Viime vuosina on yhä painokkaammin tuotu esiin koulutuksen, kasvatuksen ja sivistyksen keskeistä muutosvoimaa YK:n Agenda 2030:n kestävyystavoitteiden saavuttamisessa (1). Kestävyyskriisin taustalla on korostettu ajassamme näyttäytyvää historiallista murrosta sekä kriisin ratkaisemisen edellytyksenä perustavalaatuisia muutoksia korkeakoulun rooliin, ajatteluun ja toimintaan (2,3,4). Kriittistä näkemystä on nostettu esiin myös korkeakouluohjaukseen ja korkeakoulutuksen taustalla näyttäytyvään ideologiaan liittyen (5,6). Toisaalta on peräänkuulutettu korkeakoulujen profiloitumista (OKM:n ohjaus) sekä hahmoteltu muun muassa ammatillisen korkeakoulutuksen erilaisia tulevaisuuskuvia laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa (7).
On kuitenkin ollut hämmentävää havaita, että vaikka on tehty useita keskustelunavauksia ja on olemassa paljonkin tutkimustietoa, laajempaa yhteiskunnallista keskustelua korkeakoulujen roolista ja muutoksesta ei ole vielä Suomessa syntynyt. Tämä siitäkin huolimatta, että korkeakoulujen merkitys yhteiskunnassamme on lähtökohdaltaan suuri, ja että niiden rooli murroksellisesti muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnassa voisi parhaimmillaan olla vieläkin vahvempi ja näkyvämpi.
Maailma ja yhteiskunta odottavatkin korkeakouluilta paitsi uudistumista omassa toiminnassaan myös vahvaa panostusta koko yhteiskunnan uudistumisen vauhdittamiseen. Onnistuminen näissä molemmissa haasteissa on ratkaisevaa korkeakoulun muutosvoiman kasvattamiseksi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan, millaista muutosvoimaroolia Metropolia ammattikorkeakoulu pyrkii strategiansa kautta omaksumaan ja millaisia askeleita korkeakouluyhteisö on toistaiseksi onnistunut ottamaan omalla muutosmatkallaan. Blogiteksti pyrkii omalta osaltaan herättämään keskustelua ammattikorkeakoulujen mahdollisista tulevaisuuksista, mutta myös siitä, millaisten muutosprosessien kautta korkeakoulut voisivat edetä kohti kestävää tulevaisuutta.
Strategia haastaa vallitsevan ajattelun ja toiminnan
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Metropolian strategian lähtökohtana on käynnistänyt muutosmatkan. Strategisen tahtotilan — osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja — mukaiseen rooliin ja toimintaan ei kuitenkaan siirrytä hetkessä. Ennen kaikkea tarvitaan radikaalia ajattelun uudistamista, mutta myös sinnikästä ja systeemistä toimintamallien ja -kulttuurin muutosta. Vain siten noin 18 000 yksilön korkeakouluyhteisö voi luoda onnistumisen edellytyksiä sekä oman toiminnan että yhteiskunnan tulevaisuuskestävälle uudistumiselle.
