Parhaimmillaan yritysten kehittäminen on sellaista, jossa henkilöstö kytketään toiminnan kehittämiseen. Suunniteltu kehittämisprosessi aikatauluineen on onnistumisen edellytys (vrt. Gröhn & Rekola 2017, 51). Pienissä yrityksissä yhden henkilön puuttuminen heijastuu arkeen ja myös kehittämisprosessin aikatauluun. Yrittäjän ja johdon sitoutuminen kehittämiseen on tärkeää, sillä mahdollistetaan henkilöstölähtöiset ratkaisut. Johdon tulee tietää, mihin henkilöstö kehittämisessä keskittyy. Samoin henkilöstön tulee tietää, että johto on sitoutunut kehittämistyöhön ja sen tuloksiin.

Kun tuottavuuden ratkaisuja kehitetään arkilähtöisesti, yritysten kehittämisessä näkyy käytännönläheisyys, systemaattisuus ja kokonaisvaltainen tuottavuuskäsitys. Silloin henkilöstö nähdään tuottavuuden voimavarana ja niin, että henkilöstö kykenee itse kehittämään tuottavuutta ja pystyy siitä kommunikoimaan. Samoin henkilöstö pystyy poistamaan työnsä kuormitustekijöitä, jotka heikentävät tuottavuutta ja siksi yrityksissä korostetaan ratkaisukeskeistä näkemystä tuottavuuden parantamiseen.

Yritykset kehittävät toimintaansa tiukassa aikataulussa

Kehittäminen pienissä yrityksissä on aikataulutettava oikein. Tärkeää on henkilöstön äänen kuuluminen. Yritysten kehittämisen voimavarana on vuorovaikutus. Se nähdään vahvana moniulotteisena tietoperustaisena k äsitteenä, jonka rinnakkaiskäsitteet ovat kommunikaatio, keskustelu ja dialogi (vrt  Kolehmainen, Paldanius & Vehkaperä (2017) Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla. 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon EAKR -hankkeessa -artikkelissaan.

Markkinointisuunnitelmat, toimintasuunnitelmat ja sujuva rekrytointi lisäävät tuottavuutta

Pienissä yrityksissä kehittämisprosessi liittyy arkisiin markkinointi- ja toimintasuunnitelmien päivittämiseen ja henkilöstöprosessien kehittämiseen. Kehittämisen tuloksena yrityksen markkinointisuunnitelma ja toimintasuunnitelma päivitetään. Nämä nähdään tulevaisuudessa niin tärkeänä, että henkilöstö sitoutetaan suunnitelmien sisällön tuntemiseen ja kehittämiseen.

Samoin yritysten kotisivujen päivittämisessä on havaittu henkilöstölähtöisyyden tuovan lisäarvoa. Yritys voi pohtia, millaiset ovat kotisivut, jossa henkilöstöllä “on hyvä olla” ja miten tuo vaikutelma välittyy kotisivuilta.

Yrityksen toimintasuunnitelman rakentamisessa henkilöstölähtöisyys tuo kilpailuetua. Henkilöstö saa vaikuttaa asiakkaille suunnattuihin uusiin tuotteisiin, markkinointiin ja erilaisiin yrityksen kamppanjapäiviin aikatauluineen. Tuloksena työntekijät markkinoivat ja tuottavat sisältöä mielellään työnantajayrityksensä sosiaalisen median kanaviin, kun henkilöstölle on annettu tilaa kehittää.

Rekrytointiprosessin kehittäminen perehdytyksineen ja lomakkeineen on yrityksille elintärkeää. Henkilöstön vaihtuminen on luonnollinen osa organisaatioiden elämää, mutta henkilöstö kantaa huolta siitä, ”viihtyykö uusi työntekijä meillä ja miten hänen sitoutumistaan organisaatioon voisi lisätä?” Entä sopiiko uusi työntekijä ”meidän yrityskulttuuriin”? Saisiko henkilöstö osallistua rekrytointiin?

Rekrytointiin liittyviä loppuhaastatteluja voi pitää tärkeänä, samoin sitä, että uudella työntekijällä tulisi olla oma ”perehdytysmentor”, jolta kysyä tarvittaessa.

