Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita toteuttavat yksilöt ja organisaatiot ovat taustoiltaan erilaisia. Hanketta toteuttavien yksilöllinen osaaminen vaikuttaa vahvasti tulosten saavuttamiseen ja kokonaisuuden onnistumiseen. Maailman muuttuessa myös työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat. Mitä merkitystä viestintä- ja vuorovaikutusosaamisella on tulevaisuuden hanketyöntekijöille?
Opetushallitus ja Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) tuottavat ennakointitietoa koulutuksen, osaamisen ja työelämän tarpeista tulevaisuudessa. OEF:n ensimmäisissä ennakointituloksissa 2021 raportoidaan tulevaisuuden yleisen työelämäosaamisesta ja kansalaisten digiosaamisen vaatimuksista. Raportin mukaan kymmenen yleisintä työelämän osaamisvaatimusta vuonna 2035 tulevat olemaan:
- Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus
- Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot
- Ongelmanratkaisutaidot
- Luovuus
- Oppimiskyky
- Monikulttuurisuustaidot
- Kokonaisuuksien hallinta
- Itseohjautuvuus
- Eettisyys
- Tiedon hallinta- ja analysointitaidot
Ennakointiraportin perusteella vaikuttaa siltä, että vastuullisuuteen ja toisten huomioimiseen liittyvät osaamiset nousevat arvoon tulevan vuosikymmenen aikana. Hankeviestinnän näkökulmasta tämä on erinomainen tieto. Vaikka kaikista ei tule yhdessä yössä huippuviestijöitä tai vuorovaikuttajia, ainakin teeman tärkeys nostetaan esiin.
Vuorovaikutusosaaminen edistää keskustelua yhteisistä asioista
Tulevaisuuden yhteistyöverkostot (OEF, 2021) -raportin johtopäätöksissä esitetään, että yhteiskunnan toiminta perustuu osaavaan ja riittävään työvoimaan, jota tulee kehittää yhdessä työelämän kanssa: ”Erityisosaaminen ja yksilöllisyys korostuvat tulevaisuudessa, siinä missä koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta kasvattavat toimialoille asiantuntijuuksia. Omalta osaltaan nämä takaavat eri toimialojen kehitystoimintaa sekä uusien palveluiden ja tuotteiden syntymistä.”
Viestinnän tehtäviä ovat muun muassa tiedonlevitys, maineen hallinta sekä vuorovaikutus. Tiedottamalla huolehditaan, että tarvittavat viestit kulkevat halutun muotoisina ja sopivalla ajoituksella tietoa tarvitseville. Vuorovaikutusta tapahtuu ihmisten välillä eri tilanteissa, kuten keskusteluissa ja neuvotteluissa. Viestintä- ja vuorovaikutusosaamista hyödynnetään verkostoissa ja ekosysteemeissä toimittaessa. Kun maailma pirstaloituu monimutkaiseksi, tarvitaan entistä taitavampaa kommunikointia yhteisen ymmärryksen löytämiseksi.
Omaan kuplaan vetäytyminen ei ole työelämässä tulevaisuudessa enää mahdollista. Ainakaan se ei edistä ratkaisujen löytämistä tulevaisuuden ongelmiin. Uusien ideoiden syntyminen vaatii erilaisten ajatusten törmäilyä. Ammatillisessa ympäristössä vastakkainasettelun sijasta on hedelmällisempää edistää yhteisiä asioita hyvässä vuorovaikutuksessa ja erilaisia näkökulmia arvostaen.
Henkilökohtaisen osaamisen päivittäminen kannattaa
Työelämän murroksessa on kyse vanhojen toimintatapojen ja arvomaailmojen haastamisesta. Hankkeissa ollaan yleensä aktiivisesti uuden ajattelun äärellä, mikä voi auttaa näkemään pitemmälle tulevaisuuteen. Niin TKI-toimintaa toteuttaville organisaatioille kuin yksittäisille hanketyöntekijöille on tärkeää pysyä muutoksessa mukana ja huolehtia omasta uusiutumiskyvystä.
Asiantuntijan on kyettävä viestimään omasta työstään paitsi omalle työyhteisölle, myös laajemmille yleisöille. Luultavasti on hyödyksi, oman harkinnan mukaan, tuoda osaamistaan esiin. On mahdollista muokata henkilöbrändiä sosiaalisen median kautta. Joskus kannattaa osallistua keskusteluihin verkossa tai tulee tilaisuus esiintyä julkisesti seminaareissa. Toisille nämä viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvät seikat tulevat luonnostaan. Toisten täytyy harjoitella.
Jatkuva oppiminen on tulevaisuudessa yksilön urapolun kulmakiviä. Hanketyötä tekevillä on usein määräaikaisia työsuhteita, joita ketjutetaan. Kilpailu työpaikoista riippuu toimialasta, työehdoista ja yksilön osaamisesta. Toiset toimialat harmittelevat työvoimapulaa, joillain aloilla töitä ei enää tulevaisuudessa tule olemaan. Vuosia kestävien jatkotutkintojen suorittamisen rinnalle nousevat hiljalleen vaihtoehtoiset oppimispolut. Esimerkiksi pienempinä kokonaisuuksina omaksuttavat osaamispäivitykset voivat auttaa pysymään osaamisvaatimuksien tasalla. Mikro-oppimisesta tulee parhaimmillaan osa työnteon arkea, kun työnantajat alkavat tarjota paitsi virallisia perehdytyksiä tai syventäviä kurssituksia, myös ohjattuja vertaisoppimistuokioita kollegoiden välillä.
Parhaat työnantajat kartoittavat työntekijöiden osaamista säännöllisesti ja kustantavat esimerkiksi täydennyskoulutuksien suorittamista. Jos niin ei ole, kannattaa ajatella omaan ammattiosaamiseen liittyvien opintojen suorittamista esimerkiksi avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa sijoituksena itseen ja omaan työuraan.
Lähteet
- Opetushallitus, 2021: Osaaminen 2035 ennakointiraportin ensivaiheen tulokset (PDF)
- Opetushallitus, 2021: Tulevaisuuden verkostoyhteistyö (PDF)
- Marjo Huhtala & Heli Tuulenmäki · 11.5.2021 Tikissä: Mikro-oppiminen tukee tehokkaasti oppimista työarjessa ja käytännössä
Ei kommentteja