Yhteistoiminta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprosessin (TKI) kaikissa vaiheissa on tunnistettu keskeiseksi edellytykseksi tarpeeseen vastaavalle ja käytännössä sovellettavalle TKI-toiminnalle. Mutta millaisia osallistumisen muotoja tutkimuksen yhteistoiminnassa voi olla kokemustoimijan näkökulmasta? Tässä artikkelissa esittelemme mitä on osallistuva TKI-kumppanuus ja miten käytännössä mahdollistuu osallistuminen tutkitun tiedon tuotantoon yhteistutkimusprojektissa, joka toteutettiin Suomen Klubitaloilla.
Mitä on osallistuva TKI-kumppanuus
Ymmärrys siitä, mitä on merkityksellinen osallistuminen TKI-toiminnassa on muutoksessa. Tutkitun tiedon ja innovaatioiden tuottamisessa ja hyödyntämisessä yhteisöjen jäsenet ovat osallistumassa uusiin rooleihin kumppaneina yhdessä tutkijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Omakohtainen kokemus tutkittavasta ilmiöstä, ymmärrys yhteisön toiminnasta, merkityksistä ja rakenteista, sekä toimivista ratkaisuista arjessa tunnistetaan arvokkaaksi asiantuntijuudeksi tutkijoiden akateemisen osaamisen sekä ammattilaisten käytännön tuntemuksen rinnalla. (1, 2, 3).
Osallistuvassa TKI-kumppanuudessa ilmiöihin ja arjesta kumpuaviin tarpeisiin tartutaan yhdessä erilaista osaamista yhdistellen (1). Yhdenvertainen osallistuminen mahdollistaa yksilölle kokemusta siitä, että hänen ainutlaatuista osaamista ja asiantuntijuutta arvostetaan sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta merkitykselliseen tutkimusyhteisöön, joka yhdessä muotoilee toimintaa ja ponnistelee jaettua päämäärää kohti (2). TKI-toiminnan tuloksellisuus vahvistuu, kun kumppanuudessa tuotetut tulokset vastaavat tarpeisiin ja ovat merkityksellisiä sekä käyttökelpoisia yhteisöjen arjessa (4).
Osallistuvassa TKI-kumppanuudessa toimijoiden osallistamisen sijaan on kyse osallistumisesta, jolloin TKI-toiminta kiinnittyy arkeen, käytänteisiin ja osallistuminen on luonteeltaan yhdenvertaista ja kumppanuuteen perustuvaa (1). Kun osallistuminen perustuu vastavuoroiseen yhteistoimintaan kumppaneiden kesken läpi TKI-prosessin, voidaan TKI-toiminnassa soveltaa osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallia (2).
Viisivaiheisessa mallissa tutkimuskumppanuuteen liittyy seuraavia tehtäviä, jotka voivat edetä osin yhtäaikaisesti ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään:
- tutkimuskumppanuuden käynnistäminen
- tutkimusryhmän rakentaminen
- vastavuoroinen tutkimuksen yhteissuunnittelu
- uuden tutkimustiedon tuottaminen yhdessä
- tutkimustiedon hyödyntäminen arjessa.
Kaikissa vaiheissa mielekkäistä osallistumisen muodoista ja yhteistoiminnan käytänteistä sovitaan yhdessä jokaisen osaamista ja mielenkiinnonkohteita hyödyntäen sekä resurssit huomioiden. Kehittävä ja eettinen arviointi liittyy kaikkiin mallin vaiheisiin. (2)
Yhdessä tutkimiselle ja kehittämiselle on monta nimeä
Yhteisöjen jäsenten osallistumista painottavalle TKI-toimintakulttuurille on käytössä monia käsitteitä sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Eri tieteenaloilla osallistuminen on myös luonteeltaan erilaista ja erimuotoista vaihdellen aineistonkeruun joukkoistamisesta kumppanuuteen tutkimusryhmän tasa-arvoisena jäsenenä. Yhdessä tutkimiselle ja kehittämiselle on siis monta nimeä, mutta toiminnan luonteesta ja kontekstista riippuen, myös erilaisia osallistujaryhmiä, tarkoitusperiä ja lähtökohtia. (4)
Suomessa osallistuvaa TKI-kumppanuutta kehitetään Metropolia Ammattikorkeakoulussa opetus- ja kulttuuriministeriön TKI-toiminnan profiloitumisrahoituksella. Tämänkaltaista tutkimuskulttuuria edistää myös kanssatutkimuksen tutkijaverkosto. Ossi-hankkeessa kanssatutkimus-käsitteen ohessa on käytetty myös yhteistutkimuksen käsitettä.