Sosiaalistunut yrityskulttuuri ja yhteinen työpaikkakokous lisäävät tuottavuutta

Tuottavasti moninainen -hankkeessa tuottavuuden tuloksia on kehitetty ratkaisukeskeisellä tuottavuuden mallilla. Palautteiden perusteella kehittämisprosessin tuloksena yritysten toimintakulttuuri on sosiaalistunut, kehittämistyön palautteiden perusteella voimavaroiksi on koettu hyvä työyhteisö ja hyvät asiakkaat. Tämä on heijastunut yrityksen tuotteisiin, palveluun ja asiakkaisiin, sillä ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Sosiaalinen yrityskulttuuri luo arvoa asiakkaalle (vrt. Hesapro 2013).

Kehittämisprosessin päätteeksi yrityksissä on katsottu toimintaympäristöön ja tulevaisuuden kehittämiskohteisiin. Kehittämisen tulokset ovat olleet hyvin yksinkertaisia: yhteinen kuukausittainen työpaikkakokous, josta ei haluta enää tulevaisuudessa luopua. Työpaikkakokousten on nähty varmistavan sosiaalistunutta kulttuuria.

Tuloksia yrittäjän näkökulmasta

Kehittämisen tuloksena on ollut yrittäjän näkeminen itsensä kehittämisen voimavarana. Palautteiden perusteella yrittäjät ovat nähneet itsensä tärkeäksi osaksi kehittämistä ja työpajat ovat olleet tehokas kehittämistapa, mutta siitä ”olisi saanut enemmän irti, jos olisi itsekin panostanut prosessiin enemmän”. Yrittäjän mielestä kehittämisen näkökulma on ollut henkilöstölähtöisyys, joka on toteutunut.

Ratkaisukeskeinen tuottavuuden malli tulosten takana

Hankkeemme aikana yrityksissä ulkopuolisina kehittäjinä toimiessamme emme ole tarjonneet vastauksia, vaan yritysten työntekijät itse tuottavat korjausta vaativat ratkaisut. Näin parannamme laatua, työhyvinvointia ja työn tehokkuutta. Ratkaisukeskeisessä tuottavuuden mallissa seuraavilla kysymyksillä on ollut merkitystä yrityksen tuottavuuden kehittämisessä:

–       Tulenko työntekijänä kuulluksi kehittämistilaisuuksissa?

–       Saanko hyödyntää asiantuntijuuttani työssäni? Saanko kehittää tuottavuutta hyödyntäen omaa asiantuntijuuttani?

–       Tuleeko ääneni kuulluksi tuottavuutta edistävissä ratkaisujen kehittämisessä?

Sellainen yritys on tuottava, joka pitää huolta joka päivä tuottavuudesta ja työhyvinvoinnista. Silloin ei jouduta saneeraamaan tai vähentämään henkilöstöä. Tällainen yritys näkee henkilöstön ja henkilöstön edustajat toimintatapojen ja kehittämisen voimavarana. Tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. (Tanskanen 2013, 5.)

Lähteet:

Hesapro (For safe, healthy and productive workplaces) 2013. The link between productivity and health and safety at work. Background research paper. Life Long Learning Programme. Luettu 20.2.2019

Gröhn, I & Rekola 2017 (toim). Tuliko Onni puun takaa? Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä metsä- ja sote-alalla.

Kolehmainen, S-L., Paldanius, M. & Vehkaperä, U. (2017) Artikkeli. Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon –hankkeessa. Turpeinen, Juha-Matti (toim.): Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? 11. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Oulussa: Artikkelikirja. Oulun yliopiston oppimateriaalia, E6. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun Yliopisto. Tampere: Juvenes Print. p 286-310. ISBN 978-952-62-1789-5 (PDF), ISSN 1457-3555. Saatavilla www-muodossa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526217895.pdf

Tanskanen, R. 2013. Menestyvä työpaikka – tuottavuus ja työhyvinvointi. Työturvallisuukeskus.

 

—-

Kirjoittaja: Marjatta Komulainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalue, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija, työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.

Metropolian Tuottavasti moninainen -hanke järjestää  yrityksille verkostoitumistilaisuuksia, kuten 28.3.2019 “Kaikki on mahdollista?  – Näkökulmia yrityksen kehittymiseen. 

https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/tuottavasti-moninainen/

Korkeakoululähtöiseen yrittäjyyteen liitetään monesti mielikuvia, jotka vievät ajatukset nopeisiin voittoihin, erilaisilla areenoilla pidettyihin pitchauksiin, aggressiviiseen kasvuun ja enkelisijoittajiin. Muodikkaissa mielikuvissa unohtuu, että useimmiten merkittävämmät rahoittajat kiinnostuvat vasta sitten, kun yrityksen kannattavasta toiminnasta on olemassa jotakin näyttöä vähintään parin vuoden ajalta. Väliin mahtuu paljon kovaa työtä ja todennäköisesti myös epäonnistumisia.

