Uudet teknologiat ja niiden mahdollisuudet ovat usein hahmottomia muille kuin teknologia-alojen osaajille. Creathon, Teknoboost ja Helsinki XR Center (www.helsinkixrcenter.fi) kehittävät verkostoyhteistyönä toimintamallia, jolla ymmärrystä uusista teknologioista voidaan helposti,  kustannustehokkaasti ja avoimesti luoda ja jakaa muillekin kuin teknologia-alojen ammattilaisille ja opiskelijoille oppilaitosrajat ja -asteet ylittäen.  

Pilottina Metropolia ja Omnia tuottavat verkkopohjaisen oppimiskokonaisuuden XR:stä (virtuaali-, lisätty ja sekoitettu todellisuus). Kyseessä on toisaalta tutkintotavoitteisen opiskelun osa, toisaalta avoin koko kansan tutustumismahdollisuus XR:n maailmaan, mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Se palvelee sekä teknologia-alojen oppijoiden ja työntekijöiden osaamisen päivittymistä että yleistä yhteiskunnallista kansalaisten ja kuluttajien digitrendeissä kiinni pysymistä.

Oppimiskokonaisuus tuotetaan laaja-alaisesti mm. alan kotimaisten yritysten ja opiskelijoiden kanssa, ja työssä on mukana FIVR ry (https://fivr.fi/). Tavoitteena on, että projektiin tulevat mukaan myös esimerkiksi kirjastojen pajat niin, että XR-verkkokurssin osallistujat voivat tutustua uuteen teknologiaan silloinkin, kun heillä ei ole mahdollisuutta siihen töissä tai opiskelupaikassa. Palvelumuotoiluprosessina kehittämistyö on siis toisaalta käyttäjälähtöistä: opiskelijoita on mukana kehittämässä ja testaamassa. Toisaalta kehittämisprosessi on myös toimijalähtöinen: mukaan materiaalien tuotantoon kutsutaan myös yrityksiä. Yritykset hyötyvät osallistumisestaan saamalla näkyvyyttä ja kontakteja opiskelijoihin. Taustatyönä on kartoitettu hyviä käytäntöjä mm. Reaktorin ja Helsingin yliopiston Elements of AI- opintojaksosta (ks. https://course.elementsofai.com/). Lisäksi on selvitetty MOOCien teknologioita ja oppimisfilosofioita.

MOOC (Massive Open Online Course, Massiivinen avoin verkkokurssi) tarkoittaa verkossa pidettävää kurssia, johon pääsääntöisesti kaikilla on vapaa pääsy (ks. mm. Kaplan & Haenlein, 2016). Nyt kehitteillä oleva XR-oppimiskokonaisuus on muodoltaan joustava cMOOC (connective massive open online course). Digitaalisen maailman avoimuuden pedagogiikan ratkaisut, kuten cMOOCit painottavat verkostoitumista ja osallistujien omaa sisällöntuotantoa. cMOOCeilla on erilainen koulutusfilosofia kuin esim. xMOOCeilla (ks. Bates, 2014: MOOCien vertailua >>  https://www.tonybates.ca/2014/10/13/comparing-xmoocs-and-cmoocs-philosophy-and-practice/). Avoimuuden pedagogiikan (Bell, 2017; Cronin, 2017; Hegarty, 2015; Wiley, 2013) erilaiset näkemykset painottavat instituutioista vapautumista, informaalia oppimista missä ja milloin vain ja yhteisöllistä luomista ja jakamista. Esimerkiksi Downes (2014) erottaa neljä cMOOCien kehittämisen periaatetta.

1. Opiskelijoiden autonomia. Opiskelijalla on valta päättää, mitä sisältöjä ja taitoja hän haluaa oppia. Oppiminen on yksilöllistä ja siksi sisältö ei noudata sellaisenaan muodollista opetussuunnitelmaa.
2. Diversiteetti. Työkalut ovat monimuotoisia, osallistujat kaikki erilaisia, aikaisempi osaaminen kaikilla erilaista, sisältö muokkautuu opiskelijan tarpeen mukaan.
3. Interaktiivisuus. Oppiminen on yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista, osallistujat pystyvät kommunikoimaan keskenään, oppiminen on yhteistoiminnallista uuden tiedon luomista.
4. Avoimuus. Vapaa pääsy, creative commons -lisensointi, avoin toiminta ja arviointi.

Oppimista ei käsitetä pelkästään tiedon tai taidon siirtona eksperteiltä noviiseille, vaan myös osaamisen jakamisena ja uuden kehittelynä osallistujien kesken. (vrt. mm. Paavola ym. 2004; Hakkarainen ym. 2004). cMOOCit käyttävät hyödykseen sosiaalisia medioita ja niiden filosofiaa sekä osallistuvien opiskelijoiden käyttökokemusta niistä. Lisäksi cMOOCit käyttävät hyödyksi osallistujalähtöistä sisällöntuotantoa ja hajautettua kommunikointia. (Bates, 2014a, b.)

XR cMOOCissa osallistujat  eri aloilta ovat mahdollisimman aktiivisessa kehittäjäroolissa ja kohtaavat toisensa oppimisympäristössä. Osallistua voi itsenäisesti tai vaikka sulautetusti osittain oppilaitoksen järjestämien oppituntien tai pajojen kautta. 360 videot, interaktiot ja linkit erilaisiin kokeiltaviin demoihin ja valmiisiin XR-tuotteisiin ovat keskeisessä roolissa. Myös osallistujien omat linkit ja tuotokset rikastavat ja päivittävät kurssia.

Kurssin sisältöjen avoimuuden lähtökohtana on CC BY-SA (4.0) lisensiointi. Tavoitteena on, että Metropolia ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelijat voivat testata kurssin sisältöä ja rakennetta jo huhtikuun 2019 alkupuolella. Suomenkielinen kokonaisuus on valmis syyslukukaudella 2019 ja tarjolla kaikille kiinnostuneille kentän ammattilaisille, opiskelijoille ja kadunmiehille.

Projektista vastaavat:

• Metropolia AMK: Laura-Maija Hero, Creathon (ESR) kehityshanke (www.metropolia.fi/creathon), laura-maija . hero @ metropolia . fi
• Omnia: Esko Lius, Teknoboost / teknologia-alojen kehittämisen strategiahanke, esko . lius @ omnia . fi
• Creathonia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamiseksi.

Lähteet

Bates, T. (A.W.) (2014a). What is a MOOC? https://tonybates.wpengine.com/2014/10/12/what-is-a-mooc/. Luettu 15.1.2019.

Bates, T. (A.W.) (2014b). Teaching in a Digital Age. Guidelines for designing teaching and learning. https://opentextbc.ca/teachinginadigitalage/ Luettu 15.1.2019.

Bell, S. (2017). From OER to Open Pedagogy: Next Frontier in Learning. EDvice Exchange hosted by the Center for the Advancement of Teaching, Temple University. https://teaching.temple.edu/edvice-exchange/2017/01/oer-open-pedagogy-next-frontier-learning. Luettu 5.1.2019.

Chauhan, A. (2014). Massive Open Online Courses (MOOCS): Emerging Trends in Assessment and Accreditation. Digital Education Review, 25, 7-18.

Cronin, C. (2017). Opening up Open Pedagogy. http://catherinecronin.net/research/opening-up-open-pedagogy/ Luettu 5.1.2019.

Downes, S. (2014) The MOOC of One, presentation at INTED 2014, Valencia, Spain, International Academy of Technology, Education and Development (IATED). https://www.downes.ca/cgi-bin/page.cgi?presentation=336

Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S., & Lehtinen, E. (2004). Communities of networked expertise: Professional and educational perspectives. Amsterdam: Elsevier.

