Tunnetaidot kuuluvat asiantuntijuuteen
Esimerkiksi ”Simulaatiot ohjaustilanteissa”, ”Omat kokemukset harjoitteluista”, ”Pienryhmäkeskustelut case:n avulla” tai ”Opettamalla tunteidensäätelytaitoja systemaattisesti kaikilla kouluasteilla” voisivat olla metropolialaisten, haaga-helialaisten ja laurealaisten ohjauksen ammattilaisten (n=34) tarjoamia keinoja siihen, miten korkeakouluopiskelijoita voitaisiin entistä paremmin tukea tunnistamaan tunteitaan opetuksen ja ohjauksen kontekstissa.[1]
Näitä erilaisia opiskelijoiden tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan liittyviä keinoja ohjauksen ja hyvinvoinnin asiantuntijat toivat esille Tutu-hankkeeseen liittyvässä kyselyssä.[2] Hankkeen alustavien tutkimustulosten mukaan korkeakouluopiskelijat puhuvat tunteistaan hyvin vaihtelevasti; toiset avoimesti, toisten ollessa hyvin sulkeutuneita. Tämä ei ole mikään yllätys, opiskelijat ovat erilaisia, niin kuin tunteista puhumisen kulttuurit ja opiskeltavat korkeakoulun eri alat. Mutta onko siis tunteista puhumattomuudessa enemmän kyse ”opitusta käyttäytymismallista” vai ”välttämiskäyttäytymisestä”, kuten eräs kyselyyn osallistunut ohjauksen ammattilainen asian oivallisesti asian ilmaisi, vai jostakin muusta?
Kiinnostavaa on myös kysymys siitä miksi, miten ja missä opiskelijoiden olisi sitten hyvä saada puhua tunteitaan? Toisin sanoen, miksi korkeakouluopiskelijoita tulisi tukea substanssiosaamisen kehittymisen lisäksi tunnetaitojen kehittymisessä? Miksi tunnetaidot ovat tärkeitä tulevaisuuden työelämätaitoja, vai ovatko ne?
Tunnetaidot korostuvat muuttuvassa maailmassa
Tulevaisuuden työelämässä sanotaan menestyvän sen, jolla on hyvät tunnetaidot (esim. Rantanen 2017). Myös Euroopan Unionin määrittelemät transversaaliset taidot[3] tuovat esille tunnetaitojen merkityksen osana asiantuntijuutta. Vaikka työn ja työnteon mielekkyys onkin mittausten mukaan tasapainossa ensimmäisen kerran lähes kahteenkymmeneen vuoteen, niin kuitenkin työpaikkakiusaamisen työpaikoilla on havaittu kasvaneen. (Työolobarometri 2017 Ennakkotiedot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työelämä. 3/2018). Työntekijöiden tunnetaidot voivat parhaimmillaan ehkäistä töissä loppuunpalamista ja väsymistä sekä turhia ristiriitoja.
Tulevaisuuden työssä korostuvat vuorovaikutus ja yhteistyötaidot (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa. Jaettu ymmärrys työn murroksesta). Kuormittumisen hallinnantaito onkin nimetty yhdeksi työelämän tulevaisuuden taidoksi (Tulevaisuuden työelämätaidot 2016). Tunteilla on yhteys ihmisen toimintaan ja käyttäytymiseen (Benny Ze’ev 2010, 42–45; Grandey 2008), joten niiden vaikutuksesta on hyvä olla tietoinen, jotta pystyy toimimaan rakentavasti itselle merkityksellisissä tunnetilanteissa. Taito vaatii myös kyky hyväksyä vallitseva tunnekokemuksensa (emotionaalinen minäpystyvyys) (Saarni 2000). Ilman mentalisaatiota ihmisen on vaikea ennakoida omia ja toisen reaktioita sekä säädellä omia tunnetilojaan (Larmo 2010).
Tunnistamattomista tunteista – tunteista puhumiseen
Tutu-hankkeen kyselyssä korkeakoulujen ohjauksen ammattilaiset ja hyvinvoinnin asiantuntijat toivat esille huolen siitä, että ”opiskelijoiden saattaa olla hankala yhdistää tunteitaan ja niiden syy- ja seuraussuhteistaan” tai siitä kuinka ”tunteet ”purskahtavat” ulos vaikkapa turhautumisen tai uupumuksen yhteydessä.” Lisäksi opiskelijoiden tunnistamattomien tunteiden kuvattiin tulevan myös epäsuorasti esille esimerkiksi fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä, univaikeuksina tai väsymyksenä. ”Osa opiskelijoista ei tunnista omia tunteitaan, opetan heille tunteiden tunnistamista” tai ”Autan ohjaajana opiskelijaa tunnistamaan tunteita, jotta se helpottaisi oman tarinan ymmärtämisessä ja käsittelyssä”.
Vastauksista selvisi myös se, että kahden kesken tunteista puhuttiin helpommin kuin suurryhmässä. Ohjauksen ammattilaiset korostivat turvallisuuden ja luottamuksen merkitystä, jolloin tunteista puhumisen koettiin onnistuvan suurryhmässäkin. ”Jos ilmapiiri on salliva ja ryhmä on luotettava, opetuksessa puhutaan tunteista vapautuneemmin”, ”Jotkut opiskelijat kertovat suoraan tunteistaan—, mikä edellyttää luottamuksen syntymistä” tai ”Opiskelijat puhuvat usein hyvin avoimesti, sillä kahdenkeskiset tilanteet ovat luottamuksellisia”. Luottamuksen onkin todettu viime vuosina kehittyneen korkeakouluopiskelijoilla (18-24v.) positiiviseen suuntaan (European Quality of Life Survey 2016). Erityisesti positiivisten tunteiden on todettu edesauttavan luottamuksen kokemista (Dunn & Schweitzer 2005).
Kukaan vastaajista ei tuonut esille sitä, ettei tunteista kannattaisi puhua tai että ne veisivät liikaa aikaa esimerkiksi substanssiosaamisen kehittymiseltä — päinvastoin, sillä esimerkiksi empaattisen kohtaamisen on todettu vähentävän loppuun palamista (Wagman, Geiger, Shockley & Segal 2014). Myöskään ei ole samantekevää, millainen tunneilmasto ympärillämme on, sillä tunteilla on tapana tarttua (Goleman 2011, 55). Tunnetaitoja tulee ja voi kehittää ja vaalia myös korkeakoulukontestissa. Ne ovat keskeinen osa asiantuntijuutta alalla kuin alalla, mahdollistaen jaetun asiantuntijuuden ja yhdessä luomisen muuttuvassa maailmassa.
Lähteet
Dunn, J.R. & Schweitzer, M. 2005. Feeling and Believing: The Influence of Emotion on Trust. Journal of Personality and Social Psychology 88 (5), 736-748.
European Quality of Life survey 2016. Overview report. Eurofound.europa.eu.
Goleman, D. 2011. Aivot ja tunneäly. Uusimmat oivallukset. Tallinna Raamatutrukikoja OU.
Grandey, A.A. 2008. Emotions at Work: A Review and Research Agenda. In (eds.) Barlin, J. & Cooper C.L. 2008. The SAGE Handbook of Organizational Behavior. 235- 262. SAGE Publications. London.
Larmo, A.2010. Mentalisaatio – kyky pitää mieli mielessä. Duodecim/126. 616–22.
Saarni, C. 2000. Emotional Competence. A Develomental Perspective. Teoksessa R. BarOn & J. D. A. Parker (eds.) The Handbook of Emotional Intelligence. Theory, Development, Assessment, and Application at Home, School, and in the Workplace. 68–91. San Francisco: Jossey-Bass.
Tulevaisuuden työelämässä menestyy se, jolla on hyvät tunnetaidot, sanoo psykologi – Näin kehität tunnetaitojasi. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005521510.html. 15.1.2018.
Tulevaisuuden työelämätaidot 2016.
Työolobarometri 2017 Ennakkotiedot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työelämä. 3/2018.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa. Jaettu ymmärrys työn murroksesta. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja. 13a/2017. Valtioneuvoston kanslia.
Wagman, M.A., Geiger, J.M., Shockley C. & Segal, E.A. 2014. The Role of Empathy in Burnout, Compassion Satisfaction, and Secondary Traumatic Stress among Social Workers. Social Work Volume 60 (3), 201- 209.
Aiheeseen liittyviä aikaisemmin julkaistuja blogeja:
Isacsson, A. 2017. Avaintaidoista transversaaleihin taitoihin -mistä on kyse? https://esignals.haaga-helia.fi/2017/03/16/avaintaidoista-transversaaleihin-taitoihin-mista-on-kyse/ 16.3.2017.
Isacsson, A. 2017. Korkeakoulusta taidot ja hyveet tulevaisuudessa menestymiseen. https://esignals.haaga-helia.fi/2017/03/30/korkeakoulusta-taidot-ja-hyveet-tulevaisuudessa-menestymiseen/ 30.3.2017
Isacsson, A. 2017. In the future IQ is simply https://esignals.haaga-helia.fi/2017/12/01/in-the-future-iq-is-simply-not-enough/1.2.2018
Raatikainen, E.2017. Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta? https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2017/05/30/tyoelama-muuttuu-sote-uudistus-etenee-mita-se-vaatii-sosiaali-ja-terveysalan-tulevaisuuden-osaajalta/
Raatikainen, E.2017. Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä.https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2017/11/01/sosiaalialan-ylempi-amk-opiskelija-transversaalisten-taitojensa-vastuullinen-kehittaja/
—
[1] Voimaannuttavista tunnekokemuksista ja keinoista niiden tukemiseksi voi lukea lisää seuraavasta blogissa.
[2] Tutu -hankkeessa (Wihuri rahoitus) selvitetään korkeakouluopiskelijoiden tunteiden merkitystä opiskelussa ja muun muassa sitä miten opiskelijat puhuvat tunteistaan ohjaus ja opetustilanteissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä neljäkymmentä (n=34) ohjauksen ammattilaista Haaga-Heliasta, Metropoliasta ja Laureasta. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla (Braun & Clarke 2008)
Ei kommentteja