Joulukuussa 2018 julkaistiin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFI ry:n sekä Suomen Yrittäjät ry:n yhteistyönä toteutetut korkeakoulujen yhteiset yrittäjyyssuositukset. Suosituksissa korostetaan yrittäjyysasennetta ja -valmiutta, korkeakoulujen tukea uuden yritystoiminnan syntymisessä mutta myös yrittäjyyden uudistumisen merkitystä. Myös esimerkiksi mahdollisuus kokeilukulttuurien kehittymiseen korkeakouluissa nostetaan tärkeäksi.

Kaiken korkeakoululähtöisen yrittäjyyden ei tarvitse olla hämmentävän eksoottista pöhinää tai säkenöivällä tavalla uutta ja nopeaa. Maltillisetkin tavoitteet, kuten vakaa ja tasainen kasvu voivat olla arvokkaita. Toimiva yritys voi olla vaikkapa uudistettu palvelu, sinänsä jotakin tuiki tavallista, jossa jokin asia vain on toteutettu aiempaa tai kilpailijoita paremmin. Yrittäjämäistä asennetta taas voi hyödyntää opinnoissa, työssä ja arjessa, vaikka ei ryhtyisikään yrittäjäksi.

Toimiakseen yrityksen on joka tapauksessa tehtävä kannattavaa liiketoimintaa. Sen tuotteiden on oltava kunnossa. Jos tarjolla oleva asia on asiakkaalle hankalasti hahmotettava, toiminta vaikeutuu. Ei siis kannata oikaista ja suin päin rakentaa yrittäjyyttä keskeneräisen tuotteen tai suunnitelman varaan. Toisaalta loputon hiominenkaan ei ole välttämätöntä tai aina edes tarpeen: monesti ulostulo, kokeilut, ja tuotteen testaaminen asiakasta kuunnellen auttavat jatkokehityksessä ja oikean suunnan löytämisessä.

Korkeakoululähtöinen yritys voi perustua myös opintojen yhteydessä kehitettyyn asiaan. Metropolian kaikille tutkinto-opiskelijoille pakollinen innovaatioprojekti MINNO esimerkiksi tuottaa vuosittain satoja projektituloksia, joista monet voisivat olla uuden yritystoiminnan ituja. Myös korkeakoulujen TKI-hankkeissa syntyy paljon uutta, joka ei välttämättä kuulu hankkeen fokukseen mutta on hyödynnettävissä. On mahdollista, että arvokasta tulosaineistoa, jopa keksintöjä voi jäädä hyllyille pölyttymään, koska niiden kehittäjät eivät ole huomanneet tuloksen merkityksellisyyttä. Yrittäjyyden opintoihin tulisikin liittää entistä enemmän innovaatioiden tunnistamiseen liittyvää opetusta ja käyttämätön ylijäämä tuloksia saada paremmin saataville.

Omistajanvaihdos voi olla hyvä vaihtoehto aloittaa yrittäjyys. Esimerkiksi hyvinvointialoilla on lähivuosina jäämässä tuhansia yrityksiä ilman jatkajaa, kun omistaja jää pois työelämästä. Jo toimiva yritys valmiine osaajineen ja asiakkaineen on vähemmän riskialtis lähtökohta, kuin aivan uuden yrityksen perustaminen. Omistajanvaihdos edellyttää molemmilta osapuolilta, luopuvalta ja jatkavalta yrittäjältä kärsivällisyyttä ja joustavuutta, jotta vaihdos sujuu mahdollisimman kitkattomasti.

Tiimiytyminen kannattaa

Yksin ei välttämättä kannata ryhtyä yrittäjäksi. Varsin tavallinen ajatus nimittäin on, että opintojen yhteydessä on syntynyt jokin idea tai tuote, ja sen ympärille opiskelija haluaa perustaa yhden hengen yrityksen, joka sitten valmistaisi ja markkinoisi kyseistä tuotetta. Ellei kyseessä ole pienimuotoinen ammatinharjoittaminen, vaikkapa jokin käsityö -tai taideteollisuuden toiminta tai palvelu, tällainen malli ei ole asiakkaiden silmissä uskottavaa, eikä pitkän päälle edes kannattavaa. Tuloksena on helposti yrittäjän väsähtäminen ja toiminnan hiipuminen. Kaikkien alojen erikoisosaajia kun ei ole. Monasti on kannattavampaa pyrkiä rakentamaan tiimi, jossa on mahdollisimman monipuolista osaamista.  