Hegarty, B. (2015). Attributes of Open Pedagogy: A Model for Using Open Educational Resources. Educational technology, 4. https://www.printfriendly.com/p/g/5fpZHj Luettu 2.1.2019

Kaplan, A. M. & Haenlein, M. (2016). Higher education and the digital revolution: About MOOCs, SPOCs, social media, and the Cookie Monster, Business Horizons, 59(4). 441-450. https://doi.org/10.1016/j.bushor.2016.03.008

Paavola, S., Lipponen, L. & Hakkarainen, K. (2004). Models of innovative knowledge communities and three metaphors of learning. Review of Educational Research, 74(4), 557–576. https://doi:10.3102/00346543074004557

Wiley, D. (2013). What is Open Pedagogy? Iterating toward openness. https://opencontent.org/blog/archives/2975.   Luettu 5.1.2019.

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strateginen liittouma (3AMK) käynnistyi 1.1.2017 yhtenä tavoitteena edistää 3AMK:in, opiskelijoiden ja henkilöstön yrittäjyysvalmiuksia. Blogissa kerromme 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen -tiiminä tekemästämme kehittämistyöstä henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien edistämiseksi ja edistäen samalla yrittäjyyden ekosysteemiä pääkaupunkiseudulla.

 

Vuorovaikutuksella yrittäjämäiseen ekosysteemiin

Vuorovaikutus on moniulotteinen ja laaja tietoperustainen käsite, jonka rinnakkaiskäsitteet ovat kommunikaatio, keskustelu ja dialogi. Vuorovaikutus on systeeminen ja esiintyy yksilöiden ja ryhmien välillä sekä laajasti verkostoissa ja ekosysteemissä. Moninaisuutta ovat avanneet Kolehmainen, Paldanius & Vehkaperä (2017) Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla. 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon EAKR -hankkeessa -artikkelissaan.

Kehittämistyömme taustalla ovat klusteri ja arvoverkkoajatukset sekä yrittäjyyden ekosysteemin rakentaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys julkisista yrityspalveluista paljasti koordinoimattoman yrityspalvelujen kentän, jossa ekosysteemiselle kehittämiselle, toimijoiden välisten rajapintojen sekä työnjakojen selkeyttämiselle on  tilaus. (Pekkala ym., 2016). Pääkaupunkiseudulla on tarjolla julkisia yrityspalveluja, joiden monisyinen palveluvalikoima on vaikeasti hahmotettavissa ja hallittavissa. Ammattikorkeakoulujen rooli yrittäjyyden edistäminen osana laajempaa yrittäjyyden ekosysteemiä onkin vahvasti kehittäjän ja verkostoijan rooli.

Pienille- ja keskisuurille yrityksille tehdyn tutkimuksen mukaan korkeakoulut eivät ole hyödyntäneet yritysyhteistyötä voimavarana. Yritykset toivoisivat, että korkeakoulut kehittäisivät tapojaan viestiä nykyistä paremmin toiminnastaan ja yrityksille tarjoamistaan yhteistyömahdollisuuksista sekä panostaisivat yhteistyön rakentamiseen monimuotoisten yritystarpeiden kehittämiseksi (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ym, 2018b).

Ekosysteemit dynaamisia ja kontekstiin reagoivia

Salmisen ja Mikkelän (2016) Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina -julkaisussa yrittäjäekosysteemit hahmotetaan siltana innovaatio– ja liiketoimintaekosysteemien välille. Ekosysteemisen politiikan tulisi olla kokonaisuudet hahmottavaa, vuorovaikutussuhteiden sekä toimijoiden välisten rajapintojen yhteensovittavaa ja muuttuviin kontekstuaalisiin tilanteisiin reagoivaa. Julkisilta toimijoiltakin edellytetään moderneja toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä sekä epävarmuuden sietoa. Toimivan ekosysteemin rakentaminen vaatii systeemijohtajuutta, systeemin kokonaisuuden hahmottamista, monipuolisia arviointikäytänteitä sekä kykyä siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uuden yhteisen tulevaisuuden luomiseen (co-creation) (Salminen ja Mikkelä, 2016, 6). Opettajilta ja tiimeiltä tämä edellyttää itsensä johtajuutta, irrottautumista vanhoista malleista, vastuun jakamista, monitasoista vuorovaikutusta ja ketterää kehittämistä.

