Digitalisaation, digitaalisen oppimisen ja digitaalisten mahdollisuuksien asiantuntijana olen saanut ammattikorkeakoulussa tehdä työtä hyvin erilaisissa projekteissa. Vuosien varrella yhteinen tekijä näille kaikille on ollut digitaaliset teknologiat, sovellukset ja ratkaisut ja niiden soveltava, vaikuttava hyödyntäminen, aina tarkoitukseensa parhaiten soveltuvalla tavalla. Sosiaali- ja terveysalan digitalisaation ja korkeakoulutuksen digitalisaation ohella olen työskennellyt jo vuosia sekä mikro- että pienten ja keskisuurten (PK) -yrittäjien kanssa ja heidän digihaasteidensa parissa. Tähän taustaan pohjaan näkemykseni pienyrittäjää koskevan digitalisaation merkityksestä ja sen vaikutuksista tulevaisuuden näkymiin. Pienyrittäjään kohdistuvista digi-ilmiöistä voit lukea aiemmasta blogimerkinnästäni.

Teknologian nopea kehitys on jo vuosien ajan haastanut poikkeuksetta kaikkien toimialojen malleja, pienyrittäjiä unohtamatta. Vallitsevassa hetkessä teknologisen kehityksen kiivas tahti ei osoita rauhoittumisen merkkejä, päinvastoin. Digitaaliset mahdollisuudet, alustaratkaisut ja globaalit palveluntarjontamallit murtavat yrittäjien perinteisiä ansaintamalleja ympäri maailman, edelleen nopeutuvassa tahdissa. Jos olet jo aiemmin miettinyt yrityksesi ”viemistä verkkoon”, tai mietit sitä parhaillaan, sen hetki taitaa olla viimeistään nyt.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Teknologian kiihtyvä kehitys. Pienyrittäjän näkökulmasta teknologisesti merkittäviä muutoksia tapahtuu esimerkiksi tietoliikenneyhteyksissä, joiden laatu ja nopeus paranevat edelleen (aukeaa toiseen palveluun). Huippunopea 5G-verkko alkaa olla monin paikoin arkipäivää, samaan aikaan jo kehitettävän 6G-verkon kanssa. Tekoäly, koneoppinen ja algoritmit tuovat yrittäjän arkeen uudenlaisia mahdollisuuksia. Digitaaliset tulkit ja 24/7 palvelevat chattibotit yleistyvät kovaa vauhtia. Työ alkaa olla ajasta ja paikasta irrottautunutta, tuotteiden ja palveluiden kuluttamisesta puhumattakaan.

Globaalit markkinat ovat pienyrittäjänkin näkökulmasta äärimmäisen mielenkiintoiset. Oman tuotteensa tai palvelunsa voi avata kansainväliseen kauppaan nappia painamalla, esimerkiksi globaalin verkkokaupan muodossa. Maailmanlaajuiset toimintaketjut ja alustatalouden mahdollisuudet tuovat onnistumisen avaimet jokaisen yrittäjän ulottuville, keräten yhteen kysyntää ja tarjontaa yhdistävät markkinat.

Korkealaatuinen asiakaskokemus on vähintääkin yhtä tärkeä, kuin se on aina ennenkin yrittäjälle ollut. Kuitenkin lisääntyvä tarjonta ja globaalisti avautuva markkina korostavat asiakaskokemuksen merkitystä. Viestinnän monikanavaisuus, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, haastaa yrittäjät tuottamaan korkeaa laatua kaikilla tavoilla, yhtäaikaisesti useassa eri kanavassa. Sosiaalisen median voima, niin hyvässä kuin pahassa, on uskomattoman suuri. Influencereiden eli markkinointivaikuttajien käyttö, myös pienyrittäjien tukena, on lisääntymään päin (aukeaa toiseen palveluun).

