Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen teemakärjen hankkeiden tavoitteena on vastata yhteiskunnalliseen haasteeseen terveyden ja toimintakyvyn ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Sitä toteutetaan tukemalla ihmisten oman ja yhteisönsä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen mahdollisuuksia sekä omahoitoa (1,2).

Terveyttä ja toimintakykyä edistetään hankkeissa tutkimus- ja kehittämistyöllä, jolla parannetaan ihmisten terveysosaamista, kehitetään arkiympäristöjä sekä terveyspalveluita, mukaan lukien ammattihenkilöstön osaaminen, jotta mahdollisimman hyvä terveys, toimintakyky ja elämänlaatu mahdollistuvat (3). Ihmisten voimavarojen, aktiivisen toiminnan ja osallistuminen lisääminen on teemakärjen tavoite. Se on myös menetelmällinen lähtökohta, sillä asiakaslähtöisessä kehittämisessä ihmiset ovat palveluiden ja ratkaisujen aktiivisia kehittäjiä muiden kehittäjäkumppaneiden rinnalla.

Terveys ymmärretään kokonaisvaltaisena ja dynaamisena fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tilana ja voimavarana, jonka avulla myös monet muut hyvinvoinnin osatekijät ja hyvä elämä voivat toteutua. Kansainvälisessä Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelyssä (4) toimintakyvyn osa-alueet, ihmisen kehon toiminnot ja rakenteet sekä suoritukset ja osallistuminen, ovat vuorovaikutuksessa keskenään kontekstuaalisten, kuten sosiaalisten ja ympäristöllisten, tekijöiden kanssa.

Promootiolla ja preventiolla lisätään terveyttä ja toimintakykyä sekä parannetaan niitä mahdollistavia olosuhteita

Ihmisten osaamisen ja voimavarojen sekä aktiivisen toiminnan ja osallistuminen lisääminen oman ja yhteisönsä terveytensä ylläpitämiseen ja edistämiseen on teemakärjen tavoite. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen voi kohdistua ennaltaehkäisevillä eli preventiotoimilla kolmella eri tasolla:

1. Primaariprevention keinoin terveeseen väestöön vahvistamalla ihmisten terveysosaamista, kuten motivaatiota ja taitoja, jotta sairauksia tai toimintakyvyn ongelmia ei syntyisi.
2. Sekundaaripreventiolla pyritään vaikuttamaan sellaisten henkilöiden elintapoihin, joilla on sairauksien riskitekijöitä, sekä estämään varhaisessa vaiheessa todetun sairauden tai sen esiasteen kehittyminen edelleen, jotta terveys ja toimintakyky paranisivat tai säilyisivät hyvinä.
3. Tertiaaripreventio toteutuu sairauden hoidon yhteydessä, pyrkimyksenä estää sairauden tai toimintavajeen eteneminen tai niistä johtuvat haitat esimerkiksi hyvällä hoitotasapainolla, omahoidolla ja kuntoutuksella. Kehittämistyöhön tarvitaan monialaista osaamista ja -yhteistyötä.

Terveyttä edistävien ympäristöllisten ja yhteisöllisten olosuhteiden kehittäminen liittyy kaikkien prevention tasoihin. Niillä voidaan tukea ihmisten edellytyksiä toimia terveyttä edistävästi, esimerkkinä sosiaalinen tuki, turvallinen kasvuympäristö sekä arkiympäristöjen suunnittelu siten, että terveyttä edistävät valinnan ja mahdollisuudet tulevat kaikille saavutettaviksi ja helpoiksi. (5,6,7).

Teemakärjen hanketyön hedelmiä

Teeman hankkeissa on esimerkiksi kehitetty

• Nuorten miesten terveys- ja hyvinvointipalveluita Niko -97 ja Miesten vuoro, 2018-2021 (Innokyla.fi-sivusto)
• Ammattilaisten rokotusosaamista kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa Educating Vaccination Competence, 2018-2021 (Eduvac.eu-sivusto)
• Sotealan jatkuvan joustavan ammattilaisen oppimisen toimintamalli ja tiekartta osaamisen päivittämisen tulevaisuuden osaamistarpeisiin kansallisessa, ammattikorkeakaoulujen yhteistyössä toteuttamassa Sotetie-hankkeessa, 2019-2021 (Sotetie.fi-sivusto)
• Lasten ja perheiden terveyden edistämistä kehittämällä hoitomallia vanhemmille testaamalla vyöhyketerapian ja osteopatian vaikutuksista koliikkivauvojen oireisiin ja vanhempien koettuun hyvinvointiin Kosketus osana luonnomukaista lastenhoitoa -hankkessa (Vauvan koliikki koskettaa -sivusto).

Kirjoittajat

Arja Liinamo  (TtT) on Terveyden edistämisen yliopettaja, tutkintovastaava (Terveyden edistäminen, YAMK) sekä tutkimus -, kehittämis – ja innovaatiotoiminnan koordinaattori Asiakaslähtöiset hyvinvointi ja terveyspalvelut Innovaatiokeskittymässä.

Kristiina Heinonen (FT, TtM) on toiminut lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa, tutkijana ja pitkän linjan terveyden edistäjänä erityisesti perhehoitotyössä. Hän toimii kansallisissa ja kansainvälissä yhteistyössä ja Monikkoperheet ry:n asiantuntijana.

Lähteet

1. WHO: Health promotion
2. WHO: Health promotion and disease prevention through population-based interventions, including action to address social determinants and health inequity.
3. Metropolia: Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymä, Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen teemakärki.
4. WHO: ICF 2021. International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF).
5. Agenda 2030, 2021. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma (kestavakehitys.fi)
6. THL, 2021. ICF-luokitus. 
7. THL, 2021. Hyvinvointi- ja terveyserot. Keskeisiä käsitteitä.