Uusissa Korkeakoulujen yrittäjyyssuosituksissa nähdään kolme keskeistä kehittämisaluetta: 1. yrittäjyysasenne ja -valmiudet, 2. uusi yrittäjyys ja 3. uudistuva yrittäjyys (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ym. 2018a). Yrittäjyysasenne ja -valmiudet luovat pohjaa kahdelle jälkimmäiselle. Oppimisen omistajuudella, avoimella jakamisella, tiimi-, kumppanuus- ja verkostoyhteistyöllä sekä ketterällä, innovatiivisella kokeilukulttuurilla synnytetään uutta, parannetaan ja korjataan vanhaa sekä pidetään yritykset elinvoimaisina.

Vuorovaikutteiset pajat henkilöstön kehittämisessä

3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien tiimimme kehitti 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksia vuonna 2018 kahdella työpajalla henkilöstölle ja opiskelijoille. Näissä molemmissa oli mukana noin 20 osallistujaa. Samalla kartoitettiin henkilöstön yrittäjyysvalmiuksia ja kehittämistarpeita. Tässä kehittämisessä vuorovaikutus muiden yrittäjyyden ekosysteemin toimijoiden nousi kehittämisen tavoitteeksi.

Korkeakouluissa yrittäjyyden opettajat puurtavat yksin tehden päällekkäistä työtä. Verkostoituminen nousi keskeisenä kehittämiskohteena. Samoja alueen yrittäjiä kuormitetaan, eikä tiedetä toisten tapahtumista ja tarjonnasta. Kehittämistä on myös tiimiopettajuudessa, tiedon jakamisessa ja yhteisessä tekemisessä. Aina kun on yrittäjyyden äärellä kohtaamista, vahvistuu yrittäjyyshenki.

Tarvitaan substanssiosaamisen kehittämistä, yritysvierailuja, tiimivalmennusta ja -opettajuutta, projektioppimista sekä opettajavaihtoa. Suurin osa näistä toiveista liittyy vuorovaikutukseen muiden tahojen kanssa. 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien tiimi on toiminut vuoden ja olemme lisänneet amk:in HRD -henkilöstön ja yrittäjyyden ekosysteemitoimijoiden kanssa yhteistyötä.

Työpajojen tuloksena havaittiin opettajien ja opiskelijoiden positiivisen asenteen merkitys osaamisen kehittämiseen. Positiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan ja sitä kautta yrittäjämäinen ote vahvistaa yrittäjyysopettajien työtä, joka välittyy opiskelijoille. Yrittäjämäinen opettaja on inspiroiva, kannustava, hyvä kuuntelija, innostunut ja ennakkoluuloton toimija. Hän kannustaa kokeilemaan muistaen konkretian merkityksen. Positiivista asenne vahvistuu vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden kanssa.

Koulutustilaisuudet ekosysteemin edistäjinä

Ekosysteemiä vahvistettiin kolmella koulutustilaisuudella vuonna 2018: Eikö motivaatio riitä? – Keskity toimeenpanoon, 9.10. Haaga-Heliassa Pasilassa sekä PBL-Valmennus: Opettaja työelämätaitojen vauhdittajana 7.11. ja 30.11.2018. Näiden markkinointiin tiimi ja HR-henkilöstö osallistuvat ammattikorkeakouluissa.

Kolmen AMK:n tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää henkilöstönsä fasilitointi- ja valmennustaitoja. Nämä taidot liittyvät läheisesti yrittäjyyteen, yritysideoiden sparraamiseen, yhteiskehittämiseen ja tiimityön fasilitointiin. 3AMK-yhteistyössä on tarkoitus järjestää kesällä 2019 opiskelijoille 10 Days 100 Challenges –innovaatiohaasteohjelma, johon tarvitaan tiimityön fasilitoinnin osaajia.  Myös työpajoissa opiskelijat toivoivat vuorovaikutusta ja henkilökohtaisia tapaamisia.

