Työhyvinvointi koostuu osallisuudesta, yhteenkuuluvuuden tunteesta, tasa-arvoisuudesta, arvostuksesta toisen työtä kohtaan, työtehtävien ja roolien selkeydestä ja niiden avaamisesta ja ymmärtämisestä sekä vuoropuhelusta työyhteisön kaikilla tasoilla. Kuulostaa niin helpolta, vai mitä?
Työhyvinvointi on rakenteiden johtamista
Työhyvinvointi arjessa, työpaikalla, vaatii yritysjohdolta rakenteiden johtamista sekä henkilöstöltä itsensä johtamista ja ymmärtämistä, miten itse sekä yhdessä voimme vaikuttaa työhyvinvointiin arjessa.
Expanded Workpalace Empowererment Model ( Lasiner, Finegan, Shamian ja Wiik 2001) – malli korostaa toimiva rakenteita työyhteisössä, joka pohjautuu kolmeen ulottuvuuteen.
- Rakenteellinen voimaantuminen, johon sisältyvät mm.
- sujuvat prosessit,
- työvälineet,
- tiedottaminen,
- toimenkuvien selkeys,
- resurssit,
- jatkuva palaute,
- tuki ja apu,
- perehdytys,
- mahdollisuus kehittyä työssä,
- osallistaminen,
- organisaation tavoitteet ja selkeät päämäärät.
- Psykologinen voimaantuminen, johon kuuluvat mm.
- työn hallinnan tunteeseen liittyvät asiat,
- kokemus työn merkityksellisyydestä,
- vaikutusmahdollisuudet,
- kuulluksi tulemisen tunne,
- oikeudenmukaisuus,
- työn itsenäisyys ja joustavuus
- Positiivinen työtapa ja asenteet, johon liittyvät mm.
- työhön sitoutuminen,
- luottamuksen tunne,
- työtyytyväisyys,
- matala loppuun palamisen tunne eli kokemus siitä, että voimavarat, aika, osaaminen ja jaksaminen riittävät.
Osallistavan työskentelymallin kehittäminen
Työhyvinvointi arjessa koostuu varsin yksinkertaisista asioista, kunhan meillä on aikaa pysähtyä ja miettiä miten niitä toteutamme ihan jokainen.
Metropolian hanketyössä on luotu osallistavaa yhteistyöskentelymenetelmää yrityksille. Esimerkiksi Onni tulee puun takaa -hankkeessa kehitettiin mallia, jossa työhyvinvoinnin kehittäminen lähtee ruohonjuuritasolta: henkilöstö pohtii ratkaisuja kehittämiskohteisiin yhdessä johdon kanssa. Henkilöstö tulee todella kuulluksi. Esiin nostetaan ratkaisuja, joilla on vaikutusta hyvinvointiin työssä sekä sitä, miten se vaikuttaa toiminnan tuottavuuteen.
Paras kokemus ja oppi osallistuneilla yrityksillä on ollut säännöllinen vuoropuhelu yhdessä kaikkien työntekijöiden ja johdon/yrittäjien kanssa. Se on mahdollistanut toteuttamiskelpoisten ratkaisujen, aikataulujen ja vastuuhenkilöiden miettimisen ja nimeämisen sekä ymmärtämään kaikkien roolit ja tehtävät työyhteisössä.
Moni osallistavan työskentelymallin kehittämiseen osallistunut näki, että vastaavanlainen kehittämisprosessi pitäisi jokaisen yrityksen joskus kokea.
Onni tulee puun takaa -hankkeessa metsä-, sosiaali- ja terveysalojen yrityksissä etsittiin ratkaisuja osallistavan yhteistyöskentelyn avulla. Keskeisimpiä aiheita, joihin ratkaisuja tuotettiin kussakin yrityksessä, olivat
- työprosessit
- roolit ja vastuut
- yhdenvertainen kohtelu ja kuulluksi tuleminen
- palaute
- kokemuksen, osaamisen ja innostuksen hyödyntäminen
- työn merkityksellisyys
- viestintä.
Kehittämisprosessit eivät aina etene suunnitellusti, mutta ennalta suunniteltu teoreettinen malli on antanut hyvän pohjan kehittämisen parissa työskentelylle.
Onni tulee puun takaa -hankkeen osallistujat toivoivat, että yritysten yhteistyöskentelyä sparrattaisiin pidemmän aikaa ja kehittämisprosessiin kuluisi vähemmän aikaa. Tunnistettiin tosiasia, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on harvemmin taloudellisia voimavaroja palkata ulkopuolinen fasilitoija kehittämisprosessin avuksi.
Haaste otettiin vastaan ja nyt Mikko -hankkeessa mallinnamme yksinkertaisempaa työhyvinvoinnin- ja tuottavuuden yhteistyöskentelyn mallia, josta tuotamme osallistavan työskentelymallin työkirjan. Näin jokainen yritys pystyisi toteuttamaan ja soveltamaan työkirjan avulla osallistavaa yhteistyöskentelyä, ratkomaan yhdessä haasteita ja puhumaan enemmän ratkaisupuhetta ja tuottamaan yhdessä työhyvinvointia arjessa niin, että kaikki kokevat olevan merkityksellisiä työssään.
Hanketyön edetessä on huomioitu aiempien hankkeiden osallistujien arvokas palaute. Hankeasiasiantuntijoiden ja kaikki hankkeisiin osallistuneiden palaute on arvokas ja merkityksellinen pohja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosessin työkirjan synnylle. Yhdessä olemme enemmän.
Kirjoittaja Anu Leppänen (TtM) työskentelee lehtorina terveysalalla. Hänen kiinnostuksen kohteensa ovat terveyden edistäminen, työhyvinvointi, innovaatiotoiminta ja tuotekehittely. Anu ohjaa mielellään monialaisia opiskelijoiden innovaatioprojekteja. Hän saa energiaa mielekkäistä työtehtävistä, yhteistyöskentelystä, ideoinnista, läheisistä, liikunnasta, luonnosta ja hänessä asuu myös pikku nautiskelija. Tällä hetkellä hän työskentelee asiantuntijalehtorina ESR-hankeessa Mikko Mikro- ja pk -yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus. Hänellä on monipuolinen työkokemus terveysalalla niin julkinen, yksityinen kuin järjestösektori on tullut tutuksi.
Ei kommentteja