Kutsu kumppanuuteen Ossi-hankkeessa
Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa tutkittavan ilmiön äärelle kutsutaan kumppaneiksi ihmisiä, joilla on erilaista osaamista, kokemusta ja ymmärrystä aiheesta sekä jotka ovat vapaaehtoisia osallistumaan ilmiön tutkimiseen ja kehittämiseen yhdessä (1). Ossi-hankkeen tavoitteena oli edistää kuntoutujien liittymistä ja osallistumista Klubitaloissa sekä siirtymistä myös Klubitalojen ulkopuolelle. Ossi-hankkeessa kutsu kumppanuuteen lähetettiin Klubitalon kokemustoimijoille, joilla oli mahdollisuus työskennellä projektissa toimeksianto- ja tuntityösopimuksella. (3, 5) Seuraavassa kuvautuu yhden kokemustoimijan matka OSSI-hankkeen yhteistutkimusprosessissa.
Miten tulla kanssatutkijaksi?
”En ollut täysin toimintakuntoinen, että olisin voinut mennä oikeisiin töihin, mutta olin valmis aloittamaan jotakin uutta, Klubitalon tuttujen työtehtävien sijaan.”
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn kolmivuotinen Yhteisöllisestä osallisuudesta yksilöllisiin siirtymiin (OSSI) -hanke toteutti tutkimusta, johon haettiin Klubitaloilta osallistujia kanssatutkijoiksi. Klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamia, yhdenvertaisia yhteisöjä. Opinto- ja työyksikön työvalmentaja auttoi ja kannusti hakijoita osallistumaan projektiin. Mukaan hyväksyttiin aluksi kolme kanssatutkijaa sekä kokemustaustainen tutkimusavustaja.
”Kaikki tekemämme työ perustui vapaaehtoisuuteen ja saimme tehdä töitä oman jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan. Alusta saakka tiimimme oli todella sitoutunut projektiin, eikä kukaan jäänyt pois mistään yhteisestä palaverista, ellei ollut pakottavaa syytä.”
Moninaisia tehtäviä ja oppimista kanssatutkijana
Kanssatutkijan työtehtäviin OSSI-hankkeessa kuului lukuisia erilaisia työtehtäviä. Selvitettävänä oli kartoituskysely Suomen 23:n Klubitalon jäsenille ja työntekijöille. Tukena oli New Yorkin Klubitalo, jolta saatua kysymyspatteristo käännettiin ja pilotoitiin kanssatutkijoiden vertaisten kanssa ennen varsinaista kyselyn toteuttamista.
”Minulla oli olo kuin olisin jokin reportteri, kun laitoin tietokoneen olkalaukkuun ja lähdin haastattelemaan ystäviäni. Tuntui hyvältä tehdä jotain merkityksellistä ja hyödyllistä.”
Kanssatutkijat osallistuivat esimerkiksi pareittain toteutettuihin haastatteluihin ja kyselyn analyysiin, mutta varsinainen tilastotieteen analyysiohjelman käyttö oli ulkopuolisen avustajan vastuulla. Haastatteluihin annettiin koulutus henkilöltä, jolla oli vankka kokemus kanssatutkimuksesta ja tutkimushaastatteluista. Harjoittelun ansiosta haastattelut sujuivat hyvin.
Kanssatutkijat pääsivät vaikuttamaan myös siihen, mitkä olivat merkityksellisiä aiheita nostaa keskusteluun. Haastattelujen analyysivaiheessa valitsimme jokainen oman näkökulman ja kysymyksen, jonka valossa aloimme toteuttaa hankkeessa kehitettyä kokemusohjautunutta analyysiä.
”Minulle tärkeäksi muotoutui kysymys, haluatko saada jotakin merkittävää aikaan Klubitalon ulkopuolella. Saavutukset kutkuttavat mieltä, vaikka olen joutunut lopettamaan useasti opinnot ja työnteon sairastumisen vuoksi. Haluan tietää, onko muiden Klubitalojen jäsenillä ollut samansuuntaisia kokemuksia tai ajatuksia.”
Kanssatutkijoiden haastattelutehtävän jälkeen he litteroivat haastatteluvideot tekstiksi ja analysoivat haastatteluaineistoa siihen tarkoitelulla ohjelmalla.
”Atlas.ti on analyysiohjelma, josta opin pitämään. Oli todella mielenkiintoista lukea muiden ajatuksia ja tunnistaa samoja, mutta myös eri ajatuksia aiheeseen kuin mitä itse ajattelen.”