Ekosysteemin edistämistä sosiaalisessa mediassa

Työpajojen jatkoksi avasimme oman 3AMK henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien LinkedIn-ryhmän keskustelun luomiseksi ja yhteisen kehittämistyön jatkamiseksi. Sisällöntuottajina toimivat kaikki yrittäjyysasiantuntijat. Laurea on avannut Opiskelijakauppa.fi -oppimisympäristön, jossa opiskelijat voivat harjoitella liiketoimintaa. Alustalla on tarkoitus myös tiedottaa yrittäjyyteen liittyvistä ekosysteemin tapahtumista sekä kursseista.

Kehittämistyömme vahvisti pääkaupunkiseudun kolmen ammattikorkeakoulun (3AMK), Laurean, Metropolian ja Haaga-Helian tavoitetta henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien vahvistamisessa osana laajempaa ekosysteemiä. Yhteisesti jaettu työkulttuuri ja yrittäjyyden ekosysteemin tuki opettajan yrittäjäidentiteetin vahvistajana on tulevaisuutta.

Samoja kehittämiskohteita löytyy Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset 2018 julkaista ja sen pohjalta työstetyissä Yrittäjyyden pelikirja:ssa ja  täydennettävä versio :ssa, joka on tehty korkeakoulun omaksi pelikirjaksi. Yrittäjyysasenne ja -valmiudet ovat Yrittäjyyden pelikirjassa jäsennetty Oppimisen omistajuuden vahvistamiseksi, Yrittäjämäisen oppimisympäristön ja Yrittäjämäisten tiimien rakentamiseksi, sekä kokeilukulttuurin juurruttamiseksi. Nämä ovat keskeisiä alueita myös 3AMK-henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen kannalta.

Kehittämistyömme oli esillä yrittäjyyskasvatuspäivillä Lahdessa ja siitä on ilmestynyt abstraktikirja ja artikkelijulkaisu YKTT2018. Seuraavat yrittäjyyskasvatuspäivät järjestetään Helsingissä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Helsingin Yliopiston Viikin laitosten yhteistoimintana 2.-3.-10.2019.

Suomen Yrittäjät järjestää yhdessä Diakin kanssa maksuttoman valmennuksen opettajille yrittäjyyspedagogiikasta ja yritysyhteistyöstä Helsingissä 5.4. ja 9.5.2019.

Kirjoittajat:

Sirkka-Liisa Kolehmainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen, sote -johtamisen YAMK-tiimi, THM, lehtori, projektipäällikkö, Oona –Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -ESR-hanke sekä asiantuntijalehtori, Tuote-ja palveluvirittämö -EAKR-hanke. Fysioterapian, jalkaterapian, kuntoutuksen, yrittäjyyden, johtamisen, laadunhallinnan, kehittämisen ja kouluttamisen asiantuntija.

 

Taina Kilpinen, Laurea-ammattikorkeakoulu, Asiantuntija/Yrittäjyystiimi (henkilöstön ja opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen, yrittäjyyden edistäminen, viestintä & verkostot), Projektipäällikkö: Polku – liikeideasta kasvuyritykseksi, Spinno – kasvuyrityksen kehityskumppani, Talsinki Metropolitan Incubation, KTM, kasvuyrittäjyyden, asiantuntijoiden ja johtajien kehitysohjelmien, kansainvälisen yhteistyön, projektijohtamisen asiantuntija.

 

Marjatta Komulainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija, työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.

 

Päivi Williams, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Päivillä on parinkymmenen vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta niin isoista yrityksistä kuin startupeista opetuksen, digitalisaation, markkinoinnin ja projektijohtamisen aloilla. Hän on innostunut elinikäisestä oppimisesta, ja valmistuttuaan tietojenkäsittelyopin maisteriksi hän on opiskellut markkinointia ja johtamista Aalto-yliopistolla, sekä valmistunut ammatilliseksi opettajaksi. Yrittäjyys ja yrityskasvatus on lähellä sydäntä ja nyt Päivi toimii Service Design Leadina Haaga-Helia ammattikorkeakoulun StartUp Schoolissa.