Yrittäjyyttä suunnittelevien opiskelijoiden kannattaa hyödyntää jo opiskeluaikanaan korkeakoulussa tarjolla oleva monipuolinen tuki: oman alan yrittäjyyteen liittyvät opinnot, innovaatiopalvelut ja kiihdyttämötoiminta. Samalla voi etsiä sopivia jäseniä tiimiin, kehittää ideaansa ja hahmottaa, mitä edellytyksiä ja vahvuuksia itsellä on ryhtyä yrittäjäksi.

Metropolian yrityskiihdyttämön Turbiinin 10 Week Sprint -ohjelma on yksi varteenotettava vaihtoehto yrittäjyyttä suunnitteleville. Kymmenen intensiivisen viikon aikana kenellä tahansa korkeakouluopiskelijalla on mahdollisuus työstää omaa ideaansa asiantuntijoiden kanssa työpajoissa ja kehittää ideasta liiketoimintaa. Syksyllä 2018 10 Week Sprint pilotoitiin myös hyvinvointialojen opiskelijoiden kanssa ja tulokset olivat erittäin hyviä: ”Kaikki osallistujat kokivat tärkeänä sen, että yrittäjyysosaaminen vahvistui. Opiskelijat saivat yritysideaansa tai omaa jo olemassa olevaa yritystään kehitettyä reilusti eteenpäin,” lehtori Ulla Vehkaperä

Metropoliasta toteaa, ja kannustaakin eri alojen opiskelijoita osallistumaan Sprinttiin.[1]

Yrityksen perustamisen tueksi on lisäksi tarjolla erinomainen kaupunkien ja kuntien palveluiden tukiverkosto, esimerkiksi Helsingissä toimii NewCo-yrityskeskus, joka  antaa koulutus- ja neuvontapalveluita yrittäjyyden eri vaiheissa.

Hyvä valmistautuminen kantaa pitkälle

Kaikki yritystoiminta edellyttää epävarmuuden sietämistä, kärsivällisyyttä, sitkeyttä ja johdonmukaista työskentelyä yhden päämäärän saavuttamiseksi. Oikoteitä ei ole. Korkeakoulu voi kuitenkin olla mukana, ja varmistaa, että kun vauhdinotto alkaa, on ponnahduslauta riittävän pitkä, jotta hyppy tuntemattomaan varmasti onnistuu. Ratkaisevat askeleet on jokaisen otettava kuitenkin itse. Alkavia yrityksiä ei voida hautoa loppumattomiin: hautomoista ei saa tulla hautaamoita. Hyvin tuettu yritys, jolla on toimiva idea ja määrätietoinen ja motivoitunut tiimi, uskaltaa ottaa vauhtia ja hypätä pelottomasti.

[1] Lisää Sprint-kokemuksia voit lukea Anna Puustelli-Pitkäsen ja Hannes Jesarin blogista

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strateginen liittouma (3AMK) käynnistyi 1.1.2017 yhtenä tavoitteena edistää 3AMK:in, opiskelijoiden ja henkilöstön yrittäjyysvalmiuksia. Blogissa kerromme 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen -tiiminä tekemästämme kehittämistyöstä henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien edistämiseksi ja edistäen samalla yrittäjyyden ekosysteemiä pääkaupunkiseudulla.

 

Vuorovaikutuksella yrittäjämäiseen ekosysteemiin

Vuorovaikutus on moniulotteinen ja laaja tietoperustainen käsite, jonka rinnakkaiskäsitteet ovat kommunikaatio, keskustelu ja dialogi. Vuorovaikutus on systeeminen ja esiintyy yksilöiden ja ryhmien välillä sekä laajasti verkostoissa ja ekosysteemissä. Moninaisuutta ovat avanneet Kolehmainen, Paldanius & Vehkaperä (2017) Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla. 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon EAKR -hankkeessa -artikkelissaan.

