Verkkokurssikokonaisuuden suunnittelu voi olla haastavaa puuhaa. Erilaisissa julkisesti rahoitetuissa hankkeissa tuotetaan maksuttomia täydennyskoulutuskokonaisuuksia, jotka tarjoavat uutta tietoa ja oppeja ammatissa toimiville tai alanvaihtajille. Opiskelua suoritetaan lähtökohtaisesti verkko-opintoina, jossa mielekkään oppimisympäristön tuottaminen palvelumuotoilun menetelmin on tärkeässä roolissa laadukkaan verkko-opintokokonaisuuden luomiseksi. Tässä artikkelissa jaan muutamia toimiviksi todettuja vinkkejä.
1. Markkinoi ja viesti selkeästi
Ole helposti löydettävä. Mieti verkkokurssin kohderyhmä ja viesti kohderyhmälle sopivissa kanavissa. Verkkokurssille tulijalta ei vaadita ennakkotietoa tai tuntemusta järjestävästä tahosta tai ammattia koskevasta jargonista.
On todennäköisempää, että energia-alan verkkokurssista kiinnostunut käyttää hakusanoja ”aurinkosähkö sertifiointikoulutus” kuin ”uusiutuvan energian RES-direktiivin mukainen koulutus”.
Ole tarkka viestinnässä ja tee vain niitä lupauksia, jotka voit lunastaa. Viesti selkeästi mistä verkkokurssista on kyse ja miten opiskelu tapahtuu. Varmista et myös he, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin osallistuneet verkkokursseille, ymmärtävät kuinka verkkokurssilla toimitaan. Aseta itse odotukset, joita käyttäjillä on verkkokurssiasi kohtaan.
Kerro selkeästi, miten verkkokurssille osallistutaan, maksaako kurssi, sekä mitä vaaditaan, että kurssin voi suorittaa hyväksytysti. Varmista myös, että kurssille ilmoittautuminen tapahtuu vaivattomasti ja tarvittaessa opiskelija pystyy ottamaan yhteyttä suoraan kurssin järjestäjään.
2. Mahdollista helppo opiskelu
Älä oleta, vaan anna heti kaikki oleellinen tieto. Joskus asiat tuntuvat itsestäänselviltä, mutta se ei välttämättä ole sitä muille. Kiinnitä muun muassa huomiota siihen, puhutko etäosallistumisesta, ja kerrotko heti alussa, että opiskelijan tulee ladata Zoom, jotta opiskelija voi osallistua etäopetukseen. Hyvä vinkki on esimerkiksi lähettää infokirje hyvissä ajoin ennen ensimmäistä oppituntia, jossa kerrotaan mihin palveluihin pitää kirjautua ja neuvoa, miten se tehdään.
Mahdollista se, että jokainen pystyy tekemään sen, mitä on tullut tekemään.
Yksi helppo keino tähän on pitää työtavat tuttuina. Pyri käyttämään oppimisympäristön työkaluja monipuolisesti ja loogisesti, mutta kaikkein uusimpia tai hyvin rajatun alan suosiossa olevia työtiloja ja sovelluksia ei välttämättä kannata ottaa käyttöön, koska opiskelijalla ei tarvitse olla ennalta tietoa alustasta, jolla verkkokurssi suoritetaan. Kun oppimisympäristö on valittu, pidä kurssilla eteneminen, työtavat ja vaatimukset yhdenmukaisena ja loogisena. Varmista myös, että kaikki materiaalit ovat saavutettavuusdirektiivin mukaiset.
Tarkista, että verkkokursseilla pystyy opiskelemaan ilman, että koko oppilaitoksen toimintakulttuuri tulee tutuksi. Tuo vain oleellinen tieto oppilaitoksesta ja hankkeen rahoittajasta esille ja tarjoa helppo keino etsiä lisää tietoa, jos tarve vaatii.
3. Luo turvallinen ja tuottelias ympäristö
Oppimisympäristön tulee tukea kaikkia osallistujia turvalliseen ja tuotteliaaseen käyttäytymiseen. Jos ongelmatilanteita tapahtuu, vastaa niihin nopeasti ja selkeästi, ja vaikka kyseessä on verkkokurssi, myös ihmiset kurssin takana tulee olla helposti saavutettavissa. Vaikka digipalvelut mielletään elämää helpottavaksi ja kasvottomiksi palveluiksi, on kuitenkin hyvä tuoda esille, että palvelun takana on ihan oikeat ihmiset. Oman alansa asiantuntijoita, jotka haluavat jakaa tietoa ja oppeja eteenpäin opiskelijoille, jotka myös ovat ihmisiä ja käyttävät palvelua omista lähtökohdistaan.
Periaatteista käytäntöön
Metropolian Uudet osaamispolut energia-alalle -hanke järjestää maksuttomia täydennyskoulutuskokonaisuuksia energia, – kiinteistö- tai rakennusalalla työskenteleville ja alalle tuleville. Opiskelu suoritetaan mahdollisimman paljon verkko-opintoina, ja käynnissä on myös kokonaan uusien verkkokurssien tekeminen. Hankkeessa on alusta asti ollut mukana palvelumuotoilun näkökulma, jonka avulla pyrimme saavuttamaan hankkeen lopputuloksena laadukkaan verkko-opintokokonaisuuden, jonka opiskelija pystyy suorittamaan täysin itsenäisesti.
Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeen opintokokonaisuuden luonti on ollut mielenkiintoista. Välillä on vauhtia ja auringon paistetta, mutta hetkittäin olemme myös kiivenneet ylämäkeä toisiamme tukien. Palvelumuotoilun ajatuksen mukaan tuominen heti hankkeen alussa mahdollistaa sen, että me voimme rohkeasti välillä pysähtyä, kuunnella palautetta ja muuttaa toimintatapoja ilman tunnetta, että koko opintokokonaisuus menee pilalle. Useimmat hankkeen aikana tehdyistä muutoksista koskevat meitä työntekijöitä ja meidän työnkulkuamme, eikä muutokset välttämättä edes näkyneet opiskelijoille. Hanke on nyt puolivälissä ja meillä alkaa täysin verkko-opintoina suoritettavia kokonaisuuksia, joten pääsemme myös itse testaamaan uudestaan yllä olevia vinkkejä. Luulenpa, että jatkamme hankkeen loppuun asti ketterää kehitystä palvelumuotoilun vinkit taskussa.
Kirjoittaja
Jonna Suvanto työskentelee Metropoliassa projektiasiantuntijana Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeessa ja on taustaltaan muotoilija AMK.
Lue lisää aiheesta
- Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeen kotisivut
- WCAG 2.2 direktiivi, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämästä verkkosivustosta
- Palvelumuotoilun perusteita (good.services)
Ei kommentteja