Perusta Metropolian strategialle on luotu vuonna 2018. Silloin strategian ytimeen on tuotu näkemys toimintaa ohjaavasta uudenlaisesta ajattelusta: ihmislähtöisestä jatkuvasta oppimisesta, ilmiölähtöisistä innovaatiokeskittymistä ja yhteistyöalustoista sekä kestävästä kehityksestä läpileikkaavana teemana. Lisäksi on korostettu näille kolmelle strategiateemalle onnistumisen mahdollisuuksia tukevia teemoja: ihmisiä ja kulttuuria sekä digitalisaatiota. Syvimmillään strategia on ulotettu arvoperustaan — vastuullisuus, ratkaisukeskeisyys, inhimillinen ote ja uudistuva osaaminen — sekä eettisiin toimintaperiaatteisiin. Metropolian strategiassa kestävä kehitys ohjaa kaikkea toimintaa. Korkeakoulun näkemyksen mukaan kestävä tulevaisuus edellyttää sekä kestävän tulevaisuuden osaamista että vaikuttavia, innovatiivisia ratkaisuja. (8)
Edellä kuvattu strateginen näkemys pohjautuu toimintaympäristön keskeisimpien kehityskulkujen ja hiljaisten signaalien aktiiviseen ennakointiin ja tulkintaan, ulkoisen ja sisäisten sidosryhmien odotusten tunnistamiseen sekä näistä kaikista avautuviin mahdollisuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen pitkä aikahorisontti on viisaasti tehnyt tilaa perinteisten ajattelu- ja toimintatapojen kyseenalaistamiselle. Ja mikä tärkeintä, vauhdittanut irrottautumista vallitsevista korkeakoulukeskeisistä ja lineaarisista ajattelun ja toiminnan malleista. Tämä antanut mahdollisuuden edistää uudenlaista korkeakoulutoimijuutta ja jossain määrin jopa toimialan uudistumista.
Tulevaisuuskuvat konkretisoivat suuntaa
Strategian käytäntöön vieminen ja muutoksen johtaminen kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Erityisesti silloin, kun strategian lähtökohtana on laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja muutoksen fokuksessa sekä oman toiminnan että yhteiskunnan uudistumisen vauhdittaminen. Valmista ratkaisua ei ole saatavilla, joten on ollut tarpeen itse löytää sopivimmat keinot strategian arjeksi elämiseen.
Lineaarisen ’ensin-strategia-sitten-muutos’ -ajattelutavan sijaan muutosta on pyritty vauhdittamaan monin tavoin jo strategiatyön aikana. Yksi merkittävimmistä muutosta kirittävästi keinoista on ollut aktiivinen tulevaisuustyö ja sen osana näkemyksellisten tulevaisuuskuvien muotoilu.
Kuvio 1. Tulevaisuuskuvat Metropolian muutoksen ohjaajina (soveltaen backcasting-menetelmää).
Transformatiivisen tulevaisuustyön hengessä rakennettujen tulevaisuuskuvien — Metropolia Match® ja ”IK-seitti” — tehtävänä on ollut kuvitella ja tehdä näkyväksi tavoiteltua tulevaisuutta sekä ihmislähtöisen jatkuvan oppimisen (Metropolia Match®) että ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien (”IK-seitti”) ja niiden toimintaa mahdollistavien yhteistyöalustojen kuten Hiilitalli, HyMy-kylä ja Smart Lab sekä Helsinki XR Centerin konteksteissa.
Esimerkiksi IK-seitissä näkyväksi tuodut muutosalueet, kuten TKI-hankkeet, MINNO, TKIO, alustat ja ekosysteemiyhteistyö, ohjaavat Metropolian toiminnan mittavaa muutosta. Tulevaisuuskuvien roolista niin strategian konkretisoijina kuin yhdessä oppimisen välineenä on käyty monenlaista dialogia osin jo pidempään (Metropolia Match®) ja toisaalta vasta viime aikoina (”IK-seitti”). Keskusteluja on käyty erityisesti strategiapäivillä, johtamisfoorumissa, johtotiimeissä sekä johtoryhmän kokouksissa.
Ajankohtaisen strategiatyön yhteydessä tulevaisuuskuvat on integroitu osaksi strategisen toiminnanohjauksen kokonaisuutta, mikä on mahdollistanut sen, että johdonmukaisia muutosaskelia voidaan entisestään vahvistaa. (9)
Transformaatioprojektit rakentavat kyvykkyyttä ja edistävät ekosysteemiyhteistyötä
Proaktiivista tulevaisuutta on tulevaisuuskuvien lisäksi rakennettu transformatiivisten kehittämisprojektien avulla. Tällaisia kehittämisprojekteja Metropoliassa ovat olleet tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen opetukseen ja oppimiseen (TKIO) sekä Metropolian ennakointikyvykkyyden kehittäminen (MEKY).
