Inkontinenssihanke yhteistyönä kokemustoimijoiden, ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa

Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on merkityksellinen ja yhä vaiettu aihe, vaikka se koskettaa jopa miljardia ihmistä. Vaiva koskee erityisesti naisia, mutta myös yli 70-vuotiaista miehiä. Kokosimme moniasiantuntijaisen verkoston suunnittelemaan inkontinenssihanketta, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on virtsankarkailun ennaltaehkäisy ja lievän virtsankarkailun hoitaminen kustannustehokkaasti.

Moninäkökulmainen verkosto mahdollistaa ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden ja tutkijoiden toisiaan täydentävän osaamisen ja asiantuntemuksen huomioimisen jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Myös hankesuunnitelman laatimisessa hyödynnetään laajasti työelämäkumppaneiden ja kokemusasiantuntijoiden verkostoa, mikä mahdollistaa ilmiön moninäkökulmaisen tarkastelun ja erilaisten innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen.

Virtsainkontinenssi koskettaa jopa miljardia ihmistä

Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi koskettaa jopa miljardia ihmistä, erityisesti naisia. Oireet vaikuttavat elämänlaatuun heikentävästi ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia (1, 2, 3).

Virtsankarkailua esiintyy nuorilla hedelmällisessä iässä olevilla eli fertiili-ikäisillä naisilla synnytyksen jälkeen, mutta myös vaihdevuosien jälkeen sekä ikääntyvillä naisilla.  40–60-vuotiaista suomalaisnaisista naisista 20 % kärsii virtsankarkailusta ja yli 70-vuotiaista jopa joka toinen, sillä virtsankarkailu lisääntyy iän myötä.  (4, 1).

Miehillä virtsanpidätyksen häiriöt ovat nuorella aikuisiällä ja keski-iässä harvinaisia. Yli 70-vuotiaista miehistä noin joka neljännellä esiintyy haittaavaa virtsanpidätyksen häiriötä. (5). Ulosteinkontinenssi tarkoittaa ulosteen pidätyskyvyttömyyttä. Noin 5 % suomalaisista kärsii siitä kuukausittain (6).

Inkontinenssi vaikuttaa elämänlaatuun, lisää kustannuksia ja kuormittaa ympäristöä

Inkontinenssi vaikuttaa elämänlaatuun (1; 6) aiheuttaen fyysistä epämukavuutta ja rajoittaa päivittäisiä toimintoja, kuten liikkumista ja nukkumista. Sekä miehet että naiset voivat kokea stressiä, ahdistusta ja masennusta inkontinenssin takia, mikä vaikuttaa kielteisesti psyykkiseen hyvinvointiin. Yhteiskunnallinen eristäytyminen ja häpeän tunne voivat olla myös inkontinenssin seurauksia ja sosiaalisia tilanteita voidaan vältellä.

Hoitoon ja suojavälineisiin liittyvät kulut voivat olla merkittäviä, ja ne voivat vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin (3).  Kertakäyttöiset suojavälineet, kuten vaipat, voivat aiheuttaa ympäristökuormitusta (7). Kestävän kehityksen näkökulmasta on tärkeää harkita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja ja vähentää jätteen määrää.

Terveydenhuollon niukkenevat resurssit ovat haaste (8) ja toiminnan tulisi olla kustannustehokasta, mutta silti laadukasta (9).  Lisääntynyt tarve inkontinenssin hoitoon vaatii resursseja diagnosointiin, hoidon tarjoamiseen ja potilaiden tukemiseen. Tämän vuoksi inkontinenssin ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa. Inkontinenssi vaikuttaa ihmisten elämään, mutta myös terveydenhuoltojärjestelmään ja ympäristöön. Ennaltaehkäisy ja ohjaus, terveydenhuollon ammattilaisten koulutus ja yleinen ympäristötietoisuus voivat ehkäistä vaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä samalla kun parannetaan elämänlaatua.

Asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyöllä kohti uudenlaista hoitomallia

Inkontinenssi -pilottihanke tähtäsi moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustamiseen ja myöhemmin inkontinenssin uudenlaisen hoitomallin kehittämiseen. Inkontinenssi -pilottihankkeen keskeinen tarkoitus oli koota asiantuntijoita ja kokemusasiantuntijoita sisältävä työryhmä, jonka kanssa yhdessä voitiin valmistella myös varsinaista inkontinenssihanketta.

Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus mahdollistaa yhdenvertaista osallistumista aiheeseen liittyville toimijoille prosessin alusta alkaen. Osallistuvassa TKI-kumppanuudessa tärkeä lähtökohtana on kutsua tutkimus- ja kehittämistarpeen äärelle moniasiantuntijainen joukko, jolla on toisiaan täydentävää osaamista ja asiantuntemusta kuten ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja tutkijoita. Yhteistä toimintaa ja suuntaa muotoillaan yhdessä siten, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja erilainen osaaminen rikastaa ymmärrystä hankkeen aiheesta. (10)

Metropolia ammattikorkeakoulussa osallistuvaa TKI-kumppanuutta kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) profiloitumisrahoituksella HYTKE – kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä -hankkeessa. Hyödynsimme tätä osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallia (10) inkontinenssi -pilottihankkeen suunnittelussa ja kumppanuuden rakentamisessa moninäkökulmaisessa verkostossa.

Inkontinenssi -pilottihankkeen suunnittelu eteni vaiheittain

Inkontinenssi -pilottihankkeen suunnittelu eteni vaiheittain ja kokouksia järjestettiin kolme. Kokouksiin kutsuttiin asiantuntijoita monialaisesti ympäri Suomea ja useat vastasivat kutsuun myönteisesti.

1. Ensimmäisen kokouksen tarkoituksena oli perustaa työryhmä, kartoittaa kehittämistarpeita ja keskustella pilottihankkeen fokuksesta ja tehdä yhteinen päätös jatkokehittämisestä.
2. Toisessa kokouksessa keskusteltiin kunkin asiantuntijan erityisosaamisesta ja panoksesta pilottihankkeeseen. Lisäksi luotiin yhteinen alustava käsitys kehittämistarpeesta ja tavoitteista.
3. Kolmannessa kokouksessa tarkennettaan toteuttamisideoita ja valitaan jatkoon menevät ideat. Lisäksi varmistetaan sitoutuminen varsinaisen hankkeen suunnitteluun. Keskustellaan projektiryhmästä, ohjausryhmästä, vastuuhenkilöistä ja rooleista. Laaditaan alustava aikataulu kevään kokouksille. Resurssit, budjetti ja viestintäsuunnitelma laaditaan varsinaisen hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Kuvio 1. Inkontinenssipilottihankkeen etenemisprosessi.

Pilottihankkeessa opittua

Pilottihankkeen aikana huomasimme, että huolemme asiantuntijoiden kiinnostuksesta tulla mukaan oli turha. Saimme koottua upean monialaisen asiantuntijaryhmän, jolla oli intoa lähteä ideoimaan inkontinenssin hoitoa ja ennaltaehkäisyä eteenpäin.

Kokemusasiantuntijoiden tavoittaminen oli haasteellisempaa, mutta siinäkin onnistuttiin uuden asiantuntijakontaktimme avulla. Hyödynsimme Metropoliassa kehitettyä osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallia (10), koska se mahdollisti monialaisen ja yhdenvertaisen osallistumisen ammattilaisille, kokemusasiantuntijoille ja tutkijoille hankkeen alusta alkaen.

Monilaisessa ryhmässä kaikilla ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus vaikuttaa: erilainen osaaminen rikastutti aiheeseen liittyvää ymmärrystä ja hankkeen tavoitetta ja toimintaa oli mahdollista muotoilla yhdessä.

Kirjoittajat

Pirjo Koski (TtT) toimii Metropoliassa kätilötyön lehtorina, sekä inkontinenssi-pilotin koordinaattorina ja asiantuntijana.

Maija-Riitta Jouhki (TtT) toimii Metropoliassa kätilötyön lehtorina sekä inkontinenssi-pilotissa asiantuntijana.

Lähteet

1. Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus (kaypahoito.fi). Helsinki: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Luettu 2.9.2023.
2. Tähtinen R. 2018. The Impact of Women’s Smoking, Obesity and Mode of Delivery on Urinary Incontinence. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto.
3. Vuorela P. 2017. Virtsankarkailun taloudellinen arviointi. (kaypahoito.fi). Luettu 4.10.2023.
4. Tiitinen A. 2022. Virtsankarkailu naisella (terveyskirjasto.fi). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 4.9.2023.
5. Saarelma O. 2021. Virtsankarkailu miehellä (terveyskirjasto.fi). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 4.9.2023.
6. Tunturi S. 2021. Ulosteen pidätyskyvyttömyys (ulosteen karkaaminen, ulosteinkontinenssi) (terveyskirjasto.fi). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 4.10.2023.
7. Thompson Brewster E, Rounsefell B, Lin F, Clarke W, O’Brien K R.  2022. Adult incontinence products are a larger and faster growing waste issue than disposable infant nappies (diapers) in Australia. Waste Management, vol. 152, s. 30-37.
8. Kosonen S. 2020. Terveydenhuollon resurssit on saatava kuntoon. Lääkärilehti, 45/2020 vsk 75s, 2392 – 2393.
9. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026 (valtioneuvosto.fi). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:18.
10. Sipari S, Vänskä N, Lehtonen K, Helenius S, Väisänen S, Harra T. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa (theseus.fi). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 50, Helsinki 2022.