Lähteet

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry & Suomen Yrittäjät ry (2018a). Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset. Saatavilla www-muodossa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/Yrittäjyyssuositukset/Yrittäjyyssuositukset%20korkeakouluille%202018.pdf

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry & Suomen Yrittäjät ry (2018b). Selvitys: Pk-yritysten näkemyksiä korkeakouluyhteistyöstä ja sen vaikuttavuudesta. Saatavilla www-muodossa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2018/Pk_selvityksen_yhteenveto_verkko.pdf

 

Kolehmainen, S-L., Paldanius, M. & Vehkaperä, U. (2017) Artikkeli. Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon –hankkeessa. Turpeinen, Juha-Matti (toim.): Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? 11. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Oulussa: Artikkelikirja. Oulun yliopiston oppimateriaalia, E6. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun Yliopisto. Tampere: Juvenes Print. p 286-310. ISBN 978-952-62-1789-5 (PDF), ISSN 1457-3555. Saatavilla www-muodossa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526217895.pdf

 

Kolehmainen, Sirkka-Liisa, Kilpinen, Taina, Komulainen, Marjatta & Williams, Päivi (2018b). Kolmen pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun henkilöstön yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen. Artikkeli ss. 71-92. Teoksessa: Peltonen, K., Laakso, H., Kuru, P. & Oksanen, L., (2018). YKTT2018 Yrittäjyyskasvatuspäivät 2018 – Artikkelit. Entrepreneurship Education Conference 2018 – Articles. Tutkimusraportit – Research Reports 84. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. LUT University. Lappeenranta. Saatavilla www-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-246-9

 

Pekkala, H., Lamminmäki, K. Kaihovaara, A., Halme K. & Salminen, V. (2016). Selvitys julkisista yrityspalveluista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Konserni 10/2016. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74841/TEMjul_10_2016_web_11032016.pdf?sequence

Salminen, V. & Mikkelä, K. (2016). Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina. Saatavilla www-muodossa: https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/Policy+Brief+VNK+yritt%C3%A4j%C3%A4ekosysteemit+0903.pdf/05ccb22f-f9bb-4d43-8ec0-b92aed946bfa?version=1.0

Suomen Yrittäjät (2018a). Yrittäjyyden pelikirja korkeakouluille – Suositukset yrittäjyyden edistämiseksi. Saatavilla www-muodossa: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajyyden_pelikirja_korkeakouluille_0.pdf

Suomen Yrittäjät (2018b). Yrittäjyyden pelikirja korkeakouluille – Toimet yrittäjyyden edistämiseksi. Saatavilla www-muodossa:  http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/Yritt%C3%A4jyyssuositukset/Pelikirja%20t%C3%A4ytett%C3%A4v%C3%A4%20Yritt%C3%A4jyyssuositukset.pdf

Uusien asioiden oppimisessa ja kehittämisessä leikillä on oma, tärkeä tehtävänsä. Kepeli-hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin sitä, miten leikki mahdollistaa osallistujien ja ohjaajan luovuuden käytön, yhdessä koetut onnistumiset, oivallukset ja elämykset. Tässä blogissa annetaan ajattelemisen aihetta leikin merkityksestä kaikenikäisten ihmisten oppimiselle ja hyvinvoinnille.

Leikki kuuluu kaikille

Leikkiä pidetään helposti lasten puuhasteluna, vaikka se kuuluu meille kaikille. Ilman leikkiä aikuisenkin elämästä puuttuu tärkeitä mielihyvän kokemuksia, elämyksiä ja luovaa toimintaa. Ilman leikkiä ei olisi kulttuuriakaan. Voidaan sanoa, että leikki on jokaisen ihmisen perusominaisuus, sillä meillä on luontainen taipumus hakea elämyksiä, puuhastella ja syventyä tekemiseen niin, että menetämme tajun ajasta ja ympäristöstä.

