Korkeakoulujen fyysisen ja sosiaalisen sijainnin merkitys kaupunkisuunnittelussa on kasvamassa oppilaitosten roolin laajentuessa yhä vahvemmin aluetta kehittäviksi innovaatioympäristöiksi. Korkeakoulujen kampuskehittäjät ja kaupunkisuunnittelijat voivat yhdessä kehittää parempia kampuksia ja kaupunkeja.
Muun muassa kansainvälinen kampuskehittämisguru, Delft University of Technologyn professori Alexandra den Heijer on kehittänyt malleja ja teorioita, joilla yliopistot ovat suunnitelleet ja toteuttaneet kampusstrategioitaan ja siten edistäneet kaupunkisuunnittelua. Hänen missionaan on tukea korkeakouluja ja muita organisaatioita niiden kiinteistöjä koskevissa päätöksissään, jotta saataisiin inspiroivia, mielekkäitä, toimivia, edullisia, resurssitehokkaita ja kestävän kehityksen mukaisia rakennettuja ympäristöjä. Tarkemmin den Heijerin ajatuksia kaupunkikehittämisestä voi seurata hänen blogistaan Managing the university campus sekä kirjasta Dreams and Seeds.
Oppeja kampusten kehittämiseen muista maista
Live Baltic Campus -hankkeessa tuotiin yhteen kuuden Itämeren kaupungin – Helsingin, Riian, Tarton, Turun, Tukholman ja Uppsalan – kaupunkisuunnittelijat ja kampuskehittäjät. He jakoivat kokemuksiaan ja oppivat yhdessä. Testialustoina toimivat kumppaneiden omat kampuskehittämiskohteet, ja päämääränä oli tarkastella, miten maiden välinen (cross-border) yhteistyö voisi edistää kaupunkien ja kampusten kehittämistä paikallisen työn lisänä.
Alueidenvälinen yhteistyö antoi suunnittelijoille ja kehittäjille paljon erilaisia, uusiakin näkökulmia. Yksi tärkeä oppi yhteistyöstä oli se, että vaikka yksi ratkaisu on toimiva yhdessä kaupungissa, ei ratkaisu välttämättä ole toteuttamiskelpoinen tai sopiva toisessa kaupungissa. Tästä huolimatta – tai ehkä juuri tämän ansiosta – kaupunkisuunnittelijat ja kampuskehittäjät rohkaistuivat katsomaan asioita eri näkökannalta ja uudistamaan itsestäänselvyyksinä pitämiään asioita.
Live Baltic Campus -hankkeen tuloksena todettiinkin, että maiden rajat ylittävä (cross-border) kampuskehittämisverkosto
- toimii oppimisalustana kaupunkikehittäjille ja kampuskehittäjille metodien ja näkökulmien luomiseen
- mahdollistaa yhteistyöverkostojen kautta syntyviä uusia projekteja. Niiden synnyttämät tulokset ovat konkreettisesti kampuksen lähialueen asukkaiden ja yritysten hyödynnettävissä, esimerkiksi tarjottavina palveluina tai kaupunkia elävöittävinä projekteina.
Hanke osoitti, että maiden välinen yhteistyö kaupunki- ja kampuskehittämisessä tuottaa erinomaisia tuloksia ja on kannattavaa.
Paikalliset toimet tuottivat konkreettisia tuloksia
Konkreettisesti yhteistyön tuloksena syntyi monenlaista alueellista vaikuttavuutta:
- Riiassa pidetty, Schmaeling-konferenssin yhteydessä järjestetty Livable City Forum nosti korkeakoulujen arkkitehtuurin latvialaisten kaupunkisuunnittelijoiden tietoisuuteen.
- Tarton yliopiston tutkimustyön tulokset ja löydökset on sisällytetty uuteen Tarton yleiskaavaan ja Maarjamõisa-kampusalueen suunnitelmaan. Yhteistyö kaupunkisuunnitteluyksikön ja yliopiston välillä on tiivistynyt.
- Tukholman yliopiston Albano-kampuksen yhteiskehittelyprosessi ja sosiaali-ekologinen muotoilulähtökohta ovat inspiroineet kaupunkisuunnittelijoita kestävään ja ilmastomuutosten suhteen palautumiskykyiseen kaupunkikehittämisen.
- Uppsalan yliopisto käynnisti hankkeessa Kollaboratoriet Uppsala -yhteisötilan (http://www.kollaboratorietuppsala.se/en/) toiminnan, joka jatkuu vuoden 2018 loppuun – ja ehkä pidemmällekin. Polacksbacken-kampuksen sidosryhmäanalyysi puolestaan hyödyttää sekä kaupunkisuunnittelijoita että yliopistoa kampuksen kehittämistyössä.
- Metropolia Ammattikorkeakoulu on hyödyntänyt alueellisesta yhteistyöstä hankittua tietämystä ja loi uuden Kaupunkia muotoilemassa -opintomoduulin Muotoilun ylempään amk-tutkintoon, joka käynnistyi syksyllä 2017. Yhteistyö synnytti Metropoliassa myös uusia TKI-hankkeita. Helsingissä kehitettiin Metropolian tulevan Myllypuron kampuksen toimijayhteisöä, ja työ jatkuu: Metropolia, Helsingin kaupunki ja Kaupunkiakatemia seuraavat yhteistyössä Myllypuron kehitystä seuraavan 10 vuoden aikana. Lisäksi Metropolia, kaupunkisuunnittelijat ja paikalliset asukkaat vievät eteenpäin hankkeessa Myllypurolle luotuja visioita. Lue aiheesta lisää Neljälle kampukselle -blogista.
Kampuskehittäminen on yksi Metropolia Ammattikorkeakoulun vahvuuksista, jonka ympärille on muotoutunut useita muitakin kehittämishankkeita, mm. vuosina 2013 – 2015 toteutettu Hybridikampus-hanke. Hankkeessa koottiin osallistavan suunnittelun menetelmillä yhteistyössä Helsingin Myllypuron ja Arabianrannan asukkaiden, alueen yrittäjien, muiden palveluntarjoajien sekä opiskelijoiden kanssa tarpeita ja ideoita kampussuunnittelun tueksi.
Live Baltic Campus
Live Baltic Campus (http://livebalticcampus.eu/) oli Metropolian koordinoima EU:n Central Baltic -hanke, joka toteutettiin 2015 – 2018.
Live Baltic Campus oli Latvian, Tarton, Tukholman, Turun ja Uppsalan yliopistojen ja Metropolian sekä Helsingin kaupungin ja Riga Planning Regionin yhteistyötä.
Live Baltic Campus oli kampuskehittämistä yhteiskehittämisen keinoin muotoiluajattelua ja -menetelmiä hyödyntäen.
Live Baltic Campus oli kestävän kaupunkisuunnittelun kehittämistä.
Tutustu hankkeen julkaisuihin http://livebalticcampus.eu/results/
Lähteet
Delft University of Technology, Alexandra den Heijer https://www.tudelft.nl/en/staff/a.c.denheijer/
Schewenius M., Keränen P., al Rawaf R. (Eds.)., (2017). Dreams and Seeds: The role of campuses in sustainable urban development, Stockholm Resilience Centre and Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. URN: ISBN:978-952-328-055-7 (Theseus: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-055-7)
Kirjoittaja
Katariina Saarela toimi Live Baltic Campus -hankkeen projektituottajana.
Ei kommentteja