Ammattikorkeakoulut tavoittelevat yhä monipuolisempaa rahoituspohjaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalleen (TKI). Se tarkoittaa, että rahoitusta haetaan jatkossa useammin tutkimukseen, kun hankkeissa on tähän mennessä pääsääntöisesti toteutettu ammattikorkeakoulujen lakisääteistä aluekehittämisen tehtävää, etenkin Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahastojen tuella. Uusien rahoitusmuotojen tavoitteleminen muuttaa väistämättä myös ammattikorkeakoulujen toimintaa.
Tutkimusrahoitus esimerkiksi Suomen Akatemialta tai Horisontti Eurooppa -ohjelmasta edellyttää näyttöä laadukkaasta tutkimustoiminnasta. Sitä mitataan muun muassa tieteellisten julkaisujen määrän ja laadun avulla.
Vuonna 2022 ammattikorkeakoulujen kirjallisista julkaisuista vain 10,3 % oli vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, kun vastaava luku yliopistoilla oli 75,3 %.
Kun katsotaan artikkelien lukumäärää, ero näyttää vielä hurjemmalta. Ammattikorkeakoulujen asiantuntijat tekivät 984 tieteellistä artikkelia, yliopistoissa niitä tehtiin 20 475. Perinteisesti tieteellinen julkaiseminen onkin ollut nimenomaan yliopistojen toimintaa.
Tarkoituksena ei ole lähteä kilpailemaan yliopistojen kanssa. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on työelämälähtöisyys ja tutkimus- ja kehittämishaasteet, jotka nousevat yhteiskunnan käytännön tarpeista. Tehdään soveltavaa tutkimusta. Jotta ammattikorkeakoulut onnistuisivat saamaan tutkimusrahoitusta tähän, tulee niiden tutkimustoiminnan kehittyä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiantuntijat tulevaisuudessa julkaisevat yhä enemmän myös tieteellisesti.
Tässä tekstissä nostan esille kolme tapaa, jolla julkaisemista voidaan kehittää tukemaan tieteellisten artikkelien syntymistä.
Tutkimuksellisen osaamisen kehittäminen
Tieteellinen julkaiseminen vaatii tutkimuksellista osaamista. Se tarkoittaa esimerkiksi, että tutkimusetiikka ja -menetelmät sekä aineistonhallinta ovat hallussa. Jotta osaaminen kehittyisi, näitä periaatteita tulisi soveltaa myös sellaisiin hankkeisiin, joissa lähtökohtaisesti ei tehdä tieteellistä tutkimusta. Yhteistyö yliopistojen kanssa on otollinen keino syventää ammattikorkeakoulujen tutkimusosaamista.
Kun perusta on kunnossa, voidaan kehittää myös tieteelliseen julkaisemiseen liittyvää osaamista, muun muassa kirjoittamistaitoja. TKI-hankkeiden työn tuloksia tehdään jo nyt näkyväksi kirjoittamalla. Suurin osa on kuitenkin suurelle yleisölle suunnattuja yleistajuisia tai ammattiyleisölle suunnattuja julkaisuja. Omassa työssäni olen huomannut, että tieteellisen artikkelin muoto on useimmille tuttu. Tieteellisessä kirjoittamisessa tulisikin kiinnittää huomiota argumentointiin ja ilmaisuun. Näitä voi harjoitella myös yleistajuisissa ja ammatillisissa julkaisuissa. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä tieteellisten lehtien julkaisuprosesseista.
Kun tavoitteena on julkaiseminen kansainvälisissä tiedelehdissä korostuu akateemisen englannin kielen haltuunotto, sillä vakuttava tutkimus julkaistaan kansainvälisesti. Vuonna 2022 ammattikorkeakoulujen tieteellisistä artikkeleista 101 ilmestyi suomalaisissa ja 521 kansainvälisissä lehdissä. Englanninkielisten artikkelien osuus on siis varsin hyvä. Valtaosa ammattikorkeakoulujen kirjallisesta julkaisemista tapahtuu kuitenkin kotimaisilla kielillä (80 %). Jos halutaan kasvattaa kansainvälisten julkaisujen määrää ja osuutta, tulee kieliosaamiseen panostaa.
