Einstein ajatteli, että opettamisessa tärkeintä ei ole faktojen välittäminen vaan sellaisen hiljaisen tiedon välittäminen, jonka varaan oppilaat rakentavat koko loppuelämänsä (1).
Muistamme todennäköisesti lapsuudestamme, kun vanhempamme ja isovanhempamme jakoivat ”vanhan kansan tietoa”. Sitä tietoa, kuinka maakellarin kansi jätetään mökillä auki talveksi homeen estämiseksi, miten pääskysten lentokorkeudesta voidaan päätellä seuraavan päivän poutasää, tai miten saunan lämmityksestä nousevan savun liike kertoo ilmanpaineesta. Omasta lapsuudestani muistan, että mummo tunnisti leivinuunissa olevien ruisleipien olevan valmiita pelkän hajun perusteella, tietämättä leivinuunin tarkkaa lämpötilaa tai kokeilemalla ruisleipiä haarukalla. Onko tuo taito hiljaista tietoa, vai kenties intuitiota, jonka olen joskus kuullut olevan tiivistynyttä kokemusta? Tunnistammeko nykypäivän hiljaista tietoa ja kuinka välitämme sen toisille? Miten saamme hiljaisen tiedon esiin?
Hiljaista ja avointa tietoa
Hiljaisen tiedon käsitteen luojan, Michael Polanyin mukaan ”tiedämme enemmän kuin osaamme ääneen lausua” (2). Hiljainen tieto tunnistetaan tärkeäksi tietolähteeksi joskus liian myöhään, esimerkiksi työntekijän eläköityessä, kun joku aiemmin hyvin sujunut prosessi takkuaa. Valveutuneissa organisaatioissa hiljaista tietoa kerätään ja jaetaan − se tehdään näkyväksi. Mutta kerätäänkö hiljaista tietoa sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät vielä ole ikänsä tai kokemuksensa puolesta meritointuneet hiljaisen tiedon lähteeksi?
Hiljaista tietoa pohdittaessa on hyvä puhua myös avoimesta tiedosta. Katsoin avoimen tiedon määritelmän avoimen tiedon lähteestä, Wikipediasta. Sen mukaan avoimella tiedolla viitataan ”digitaalisessa muodossa oleviin sisältöihin ja dataan, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta käyttää, muokata ja uudelleen jakaa mihin tahansa käyttötarkoitukseen” (3). On ehkä tässä kohtaa myös hyvä tarkentaa datan ja tiedon eroja: tieto muodostuu erilaisista datakokonaisuuksista, mutta pelkkä yksittäinen data ei välttämättä muodosta selitettävää tietosisältöä. Lisäksi dataan liitetään muun muassa käsitteet big ja small data.
Avoimesta tiedosta käytetään tieteessä nimitystä open access, jolla halutaan varmistaa, että tieto eli tutkimukset ovat kaikkien saatavilla ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa käyttöoikeuslisenssien määrittelemällä tavalla. Meille metropolialaisille avoin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) tarkoittaa erityisesti vastuullista tiedon ja osaamisen tehokasta välittymistä oppijalta toiselle. Haluamme edistää avointa toimintakulttuuria, tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä julkaisujen avoimuutta sekä avointa oppimista. (4) Euroopan komission mukaan avoimen tieteen tulee olla ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä” (5).
Hiljainen tieto hiipii esiin dialogissa
Hiljainen tieto kaipaa psykologisesti turvallista ilmapiiriä tullakseen esiin, sillä sen sanoittamiseen ja tietoon itsessään saattaa liittyä pelkokertoimia: epävarmuutta, häpeää ja pelkoa.
Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä kokemuksia voidaan jakaa esimerkiksi dialogiringissä. Dialogiin kuuluu neljä perusperiaatetta, jotka voidaan jakaa dialogitimantin muotoon.
- Avoimuus: kerron avoimesti ja sydämestäni, mitä ajattelen.
- Kuuntelu: kuuntelen aidosti toista ja olen läsnä.
- Odotan vuoroani: en puhu päälle ja annan toiselle tilaa.
