Tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksiin

Milla Åman Kyyrö · 15.5.2023

Robottikallo, tekoälyn generoimaa taidetta.

Kuva: Pete Linforth / Pixabay.com

ChatGPT:n tuotua tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet konkreettisesti ihmisten tietoisuuteen, eri alojen ammattilaiset ovat sekä riemastuneet että huolestuneet tulevaisuudesta. Viestinnän asiantuntijana olen lähes päivittäin tekemisissä luovien sisältöjen kanssa. Tässä blogimerkinnässä kerron Suomen lainsäädännön näkökulmasta tekoälyn hyödyntämisen vaikutuksista tekijänoikeuksiin.

Tekijänoikeudella turvataan teoksen tekijän oikeuksia

Tekijänoikeuksien kehittyminen on käynnistynyt Euroopassa 1700-luvulta eteenpäin, kun filosofinen ihmiskäsitys kehittyi tunnistamaan yksilön persoonan yhteisöstä erillisenä, luovana toimijana (1).

Tänä päivänä yhtä, yhtenäistä kansainvälistä tekijänoikeuslakia ei ole olemassa. Jokaisella maalla on oma lainsäädäntönsä. Nykyisellään suomalaisen tekijänoikeuden perusolettamus on, että tekijänoikeuslain alaisia luovia teoksia voi luoda vain luonnollinen henkilö, jonka tuotoksen tulee olla itsenäinen ja omaperäinen teos.

Tekijänoikeudesta säädetään tekijänoikeuslaissa, § 1 määrittelee tekijänoikeuden kuuluvan sille, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. (2)
Tekijänoikeudet taiteelliseksi tulkittavissa olevassa työssä kuuluvat teoksen luojalle. Teoskynnyksen ylittäminen on oleellista.
Tekijyydestä on säädetty tekijänoikeuslain § 7 tekijäolettama (3), jossa tekijänä pidetään sitä, jonka ”nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin”.

Onko kone vain hyödyllinen apuri?

Digitalisaation äärellä on eletty jo vuosikymmeniä. Myönteistä on, että verkossa kaikki data leviää laajemmille yleisöille helpommin. Kielteistä on se, ettei teosten leviämisestä verkossa ole tekijälle välttämättä taloudellista hyötyä. Vaikka erilaisia tekijänoikeuden edunvalvontaorganisaatioita on olemassa, verkossa tekijänoikeuksien noudattamista on haastavaa valvoa.

Nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset haastavat käsityksiämme tulevaisuuden työelämästä. Ihanteellisessa tilanteessa massiivisen laskenta- ja mallinnustehokkuuden hyödyntäminen vapauttaa ihmisen työaikaa rutiinitehtävistä luovempaan työhön.

Tekoälyn tehoilla voidaan generoida eli tuottaa myös luovia sisältöjä: kuvia, tekstejä, musiikkia ja elokuvia. Tekoäly mahdollistaa nopean visuaalisen, tekstin ja musiikin tuotannon. Se voi tukea monia luovia projekteja automatisoimalla eli käytännössä nopeuttamalla editointivaiheita. Internetissä on nähtävillä tekoälyn tuottamaa aineistoa, jota on ihmissilmin voitu arvioida jopa irvokkaaksi. Tekoäly ei pahastu kritiikistä, vaan se oppii tuottamaan miellyttävämpiä kokonaisuuksia. (4)

Entäpä, kenelle syntyy tekijänoikeus, kun ihminen ja tekoäly luovat teoksen yhdessä? Lähtökohta on, että teoksen tekijä on luonnollinen henkilö. Tekoälyä ei tunnisteta luonnolliseksi henkilöksi. Näin ollen tekoäly ei voi olla taiteellisen työn tekijä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tekoälyllä luotu teos voisi nauttia tekijänoikeuden suojaa.

Tekoälyn avulla generoitu teos voi olla

tekijänoikeuden alainen, kun tekijä on käyttänyt tekoälyä apunaan itsenäisen ja omaperäisen teoksensa luomisessa
tekijänoikeusvapaa, kun tekoäly on generoinut teoksen täysin itsenäisesti, automaatiolla.

Todellisuus kehittyy ensin, lainsäädäntö seuraa perästä

Tekoälyn aiheuttamat haasteet tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan yhä suuremmiksi, kun ohjelmiston kehittäjän tai käyttäjän rooli koneen luovassa työssä vähenee entisestään (5).

Jos filosofit 1700-luvulla pohtivat ihmisen kykyä toimia luovan työn tekijänä, tulevaisuuden filosofit pääsevät pohtimaan, voiko kone tulla tietoiseksi olemassaolostaan, saada luonnollisen henkilön aseman, ja siten luoda tekijänoikeuksia nauttivia teoksia.

Oikeus ei ole tarkkarajaisen muuttumaton, vaan kysymyksiä käsitellään ja säädöksiä tulkitaan tapauksittain. Samalla luodaan perustaa pysyville oikeuskäytännöille. Lainsäädäntö seuraa toimintaympäristöjen muutoksia omassa tahdissaan. Tekoälyn kehittyessä riittävän pitkälle, paineet uudistaa lainsäädäntöä ja sittemmin oikeuskäytäntöä kasvavat. Näiden kautta lopulta koetellaan mahdolliset tulevaisuuden tulkinnat tekoälyn ja ihmisälyn luovuuden eroista.

EU:n tekoälydirektiivin (6) kehittämisessä ja standardisoimisprosesseissa erilaisille teknologisille ratkaisuille kehittyvät kaupallista tuotekehitystä jäljessä, mutta perusajatus säädösten kehittäjillä on yhteinen ja selkeä: koneen ei pidä sallia toimia ihmistä vastaan.