Yrittäjänaisten ryhmätoiminnasta vahvuutta omaan yrittäjyyteen

 Yrittäjistä 35% on naisia (1). Naiset toimivat eniten hyvin pienissä mikroyrityksissä tai yksinyrittäjinä (73%) ja palvelualoilla (37%) (2). Yrityksen toiminnan jatkuvuus ja siitä saatava toimeentulo ovat erityisesti yksinyrittäjällä riippuvaisia hänen henkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan. Hyvinvoinnin heikkeneminen tuottaa nopeasti ongelmia yrityksen toimintaan. Siksi on tärkeää tukea yrittäjän työkykyä ennaltaehkäisevästi panostamalla kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Ryhmätoiminnalla voidaan vahvistaa yrittäjänaisen hyvinvointia. Vertaisryhmätoiminnasta saatujen kokemusten mukaan säännölliset, teemoitetut tapaamiset ja vertaisilta saatu sparraus tukevat jaksamista. Myönteinen ja luottamuksellinen ilmapiiri ovat ryhmän toiminnan edellytyksiä. Hyvinvointiryhmä voi parhaimmillaan tukea taustaltaan hyvin erilaisia yrittäjänaisia.

Yrittäjän ja yrityksen hyvinvointi

Hyvinvointi on laaja käsite, jota määritellään monesta eri näkökulmasta. Yrittäjätoiminnassa hyvinvointi voidaan nähdä sekä yrittäjän omana, henkilökohtaisena hyvinvointina, että yrityksen ja liiketoiminnan riittävänä tasapainona.

Henkilökohtainen hyvinvointi on työkyvyn perusta, ja vaikuttaa suoraan yrittäjyyteen. Työterveyslaitos kuvaa työkykyä työkykytalon muodossa, jonka kolmessa alimmassa kerroksessa sijaitsevat yksilön terveys ja toimintakyky, osaaminen sekä arvot, asenteet ja motivaatio. Nämä ovat henkilökohtaisia voimavaroja ja samalla yhteydessä talon neljänteen kerrokseen, jossa sijaitsevat varsinainen työ, työolot ja johtaminen. Työkyvyn vahvistamisen toimien tulee kohdistua kaikkiin näihin tasoihin. (3) Mallin työkykykäsitys on sovellettavissa myös yrittäjän työkyvyn tarkasteluun. Yrittäjän työkykyä tarkastellessa on tärkeää huomioida, että yrityksen liiketoiminnan vahvuudet ja haasteet heijastuvat yrittäjän työkykyyn, ja vaikuttavat myös koettuun hyvinvointiin.

Mitä tiedetään yrittäjänaisten hyvinvoinnista?

Tieto naisyrittäjien hyvinvoinnista on hajanaista, mutta siitä voidaan saada käsitystä esimerkiksi Yksinyrittäjäkyselyn (2022) tuloksista. Hiukan alle puolet kyselyyn vastanneista (46%) yksinyrittäjistä kokee jaksamisensa hyväksi, yli puolella on sen suhteen haasteita.

Yksinyrittäjät ovat työhön sitoutuneita: yli puolet ilmoittaa työskentelevänsä yli 40 tuntia viikossa. Lomaa pidetään edelleen niukasti, mutta myönteistä muutosta aikaisempiin vuosiin nähden on nähtävillä. (4). Naisyrittäjien kokevat työssään stressiä, ja heitä kuormittavat yleisimmin työn epävarmuus ja kiire (5). Yrittäjänaisten hyvinvointia voidaan tukea kiinnittämällä huomiota palautumisen kysymyksiin ja vahvistamalla henkilökohtaisia hyvinvointitaitoja.

Hyvinvointitaitojen vahvistaminen

Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan hyvinvointitaitoja. Hyvinvointitaidot, joihin luetaan muun muassa palautumiskyky (resilienssi), stressinsietokyky ja joustavuus, on nostettu yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämätaidoista (6). Näitä taitoja myös yrittäjä tarvitsee nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Yrittäjyyteen kuuluu vastuunkantoa ja riskinottoa, joissa joustavat ”mielen taidot” auttavat selviämään epävarmoista ja muuttuvista tilanteista. Hyvinvointitaitoja voidaan vahvistaa esimerkiksi parantamalla itsetuntemusta, tunnistamalla hyvinvointia uhkaavia ja tukevia tekijöitä, sekä kokeilemalla ja harjoittelemalla uusia toiminta- ja ajattelutapoja.