- Jäävään itseni ennakkoluuloista: en tee oletuksia etukäteen ja kunnioitan toisten näkemyksiä sekä mielipiteitä, vaikka ne eroaisivat omistani. (6)
Dialogin ja keskustelun isoin ero on se, että keskustelun tavoite on kulkea kohti ratkaisua ja sinne pyritään pääsemään erilaisia vaihtoehtoa eliminoimalla. Dialogin suunta taas katsoo taaksepäin: tavoitteena ei niinkään ole löytää ratkaisua, vaan rikastuttaa omaa ja muiden ajattelua jakamalla omia kokemuksiaan ja kuulemalla toisten. Dialogin avulla voidaan jakaa monipuolisesti kokemuksia, rikastuttaa osallistujien ajattelua, mahdollistaa vertaisoppiminen ja fasilitoida hiljaisen tiedon esiintuloa. Lisäksi, oman puheenvuoron validointi muiden kuulijoiden läsnäolon ja hyväksynnän kautta lisää hyvän kierrettä kertoa samankaltaisia asioita uudestaan. Kun tiimioppimista saadaan synnytettyä monialaisissa tiimeissä, jaetaan myös valtava määrä sellaista tietoa, johon Wikipedia ei ulotu.
Hiljaisen tiedon pankki
Metropoliassa on lähes 17 000 hiljaisen (opiskelija)tiedon lähdettä, sekä yli tuhat ammattilaista eri tehtävissä. Se tarkoittaa, että meillä on aivan valtavasti tietoa työelämässä tapahtuvista asioista harjoittelujen kautta, opiskelijan kohtaamista arjen haasteista opintojen ja muiden velvollisuuksien yhdistämisessä, erilaisten oppijoiden erityispiirteistä, ja opetusvinkeistä, joilla saadaan synnytettyä mielekästä oppimista ja pitovoimaa opintoihin.
Perustimme omassa tiimissämme hiljaisen tiedon pankin, jonne keräämme anonyymisti eri tilanteissa havainnoituja juttuja, kokemuksia tai sananparsia asiakkailtamme − olisiko tässä hyvä soveltaa myös Metropolian avoimen datan periaatteita ja saattaa hiljainen tieto kaikkien saataville, sillä näitä tiedonmurusia – dataa – yhdistelemällä saatamme huomaamattamme tuottaa kaikille hyödyllistä tietoa joka auttaa arjen työssä navigointia?
Opiskelijoiden arvokkaita näkemyksiä keräämme systemaattisesti MINNO-opintojaksoilla. Lisäksi helposti toteutettava hiljaisen tiedon jakamisen paikka olisi esimerkiksi harjoittelujen jälkeinen dialogirinki, joissa jaetaan juuri koetut opit ja kopit − myös ne hyvät jutut. Hiljaisten tiedonmurujen jakaminen kaikkien kompetenssin kohottamiseen tai sanojen ja tekojen kautta reagointi esimerkiksi opiskelijahyvinvointia koskeviin teemoihin tulee olla systemaattista. Psykologisen turvallisuuden edistämisen ja säilyttämisen näkökulmasta tietoon reagointi, sen validointi, on myös tärkeää, sillä Einsteinin pohdintoihin nojaten, olemmehan kaikki ikuisia oppijoita!
Kirjoittaja
Minttu Ripatti on MINNO®-opintojaksoja työssään kehittävä, tiimioppimiseen vahvasti nojaava, kymmeneltä eri ammattialalta ja 15 eri työyhteisöstä hiljaista tietoa kerännyt omasta keramiikkapajasta haaveileva äiti.
Lähteet
- Ma, Y. & Mukherjee, S. & Uzzi, B. 2020. Mentorship and protégé success in STEM fields (pnas.org). PNAS 117 (25). 14077-14083.
- Wikipedia: Michael Polanyi. Viitattu 12.12.2023.
- Wikipedia: Avoin data. Viitattu 12.12.2023.
- Näreaho, S. & Latvanen, J. & Päällysaho, S. 2022. Avoimuuden perusteet tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa – Opas ammattikorkeakoulujen toimijoille. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 51. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU)28.4.2021/695. (eur-lex.europa.eu)
- Isaacs, W. 1999. Dialogue: The Art of Thinking Together. New York: Crown Currency.
Ei kommentteja