Maahanmuuttajien määrä on kasvanut huomattavasti Suomessa 2000-luvulla [1]. Ilmiön seurauksena myös peruskoulun ja sen henkilöstön on ajankohtaista pohtia maahanmuuttajataustaisten kotoutumista sekä oppimista edistäviä tarpeita ja toimintatapoja yhä laajemmin. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, miten aineenopettajia voidaan tukea kohtaamaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
Peruskoululla on tärkeä merkitys lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille
Peruskoulu on ainutlaatuinen paikka, jossa kohdataan oppilaita ja pohditaan kunkin lapsen parasta koulupolkua. Näin pyritään varmistamaan oppilaan valmiudet ja kyky osallistua täysipainosesti yhteisöönsä ja yhteiskuntaan. Peruskoulun tavoite on, että lapsi oppii koulussa perustaidot kuten lukemisen ja kirjoittamisen sekä sosiaaliset ja emotionaaliset taidot, kyvyn huolehtia itsestään ja muista sekä kehittää kriittistä ajatteluaan. Opettajilla ja koulun henkilökunnalla on suuri merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Koulussa inkluusio viittaa kaikkien yhdessä opiskeluun omista lähtökohdistaan sekä jokaista oppijaa kunnioittavaan kulttuuriin. Toimivan inkluusion edellytyksiä ovat hyvä suunnittelu ja riittävä resurssointi sekä koulutus. Moniammatillisuus ja oppilashuolto kuuluvat osaksi inklusiivista yläkoulua. [2]
Voimaa ja tukea maahanmuuttajataustaisten koulupolulle
Peruskoulussa järjestetään valmistavaa opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille suomen tai ruotsin kielen vahvistamiseksi, jotta he saavat valmiudet opiskella perusopetuksessa.
Kun oppilaat tarvitsevat tukea, kolmiportainen tuen järjestely auttaa lasta. Sen avulla varmistetaan kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet oppia asiat omalla taitotasollaan. Yleinen ja tehostettu tuki voi tarkoittaa oppilaalle lyhytaikaista tai jatkuvaa ja yksilöllistä koulunkäynnin tukimuotoa, kuten tukiopetusta, opetusjärjestelyjä, eriyttämistä, avustajapalveluita ja apuvälineitä.
Jos yleisen tuen jälkeen tehostettu tuki ei riitä voidaan hakea erityistä tukea, jolla pyritään lisäämään oppimisen henkilökohtaistamista. Se muodostuu erityisopetuksen ja muiden tukimuotojen kokonaisuudesta. [3] Tarpeet ja tukimuodot voivat vaihdella yleisestä erityiseen tukeen koulupolun aikana. Vuonna 2021 peruskoulun oppilaista 23 % sai tehostettua tai erityistä tukea [4]. Päätös vahvimmasta tuen portaasta ei kuitenkaan vielä takaa vahvimpia tuen muotoja. [5]
Kuva 1. Kolmiportaisen tuki peruskoulussa.
Kriisimaista lähteneiden oppilaiden traumaattiset kokemukset
On tärkeää, että opettaja tunnistaa tehostetun ja erityisen tuen tarpeet jo varhaisessa vaiheessa. Näin oppilaalla tuki säilyy tarvittaessa koko perusopetuksen ajan. Tuen tarvetta tarkastellaan moniammatillisesti ja säännöllisesti. Sitä pyritään toteuttamaan inklusiivisesti oman ryhmän mukana. [6]
Kun oppilaat ovat lähteneet kriisimaista, he ovat voineet kokea traumaattisia tilanteita, kenties tulleet jopa sodan keskeltä. [7;8] Suomeen saapuessaan heidän mielensä saattaa olla myllerryksessä ja rauhoittuminen viedä aikaa. Toisaalta uudessa kotimaassa voi tulla helpotus, enää ei tarvitse olla varuillaan. [Vrt. 9]
Koulussa huomioidaan vastatulleiden erityistarpeita, mutta joskus oppilaan hätä tai trauma voi näkyä myöhemmin, kun hän alkaa toipua kriisitilanteesta. Nuori saattaa opiskella tavanomaisessa luokassa aineenopettajan ohjauksessa valmistavan opetuksen jälkeen. Kuitenkaan aineenopettajan koulutuksessa ei välttämättä ole opiskeltu riittävästi kriisimaista tulleiden lasten kohtaamista, jos heillä on erityistarpeita.