Markkinoinnin hienovarainen personointi liittyy tiiviisti edelliseen ilmiöön. Hektisessä yhteiskunnassa, jossa kaikki tieto on vain älylaitteen yhden napin painalluksen päässä, sisällön personointi ja tarkka kohdentaminen ovat suuressa roolissa. Minkälaista sisältöä sinun asiakkaasi etsii tai haluaa nähdä ja missä kanavissa? Jo nyt älykkäät koneet, sovellukset ja algoritmit tekevät puolestasi tätä työtä ja tunnistavat asiakkaidesi tarpeita heidän (verkko)käyttäytymisensä perusteella. Yrittäjänä sinun tulee varmistua siitä, että näyt ja kuulut juuri niissä medioissa, joissa sinulle merkitykselliset asiakkaat liikkuvat.

Yrittäjän toimenkuvan ja roolin muutos koskee todella monia, jos ei kaikkia, toimialasta riippumatta. Harvalla työnkuva muodostuu enää pelkästään ”perinteisen yrittäjyyden” ympärille, jolla tarkoitan esimerkiksi kivijalkamyymälää ja sen pyörittämiseen liittyviä toimia. Myös yrittäjän työ lähestyy moniosaajan työnkuvaa, jossa monimediainen sisällöntuottaminen, digitaalisen markkinoinnin kanavien hallinta ja verkkokauppayrittäjyys yhdistyvät, ehkä edelleen niihin perinteisiin malleihin.

Miksi digiä?

1. Koska maailma muuttuu, emmekä voi sille mitään, vaikka kuinka pyristelisimme vastaan. Kaikkia toimialoja koskeva kiihtyvä digitalisaatio ei jätä tulematta, vaikka me ummistaisimme silmämme ja keskittyisimme tekemään kaiken niin kuin ennenkin. Palvelut, jotka voidaan toteuttaa etänä, toteutetaan jo. Tulevaisuudessa paljon myös niitä, joita ei vielä tällä hetkellä osata edes ajatella. Palvelurakenteet, ansaintamallit ja ansaintalogiikat muuttuvat. Poistuvien tuotteiden ja palveluiden tilalle syntyy koko ajan uusia.
2. Koska maailma on täynnä mahdollisuuksia ja hienoja toteuttamista vailla olevia ideoita. Käytännössä voittaja on se, joka vie kehitysprosessit onnistuneesti maaliin. Kyse on ideoiden, yritysten ja yrittäjien elinkelpoisuudesta ja ketterästä reagoinnista ansaintamallien ja tuotantoketjujen kehittämisen suhteen.
3. Koska kehittäminen on kivaa hommaa, jossa jatkuvasti oppii paljon uutta. Onnistuminen ja innostuminen johtavat työn iloon, työhyvinvoinnin parantumiseen ja jopa koettuun työn imuun. Jatkuva oppiminen ja osaamispääoman kartuttaminen ovat yrittäjälle merkittäviä investointeja.
4. Koska hankalan asian maaliin saaminen voimaannuttaa. Erityisesti digikehittämisen näkökulmasta itsensä ja yrityksensä kehittämisen onnistuminen on koettu hyvin merkittävänä. Onnistuessaan, alun perin valtavalta tuntuva digihaaste, saa aikaan positiivisen kehityspyörteen, joka edelleen kantaa pienyrittäjää uusien haasteiden läpi. Minä osaan, minä pystyn, minä voin. Mikäpä sen paremmin motivoisi edelleen jatkamaan?
5. Koska on pakko. Yksinkertaisimmillaan pienyrittäjän digitalisoitumista ohjaa tarve liiketoiminnan ylläpitämiseen ja elinkelpoisena säilymiseen. Pakko on perinteisesti hyvä motivaattori, erityisesti bisneksen tuottavuuden ja ansaintologiikan ylläpitämisen näkökulmasta. Jos rahaa ei kassaan perinteisillä malleilla enää tule, on hyvä pysähtyä punnitsemaan muita vaihtoehtoja ja rohkeasti ideoitava ja kehitettävä uutta.
6. Koska voi olla hyvä luopua vanhasta, kun kehittää ja käyttöönottaa uutta. Kaikessa kehittämisen imussa on hyvä pitää mielessä vanha viisaus siitä, että uuden haltuunotto vaatii monesti vanhan jättämistä taakse. Laatikon ulkopuolella voi olla uusia toimintatapoja, jotka ovat soveltuvimpia tarkoitukseensa kuin vanhat juurtuneet mallit.

Kohti uutta normaalia

Vaikka tällä hetkellä koenkin muutoksen olevan vähintäänkin pysyvä olotila, toivon kuitenkin, että olemme piakkoin jo laskeutumassa kohti uutta normaalia, jossa palvelurakenteet, ratkaisut ja mallit asettuvat pikkuhiljaa paikoilleen, niin että vuoden 2020 aikana eletystä etäkaiken ajasta voidaan pysyvään käyttöön ottaa parhaiten toimivat ratkaisut. Siihen kokonaisuuteen toivon myös pienyrittäjän mahdollisimman hyvin sopeutuvan.

Kohti uutta normaalia voi kehittyä esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun Oona 2.0 – Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hankkeen avulla, jossa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja ja vahvistamaan yritysten kasvua ja yrittäjien hyvinvointia kumppanuusverkostojen avulla.

Kirjoittaja

Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä.

Lähteet

• https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2020/01/28/yrittajaa-digittaa/
• https://yrityksille.elisa.fi/ideat/5g-teknologia-antaa-yrittajille-uusia-mahdollisuuksia/
• https://promoty.fi/influencer-markkinoinnin-101-kaikki-mita-sinun-tulee-tietaa-sisallontuottajista/
• https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_digitalisaatio_ja_digipolitiikka_2025.pdf
• https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/oona-2-0-yrittajanaisten-liiketoiminnan-kasvua-digitalisaation-ja-kumppanuusverkostojen-kautta

Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-31.10.2022.

Luovuus on osa mielikuvitustamme. Meillä kaikilla on perustavanlaatuinen pyrkimys käyttää sitä ja luoda jotain uutta. Luovuuden avulla voimme unohtaa käytännön normit ja kehittää uusia innovaatioita yksin tai yhdessä tiimin kanssa. Mutta miksi meidän on tärkeää hyödyntää luovuuttamme? Ja miten me voisimme edistää tätä luovaa ajattelua niin kotona, kuin työpaikalla?

Meistä kaikista löytyy luovuutta

Nykypäivän hektisessä arjessa usein puhutaan, että ei ole aikaa luovuudelle tai irti päästämiselle. Yhteiskunnan vaatimukset ja odotukset puskevat päälle ja ei välttämättä tulla ajatelleeksi, että juuri se hetken pysähtyminen päivässä voisi olla ratkaiseva tekijä uusien innovaatioiden syntymisessä tai esimerkiksi tiimihengen nostattamisessa. Voisiko työnantaja olla mahdollistajana ja tukea tällaisen luovan hetken löytämisessä tarjoamalla esimerkiksi kaksi tuntia viikossa aikaa luovaan ajatteluun, oli se sitten kävelylenkki, taidetunti tai meditaatioharjoitus kesken työpäivän?

Kuinka löytää luovuus sisältämme? Apuna voi käyttää esimerkiksi hetken hiljentymistä tai luovia harjoituksia. Tietoinen läsnäolo ja meditaatio auttavat meitä muun muassa rauhoittumaan, hallitsemaan mieltämme, keskittymään olennaiseen, tuntemaan itsemme paremmin ja kuuntelemaan omia vaistojamme sekä näin hyödyntämään luovuuttamme.

Luovuutta voi harjoitella

Työntekijöiden luovaa työtä yksilöinä voidaan tukea esimerkiksi siten, että tiimissä on mukana ammattilaisia, joiden luovaan ajatteluun kannustetaan ja joiden motivaation annetaan kasvaa. Myös visuaalisesti inspiroiva fyysinen ympäristö edesauttaa luovuuden herättelyssä. Organisaatioissa tiimin jokainen henkilö voi omalta osaltaan olla luomassa luovaa tilaa. Organisaatioiden tulisi pyrkiä viestimään työntekijöilleen, että luovuutta arvostetaan ja yhdessä luomalla kehitetään aina parempia ratkaisuja, kuin yksin puurtamalla.

Luovien harjoitusten avulla voi herätellä itseään pohtimaan erilaisia työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä asioita. Ne voivat auttaa esimerkiksi käsittelemään sitä, kuinka epäjärjestyksen ja epävarmuuden kanssa tulisi oppia elämään tai miten päästää irti jatkuvasta kontrollista.

Luovuustapahtuma naisyrittäjien tukena

Osana Jätkäsaari smart mobility -hanketta järjestetty luovuustapahtuma Helsingissä kannusti naisyrittäjiä hyppäämään pois omalta mukavuusalueeltaan.

Tapahtumassa Aino-Sofia Kojonen johdatteli osallistujat kuuntelemaan ja tarkkailemaan itseä sekä maailmaa ympärillä erilaisten mielenhallinnan harjoitusten avulla, jotka virittivät osallistujat vastaanottavaisemmiksi ja rohkeammiksi ammentamaan luovuuttaan. Marie Sand ja Kati Mayfield auttoivat oman luovuuden löytämisessä erilaisten piirtämisharjoitusten avulla. Lopuksi Heidi Gutekunst piti puheenvuoron luovuuden hyödyntämisestä työelämässä. Hän esimerkiksi kyseenalaisti usein pinnalla olevat käsitykset siitä, että jos olet luova, et ole tuottava työntekijä.

Luovuus tarvitsee tilaa, aikaa, luvan epäonnistua ja mahdollisuuden pyrkiä pois täydellisyyden tavoittelusta.

On aika löytää sisäinen lapsemme ja lähteä ulos leikkimään yhdessä! Hyödynnetään vahvuuksiamme ja rakennetaan turvallinen tila luovuudelle.

Kirjoittaja

Anna-Stina Tähkävuori toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymässä Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen projektipäällikkönä. Koulutukseltaan hän on insinööri (YAMK). Vapaa-aika kuluu perheen kanssa ja omakotitaloprojektia viimeistellen.

 

 

Viimeisten kuukausien aikana olemme viettäneet markkinoiden suurimpia ostopäiviä ja meille kaikille tuttuja kulutusjuhlia, kuten Single’s Day, Black Friday ja joulu. Me olemme tilanneet ja toimittaneet, kuljettaneet ja noutaneet sekä maasta että maailmalta saapuneita tuotteitamme. 

Ostokäyttäytymisessämme on helppo nähdä vähittäiskaupassa tapahtuvia muutoksia, jonka myötä monen pienyrittäjänkin markkina-alue on muuttunut globaaliksi. Verkkokaupan markkinaosuus kasvaa huikeaa tahtia ja yhä useampi ostos tehdään asiakkaan kotisohvalla. (Yle 2019.) Kivijalkaliikkeiden ohelle perustetaan uusia verkkokauppoja, kiihtyvällä nopeudella.

Liiketoiminnan vieminen verkkoympäristöön on monelle pk-yrittäjälle (mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset) elinehto, jossa keskiöön nousevat

• asiakaslähtöisyys
• asiakkaan ketterä huomioiminen
• positiivinen asiakaskokemus
• ja korkeaksi koettu tyytyväisyys. 

Asiakassuosittelun, eli asiakkaan halu suositella tuotetta tai palvelua, merkitys korostuu ja voi muodostua yrityksen kriittiseksi menestystekijäksi.  

Muuttuva yrittäjyys

Monet tämän päivän pienyrittäjät elävät muuttuvaa arkea, kokevat digitalisaation ja globaalin markkinatalouden ja ostokäyttäytymisen aiheuttamat muutokset. Kivijalkaliikkeet vaihtuvat verkkokaupoiksi, mainoslehtiset sosiaalisen median virroiksi, paikalliset hankinnat maailmanlaajuisiksi. 

Kassavirroista päätellen muutoksen mukana on pysyttävä, jos mielii liiketoiminnan kasvavan tai edes monesti pysyvän ennallaan. Liiketoimintamalleja ja yrityksen strategiaa on arvioitava uudella tavalla. On huomioonotettava uusia trendejä, kartoitettava asiakaspotentiaaleja, tunnistettava asiakkaiden unelmia ja tarpeita. 

On mietittävä uusia vaikuttavia digitaalisia ratkaisuja ja otettava haltuun

• verkko-, media- ja graafisen tuotannon perusteita, 
• sosiaalisen median myynti- ja markkinointikanavia
• datan keräämiseen, analytiikkaan ja kertyvän tiedon hyödyntämisen perusteita osana liiketoiminnan kehittämisestä.

Haastavaksi tämä muodostuu erityisesti meille, jotka ovat perustaneet yrityksensä ennen tietokoneiden, älylaitteiden ja pakettiautomaattien keksimistä, sosiaalisesta mediasta ja sen toiminnallisuuksista puhumattakaan. Meneillään oleva kehityssuunta on monen pienyrittäjän näkökulmasta valtava asia, joka pakottaa jokaisen yrittäjän kehittymään ja kehittämään.

Tärkeät digi-ilmiöt pienyrittäjän näkökulmasta

Digitaalisilla markkinoilla yrittäjän on hallittava ja tarvittaessa opeteltava paljon uutta, joista nostan esiin viimeisten vuosien aikana merkityksellisiksi osoittautuneita asioita. Kokemukseni sekä digitaalisten palveluiden että pienyrittäjien parissa ovat osoittaneet seuraavaa: 

1. Yrityksen graafinen ilme ja visuaalinen yrityskuva ovat asiakkaalle ja ostokäyttäytymiselle tärkeitä. Visuaalinen yhtenäisyys, niin digitaalisissa kuin perinteisissäkin materiaaleissa, luo yrityksestä asiantuntevan ja luotettavan kuvan.
2. Kotisivut muodostavat yrityksen digitaalisen kodin. Ilman kotisivuja ei ole näkyvyyttä digitaalisilla markkinoilla. Keskity selkeän rakenteen kehittämiseen ja laadukkaiden sisältöjen tuottamiseen. Näin teet samalla erittäin tärkeää hakukoneoptimointia.  
3. Brändi on mielikuva yrityksestä, joka muodostuu vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Brändin vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, joka muodostaa yrityksen sielun ja yrittäjän tarinan. 
4. Asiakkaan polun visualisointi ja käytettävyyden testaus on tärkeä osa kehittämistä, joka lisää ymmärrystä asiakkaan/ asiakasryhmien toimista ja valinnoista digitaalisissa ympäristöissä:

• • Missä kanavissa asiakas liikkuu? 
  • Mitä tietoa hän etsii ja tarvitsee ostopäätöksensä tueksi? 
  • Miten hän sivustolla liikkuu, mitä aineistoja lukee tai katsoo? 
  • Paljonko hän käyttää aikaa ennen mahdollista ostopäätöstä? 
  • Löytääkö hän kaiken tarvitsemansa ostopäätöstä varten?

Asiakkaan polun määrittämiseen ja käytettävyyden testaamiseen kannattaa panostaa. Pienillä toimilla voi saada merkittäviä parannuksia aikaan! 

1. Sosiaalisen median hyödyntäminen ja monikanavainen strategia lisäävät asiakkaan tyytyväisyyttä ja sitoutumista palveluun. Parhaimmillaan homma toimii yhdistelemällä useita ostokanavia, esimerkiksi verkkokauppaa ja kivijalkaa. Tällöin asiakas saa haluamansa itselle sopivassa paikassa, itselle sopivaan aikaan, itselle sopivalla tavalla.  Monikanavainen strategia toimii hyvin sekä palveluiden, tuotteiden että tietosisältöjen markkinoimiseen. 
2. Visuaaliset sisällöt, videot ja audiot ja niiden hyödyntäminen lisääntyvät räjähdysmäisesti. Video on tällä hetkellä yksi käytetyimmistä sosiaalisen median sisältötyypeistä ja niiden määrien ennakoidaan edelleen lähivuosien aikana kasvavan. Monien kanavien algoritmit suorivat videosisältöjen näkymistä uutisvirroissa. Monen yrittäjän potentiaalinen asiakas katsoo videoita mielellään, vaikkei tekstien merkityksen ja printtimedian katoamiseen uskokaan. 
3. Verkkokauppa on monelle mikro- ja pienyrittäjälle kehittämisen pakollinen ja suuri haaste, joskin samalla valtava mahdollisuus. Lähes kuka tahansa voi perustaa kaupan verkkoon, ilman suuria kustannuksia. Kuten maailmalla toimivien yrittäjien markkina on globaali, se on myös meidän suomalaisten. 
4. Erilaisten liiketoiminnallisten tavoitteiden, kuten esimerkiksi kävijämäärät, ostot, konversiot, uutiskirjeiden tilaajat tms.), mittaaminen digitaalisten kanavien analytiikan avulla auttaa kohdentamaan digitaalisen sisällöntuotannon- ja markkinoinnin toimia. Se auttaa ymmärtämään asiakkaan ostokäyttäytymistä kuten liikkumista eri kanavissa, sivustolla käytettyä aikaa ja asiakkaan sivustolla tekemiä toimia. Analytiikan avulla voidaan määrittää ja kehittää ostoprosessin vaiheita, joissa lopullinen ostopäätös jää tekemättä. Osa-alueena analytiikka on edelleen kiivaasti kehittyvä, jonka hyötyjä emme osaa vielä täysimääräisesti hyödyntää. 

Apua tuote- ja palveluvirittämöstä

Digitaalisen liiketoiminnan ja siihen liittyvien osa-alueiden haltuunotto on monelle yrittäjälle iso työ, joka vaatii osaamista, sitoutumista, motivaatiota ja aikaa. Tämän tukemiseksi Metropolia ammattikorkeakoulun Tuote -ja palveluvirittämössä eri alojen asiantuntijat auttavat Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueen mikro- ja pienyrittäjiä näiden kehittäishaasteiden konkreettisessa ratkaisemisessa. 

 Hankkeessa on vuoden 2019 aikana ollut mukana kymmeniä pienyrittäjiä, jotka ovat kehittäneet markkinoille uusia tuotteita ja virittäneet onnistuneesti jo olemassa olevia palveluitaan. Viimeinen ryhmä innokkaita yrittäjiä aloittaa kevään 2020 aikana. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston, EAKR, rahoittama ja toimii 31.12.2020 saakka, yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. 

Lähteet

• Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoinnilla. Kauppakamari. 
• Saarelainen, A. 2019. Muotoilua meillekin! Muotoilu- ja brändiopas yrittäjille. Yhteistyössä Artranta ry:n kanssa. Painopalvelut Yliveto.
• Tuote- ja palveluvirittämö 2018-2020, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
• Yle. 2019. Entistä useampi ostaa kotisohvalta: Vuosikasvu jo 20 prosenttia –vähittäiskaupalla edessä suuri myllerrys, linkki avautuu Ylen verkkosivulle.

Kirjoittaja

Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä.

–

Jos asia on sinulle ajankohtainen ja haluat mukaan (digi)kehittyvään joukkoon, lue lisää ja ilmoittaudu mukaan sivustolla https://tuotejapalveluvirittamo.metropolia.fi/