Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi

Ammattikorkeakoulun yhtenä tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää, että alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa (1).

Miten kehitetään uusia toimintamalleja ja -ympäristöjä, joissa monialainen ja työelämäläheinen oppiminen yhdistyy tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI)? Uudistavan oppimisympäristön rakentaminen, jossa osaaminen kehittyy TKI-toiminnan avulla, toisaalta innostaa ja toisaalta haastaa erilaiset toimijat yhteisten päämäärien äärelle.

Miten voimme tulevaisuudessa kehittää palveluita vastaamaan muuttuvia tarpeita, niin että asiakkaat ovat kehittämistoiminnan keskiössä? Tarvitaan yhä parempaa yhteyttä eri tahojen välille, jotta voidaan toimia proaktiivisesti. Tässä artikkelissa kuvataan Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointialojen kehittämää ratkaisua.

Yhteisellä työskentelyllä kehitellään uusia toimintatapoja verkostoituvassa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä

Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylä – Hyvinvointia Myllypurosta on Myllypuron kampuksella toimiva, ihmislähtöinen ja ekosysteemitoimintatapaan nojautuva, monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö. HyMy-kylässä opetus ja TKI-toiminta on integroitu osaksi toimintaa, joka vastaa ihmisten tarpeisiin alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppimisympäristönä kylässä toteutetaan monialaisesti uusien palveluiden konseptointia ja innovatiivista kehittämistä.

HyMy-kylän moniammatillisessa kehittämistiimissä on kuluneen vuoden aikana etsitty vastausta kysymykseen, mitä TKI-toiminta on tai voi olla HyMy-kylässä? Yhteisen uuden kokonaisuuden hahmottaminen ja kehittäminen tehtiin yhteisellä prosessilla (kuvio 1), jossa keskeistä oli dialoginen vuorovaikutus.

• Tavoitteena oli hahmottaa kaikki eri toimijat, niin opiskelijat, opettajat, hanketoimijat kuin työelämän yhteistyökumppanit ja tuoda heidät mukaan yhteiseen kehittämisprosessiin.
• Lisäksi osallistettiin yhdyspinnoilla toimivia muita tahoja, kuten laajemmin TKI-toimijoita sekä muita HyMy-kylän kehittämistoiminnassa mukana olevia.

Yhteisessä prosessissa käytettiin haastatteluja, työpajoja, verkostokokouksia ja muita menetelmiä,  Ideana oli sekä tiedonkeruun että aktiivisen luovan ajattelun rakentaminen kehittämistyön eri vaiheisiin (2). Olemassa olevan toiminnan kartoittamisen lisäksi haastattelut ja työpajat toimivat myös uusien ideoiden synnyttäjinä (3).

Alla oleva kuvio havainnollistaa sotemuotoilun prosessin, jonka ajatuksia hyödynnettiin työskentelyssä. Vaihe vaiheelta koottiin ideoita, määriteltiin yhdessä TKI-toimintaa sekä toimintamalleja yhteiseen työskentelyyn, niin että se syveni kerros kerrokselta.

Kuvio 1: Sotemuotoiluprosessi. Mukailtu palvelumuotoilun prosessikirjan Plannstiel ym 2019 pohjalta. (Johanna Holvikivi)

Monitoimijainen kehittämis- ja toimijaverkosto ideoi yhdessä

Yhteisen kehittämisprosessin aikana haluttiin selvittää eri rooleissa toimivien mahdollisuuksia tulla osallisiksi yhteiseen toimintaan. Monenlaisia tarpeita ja ratkaisumalleja tunnistettiinkin kehitystyön aikana.

Hanketoimijat

HyMy-kylä toimii monialaisena toimintaympäristönä eri hankkeille. HyMy-kylän oppimisympäristöä on hyödynnetty hankkeissa muun muassa

• uusien sosiaali- ja terveysalan työ- ja toimintamallien, kuten esimerkiksi monialaisen tiimiharjoittelun kehittämiseksi.
• ympäristönä tuetulle keikkatyöllistämiselle
• opiskelijoiden harjoittelupaikkana hankkeessa tai esimerkiksi HyMy-kylän kylävastaavina.

