Viestinnän trendit kulkevat sykleissä. Nopeasykkeisiä mediasisältöjä jakavien kanavien rinnalla blogilla on oma roolinsa. Blogi on oivallinen kanava napakoiden, yleistajuisten asiantuntijakirjoitusten julkaisemiseen. Tasaisen varman laadun takaa toimituskunta, joka viimeistelee sisältöasiantuntijoiden tuottamat tekstit lukijalle mielekkääksi kokonaisuudeksi.
Viestinnän välineet valitaan tavoitteiden mukaan
Välillä julistetaan jonkin aiemmin suositun kanavan tai välineen olevan kuollut. Tällä tarkoitetaan sitä, että kanavasta on tullut tarpeeton, hyödytön ja vanhanaikainen. Sen ei koeta enää saavuttavan entiseen tapaan laajoja tai tavoiteltuja yleisöjä. Näin ollen sellaisen kanavan ylläpitämiseen ei enää kannata käyttää aikaa tai rahaa.
Kuolleiksi on julistettu viime vuosina esimerkiksi blogit ja kotisivut. Ne eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään.
Ensin innostutaan uutuudesta, ongelmia pohditaan myöhemmin. Ilmiöille syntyy vastailmiönsä. Edistyneimmät häipyvät tällä hetkellä sosiaalisesta mediasta ja siirtyvät älyttömiin puhelimiin.
Myös ammattikorkeakoulujen tulee seurata viestinnän kanavien ja välineiden kehitystä. Lisäksi on pohdittava, mihin tarkoitukseen mitäkin välinettä aiotaan käyttää.
Asiantuntijat tuottavat blogiin sisällön
Metropolian tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan Tikissä-blogi on nyt viisivuotias.
Tikissä-blogin toimituskunta perustettiin tammikuussa 2018 tukemaan Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) näkyvyyttä. Blogin tarkoitus on tarjota lukijoille uutta tietoa, jota TKI-toiminnan parista syntyy.
Kun Tikissä-blogin toimintaa käynnistettiin, kirjoittajia suorastaan maaniteltiin mukaan. Silti viikoittaiseksi julkaisuksi suunniteltu tuotantotahti ei aina toteutunut aineistopulan vuoksi. Nyt on toisin päin, kirjoittajat voivat joutua odottelemaan aineistonsa käsittelyvuoroa.
- Vuosi 2018: julkaisuja 40
- Vuosi 2019: julkaisuja 45
- Vuosi 2020: julkaisuja 51
- Vuosi 2021: julkaisuja 57
- Vuosi 2022: julkaisuja 89
Julkaisujen määrän kasvuun voidaan nähdä kaksi syytä. Ensinnäkin, Metropolian hanketoiminta on kasvanut. Hankkeiden toteuttajat kokevat yleistajuisen asiantuntijakirjoituksen yhtenä tulosten julkaisemisen ja levittämisen keinona. Toisekseen, kanava ja sen mahdollisuudet julkaisemiselle ovat tulleet kirjoittajille tutuksi.
Toimitustyö tukee asiantuntijan kirjoittajuuden kehittymistä
Blogiteksti on yksi hyvä tapa tarjoilla uutta tietoa oman alasi ulkopuolelle yleiskielellä ja sopivan kokoisina palasina, kannustaa julkaisuasiantuntija Riikka Wallin blogikirjoituksessaan 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen.
Tikissä-blogin sisällöissä näkyvät niin TKI-hankkeiden kuin ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan teemat, innovaatioista tutkimuspoliittisiin linjauksiin. Kirjoittajina ovat Metropolian henkilöstö, eli eri alojen asiantuntijat. Blogin yhteiskirjoituksissa voi olla mukana myös hankkeiden kumppaneiden edustajia tai opiskelijoita.
Osa kirjoittajista tuottaa blogimerkintöjä aktiivisesti, osa on julkaissut vain yhden kerran. Sisältöjen teemoissa näkyy, minkälaisia hankkeita milläkin ajanjaksolla on rahoitettu. Esimerkiksi koronavuosina syntyi runsaasti yrittäjyysaiheisia ja luovien alojen tueksi suunnattuja kirjoituksia.
Toimitustyöllä varmistetaan sujuvasti luettava kokonaisuus
Toimituskunnan antaman palautteen tarkoituksena on kehittää asiantuntijoiden monipuolisten tekstilajityyppien kirjoittamisen taitoa. Toimituskunnan työnä on huolehtia verkossa julkaistavien tekstien yleiskielisyydestä, selkeästä ilmaisusta ja helposta silmäiltävyydestä. Toimitustyö on aina neuvottelua kirjoittajan kanssa. Kirjoittajan omaa tyyliä ei pyritä vaimentamaan, vaikka tekstin rakenteeseen puuttuminen, ammattikielen karsiminen ja pitkien virkkeiden pilkkominen voi aluksi siltä tuntua.
Tikissä-blogin julkaisualusta täyttää tekniset saavutettavuusvaatimukset, mutta myös sisällön on oltava saavutettavaa. Usein tämä tarkoittaa sitä, että etsitään yhdessä kirjoittajan kanssa yleistajuinen tapa ilmaista monimutkaisiakin asioita. Polveilevia virkkeitä pilkotaan lyhyemmiksi, kappalejakoja lisätään ja väliotsikointeja käytetään runsaasti. Aluksi voi tuntua erikoiselta, että oma asiantuntijuus riittää blogikirjoituksessa, eikä julkaisussa ole välttämätöntä käyttää lähteitä.
Valtaosa Tikissä-blogin julkaisuista on suomenkielisiä, mutta kaksikielisenä ammattikorkeakouluna myös englanninkielisiä kirjoittajia on mukana ilahduttavassa määrin. Kieliopillisia seikkoja joudutaan korjaamaan harvakseltaan. Lyöntivirheitä saattaa aina jäädä sekaan, ja niitä korjataan jälkikäteen.
Lukijamäärät vaihtelevat aiheiden mukaan
Kuka esimerkiksi Tikissä-blogia lukee? Saatavilla oleva analytiikka ei tätä suoraan kerro. Valtaosa julkaisuista on suomenkielisiä, josta voidaan olettaa kielialueen ulottuvuutta. Yhdellä jutulla voi julkaisuviikollaan olla parikymmentä tai parisataa katselukertaa.
Blogijutut eivät katoa, vaan niiden lukijamäärät kasvavat ajan myötä suuremmiksi.
Tikissä-jutut saavat kiinnostavan aiheen ansiosta lukijoita, kun hakukoneissa käytettävät hakusanat osuvat kohdilleen. Hyvällä otsikoinnilla on mahdollista saada yllättävää suosiota tekstille vuosien varrella.
Kirjoittajalla itsellään on tärkeä rooli blogitekstin leviämiseen. Jos lukuvinkkiä jakaa ahkerasti sosiaalisen median kanavissa, lukijoita voi saada nopeammin.
Ei kommentteja