Leikki tulisikin käsittää monenlaisena tekemisenä, luovuuden lähteenä, eikä rajoittaa ajattelua lasten ja aikuisten asioihin. Leikki on luovaa toimintaa, jossa osallistuja on vahvasti yhteydessä itseen, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Parhaimmillaan leikki on vapaata, todellisuudesta riippumatonta, eivätkä sitä sido ennalta määrätyt säännöt tai toimintamallit. Leikissä saadut elämykset, ilo ja mielihyvä sitovat osallistujan toimintaan. Samalla toimintaan yhdistyvät aiemmat kokemukset, asioiden muistaminen ja mieleen palauttaminen sekä uudet ideat.

Leikitään sanoilla ja ilmaistaan keholla

Kepeli-hankkeessa haluttiin nostaa leikki uudella tavalla esiin. Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin keinoja tukea leikin avulla kielen oppimista, uuteen kotimaahan kotoutumista sekä eri kulttuurien kohtaamista.. Hankkeessa on koottu ja kehitetty [EA11] yli 100 harjoitetta, joissa kaikissa leikki on läsnä. Leikki [EA12] on tuonut yhteen tarinallisuuden, kehollisuuden, pelillisyyden ja kielen oppimisen. Se on toiminut yhteisenä kielenä, ilmapiirin vapauttajana, kynnyksen madaltajana, ja toimintaan sitouttajana. Leikki on mahdollistanut toisilleen vieraiden ihmisten tutustumisen ja ryhmäytymisen sekä turvallisen ”pois omalta mukavuusalueelta” -hyppäämisen.

Ehkä hieman yllättäen, leikki on myös toiminut suuren yleisön tiedon lisääjänä. Kepeli-hankkeen toiminnasta kerrottiin pitkin hankkeen matkaa leikin ja toiminnallisten harjoitteiden avulla. Havaittiin, että ne ovat jääneet mieleen ja niiden äärelle halutaan palata. Ihmiset elävät ison tietovirran saartamana, siksi sykähdyttävimmät kokemukset jäävät mieleen. Siten leikki voi olla avain myös tehokkaaseen tiedonlevitykseen.

Jo Kepeli-harjoitteiden yhteiskehittelyssä ja kokeiluvaiheessa huomattiin leikin tärkeä roolin nähdyksi ja kuulluksi tulemisen mahdollistajana sekä oman kommunikointikyvyn, luovuuden ja ilmaisurohkeuden herättelijänä. Yhteiskehittelyssä olivat mukana projektityöntekijät, yhteistyökumppanit, vapaaehtoiset toimijat, vertaisryhmien ohjaajat, opiskelijat ja maahan muuttaneet kotoutujat. Leikki on toiminut hyvänä keinona käsitellä vaikeitakin asioita, kokeilla turvallisesti erilaisia rooleja ja eläytyä toisen ihmisen asemaan. Se on tarjonnut mahdollisuuden tasa-arvoistavaan ja innostavaan kohtaamiseen.

Uutta kipinää oppimiseen

Leikkiin mukaan tuleminen tai eläytyminen ei ole aina helppoa. Aikuisten kanssa ohjaajan on hyvä olla tarkkana siitä, millä sanoilla leikistä puhuu. Leikki voi antaa mielikuvan lapsellisesta tekemisestä ja osallistuja saattaa kokea, että häntä ei arvosteta tai hänet halutaan tehdä naurunalaiseksi. Leikkejä ja leikkimielisyyttä voidaan lähteä vähitellen sisällyttämään ryhmän toimintaan esim. virittävänä toiminnan käynnistäjänä tai virkistävänä välipalana. Ratkaisevaa leikin ohjaamisessa on se, miten ohjaaja itse suhtautuu leikkiin ja miten hän heittäytyy siihen mukaan.