HyMy-kylä on hankkeille kiinnostava ympäristö. Usein kysymys projektipäälliköiden taholta kuuluukin, miten pääsee mukaan, miten kylä voisi palvella minun projektiani, tai mitä annettavaa projektillani voisi olla?

Opettajat

Monialaista ja moniammatillista toimintaa on HyMy-kylässä tehty aktiivisesti opettajien ohjauksessa. Näitä ovat esimerkiksi Metropolian innovaatio-opinnot, Seniorikylän kehittäminen, Pysäkkitoiminta, konsultatiivisen työotteen kehittäminen ja opinnäytetyöt. Nämä ovat kuuluneet osaksi opintoja tai harjoittelua.

Haasteena on saada toiminta yhteiseksi niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus itse tehdä valintaa, mihin osallistuvat. Yhtenä ajankohtaisena teemana on ollut digipalvelut senioreille. Mukana toiminnassa on ollut sotelaisten lisäksi hyvinvointiteknologian ja kulttuurin opiskelijoita. Tulevaisuudessa tällainen ilmiölähtöinen toiminta, johon eri osapuolet tuovat osaamisensa, nähtiin rikastuttavana haasteena.

Työelämä- ja yhteistyökumppanit

Kehittämistyön yhteydessä keskeisenä tuli esille, että toiminnan tulisi olla muuttuvaa, hengittävää ja elävää. Vuorovaikutus alueen hanketoimijoiden kanssa on tarpeen yhteisen kehittämisen viemiseksi eteenpäin. Kohtaamisia voi järjestää säännöllisesti, esimerkiksi työpajoissa. Kun pidetään yllä jatkuvaa vuoropuhelua, toimijat tulevat tutuksi. Silloin on helppo olla yhteyksissä.

Syntyisikö tästä yhteinen ajatushautomo, joka veisi yhdessä alueen innovaatiotoimintaa eteenpäin, jää pohdittavaksi.

Alueen asukkaiden tarpeisiin vastaaminen, niin että toiminnassa olisi sosiaalisen vastuun ajatus, nousi keskeisesti esille. Kaikilla asiakkailla ei ole varaa maksullisiin palveluihin. Konkreettisia ideoita olivat muun muassa

• liikuntamahdollisuuksien järjestäminen ruokajonon asiakkaille
• matalankynnyksen musiikin harrastustoiminta maahanmuuttajanaisille.
• voisiko HyMy-kylän ympäristö olla moninainen ja monien mahdollisuuksien kohtaamispaikka, Itä-Helsingin Moodi?

Kehittämistyön aikana tuli esille erityisesti se, kuinka HyMy-kylän toiminta voisi tukea ja edistää alueella olevia muita hankkeita. Kehittämisideoissa toivottiin, että Metropolian laajaa osaamista voitaisiin hyödyntää alueen muiden hanketoimijoiden osalta esimerkiksi konsultaatiopisteenä, jossa saisi apua tapahtumien tuottamiseen tai soteammattilaiset saisivat apua viestintään.

Opiskelijat

HyMy-kylä on näyttäytynyt opiskelijoille monialaisena oppimisympäristönä, jossa työskentely ja näkemysten jakaminen sekä työtapojen kehittäminen yhdessä muiden alojen opiskelijoiden kanssa on ollut hyödyllistä ja mielenkiintoista.

Kehittyvässä monialaisessa toimintaympäristössä kuitenkin välillä mietityttää, missä kaikessa minä oikeastaan olen osallisena? Mitä kaikkea HyMy-kylässä on? Miten pääsen mukaan HyMy-kylän hankkeisiin?

