Hyppää pääsisaltöön
Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä
0

Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta

Vesa Linja-aho · 24.4.2018
Sähköautojen seuraava sukupolvi. Kuvassa itseohjautuva Juto. Kuva: Milla Åman.
  1. Miksi sähköautoja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn? Tai ainakin uutisia lukiessa tuntuu välillä siltä.
  2. Mitä sähköauto maksaa ja mikä siinä maksaa?
  3. Minkä kokoinen akku sähköautossa on ja kauanko sen lataaminen kestää?
  4.  Voiko sähköauton ladata tavallisesta pistorasiasta vai pitääkö ostaa erillinen latausasema?
  5.  Mitä sähköauton lataaminen maksaa?
  6.  Kuinka pitkälle yhdellä akullisella pääsee?
  7.  Joutuuko sähköautoon ostamaan uuden kalliin akun kolmen vuoden välein, kuten kannettavaan tietokoneeseen saattaa joutua?
  8.  Mikä on ärsyttävin sähköautoiluun liittyvä väärinkäsitys?
  9.  Kenelle sähköauto ei sovi?

Miksi sähköautoja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn? Tai ainakin uutisia lukiessa tuntuu välillä siltä.

Sähköautojen ympärillä käydään samankaltaista hypetystä kuin kännyköiden ympärillä käytiin 1990-luvulla. Sähköautoja markkinoidaan helposti patenttiratkaisuna ilmastonmuutosta vastaan ja Suomen hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomen teillä huristelee 250000 sähköautoa ja ladattavaa hybridiä eli noin 10 % henkilöautokannasta olisi ladattavia.

Sähkömoottori on monella tapaa ylivertainen polttomoottoriin verrattuna: sähkömoottorilla voi periaatteessa ajaa miljoonia kilometrejä, koska ainoa käytännössä kuluva osa on moottorin laakerointi. Tasaisen vääntökäyrän ansiosta vaihteistoa ei tarvita, ja sähkömoottori on äänetön ja tärinätön ja paikallispäästötön. Sähköauton päästöt riippuvatkin siitä, millä akkuihin ladattu sähkö on tuotettu.

Kääntöpuolena tälle tulee sähköenergian hankala varastoitavuus: siinä missä polttomoottoriautoon tankkaa parissa minuutissa tuhat kilometriä lisää toimintamatkaa ja polttoainetankin koko ei vaikuta auton hintaan, on sähköauton kallein (ja painavin) osa sen ajoakku. Nykyakkutekniikalla akun lataa lähes täyteen nopeimmillaankin noin 20 minuutissa. Aivan täyteen lataaminen vie vähintään toiset parikymmentä minuuttia.

Sähköautojen päähyöty niin yhteiskunnallisessa kuin teknisessäkin mielessä on sähköauton moninkertainen kokonaishyötysuhde polttomoottoriautoon verrattuna: sähköautoon ladatusta energiasta noin 60 prosenttia muuttuu liike-energiaksi, kun polttomoottoriautossa vastaava lukema on 20-30 prosenttia.

Mitä sähköauto maksaa ja mikä siinä maksaa

Vaikka sähköauto on keksintönä yli sata vuotta vanha – ja itse asiassa jopa polttomoottoria vanhempi, vakavastiotettavia sähköautoja on tullut markkinoille vasta 2010-luvulla. Nykyaikaiset sähköautot ovat polttomoottorivastineitaan kalliimpia kahdesta pääsyystä: valmistusmäärät ovat pieniä ja ajoakku on kallis osa.

Siinä missä reilun 10000 euron hintaisen polttomoottoriauton valmistaminen maksaa 2000-3000 €, saa samalla rahasummalla vasta akun sähköautoon, ja vieläpä melko pienen sellaisen.

Tämän takia halvimmat sähköautot maksavat Suomessa uutena noin 29000 euroa, kun uuden polttomoottoriauton saa noin 10000 eurolla.

Valtio tukee sähköauton hankintaa 2000 euron hankintatuella, joka vähennetään suoraan myyntihinnasta. Halvimmillaan uuden sähköauto rattiin pääsee siis 27000 eurolla. Käytettyjä uudenaikaisia sähköautoja on markkinoilla 11-15 tuhannen euron hintaan.

Minkä kokoinen akku sähköautossa on ja kauanko sen lataaminen kestää?

Riippuu sähköautosta. Nykyään halvimmissakin, noin 30000-35000 euron hintaisissa sähköautoissa, on noin 30-40 kilowattitunnin kokoinen akku. Kalliimmissa, noin 100000 euron hintaisissa Jaguarin I-Pace ja Teslan Model S ja X -autoissa on mallista riippuen noin 70-100 kilowattitunnin akku.

Tavallisesta pistorasiasta ladattaessa latausvirta on usein turvallisuussyistä rajoitettu 8-10 ampeeriin. 10 ampeerin virralla latausteho on 230 V x 10 A = 2,3 kilowattia, eli kymmenessä tunnissa energiaa siirtyy 23 kilowattitunnin verran eli noin 115 kilometrin ajontarvetta varten.

Maksimin käytettävissä olevan lataustehon ja siten latausnopeuden määräävät auton sisäisen laturin maksimiteho ja latauspisteestä saatavilla oleva teho. Esimerkiksi 3 x 16 A voimavirtapistorasiasta voi ottaa vain 3 x 16 A x 230 V = 11 kilowatin tehon, vaikka auton laturi kykenisi vastaanottamaan suuremmankin tehon.