Hanketyöllä tukea kasvattajille haastaviin tilanteisiin
Kasvattajien on tärkeä kyetä vastaamaan oppilaiden erilaisiin tarpeisiin. Metropolia Ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Breaking Barriers -projektissa osahankkeella, jonka tavoitteena on tukea aineenopettajia kohtaamaan kriisimaista tulevia oppilaita Haagan ja Vesalan yläkouluissa Helsingissä. Yhteistyökumppaneina ovat kouluhallinto Latviassa ja oppilaitos Virossa. Jokaisessa maassa tuetaan erityisen tuen oppilaita omien kohderyhmiensä ja tavoitteidensa parissa.
Seuraavassa kuviossa on eritelty hankkeen toiminta Suomessa.
Kuva 2. Breaking Barriers -projektin kulku.
Hankkeen Suomen toiminta alkoi tarvekartoituksella, jonka yleisenä tarkoituksena on olla osa yhteistyökoulujen tilanteita. Samalla kartoitettiin suomalaisen peruskoulun tukijärjestelmää ja sen riittävyyttä.
Vesalan ja Haagan peruskouluissa järjestetään työpajoja, molemmissa oppilaitoksissa yksi oppilaille ja yksi opettajille. Toiminta perustuu turvallisen koulun periaatteisiin. Aineistoa kerätään aineenopettajien sekä muun henkilökunnan ja erityisen tuen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vahvuuksista ja toiveista sekä heidän tuen tarpeistaan. Työpajojen pohjalta pyritään kehittämään yhdessä kumppanikoulujen kanssa uusia tapoja ja toimintamalleja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi.
Jaamme myös saatua tietoa, tuloksia ja käytäntöjä maasta toiseen Latvian ja Viron kanssa. Tuloksia analysoidaan ja niiden pohjalta järjestetään koulutuksia ja seminaareja opettajille ja muulle henkilökunnalle. Esille nousseista havainnoista ja yhteiskehittelyn tuloksista tehdään loppujulkaisu.
Kirjoittajat
Katja Ihamäki (VTT, lehtori) toimii yhteiskuntatieteen opettajana Metropolia ammattikorkeakoulussa sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa. Toimenkuva sisältää harjoittelujen ja opinnäytetöiden ohjausta. Kansainvälisissä ja kotimaisissa hankkeissa hän työskentelee sosiaalialan asiantuntijana.
Jasmi Lassila (KM, luokanopettaja) toimii Metropolia ammattikorkeakoulussa koulutussuunnittelijana ja tuntiopettajana sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa. Lisäksi hän työskentelee kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena hänellä on lasten ja nuorten myönteisen kasvun ja kehityksen tukeminen hyvinvointitaitoja vahvistamalla.
Lähteet
1. Kotoutuminen.fi. Lainsäädäntö ohjaa kotoutumisen edistämistä. Viitattu 5.9.2023
2. Alajoki, Jaana. 2021. ”Miks tää systeemi ei toimi?” Etnografia inkluusiota kohti kulkevasta yläkoulusta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
3. Opetushallitus. 2023. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (oph.fi). Viitattu 15.5.2023.
4. Tilastokeskus. 2022. Oppimisen tuki (stat.fi). Viitattu 15.5.2023.
5. Lahtinen, Niina. 2023. Erityisopettajia koulutettava lisää. Opettaja 3. 17.2., 18.
6. Opetushallitus. 2017. Perusopetukseen valmistava opetus (PDF, oph.fi). Viitattu 15.5.2023.
7. Li, S. S. Y., Liddell, B. J., & Nickerson, A. (2016). The Relationship Between Post-Migration Stress and Psychological Disorders in Refugees and Asylum Seekers (doi.org) Current Psychiatry Reports, 18(9), 82. Viitattu 16.2.2023.
8. Punamäki, Raija-Leena, Peltonen, Kirsi, Diab, Marwan and Qouta, Samir R. (2021). How Family Relationships Predict the Effectiveness of a Psychosocial Group Intervention among War-Affected Children. Journal on Education in Emergencies 7 (2), 253-288. Viitattu 14.2.2023.
9. Ellis, B. Heidi; Abdi, Saida, M. & Winer, Jeffrey (2020). Mental Health Practice With Immigrant and Refugee Youth. A Socioecological Framework. American Psychological Association. Washington DC.
Ei kommentteja