Kehittämistyömme taustalla ovat klusteri ja arvoverkkoajatukset sekä yrittäjyyden ekosysteemin rakentaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys julkisista yrityspalveluista paljasti koordinoimattoman yrityspalvelujen kentän, jossa ekosysteemiselle kehittämiselle, toimijoiden välisten rajapintojen sekä työnjakojen selkeyttämiselle on  tilaus. (Pekkala ym., 2016). Pääkaupunkiseudulla on tarjolla julkisia yrityspalveluja, joiden monisyinen palveluvalikoima on vaikeasti hahmotettavissa ja hallittavissa. Ammattikorkeakoulujen rooli yrittäjyyden edistäminen osana laajempaa yrittäjyyden ekosysteemiä onkin vahvasti kehittäjän ja verkostoijan rooli.

Pienille- ja keskisuurille yrityksille tehdyn tutkimuksen mukaan korkeakoulut eivät ole hyödyntäneet yritysyhteistyötä voimavarana. Yritykset toivoisivat, että korkeakoulut kehittäisivät tapojaan viestiä nykyistä paremmin toiminnastaan ja yrityksille tarjoamistaan yhteistyömahdollisuuksista sekä panostaisivat yhteistyön rakentamiseen monimuotoisten yritystarpeiden kehittämiseksi (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ym, 2018b).

Ekosysteemit dynaamisia ja kontekstiin reagoivia

Salmisen ja Mikkelän (2016) Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina -julkaisussa yrittäjäekosysteemit hahmotetaan siltana innovaatio– ja liiketoimintaekosysteemien välille. Ekosysteemisen politiikan tulisi olla kokonaisuudet hahmottavaa, vuorovaikutussuhteiden sekä toimijoiden välisten rajapintojen yhteensovittavaa ja muuttuviin kontekstuaalisiin tilanteisiin reagoivaa. Julkisilta toimijoiltakin edellytetään moderneja toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä sekä epävarmuuden sietoa. Toimivan ekosysteemin rakentaminen vaatii systeemijohtajuutta, systeemin kokonaisuuden hahmottamista, monipuolisia arviointikäytänteitä sekä kykyä siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uuden yhteisen tulevaisuuden luomiseen (co-creation) (Salminen ja Mikkelä, 2016, 6). Opettajilta ja tiimeiltä tämä edellyttää itsensä johtajuutta, irrottautumista vanhoista malleista, vastuun jakamista, monitasoista vuorovaikutusta ja ketterää kehittämistä.

Uusissa Korkeakoulujen yrittäjyyssuosituksissa nähdään kolme keskeistä kehittämisaluetta: 1. yrittäjyysasenne ja -valmiudet, 2. uusi yrittäjyys ja 3. uudistuva yrittäjyys (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ym. 2018a). Yrittäjyysasenne ja -valmiudet luovat pohjaa kahdelle jälkimmäiselle. Oppimisen omistajuudella, avoimella jakamisella, tiimi-, kumppanuus- ja verkostoyhteistyöllä sekä ketterällä, innovatiivisella kokeilukulttuurilla synnytetään uutta, parannetaan ja korjataan vanhaa sekä pidetään yritykset elinvoimaisina.

Vuorovaikutteiset pajat henkilöstön kehittämisessä

3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien tiimimme kehitti 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksia vuonna 2018 kahdella työpajalla henkilöstölle ja opiskelijoille. Näissä molemmissa oli mukana noin 20 osallistujaa. Samalla kartoitettiin henkilöstön yrittäjyysvalmiuksia ja kehittämistarpeita. Tässä kehittämisessä vuorovaikutus muiden yrittäjyyden ekosysteemin toimijoiden nousi kehittämisen tavoitteeksi.

Korkeakouluissa yrittäjyyden opettajat puurtavat yksin tehden päällekkäistä työtä. Verkostoituminen nousi keskeisenä kehittämiskohteena. Samoja alueen yrittäjiä kuormitetaan, eikä tiedetä toisten tapahtumista ja tarjonnasta. Kehittämistä on myös tiimiopettajuudessa, tiedon jakamisessa ja yhteisessä tekemisessä. Aina kun on yrittäjyyden äärellä kohtaamista, vahvistuu yrittäjyyshenki.

Tarvitaan substanssiosaamisen kehittämistä, yritysvierailuja, tiimivalmennusta ja -opettajuutta, projektioppimista sekä opettajavaihtoa. Suurin osa näistä toiveista liittyy vuorovaikutukseen muiden tahojen kanssa. 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien tiimi on toiminut vuoden ja olemme lisänneet amk:in HRD -henkilöstön ja yrittäjyyden ekosysteemitoimijoiden kanssa yhteistyötä.

