Oletko ajatellut, miksi ammattikorkeakoulu osallistuu kehittämishankkeeseen? Toiminnan takana on ajatus muutoksesta. Kaikissa kehittämishankkeissa tavoite on saada jokin ongelmalliseksi havaittu asia kehittymään jollain tavalla parempaan suuntaan. Kyseessä voi olla pienempi tai suurempi kysymys, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkaampi järjestäminen, vähemmän haitallisia päästöjä tuottava liikkuminen paikasta toiseen, asuinympäristön terveellisyys ja turvallisuus. Hankkeessa tehdyn työn ansiosta tuo nimetty, haastava asia saa ratkaisuehdotuksen.
Hanketyössä onnistuminen vaatii mukana olevilta kykyä yhteistyöhön sekä valmiutta uudistaa ajatteluaan ja toimintatapojaan.
Hankkeessa mukana olevilla on yhteinen tavoite
Ammattikorkeakoulujen hankkeissa on usein mukana kumppaneita joko julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Ne voivat olla yrityksiä, yhdistyksiä, yliopistoja, toisen asteen oppilaitoksia, viranomaisia, kuntia tai virastoja.
Hankkeella on aina tarkasti määritelty tavoite, jota varten se on käynnistetty ja sille on myönnetty rahoitus. Kumppanit vastaavat sellaisesta osasta hankkeessa tehtävää kehittämistyötä, johon ne ovat erikoistuneet. Hankkeiden työskentelyssä yhdistetään asiantuntijuutta, tietoa, osaamista ja resursseja, jotka tulevat eri organisaatioista saman pöydän ääreen ratkomaan yhteistä ongelmaa.
Vaikka hankekumppanit ovat organisaatioita, varsinaisen hankkeessa tehtävän työn suorittaa ihminen, kaikkine tietoine ja taitoineen. Hankkeissa nouseekin tärkeäksi kyky toimia yhdessä ja pitää hankkeen yhteinen tavoite mielessä työskentelyn aikana.
Kenen etua asiantuntija ajaa
Hankkeen ajaksi muodostuu väliaikaisesti kumppanien verkosto, jossa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi työskentelee useita eri asiantuntijoita. He saattavat myös toimia useassa hankkeessa samanaikaisesti.
Hankkeen työajalla työskennellessään asiantuntijan on kyettävä pitämään hankkeen tavoite mielessä. Se ei ole aina mutkatonta, koska työntekijänä olemme tottuneet toimimaan omalla työpaikallamme tietyllä tavalla, ajattelemaan tietynlaiseen tyyliin. Olemme ehkä omaksuneet työpaikkamme toimintakulttuuria niin vahvasti, että siitä on tullut osa asiantuntijan rooliamme.
Hanketyöhön ryhdyttäessä, hankkeen ajan väliaikaisten työkaverien kesken, itse kunkin tulee joustaa totutusta roolista ja toimintatavasta. Täytyy varmistaa yhdessä, että hankkeen yhteiset tavoitteet pysyvät kirkkaimpana mielessä. Uteliaisuus ja valmius oppia yhdessä uutta ovat elementtejä menestykseen.
Hankkeen toiminnasta vastaava projektipäällikkö on tärkeimmässä roolissa yhteistyön edistäjänä. Hänen tulee olla tavoitteeseen kannustava, kokonaisuuden hahmottava ja loputtoman neuvottelukykyinen henkilö.
Voimia yhdistämällä merkittävämpää hanketyötä?
Viime syksynä on käynnistynyt kolmen ammattikorkeakoulun (3AMK) eli Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian kansainvälisiin yhteisiin hankkeisiin tähtäävä toiminta. Kolmen ammattikorkeakoulun yhteisissä hankkeissa on järkeä, koska kilpailu isoista kansainvälisistä rahoituksista on kovaa.
Hakemalla samoissa rahoitushauissa kukin ammattikorkeakoulu erikseen, kilpailu kohdentuisi toisiaan vastaan. Jokainen ammattikorkeakouluista on erikoistunut omiin ammattialoihinsa.
Eri ammattialojen osaamista yhdistelemällä löydetään kolmen ammattikorkeakoulun asiantuntijoista koostuvia tutkimustiimejä, jotka voivat lähteä hakemaan rahoitusta entistä erikoistuneempiin ja vaativampiin kehittämisaiheisiin.
Yhdessä voidaan oppia toisilta ja saada aikaan enemmän. Aika näyttää, miten toimivaksi kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyö tutkimus-, kehittämis- ja hanketyössä muodostuu.
Ei kommentteja