Leikki vaatii aina sitä arvostavan ympäristön. Ohjaajan maltillinen rohkaisu ja oma esimerkki, ihmisen uskallus kokeilla uudenlaista ja itselle vierasta toimintaa, yhdessä liikkuminen ja leikkiminen saavat kuitenkin parhaimmillaan aikaan onnistumisen kokemuksia ja iloa. Ilo tunnistetaan kaikissa kulttuureissa ja se on yksi myönteisistä perustunteista. Ilo tuo mukanaan mielihyvän tunteen, se virkistää, motivoi toimimaan ja auttaa kehoa palautumaan stressitilasta. Ilo antaa myös uutta kipinää toimintaan, innostaa kokeilemaan ja kokemaan sekä luo tilaa vuorovaikutukselle. Samalla vahvistuvat ihmisen fyysiset, älylliset, henkiset ja sosiaaliset voimavarat.

Eräs tapa kokea iloa on se hetki, kun vanhasta syntyy jotain uutta oivalluksen myötä. Oivalluksen yhdistyessä ilon tunteeseen, syntyy pohja motivoivalle ja tehokkaalle oppimiselle. Samalla myös luottamus omiin kykyihin kasvaa. Leikki ja muut toiminnalliset työskentelytavat ovat tehokkaita juuri oivaltamisen ja uuden oppisen kannalta.

Moni uusi idea lähtee aluksi jostain hullusta ajatusleikistä, kuten miten villalanka saa ryhmän toimimaan ja ideat lentoon? Tai miten ryhmäni oppii suomen kieltä maalarin pensseleillä? Kaikki uusi saa alkunsa syvästä mielen leikistä ja kuvitelmista. Tämän ajatuksen pohjalta mistä tahansa toiminnasta voi saada aikaan leikin: kun vaihdetaan asiantuntijamaisuus, suorittamisen paine sekä pakonomaiset tekemisen rutiinit iloon ja yhdessä tekemisen meininkiin.

Ihminen ei ole koskaan liian vanha leikkimään!

Lähteinä:

• Cantell, H. 2010. Ratkaiseva vuorovaikutus. Pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Csíkszentmihályi, M. 2003. Good Business: Leadership, Flow, and the Making of Meaning. New York: Basic Books.
• Deci, E. L. & Ryan, R. M. 2000. The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry 11, 4, 227–268.
• Dunderfelt, T. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Fredrickson, B. 2004. The broaden-and-build theory of positive emotions. The Royal Society of London, 359 (1499), 1367–1377.
• Huizinga, J. 1967. Leikkivä ihminen. Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseksi. Porvoo: WSOY.
• Kauhanen, E. A. 2004. Ikä kuin ikä on leikki-ikä. Tiede-lehti 5/2004.
• Lonka, K. 2014. Oivaltava oppiminen. Helsinki: Kustannusyhtiö Otava.Pierce, D. E. 2003. Occupation by Design: Building Therapeutic Power. Philadelphia: F. A. Davis Company.
• Pinter-Theiss, V., Steiner-Schätz, M., Lukesch, B., Schätz, T. & Theiss, C. 2014. Ich tue, Ich kann, Ich bin. Psychomotorische Entwicklungsbegleitung in Theorie und Praxis. Graz: vaLeo.
• Polvi, S. 2008. Toimitaan yhdessä. Prososiaalisuuden edistäminen osana liikuntakasvatusta. Jyväskylä: Kopijyvä.
• Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M. & Mäkelä, J.E. 2015. Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Schepers, J., De Jong, A., Wetzels, M. & De Ruyter, K. 2008. Psychological safety and social support in groupware adoption: A multi-level assessment in education. Computers & Education 51, 757–775.

 

Kirjoittaja

Anita Ahlstrand, Metropolian lehtori, Kepeli-hankkeen psykomotoriikan asiantuntija. LitM, erikoistunut psykomotoriikkaan, soveltavaan liikuntaan, erityispedagogiikkaan ja tuotekehittämiseen. Hänellä on pitkä kokemus eri ikäisten ja erilaisten ihmisten voimavaralähtöisestä ohjaamisesta ja työskentelystä ryhmälähtöisten ja kehollisten työtapojen äärellä. Hänen voimavaransa kumpuavat ihmisläheisestä työstä, luovuuden ja kehollisten työtapojen monista mahdollisuuksista sekä arjen pienistä onnistumisista.