Kanssatutkijana saattoi osallistua myös tutkimustulosten levittämistä varten järjestettyjen työpajojen vetämiseen Klubitaloilla. Työpajojen tarkoituksena oli kehittää kutakin Klubitaloa hyödyntämällä tutkimuksen tuloksia keskustelujen virittäjinä, ideoinnin aineksina ja yhteiskehittämisen kannustimena.
Ossi-hankkeen toiminnasta ja tuloksista kanssatutkijat kertoivat esimerkiksi Klubitaloissa, ammattikorkeakouluissa ja hyvinvointialueilla. Sen lisäksi tilaisuuksia puheenvuoroihin on tarjoutunut kansainvälisiin konferensseihin.
”Pidin puheenvuoron muun muassa European Conference on Mental Health (ECMH) -tapahtumassa 2021. Kanssatutkijana toimiminen on ollut monin tavoin oppimismatka, jolla olen viihtynyt ja josta olen hyötynyt työ- ja toimintakykyni näkökulmasta. Olen valmis tarttumaan uusiin haasteisiin Ossi-hankkeen jälkeen.”
Osallistumisen monet muodot ja hyödyt
Osallistuminen kumppanina tiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen tutkimusprosessissa on monimuotoista, yhdessä muotoutuvaa ja osin ennakoimatonta (3). Osallistuva TKI-kumppanuus on kiinni arjessa, käytännöissä ja elämässä. Siten sen saamia muotoja ja vaiheita ei voi ennakoida samoin kuin laboratorio-olosuhteissa toteutettua perustutkimusta (jos aina sitäkään). Osallistumisen tuottamat hyödyt ovat vastaavasti myös moninaisia, yksilöllisiä ja yhteisiä, yllättäviäkin.
Osallistuminen tuottaa parhaimmillaan uutta osaamista, merkityksellisyyden ja yhteisöön kuulumisen kokemuksia jokaiselle kumppanille (1). Osallistuvassa TKI-kumppanuudessa arvoa ei tuoteta vain sen tuloksilla, vaan hyödyllisellä ja merkityksellisellä matkalla. Merkityksellinen ja vaikuttava TKI-toiminta tehdään yhdessä.
Kirjoittajat
Antti Pitkänen on kanssatutkija ja ollut Lahden Klubitalon jäsenenä jo 13 vuotta. Yhteisöllisestä osallisuudesta yksilöllisiin siirtymiin (OSSI) -hankkeessa (2020-2022) hän on ollut alusta asti hankkeen päättymiseen saakka. Kanssatutkijana hän on oman elämänsä asiantuntija ja tasavertainen tutkimuskumppani.
Nea Vänskä on lehtori ja toimii projektipäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulun hankkeessa, jossa kehitetään osallistuvaa TKI-toimintakulttuuria Metropoliaan ja verkostoihin OKM:n TKI-toiminnan profiloitumisrahoituksella (Hytke).
Outi Hietala on sosiaaliantropologi, joka on väitellyt yhteiskuntapolitiikasta. Hän on tutkinut ja kehittänyt päihde- ja mielenterveyskuntoutusta sekä edistänyt kokemusasiantuntemusta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskehittämistä. Parhaillaan hän toimii vapaana tutkijana kehittäen mm. yhteis- ja kanssatutkimuksen menetelmiä.
Lähteet
- Sipari S, Helenius S, Vänskä N, Foster R, Salonen A.O. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2022a;24(4):10-27.
- Sipari S, Vänskä N, Lehtonen K, Helenius S, Väisänen S, Harra T. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. (Theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 50, Helsinki 2022b.
- Kulmala M, Spišák S, Venäläinen S, Laiho M, Hakala K, Rättilä T. Mitä on kanssatutkimus? Teoksessa Kulmala M, Spišák S, Venäläinen S. (toim.) Kanssatutkimus. Ihanteet ja käytännöt (tuni.fi). Tampere, Tampere University Press, 2023: 11–31.
- Vaughn LM, Jacquez F. Participatory Research Methods – Choice Points in the Research Process (Scholasticahq.com). Journal of Participatory Research Methods 2020;1(1).
- Hietala O, Ylitalo S. Klubitalot mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukena. Kuntoutus 2021; 44(4): 40-48.
1 Kommentti
[…] Lue artikkeli Merkityksellistä yhteistoimintaa osallistuvassa TKI-kumppanuudessa Tikissä-blogista. […]