Opiskelijakeskeisessä ja opiskelijalähtöisessä pedagogiikassa opiskelijat ovat opiskelun ja oppimisen aktiivisia toimijoita, mutta opettajan rooli on silti keskeinen (5, 6, 7). Opiskelijat osallistuvat HyMy-kylän kehittämiseen tasavertaisesti opettajien, projektitoimijoiden ja HyMy-kylän asiakkaiden kanssa.  Mitä muuta opiskelijakeskeisyys tai -lähtöisyys voisi HyMy-kylässä tarkoittaa? Opiskelijoiden kanssa pidetyn työpajan perusteella se voisi olla ainakin HyMy-kylässä ja hankkeissa tapahtuvien opiskelumahdollisuuksien hyvää saavutettavuutta ja vahvaa osallisuutta oppimisympäristössä.

TKI-toiminta tuottaa lisäarvoa

TKI-toiminnan näkökulmasta HyMy-kylä voi tarjota hankkeille ympäristön pilotoida ja juurruttaa uusia palveluja ja toimintamalleja. Hankkeiden näkökulmasta HyMy-kylä on monipuolinen resurssi, ja se palvelee hanketoimintaan kytkettynä myös alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja kehittämisen tehtävää. Opiskelijoille, opettajille ja asiakkaille kylä tarjoaa ympäristön kokeilla ja kehittää uusia palvelukonsepteja ja perehtyä ihmislähtöiseen kehittämiseen.

Kuvio 2: Hankkeissa kehitettävien palvelujen/toimintamallien pilotointi ja juurruttaminen HyMy-kylässä – hyödyt ja edut eri osapuolille (Katriina Rantala-Nenonen).

Tarvitaan sisua, sinnikkyyttä, intoa ja yhteistoiminnallisuutta. Toimintamallin rakentaminen ja jalkauttaminen jatkuu HyMy-kylässä yhdessä opiskelijoiden, opettajien, hanketoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa osana Metropolian innovaatiokeskittymien toimintaa.

 Lähteet

1. Ammattikorkeakoululaki 932/2014, Finlex-sivustolla.
2. Ku, B. & Lupton, E. 2020. Health Design Thinking. Creating Products and Services for better Health. Cooper Hewitt.
3. Aineisto kerättiin: Hanketoimijoiden haastattelut helmi-toukokuu 2021, Työpaja opettajille 3.6.2021 (etänä), Työpaja työelämälle 9.11.2021 (etänä) & Opiskelijoiden ryhmähaastattelu 18.11.2021.
4. Plannstiel M & Rasche, C. (edit) 2019. Service Design and Service Thinking in Healthcare and Hospital Management. Springer.
5. Brandes, D. & Ginnis, B. 1986. A Guide to Student Centred Learning. Oxford: Blackwell.
6. Goodyear, V.& Dudley, D. 2015. “I’m a Facilitator of Learning!” Understanding What Teachers and Students Do Within Student-Centered Physical Education Models. Quest Vol 67(3), 274-289.
7. Ku, B. & Lupton, E. 2020. Health Design Thinking. Creating Products and Services for better Health. Cooper Hewitt:
8. Lea, S.J. & Stephenson, D. & Troy, J. 2003. Higher Education Students´ Attitudes to Student Centred Learning: Beyond “educational bulimia”. Studies in Higher Education 28(3), 321-334.

Katso lisää HyMy-kylän ja Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut-Innovaatiokeskittymän sivuilta

Kirjoittajat

Johanna Holvikivi toimii yliopettajana ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa sekä vanhustyön tutkinto-ohjelmassa Metropoliassa. Hän opettaa johtamista, työn kehittämistä ja on opettajana myös työkykykoordinaattorikoulutuksessa. Lisäksi hän toimii erilaisissa hankkeissa kuten Sotetie- ja Hyvinvointia hybridistä – hankkeessa, Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen forumissa ja Valtakunnallisessa kuntoutuksen koulutuksen verkostossa.

Katriina Rantala-Nenonen (YTM) toimii sosiaalialan lehtorina Metropoliassa. Hän opettaa yhteiskuntatieteellisiä aineita ja toimii myös kansallisissa ja kansainvälisissä sosiaali- ja pedagogiikan alan hankkeissa.