Työpajojen tuloksena havaittiin opettajien ja opiskelijoiden positiivisen asenteen merkitys osaamisen kehittämiseen. Positiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan ja sitä kautta yrittäjämäinen ote vahvistaa yrittäjyysopettajien työtä, joka välittyy opiskelijoille. Yrittäjämäinen opettaja on inspiroiva, kannustava, hyvä kuuntelija, innostunut ja ennakkoluuloton toimija. Hän kannustaa kokeilemaan muistaen konkretian merkityksen. Positiivista asenne vahvistuu vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden kanssa.

Koulutustilaisuudet ekosysteemin edistäjinä

Ekosysteemiä vahvistettiin kolmella koulutustilaisuudella vuonna 2018: Eikö motivaatio riitä? – Keskity toimeenpanoon, 9.10. Haaga-Heliassa Pasilassa sekä PBL-Valmennus: Opettaja työelämätaitojen vauhdittajana 7.11. ja 30.11.2018. Näiden markkinointiin tiimi ja HR-henkilöstö osallistuvat ammattikorkeakouluissa.

Kolmen AMK:n tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää henkilöstönsä fasilitointi- ja valmennustaitoja. Nämä taidot liittyvät läheisesti yrittäjyyteen, yritysideoiden sparraamiseen, yhteiskehittämiseen ja tiimityön fasilitointiin. 3AMK-yhteistyössä on tarkoitus järjestää kesällä 2019 opiskelijoille 10 Days 100 Challenges –innovaatiohaasteohjelma, johon tarvitaan tiimityön fasilitoinnin osaajia.  Myös työpajoissa opiskelijat toivoivat vuorovaikutusta ja henkilökohtaisia tapaamisia.

Ekosysteemin edistämistä sosiaalisessa mediassa

Työpajojen jatkoksi avasimme oman 3AMK henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien LinkedIn-ryhmän keskustelun luomiseksi ja yhteisen kehittämistyön jatkamiseksi. Sisällöntuottajina toimivat kaikki yrittäjyysasiantuntijat. Laurea on avannut Opiskelijakauppa.fi -oppimisympäristön, jossa opiskelijat voivat harjoitella liiketoimintaa. Alustalla on tarkoitus myös tiedottaa yrittäjyyteen liittyvistä ekosysteemin tapahtumista sekä kursseista.

Kehittämistyömme vahvisti pääkaupunkiseudun kolmen ammattikorkeakoulun (3AMK), Laurean, Metropolian ja Haaga-Helian tavoitetta henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien vahvistamisessa osana laajempaa ekosysteemiä. Yhteisesti jaettu työkulttuuri ja yrittäjyyden ekosysteemin tuki opettajan yrittäjäidentiteetin vahvistajana on tulevaisuutta.

Samoja kehittämiskohteita löytyy Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset 2018 julkaista ja sen pohjalta työstetyissä Yrittäjyyden pelikirja:ssa ja  täydennettävä versio :ssa, joka on tehty korkeakoulun omaksi pelikirjaksi. Yrittäjyysasenne ja -valmiudet ovat Yrittäjyyden pelikirjassa jäsennetty Oppimisen omistajuuden vahvistamiseksi, Yrittäjämäisen oppimisympäristön ja Yrittäjämäisten tiimien rakentamiseksi, sekä kokeilukulttuurin juurruttamiseksi. Nämä ovat keskeisiä alueita myös 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen kannalta.

Kehittämistyömme oli esillä yrittäjyyskasvatuspäivillä Lahdessa ja siitä on ilmestynyt abstraktikirja ja artikkelijulkaisu YKTT2018. Seuraavat yrittäjyyskasvatuspäivät järjestetään Helsingissä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Helsingin Yliopiston Viikin laitosten yhteistoimintana 2.-3.-10.2019.

Suomen Yrittäjät järjestää yhdessä Diakin kanssa maksuttoman valmennuksen opettajille yrittäjyyspedagogiikasta ja yritysyhteistyöstä Helsingissä 5.4. ja 9.5.2019.