Yrittäjänaisten hyvinvointiryhmässä kohdataan, pysähdytään ja harjoitellaan hyvinvointitaitoja

 ”Ryhmässä voimaantuu, piristyy, saa kaikenlaista apua ja tukea omaan yrittäjyyteen” (osallistuja)

Yrittäjänaisten hyvinvointiryhmän toiminnasta saatujen kokemusten mukaan ryhmä hyödyttää siihen osallistuvien hyvinvointia silloin, kun se huomioi osallistujan työkykyä kokonaisvaltaisesti ja vahvistaa hänen hyvinvointitaitojaan. Oivallukset tapahtuvat ryhmän osallistujien ja ohjaajien välisessä vuorovaikutuksessa.

Tapaamisissa voidaan keskittyä työkyvyn ulottuvuuksiin, jolloin käsiteltäviä teemoja ovat

• henkilökohtaiset voimavarat: työskentelyä ja kokemusten jakamista terveyden ja toimintakyvyn aihepiirissä osallistujien tarpeiden mukaan
• osaaminen: yrittäjyystaitojen ja tarpeiden tunnistaminen, osaamisen sanoittaminen, viestintätaidot erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• omien arvojen, asenteiden ja motivaation selkiyttäminen
• työn hallinta ja itsensä johtamisen taidot

Hyvinvointitaitoja voidaan vahvistaa ryhmän vuorovaikutuksessa

• vahvistamalla resiliessiä: kykyä kohdata haasteita ja selviytyä niistä mm. kokemusten jakamisen ja itsetuntemuksen avulla
• lisäämällä kykyä sietää epävarmuutta muun muassa löytämällä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja vertaistukea

Ryhmätapaamisten suunnittelussa on tärkeää joustavuus, joka mahdollistaa ryhmätapaamisen sisällön ja toiminnan suunnittelemisen osallistujalähtöisesti. Suunnitelmia voi olla tarpeen muuttaa myös toiminnan edetessä.

Pienryhmätoimintaa kokeiltiin käytännössä

Oona 2.0 – Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin pienryhmätoimintaa yrittäjätaustaisille naisille. Hyvinvoiva Yrittäjänainen – ryhmän osallistujat tulivat ryhmiin erilaisilta toimialoilta. Hyvin edustettuina olivat erilaiset hyvinvointialayrittäjät, mutta joukossa oli myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan, IT-alan, viestintäalan ja muun palvelutoiminnan alalla työskenteleviä naisyrittäjiä.  Monialaisen ja -kulttuurisen ryhmän toimintaa luotsattiin valmentavalla otteella (7), ja tapaamisten tarkoituksena oli tukea hyvinvointia laaja-alaisesti ja toiminnallisuuden kautta.

Kirjoittaja

Outi Pyrhönen työskentelee Metropolia ammattikorkeakoulun Kuntoutus ja tutkiminen – osaamisalueella lehtorina opiskelijoiden ohjaustehtävissä, erilaisissa koulutus- ja fasilitointitehtävissä sekä Oona 2.0 – hankkeen asiantuntijana. Taustaltaan hän on TtM, Terveydenhoitaja AMK ja psykoterapeutti, jonka sydän sykkii ihmisten välisen vuorovaikutuksen ymmärtämiselle ja aidoille kohtaamisille.

Lähteet

1. Yrittäjyystilasto 2019. PDF (yrittajat.fi)
2. Sutela, H. & Pärnänen, A. 2018. Yrittäjät Suomessa 2017. PDF (stat.fi)
3. Työkykytalo (ttl.fi)
4. Yksinyrittäjäkysely 2022. (yrittajat.fi)
5. J., Palmgren, H., Kaleva S., Kanste, O., Kaakinen P. & Pölkki, T. 2018. Naisyrittäjien työhyvinvointi. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018: 55: 130–142.
6. The future of Jobs Report 2020. Infographics: Top 10 Skills of 2025. (weforum.org)
7. Pyrhönen, O. 2021. Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella.