Näkökulmia prototyyppeihin

Miten innovaatio, keksintö ja prototyyppi liittyvät toisiinsa? Prototypointi on oleellinen osa mitä tahansa innovatiivista työskentelyä. Prototyyppi-sana on peräisin kreikan kielen sanasta proto, joka tarkoittaa ensimmäistä, varhaisinta eli jotakin, josta muut asiat kehittyvät. Innovaatio on kaupallistunut tai muuten hyödynnettävissä oleva keksinnöllinen asia, joten keksinnön täytyy täyttää sille asetetut vaatimukset, jotta se voi olla keksintö. Patentti- ja Rekisterihallituksen keksinnön määritelmässä todetaan muun muassa, että ”keksinnön on oltava luonteeltaan tekninen ja ratkaistava jokin tekninen ongelma.” Teknistä, tai muutakaan toimivuutta taas voi olla hankala selvittää, ennen kuin keksinnöstä on tehty jonkinlainen prototyyppi.

Siistiä prototypointia

Juhlien valmisteluihin kuuluu siivoaminen. Paikat kuurataan tai ainakin imuroidaan. Tyypillisesti imurin pölypussi on juuri silloin täynnä, kun siivoaminen pitäisi aloittaa ja sopiva malli on tietenkin lähikaupasta loppunut. Toinen ongelma on, että pölypussin seinämien sisäpuolelle kehittyy nopeasti tukkiva pölykerros, joka vähentää imutehoa. Tätä pohti myös englantilainen muotoilija ja keksijä James Dyson. Hän arveli voivansa kehittää pussittoman pölynimurin.

Vuosien 1979-1984 välillä Dyson rakensi 5127 erilaista prototyyppiä ennen kuin hän sai pussittoman imurin toimimaan haluamallaan tavalla. Kaupallistaminen oli toinen ongelma. Perinteiset kodinkonevalmistajat eivät oivallusta ostaneet, koska ne näkivät, että edessä olisi hyvin toimivien pölypussimarkkinoiden loppuminen. Dyson joutui perustamaan oman tehtaan. Vaikka Dysonin kehittämä ilmapyörteeseen perustuva toimintaperiaate oli aiemmin ollut käytössä esimerkiksi teollisuuden suodattimissa, sen soveltaminen kodinkoneeseen olisi ollut mahdotonta ilman loppumattomalta vaikuttanutta prototypointia.

Osa Dysonin pahvista, teipistä, muovinpaloista ja muista materiaaleista rakentamista imurin testimalleista oli esillä Lontoon Designmuseossa syksyllä 1996 pidetyssä näyttelyssä. Itsekin kävin paikan päällä hämmästelemässä valtavan kokoista seinää, joka oli täynnä erilaisia prototyyppejä. Keksijän uutteruus ja yritteliäisyys on sittemmin palkittu useasti, myös aatelisarvolla. Nykyään Dyson on Iso-Britannian rikkain kansalainen.

Kaikkea voi prototypoida

Stanfordin yliopiston muotoilun professoreiden Bill Burnettin ja Dave Evansin viihdyttävässä kirjassa Designing your Life (2018) on monia mainioita oivalluksia, miten muotoilun työkaluja voidaan hyödyntää uudella tavalla, vaikka lukijan tavoitteena ei olisikaan kirjan keskiössä oleva oman elämän muotoileminen uuteen uskoon. Kirjassa korostetaan juuri prototypoinnin merkitystä suunnittelun eri vaiheissa.

Kirjassa on havainnollinen, kenelle tahansa alkavalle yrittäjälle opettavainen tositarina, kun oman yrittäjyyden suunnittelu jää kesken. Siinä työelämässä menestyvä henkilö päättää tehdä uravaihdoksen ja perustaa kauan haaveilemansa italialaistyyppisen kahvila-ravintolan. Alkuun kaikki menee hyvin. Löytyy hyvä liikepaikka. Yrittäjä on hyvä projektijohtaja. Hän suunnittelee, remontoi ja avaa ravintolan. Hän täyttää sen toscanalaisilla herkuilla. Ravintola on menestys, kaikki rakastavat sitä. Mutta jonkin ajan kuluttua yrittäjä tajuaa, että hänestä ei olekaan raskaan ravintolatyön tekijäksi. Ilman prototyyppiä – eli idean kokeilemista jollakin yksinkertaisemmalla tavalla – hän ei huomannut omia vääriä olettamuksiaan: kuvitelmaa, että kahvila-ravintolan pitäminen olisi sama asia, kuin käydä sellaisessa. Tai suunnitella sellainen. Ravintola piti myydä ja yrittäjä siirtyi siihen, minkä hän parhaiten osasi: ravintoloiden suunnitteluun.

Kirjoittajien mukaan yrittäjä olisi voinut ensin prototypoida, pystyykö hän johtamaan ravintolaa. Kokeilla jollakin yksinkertaisella tavalla. Hän olisi voinut

• aloittaa yhden hengen catering-palvelulla, jonka lopettaminen on helpompaa, jos se ei tunnu omalta
• haastatella muutamaa onnellista ja vähemmän onnellista ravintoloitsijaa
• hankkiutua hanttihommiin johonkin ravintolaan, nähdäkseen millaista on sillä puolella, joka on asiakkaille näkymätön.

Kallis ja turhauttava vaihe kohti yrittäjän ominta osaamista olisi voitu kokonaan välttää varhaisella, ennakoivalla prototypoinnilla.

Prototypointia on monenlaista

Prototyypin määritelmät hieman vaihtelevat, riippuen siitä, millä alalla niitä tehdään. Ulrich ja Eppinger (2012) esimerkiksi jakavat tuotekehityksen prototyypit kahden eri kategorisoinnin mukaan:

1. Onko prototyyppi fyysinen vai analyyttinen? Fyysisen prototyypin, esim. hahmomallin tarkoitus on havainnollistaa ajatellun tuotteen ulkonäköä, toimintoja tai tutkia jonkin ominaisuuden toimivuutta. Analyyttinen prototyyppi voi tarkastella jotakin kiintoisaa ominaisuutta, jota ei välttämättä tulla toteuttamaan.
2. Kuinka kokonaisvaltainen (comprehensive) prototyyppi on tai, kuinka fokusoitunut se on. Kokonaisvaltainen prototyyppi tarkoittaa, että se on lähes valmis tuote, jossa on kaikki valmiin tuotteen ominaisuudet. Se voidaan jo antaa asiakkaalle koekäyttöön. Fokusoituneessa prototyypissä taas voidaan tarkastella vain jotakin tiettyä muotoa tai toimintoa.

Prototyypin ei useimmiten tarvitse olla valmis esitys tai malli lopputuloksesta. Fyysisen prototyypin voi tehdä melkeinpä mistä vain. Pääkaupunkiseudun kolmen suurimman ammattikorkeakoulun vuoden 2019 innovaatio-opintoihin liittyneessä 10Days 100Challenges -intensiivitoteutuksessa jotkut opiskelijatiimit tarkastelivat vähittäiskaupan palveluprosessia Lego® -palikoista rakennetun kaupan pienoismallin prototyypin avulla. Marketin kassapalvelun testaamiseksi ei tarvitse rakentaa aitoa kassapistettä. Sen sijaan se voi olla pahvilaatikoista ja pöydistä tai muista käsillä olevista materiaaleista koottu palvelutiskin osa, jonka avulla tutkitaan asiakkaiden liikkumista, käyttäytymistä tai tehdään muita havaintoja.

Havaintojen perusteella on helppo muokata prototyyppiä, tehdä jälleen uusia havaintoja ja tulkintoja, kunnes vähitellen voidaan hahmottaa, miten palvelu tulisi toteuttaa. Prototyyppi voi olla virtuaalinen. Se voi olla myös abstrakti: tyypillinen esimerkki tällaisesta on Customer Journey Mapping, jonkin palvelun tai toiminnon asiakkaan tai käyttäjän toiminnan vaiheiden visualisointi yhteen kuvaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ollaan, sitä karumpi prototyyppi voi olla; riittää, että prototyypin avulla voidaan nopeasti todentaa, mikä toimii ja mikä ei ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä. On kuitenkin muistettava, että prototypointi on vain yksi työkalu kehittämistyön eri vaiheiden joukossa. Kesken jäänyttä kehitystyötä ei siis voi (kuten olen joskus saanut kuulla) lopputuloksen esittelyssä koettaa selittää parhain päin väittämällä, että kyseessä on vasta prototyyppi!

James Dysonin kerrotaan sanoneen, että hän epäonnistui 5126 kertaa, mutta yhden kerran hän onnistui. Ja loppujen lopuksi, useimmiten yksi onnistuminen kerrallaan riittääkin.

Kirjoittaja

Lähteet

• Burnett, Bill ja Evans, Dave. 2018. Designing your Life. New York: Alfred A. Knopf
• Fiell, Charlotte ja Fiell, Peter. 2000. Industrial Design A-Z. Köln: Taschen GmbH
• Ulrich, Karl T. ja Eppinger, Steven D. 2012. Product Design and Development (Fifth Edition). New York: McGraw-Hill