Näin 6-vuotiaan käsikirjoittavan ja toteuttavan itse ensimmäisen elokuvansa. Sydämessäni läikähti. Kouraisi myös, kun näin muistisairaan vanhuksen avaavan ensimmäisen kerran viikkoihin suunsa. Hän lauloi tutun laulun. Tai kun lapsi rauhoittui lääkärissä, kun hänelle luettiin. Ja ruuhkajonossa lempiartisti teki päivästäni heti hetken verran paremman.
Näitä tarinoita on paljon. Jokainen tietää jonkun pienen hetken, jossa on kouraissut sydämessä. Niitä hetkiä yhdistää kulttuuri ja taide.
Ehkä ajatellessasi kulttuuria tai taidetta, mielikuvasi matkustavat teatterin katsomoon, konserttisaliin, taidenäyttelyyn tai romaanien sivuille. Nämä kulttuuritilaisuudet ovat kuitenkin vain pieni viipale kulttuurin totuutta.
On paljon taidetta ja luovuutta, jota ei voi lokeroida seinien tai kulttuurituotteiden sisään, vaan sen lonkerot ulottuvat niin tiiviiksi osaksi arkeamme, ettemme sitä edes sieltä aina erota. Kulttuuri ja taide asettaa salakavalastikin ajatuksen ja tunteen sydämeen, joka sitten jatkaa siellä omaa matkaansa ja tekee tehtäviään. Kulttuurin merkityksestä ihmismielelle on myös paljon tutkimustietoa.
Osana arkena kulttuuri alkaa pikkuhiljaa näkyä myös organisaatioiden arjessa. Vantaan kaupunki on jo muutaman vuoden menestyksekkäästi kokeillut taidepedagogien käyttöä päiväkotien kasvattajien työpareina. Nyt kokeilua kaavaillaan vakinaiseksi toimintamalliksi.
Helsingin kaupungissa toimii kulttuurisen vanhustyön koordinaattori, sosiaaliviraston ja kulttuurikeskuksen yhteinen työntekijä. Kaupunkitilan kehittämisessä on niin ikään hyödynnetty kulttuuria, samoin osana lastensuojelua. Nämä edellä mainitut esimerkit osoittavat miten monin tavoin on kulttuuria onnistuttu tuomaan eläväksi, juurtuneeksi osaksi organisaation toimintaa.
Juurtuminen onkin avainsana. Hyviä kokemuksia kulttuurin sydänkouraisuista on paljon, mutta niiden tulisi juurtua vielä vankemmin rakenteisiin. Hallituksen kärkihankkeiden kulttuuripoliittisena päämääränä on muun muassa taiteen prosenttiperiaatteen käyttöönotto. Kärkihankkeiden avulla etsitään malleja, joissa kulttuurin ja taidelähtöisten menetelmien käyttö integroituu prosentin verran osaksi sote-kuluja. Siten pitkään valmistellun sote-uudistuksen pitäisi aktiivisesti keskustella myös kulttuurisektorin kanssa. Vain siten voidaan puhua juurtumisesta.
Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta voi yhtenä toimijana kehitttää ratkaisuja, menetelmiä ja osaamista kulttuurin sydänkouraisujen rakenteelliseen ja systemaattiseen käyttöön.
Ammattikorkeakoulu on orientoitunut tulevaisuuteen ja ymmärtää laajasti yhteiskuntaa sekä tutkimuksen että työelämäkumppanuuksienkin kautta. Oppilaitokset vaikuttavat ratkaisevasti tulevaisuuden päättäjien ja työntekijöiden ymmärrykseen taiteen merkityksestä eri aloilla.
Tähän työhön ammattikorkeakoulut tarvitsevat aina kumppaneita. Yksin ei osaamista voi kehittää.
Kulttuurin juurtumisen saavuttamiseksi on tärkeää asettaa eri toimijoita dialogiin keskenään. Monen taiteen tekijän lähtökohtana ovat taiteelliset päämäärät. Sosiaali- ja terveysalan tekijän lähtökohtana ovat taas hyvään hoitoon liittyvät päämäärät. Niin ikään toimintakulttuurit ovat molemmissa aivan erilaiset. Siten yhteisen puheen ja ymmärryksen löytäminen, osaamisen kasvattaminen sekä molempien kenttien päämäärien säilyttäminen on asetettava kehittämistyön kärjiksi.
Metropoliassa on paljon esimerkkejä työstä juurtumisen hyväksi, joista tuon esiin muutaman: Kohti luovaa arkea -tutkimushankkeessa tutkitaan luovuuden merkityksiä asiakaslähtöisessä vanhustyön toimintakulttuurissa. Lähtökohtana on vanhustyön työntekijöiden oman luovuuden löytäminen. Tulokset julkaistaan alkusyksystä.
Me ollaan sankareita kaikki -hanke tutkii ja kehittää taidelähtöisten menetelmien käyttöä sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöiden työmuotona. Kulttuurisilta-hankkeessa kehitettiin kulttuuripalveluiden integroitumista osaksi kaupungin eri palvelurakenteita.
Mikä taiteen prosenttiperiaatteen viisastenkivi on tulevaisuudessa? Millaisia ovat tulevaisuuden työyhteisöt ja mikä rooli kulttuurilla on niissä? Mitä kokeiluja ei kulttuurin juurtumiseksi eri alojen rakenteisiin ole vielä tehty?
