Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla

Yhä useampi on kiinnostunut kokeilemaan ympäristön kannalta kestävämpiä liikkumisratkaisuja ja siirtymään kulkuneuvojen omistamisesta jakamistalouteen. Myös Suomessa ihmiset ovat löytäneet kaupunkipyörät ja sähköiset potkulaudat ja kyytien jakaminen ja kulkuneuvojen yhteiskäyttö lisääntyvät. Professori Arto O. Salosen (2020) johtamissa liikenteen murrosta selvittävissä tutkimuksissa on osoitettu, että turvallinen, kohtuuhintainen, ruuhkaton ja vähähiilinen liikkuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä.

Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne on helppo ja vaivaton tapa liikkua paikasta toiseen. Silti on alueita, joihin pääsy koetaan vaikeaksi. Tämä voi olla esteenä kohteiden ja kohteissa toimivien yritysten kehittymiselle ja kasvulle. Tällaisia ovat esimerkiksi

• luontokohteet
• matkailukohteet
• kehittyvät asuinalueet
• uudet työpaikka-alueet.

Markkinalähtöisiä liikkumispalveluita tarvitaan täydentämään julkisia palveluja. Uudet palvelut hyödyntävät digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja, huomioiden niin matkailijoiden, työntekijöiden kuin asukkaidenkin toiveita erilaisilla pääkaupunkialueilla.

Miten kehittää näistä palveluista asiakaslähtöisiä ja kannattavia?

Uusia palveluideoita pitää päästä testaamaan aidossa kaupunkiympäristössä, jotta saadaan

• arvokasta käyttäjäpalautetta
• tietoa markkinoista
• tietoa markkinoiden tarpeista.

Monella vielä alku- tai kasvuvaiheessa olevalla yrityksellä ei ole testaamiseen riittävästi omia resursseja, osaamista ja kontaktiverkostoa.  Tarvitaan yhteistyötä kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen ja kehitysorganisaatioiden välillä, jotta yritykset saavat tukea uusien markkinalähtöisten palvelujen kehittämisessä ja liiketoiminnan synnyttämisessä.

Jakamistaloutta ja lisäarvoa liikkumiseen digitaalisilla ratkaisuilla – maalla ja merellä

6Aika Perille asti -hankkeessa kokeiltiin 19 erilaista liikkumiseen ja niin kutsutun viimeisen kilometrin eli ”Last Mile” -saavutettavuuteen liittyvää palveluratkaisua. Kokeilut tapahtuivat sekä maalla että merellä Helsingin Jätkäsaaressa, Espoon Rantaraitilla, Nuuksion kansallispuistossa ja Vantaan Aviapoliksessa vuosina 2018-2019. Monessa kokeilussa korostui digitaalisten ratkaisujen tuoma lisäarvo ja jakamistalous ja kulkuvälineiden yhteiskäyttö.

Mielenkiintoisia uusia palveluja, jotka jatkuvat ja kehittyvät hankkeen jälkeenkin:

• ZoneAtlas Oy:n Nuuksioon.fi -palvelu, joka yhdistää julkiset liikenneyhteydet ja alueen retkeilyreitit retkiehdotuksiksi kansallispuiston kävijöille. Metsähallitus on kiinnostunut jatkamaan ja skaalaamaan tätä palvelua myös muihin kansallispuistoihin. ZoneAtlas kehitti saman idean pohjalta myös lentoliikenteen vaihtomatkustajille suunnatun Stopoverguide.fi -palvelun, jota kokeiltiin Vantaalla.
• Espoon Rantaraitilla kokeiltiin jakamistalouteen perustuvaa Skipperin kaupunkivenepalvelua, josta saa vuokrata soutuveneitä ja moottoriveneitä ennakkovarauksella digitaalisen palvelun kautta. Kokeilun aikana palvelua käyttäneistä 45 % ilmoitti, ettei olisi veneillyt ilman palvelua. Palvelu jatkuu pääkaupunkiseudulla ja laajenee kesällä 2020 muihinkin kaupunkeihin.
• Helsingin Jätkäsaaressa Pallo-Pojat Juniorit ry:n (PPJ) kehitti ja testasi Pelikyyti-mallin lasten harrastus- ja pelikyytien järjestämiseksi. Mukana oli yhteensä 11 koulua Helsingistä ja n. 200 lasta ja kyytejä ajettiin viikoittain noin 650 kappaletta. Mukana olleet perheet pitivät yhteisen ajan lisääntymistä erittäin tärkeänä. PPJ jatkaa mallin kehittämistä ja siitä on julkaistu myös Treenikyyti- opas muille harrasteryhmille (ks. Järvelin, 2020).
• ”Veneiden Uberiksi” -nimetty Bout-palvelu, joka toimii älypuhelinsovelluksella. Digitaalisen palvelun tavoitteena on helpottaa pääsyä mm. Helsingin ja Espoon lähisaaristoon ja rantakohteisiin yhdistämällä venekyytejä tarvitsevat ja niitä tarjoavat kaupunkilaiset. Palvelua halutaan laajentaa myös kansainvälisille markkinoille, joissa veneilykausi on pidempi.
• Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Parkkihaukka.fi – palvelu, joka antaa aurinkopaneeleilla toimivien kameroiden avulla reaaliaikaista liikkumiseen liittyvää tietoa Nuuksion luonnonpuistoon suuntaavalle matkailijalle. Metsähallitus on kiinnostunut jatkamaan ja laajentamaan myös tämän palvelun käyttöä.
• PiggyBaggy – selainpohjainen kimppakyytipalvelu työmatkoille, jota kokeiltiin Vantaalla Aviapoliksen alueella neljän yrityksen kanssa. Kokeilun ansiosta palvelun käyttöä ollaan käynnistämässä muissakin kunnissa.

Metropoliassa kokeiltiin myös kestävämpää työmatkaliikkumista hankkeen aikana kun 20 henkilökunnan jäsentä sai mahdollisuuden testata tavallisia ja sähköisiä taittopyöriä osana työmatkojaan huhti- ja toukokuussa 2019. Moni kokeiluun osallistuneista kiinnostui selvästi etenkin sähköpyöristä. Taittopyörät kulkivat mukana näppärästi etenkin metrossa ja junissa. Taittopyöräkonseptin jatkokehittäminen vaatisi kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä julkisten liikkumispalvelujen tarjoajien kanssa sekä työnantajien halua tukea tällaisen palvelun käyttöä taloudellisesti.

Kestävän liiketoiminnan haasteita

Liikkumispalveluja kehittävät ja testaavat yritykset ovat usein pieniä ja jopa start-up-yrityksiä. Niiden on vaikea päästä markkinoille yksin. 6Aika Perille asti – hanke antoi kilpailutusten kautta valitulle joukolle yrityksiä mahdollisuuden

• päästä ketterästi kokeilemaan palvelujaan
• kerätä palautetta markkinoista ja potentiaalisilta asiakkailta
• oppia liiketoiminnan ja toimintaympäristön haasteista.

Metropolian projektitiimissä luotiin liikkumispalveluille sovellettu Business Model Canvas liiketoimintamalli (Osterwalder & Pigneur 2010), joka pohjautui asiantuntijahaastatteluihin, aiempiin tutkimusraportteihin sekä laajaan kirjallisuuskatsaukseen. Samalla tehtiin monia tärkeitä havaintoja liikkumispalveluja tarjoavien yritysten liiketoiminnan haasteista:

• Julkinen liikenne ja joukkoliikenne tulevat olemaan kaupunkialueilla liikkumisen perusta jatkossakin ja markkinalähtöisillä palveluilla täydennetään tätä.
• On tärkeää ymmärtää kuluttajien matkustuskäyttäytymistä ja miten liikkumispalveluilla voidaan tuottaa heille lisäarvoa. Palvelusta ei saa tulla “lisävaivan” tunnetta käyttäjille.
• Liikkumispalveluihin liittyy monesti teknisiä ominaisuuksia ja tietoliikenneyhteyksiä, joissa saattaa ilmetä ongelmia ja nämä viivyttävät palvelun käyttöönottoa.
• On muistettava, että loppukäyttäjät eivät todennäköisesti tiedä uudesta palvelusta vielä mitään ja siksi viestintään ja markkinointiin tulisi olla riittävästi panostuksia ja aikaa.
• Liiketoimintamallin tulee perustua yrityksen strategiatyöhön. Siksi pitäisi tehdä ensin kattava toimintaympäristön ja sisäisen kyvykkyyden analysointi. Suurimpia riskejä liiketoimintamallin laatimisessa on tehdä päätöksiä ilman vaadittavia ja riittäviä tietoja.
• Lyhytaikaiset kokeilut ja niissä kerätty informaation laajuus ja tarkkuus eivät mahdollista Business Model Canvasin kaltaisen laajemman liiketoimintamallin yrityskohtaista kehittämistä ja soveltamista vaikka tarjoavatkin yrityksille muutoin tärkeää palautetta itse palveluista.

Opiskelijat mukana kehitystyössä

Metropolia Ammattikorkeakoulun monialaiselle liiketalouden, tuotantotalouden ja palvelumuotoilun projektitiimille ja näiden koulutusohjelmien opiskelijoille 6Aika Perille asti – hanke tarjosi mahdollisuuden lisätä ymmärrystä kestävämmistä liikkumispalveluista sekä tiivistää yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja matkailualan yritysten ja liikkumispalveluyritysten kanssa.

Hanke tarjosi monelle opiskelijalle mahdollisuuden osallistua tutkimustyöhön joko projektiassistenttina tai kerätä uutta tietoa ja kehittää palveluja osana innovaatioprojektia tai kurssitehtäviä. Hankkeen aikana toteutettiinkin noin 40 erilaista tutkimusta, selvitystä ja kehitysprojektia, jotka auttoivat ymmärtämään käyttäjien asenteita ja liikkumispalvelujen liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittämistarpeita. Yhteistyöhön osallistui noin 200 yksityistä ja julkista toimijaa. Hanke kytkeytyi myös Metropolian  älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymään.

Hankkeen tulokset ja tärkeimmät kokeilujen opit löytyvät Metropolia AMK:n toimittamasta Perille asti- julkaisusta, joka on luettavissa Theseus -tietokannassa (ks. Haapasalo 2020).

6Aika Perille asti – hanke toteutettiin Metropolia AMK:n, Vantaan kaupungin, Espoo Marketing Oy:n, Forum Virium Helsingin, Aalto-yliopiston ja Demos Helsingin yhteistyönä 9/2017 – 3/2020 ja se sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta osana 6Aika-strategiaa.

Lähteet:

Haapasalo K. (toim.) , (2020). Perille asti: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja., Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Järvelin Annika (2020). KOULULTA TREENEIHIN JA TAKAISIN  – Näin siirrät harjoitukset illoista iltapäiviin ja hoidat lasten kuljetukset – Pallo-Pojat Juniorit Treenikyyti (PDF, aukeaa Google Driveen). Forum Virium Helsinki & PPJ Helsinki.

Osterwalder, A & Pigneur, Y. 2010. Business Model Generation: A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. Hoboken John Wiley & Sons, Inc. New Jersey.

Salonen, Arto O. (2020). Policy Brief 1/2020. Kulkutapojen uudistamisella on kiire – näihin seikkoihin huomiota kiinnittämällä se onnistuu (avautuu Theseus.fi)

Kirjoittaja

Kauppatieteiden maisteri, lehtori Kaija Haapasalo työskentelee Metropolia AMK:n liiketalouden yksikössä. Hänellä on pitkä kokemus osto- ja hankintatoiminnasta, logistiikasta ja toimitusketjun hallinnasta sekä kansainvälisestä kaupasta ja kansainvälisistä koulutusohjelmista. Hän toimi Metropolian projektipäällikkönä 6Aika Perille asti-hankkeessa 1.9.2017 – 30.3.2020 ja kehittää opetus, ohjaus- ja tutkimustyötä ja niiden integrointia yrityselämään ja erilaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.