TKIO-projektin (2022-23) keskeisenä tavoitteena on ollut avoimien TKIO-toimintamallien kehittäminen ja hyödyntäminen sekä Metropolian sisäisen toiminnan että innovaatio- ja oppimisekosysteemien tasoilla. Sisäisen toiminnan näkökulma painottuu Metropolian pedagogiseen pääomaan, pyrkien kehittämään sitä tutkintojen ja innovaatiokeskittymien yhteiseksi kyvykkyydeksi. Vastaavasti strategian tulokulmasta tarkasteltuna TKIO:n painopiste on ollut vaikuttavuuden kasvattamisessa: mikrotasosta metatasoon, opiskelijoista ja yrityksistä ekosysteemeihin. Vaikuttavimmillaan TKIO näyttäytyy kansainvälisenä, kestävää tulevaisuutta rakentavana ekosysteemiyhteistyönä. Esimerkkinä tällaista TKIO-toiminnasta on eurooppalainen korkeakouluallianssiyhteistyö (U!REKA SHIFT), joka tähtää pitkäjänteiseen strategiseen yhteistyöhön EU:n ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit -haasteiden ratkaisemisessa. (10, 11).
MEKY-projektissa (2022-23) keskeinen tavoite on ollut kasvattaa Metropolian ennakointikyvykkyyttä ja systematisoida Metropolian tulevaisuustyö saumattomaksi osaksi korkeakoulun päätöksentekoa. Projektin keskeisenä tuloksena on syntynyt muun muassa ennakoinnin kypsyysmalli, systeeminen tietojohtamisen malli sekä suosituksia ennakoinnin ja tulevaisuustyön rakenteiksi. (12). Ennakointitoimintaa on lähestytty myös ekosysteemiyhteistyön näkökulmista. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa Metropolian rooli Vantaan alueen ennakointimallin rakentamisessa (VALUE-hanke) ja ihmiskeskeisen osaamisdataekosysteemin rakentamisessa (DS4skills, data space for skills – kansallinen työryhmä).
Uudistuva johtaminen sujuvoittaa muutosmatkaa
Johtamista on uudistettu kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti. Tavoitteena on ollut varmistaa, että se tukee korkeakouluyhteisön navigointia murroksellisessa toimintaympäristössä sekä mahdollistaa ja sujuvoittaa vaikuttavuuslähtöisen strategian toteuttamista käytännössä.
Johtamisen uudistamisessa on lähdetty liikkeelle laventamalla johtamisen horisonttia ja ottamalla johtamisen kompassiksi Kolmen horisontin malli (13). Vaikka malli auttaa hahmottamaan johtamista kolmella eri horisontilla sekä vallitsevien ja uusien ajattelu- ja toimintamallien näkökulmista, se ei yksin riitä vastaamaan transformatiivisen muutoksen haasteisiin. Lisäksi tarvitaan strategiaan sisäänrakennettujen ajattelu- ja toimintaperiaatteiden — eli ihmis- ja ilmiölähtöisyys, avoimuus, systeemisyys ja kestävä kehitys — integroimista osaksi johtamisjärjestelmää. Ja mikä tärkeintä, radikaalisti muuttuneen ajattelun omaksumista osaksi arjen päätöksentekoa.
Johtamista on pyritty kehittämään myös muilla keinoin, kuten uudistamalla toiminnanohjausta ja mittareita, mukaan lukien vaikuttavuusmittarit, vahvistamalla osallistuvaa, yhteisöllistä ja kokeilevaa toimintakulttuuria sekä tunnistamalla ja kehittämällä strategisia kyvykkyyksiä.
Paljon on siis jo tehty. Silti muutosmatka kohti laajasti vaikuttavaa korkeakoulutoimijuutta on monella tapaa vasta aluillaan. Uskomme kuitenkin yhä korkeakoulujen muutosvoimaan kestävämmän maailman ja yhteiskunnan rakentamisessa. Siitäkin huolimatta, tai ehkä entistä enemmän siksi, että tuoreiden tutkimusten mukaan vain pieni osa (15 %) YK:n vuoteen 2030 astetuista kestävän kehityksen tavoitteista on edistynyt tavoitellussa aikataulussa (14). Niinpä sinnikäs työ korkeakouluyhteisön ajattelun, toimintamallien ja -kulttuurin mittavaksi uudistamiseksi jatkuu.