Kirjoittajat:

Sirkka-Liisa Kolehmainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen, sote -johtamisen YAMK-tiimi, THM, lehtori, projektipäällikkö, Oona –Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -ESR-hanke sekä asiantuntijalehtori, Tuote-ja palveluvirittämö -EAKR-hanke. Fysioterapian, jalkaterapian, kuntoutuksen, yrittäjyyden, johtamisen, laadunhallinnan, kehittämisen ja kouluttamisen asiantuntija.

 

Taina Kilpinen, Laurea-ammattikorkeakoulu, Asiantuntija/Yrittäjyystiimi (henkilöstön ja opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen, yrittäjyyden edistäminen, viestintä & verkostot), Projektipäällikkö: Polku – liikeideasta kasvuyritykseksi, Spinno – kasvuyrityksen kehityskumppani, Talsinki Metropolitan Incubation, KTM, kasvuyrittäjyyden, asiantuntijoiden ja johtajien kehitysohjelmien, kansainvälisen yhteistyön, projektijohtamisen asiantuntija.

 

Marjatta Komulainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija, työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.

 

Päivi Williams, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Päivillä on parinkymmenen vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta niin isoista yrityksistä kuin startupeista opetuksen, digitalisaation, markkinoinnin ja projektijohtamisen aloilla. Hän on innostunut elinikäisestä oppimisesta, ja valmistuttuaan tietojenkäsittelyopin maisteriksi hän on opiskellut markkinointia ja johtamista Aalto-yliopistolla, sekä valmistunut ammatilliseksi opettajaksi. Yrittäjyys ja yrityskasvatus on lähellä sydäntä ja nyt Päivi toimii Service Design Leadina Haaga-Helia ammattikorkeakoulun StartUp Schoolissa.

Lähteet

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry & Suomen Yrittäjät ry (2018a). Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset. Saatavilla www-muodossa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/Yrittäjyyssuositukset/Yrittäjyyssuositukset%20korkeakouluille%202018.pdf

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry & Suomen Yrittäjät ry (2018b). Selvitys: Pk-yritysten näkemyksiä korkeakouluyhteistyöstä ja sen vaikuttavuudesta. Saatavilla www-muodossa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2018/Pk_selvityksen_yhteenveto_verkko.pdf

 

Kolehmainen, S-L., Paldanius, M. & Vehkaperä, U. (2017) Artikkeli. Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon –hankkeessa. Turpeinen, Juha-Matti (toim.): Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? 11. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Oulussa: Artikkelikirja. Oulun yliopiston oppimateriaalia, E6. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun Yliopisto. Tampere: Juvenes Print. p 286-310. ISBN 978-952-62-1789-5 (PDF), ISSN 1457-3555. Saatavilla www-muodossa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526217895.pdf

 

Kolehmainen, Sirkka-Liisa, Kilpinen, Taina, Komulainen, Marjatta & Williams, Päivi (2018b). Kolmen pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen. Artikkeli ss. 71-92. Teoksessa: Peltonen, K., Laakso, H., Kuru, P. & Oksanen, L., (2018). YKTT2018 Yrittäjyyskasvatuspäivät 2018 – Artikkelit. Entrepreneurship Education Conference 2018 – Articles. Tutkimusraportit – Research Reports 84. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. LUT University. Lappeenranta. Saatavilla www-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-246-9

 

Pekkala, H., Lamminmäki, K. Kaihovaara, A., Halme K. & Salminen, V. (2016). Selvitys julkisista yrityspalveluista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Konserni 10/2016. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74841/TEMjul_10_2016_web_11032016.pdf?sequence

Salminen, V. & Mikkelä, K. (2016). Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina. Saatavilla www-muodossa: https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/Policy+Brief+VNK+yritt%C3%A4j%C3%A4ekosysteemit+0903.pdf/05ccb22f-f9bb-4d43-8ec0-b92aed946bfa?version=1.0

Suomen Yrittäjät (2018a). Yrittäjyyden pelikirja korkeakouluille – Suositukset yrittäjyyden edistämiseksi. Saatavilla www-muodossa: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajyyden_pelikirja_korkeakouluille_0.pdf

Suomen Yrittäjät (2018b). Yrittäjyyden pelikirja korkeakouluille – Toimet yrittäjyyden edistämiseksi. Saatavilla www-muodossa:  http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/Yritt%C3%A4jyyssuositukset/Pelikirja%20t%C3%A4ytett%C3%A4v%C3%A4%20Yritt%C3%A4jyyssuositukset.pdf