Suoraa tukea tieteelliseen julkaisemiseen
Osaamisen kehittämisen lisäksi tarvitaan myös suoraa tukea tieteelliseen julkaisemiseen. Se voi esimerkiksi olla
- sopivien tieteellisten julkaisukanavien löytämistä ja niiden arviointia
- tieteellisten artikkelien toimittamista ja kielenhuoltoa
- avoimesta tieteellisestä julkaisemisesta aiheutuvien julkaisumaksujen (APC-maksu, article processing charge) kattamista.
Koska ammattikorkeakoulujen tutkimus on moni- tai poikkialaista ja soveltavaa, voi soveltuvien julkaisukanavien löytäminen olla työlästä. Se vaatii ymmärrystä sekä tieteellistä kanavista että ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan sisällöistä. Kieliasuun ja julkaisumaksuihin liittyvä tuki ovat sen sijaan ensisijaisesti resursointikysymyksiä. Mistä budjettikohdasta nämä katetaan? Miten tuki organisoidaan käytännössä, kuka tukee ja kuka on tukeen oikeutettu?
Vahvempaa julkaisemisen kulttuuria
Jotta ammattikorkeakoulut onnistuisivat kasvattamaan tieteellisten artikkelien määrää, pitää niissä olla vahva julkaisemisen kulttuuri. Kirjoittamisen tulisi olla luonnollinen osa työn tekemistä ja sille tulisi löytyä aikaa työsuunnitelmista ja kalentereista. Myös kirjoittamisen kulttuurin kehittymistä voidaan tukea. Käytännössä se voi olla esimerkiksi kirjoitusretriittien järjestämistä tai kirjoitusryhmien perustamista. Niiden avulla lisätään yhteisöllisyyttö ja kirjoittajille on tarjolla vertaistukea. Kirjoitusryhmillä tuetaan etenkin säännöllistä kirjoittamista. Näin julkaisutyön tekemiseen syntyy rutiinia, eikä kynnys tarttua tekstin tuottamiseen ole niin korkea.
Ensiaskeleet otettu
Olemme Metropoliassa ottaneet ensimmäisiä askeleita tutkimuksellisuuden vahvistamiseksi ja tiedejulkaisujen kasvattamiseksi. Viime syksynä uudistettiin organisaatiota, että TKI-toimintaa voidaan johtaa yhä systemaattisemmin. Se mahdollistaa myös tieteellisen julkaisemisen osaamisen suunnitelmallista kehittämistä. Tiedejulkaisemisen osaaminen tulee muistaa niin nykyisen henkilökunnan osalta kuin uusien työntekijöiden rekrytoinneissakin.
Suora tuki tieteellisen julkaisemisen on vielä vaatimatonta. Kirjasto tarjoaa avoimen julkaisemisen etuuksia, jotka sisältyvät e-aineistosopimuksiin. Lisäksi meillä on tämän vuoden alusta keskitetty budjetti avoimesta julkaisemisesta aiheutuvien maksujen kattamiseen. Myös kansainvälisten artikkelien kielentarkastusta on tuettu, jos tutkimus on tukenut meidän innovaatiokeskittymien teemoihin liittyvää uuden osaamisen syntymistä tai kehittymistä. Vielä on kuitenkin paljon tekemistä, että saadaan soveltavaa tutkimusta ja tieteellistä julkaisemista tukevat rakenteet ja toiminta kuntoon.
Itse koen, että tärkeimpiä tehtäväni on kehittää Metropolian julkaisemisen kulttuuria. Innostamalla kirjoittamisen ja muun julkaisemisen pariin, olen tukemassa TKI-tulosten hyödyntämistä ja siten toiminnan vaikuttavuutta. Erilaiset työpajat ja koulutukset ovat tähän mennessä olleet pääasiallinen keinoni. Tänä vuonna on luvassa myös kirjoitusretriitti, joka järjestetään yhdessä Haaga-Helian ja Laurean kanssa.
Kirjoittaja
Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta ja TKI-hankkeiden tuloksia korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla.
Ei kommentteja