Kirjoittaja
Marita Huhtaniemi on tulevaisuustyön, strategian, innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija Metropolian strategia- ja kehityspalvelut -yksikössä
Lähteet
1. Unesco (2020). Education for sustainable development: a roadmap. (unesco.org) Haettu 25.3.2024.
2. Laininen, E. & Salonen, A.O. 2019. Koulutusorganisaatiot yhteiskunnan uudistajina. (journal.fi) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 20. Haettu 25.3.2024.
3. Laininen, E. Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistyksen mahdollistajana. (journal.fi) Ammattikasvatuksen aikakausikirja 20 (5), 16-38. OKKA-säätiö. Haettu 24.3.2024.
4. Salonen, A.O. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. (journal.fi) Aikuiskasvatus, 38(2), 84-101. Haettu 25.3.2024.
5. Wolff, L., Laherto, A., Cheah, S.L., Vivitsou, M & Autio, M. (2022). Transformation toward sustainability in Finnish teacher education policy: Promises and shortcomings. (frontiersin.org) Frontiers in education.vol. 7. 856237. Haettu 25.3.2024.
6. Brunila, K. & Tähkäpää, O. (2024). Huolettomista oppijoista neuroottiseksi osaajaksi – mitä tapahtui Suomen koulutusihmeelle? Podcastissa Horisontti, Elämän syviä virtauksia etsimässä. (yle.fi) Haettu 25.3.2024.
7. Kantola, M., Friman, M., Rauhala, P., Kotila, H., Huttula, T. K. (2024). Ammatillisen korkeakoulutuksen mahdollisia tulevaisuuskuvia vuoteen 2030. Futura-lehti 3/2023. Tulevaisuuden tutkimuksen seura r.y.
8. Huhtaniemi, M (2023). Vaikuttavalla strategialla rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Teoksessa Unkari-Virtanen, Huhtaniemi, M. (toim). TKIO – tulevaisuuskestävää innovointia ja osaamista. 12-17.(theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 110 Helsinki. Haettu 25.3.2024.
9. Huhtaniemi, M. (2024) Match®-malli ja ”IK-seitti” korostavat antisipaatiota ja transformatiivista tulevaisuustyötä. Teoksessa Unkari-Virtanen,L. (toim.) Tulevaisuuden kudelmia. Ennakointikyvykkyyden kehittäminen Metropoliassa. (theseus.fi) 73-75. Metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 128 Helsinki. Haettu 25.3.2024.
10. Unkari-Virtanen, L. (2024). TKIO:n kypsyysmalli. Teoksessa Unkari-Virtanen, L.(toim.) TKIO- transformaatio ja kyvykkyys TKIO:n ytimessä. 15-56. (theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 131 Helsinki. Haettu 25.3.2024.
11. Huhtaniemi, M. (2024). TKIO:n vaikuttavuuden tasot. Teoksessa Unkari-Virtanen, L.(toim.) TKIO- transformaatio ja kyvykkyys TKIO:n ytimessä. 57-74. (theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 131 Helsinki. Haettu 25.3.2024.
12. Unkari-Virtanen, L. (toim.) 2024. Tulevaisuuden kudelmia. Ennakointikyvykkyyden kehittäminen Metropoliassa (theseus.fi) Metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 128 Helsinki. Haettu 25.3.2024.
13. Huhtaniemi, M. (2023). Kolmen horisontin malli johtamismuotoilun kompassina. Edelläkävijät-blogi 21.2.2023. (edellakavijat.fi) Helsinki: Vere Design.
14. Lipponen, K., Ramm-Schmidt, M., (2024). Vastuullisuus on rikki – yritysten on siirryttävä uudistavaan liiketoimintaan (fibsry.fi)
Ei kommentteja