuvailutiedot.

Toivottavasti tämä kirjoitus herätti avaamisen intoa sinussakin! Vertaistukea ja intoa toimintaan saat omasta korkeakoulustasi, liittymällä oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmään tai hakeutumalla sosiaalisessa mediassa avoimista oppimateriaaleista keskusteleviin ketjuihin ja ryhmiin. Tukea oppimateriaalien julkaisuun Avointen oppimateriaalien kirjastossa saat lähettämällä viestiä .

Kirjoittajat

Anna Lindfors (FM) on avoimen oppimisen kentällä toimiva projektipäällikkö CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta. Anna toimii yhtenä Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän puheenjohtajista ja vetää Avointen oppimateriaalien kirjaston kehitystä. Aiemmin Anna on toiminut mm. tietokirjallisuuden parissa kustannustoimittajana.

Susanna Näreaho (FT) on useissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opettanut ympäristöalan tutkija, joka toimii tällä hetkellä Metropoliassa vastuullisen TKI-toiminnan tehtävissä. Vastuullinen TKI-toiminta tarkoittaa tutkimusyhteisössä yleisesti hyväksyttyjen vastuullisten (esim. eettisyyteen ja avoimuuteen liittyvien) toimintatapojen soveltamista ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Lähteet

Tieteen termipankki. Luettu 13.10.2020

Tutkijan ansioluettelomalli. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2020. Luettu 13.10.2020

Avoin tiede: asiantuntijaryhmät. Luettu 13.10.2020

Avointen oppimateriaalien kirjasto. Luettu 13.10.2020 

Suositus oppimateriaalien avoimesta julkaisemisesta (PDF). Suositus on osa Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjausta. Luettu 13.10.2020

Creative Commons -lisenssivalitsin. Luettu 13.10.2020

Elina Ala-Nikkola: Mikä ihmeen CC-lisenssi? Osa I, perusteet. Metropolian blogit, Hiiltä ja timantteja 25.11.2019. Luettu 5.11.2020