Voiko sähköauton ladata tavallisesta pistorasiasta vai pitääkö ostaa erillinen latausasema?

Sähköauton voi ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta auton mukana tulevalla latauskaapelilla. Tavallisia pistorasioita ei ole kuitenkaan suunniteltu jatkuvaan pitkäkestoiseen kuormitukseen, joten on suositeltavaa käyttää kiinteästi asennettavaa latauslaitetta.

Tavallisesta pistorasiasta ladattaessa on syytä tarkkailla pistorasian kuntoa säännöllisesti kokeilemalla kädellä, kuumeneeko pistotulppa kädenlämpöistä kuumemmaksi latauksen aikana. Mikäli näin tapahtuu, on joko pistorasiassa tai pistotulpassa vikaa ja tilanne on syytä jättää sähköalan ammattilaisen tarkastettavaksi.

Sähköalan standardointijärjestö Sesko on laatinut kansallisen lataussuosituksen, jossa käsitellään sähköauton lataamisessa huomioitavia seikkoja. Turvalliseen kotitalouspistorasiasta lataamiseen liittyviä seikkoja olen käsitellyt Elektroniikkalehden artikkelissani.

Mitä sähköauton lataaminen maksaa?

Riippuu, missä lataa. Jos asuu Etelä-Suomessa alueella, jossa sähkön siirtomaksu on matala ja saa valita itse sähkösopimuksensa, sähkö maksaa vajaa 10 senttiä kilowattitunnilta. Julkisilla latauspisteillä sähkö maksaa yleensä 15 senttiä kilowattitunnilta – minkä hinnan joutuu helposti pulittamaan myös paljon haja-asutusalueita hallinnoivan sähköverkkoyhtiön alueella, kuten Itä-Suomen pikkupaikkakunnilla.

Jotkut kauppakeskukset tarjoavat ilmaisen latauksen asiakkailleen. Tämän varaan ei kannata tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia: sähköautojen yleistyessä ilmaiset latauspaikat täyttyvät nopeasti ja muuttuvat ennen pitkää maksulliseksi.

Julkisissa pikalatureissa käytetään usein minuuttihinnoittelua tai korkeampaa kilowattitunnin hintaa.

Jos arvioidaan sähköauton kulutukseksi 20 kilowattituntia satasella, sadan kilometrin hinnaksi tulee siis halvimmillaan noin 2 euroa. Vastaava kulu 7 litraa satasella syövällä polttomoottoriautolla on noin 10 euroa.

Kuinka pitkälle yhdellä akullisella pääsee?

Sähköauto kuluttaa autosta, ajotyylistä ja säästä riippuen noin 15-25 kilowattituntia sadalla kilometrillä. Isot ja painavat Jaguarit ja Teslat kuluttavat maantieajossa sadalla kilometrillä noin 20 kWh, kun kevyempi ja pienempi Hyundai Ioniq Electric haukkaa satasella 15 kilowattitunnin luokkaa.

Vastaavasti kalliimmissa autoissa on suurempi akku. Karkeasti voidaan arvioida, että noin 35000 euron sähköautoilla saavutetaan reilu 200 kilometrin toimintasäde maantieajossa ja sadantonnin hintaluokalla päästään yli 300 kilometriin. Akun kapasiteetin tuplaaminen ei automaattisesti kaksinkertaista toimintasädettä, koska samalla auton massa kasvaa merkittävästi. Kalliit autot ovat myös suurempikokoisia muuten, mikä lisää ajovastusvoimia.

Tällä hetkellä markkinoilla olevien sähköautojen toimintamatka ilmoitetaan kaupunkiajopainotteisen NEDC-syklin perusteella, josta voidaan yksinkertaistaen sanoa, että se kertoo auton toimintasäteen jos ajetaan 60 kilometrin tuntivauhtia vaakasuoralla tiellä kesällä vakionopeudensäädin päällä. Esimerkiksi Renault Zoe, jolle on ilmoitettu 400 kilometrin NEDC-toimintasäde, kulkee yhdellä latauksella noin 300 kilometriä kaupunkipainotteista ajoa, reilut 200 kilometriä maantieajoa ja vajaat 200 kilometriä moottoritieajoa.

Pakkasella sekä akun sisäiset häviöt että ajovastusvoimat kasvavat, minkä lisäksi ohjaamon lämmitys kuluttaa energiaa. 20 asteen pakkasessa moottoritiellä ylinopeutta kaahatessa Tesla Model S voi haukata yli 30 kilowattituntia satasella.

Joutuuko sähköautoon ostamaan uuden kalliin akun kolmen vuoden välein, kuten kannettavaan tietokoneeseen saattaa joutua?

Litiumakun varauskyky todella heikkenee ajan ja lataus-purkusyklien kertymisen myötä. Karkeasti voidaan arvioida, että yksi akku kestää noin 10-15 vuoden ja 200-300 tuhannen kilometrin käytön, ennen kuin akun varauskyky ja siten auton toimintasäde on pudonnut 70 %:iin uudesta.

Ikääntymisen ja käytön yhteisvaikutusta on akun kapasiteetin hiipumiseen vaikea arvioida etukäteen. Liikenteessä on esimerkiksi taksikäytössä olleita Tesloja, joiden toimintasäde ei ole hiipunut merkittävästi 300000-500000 kilometrin ajon jälkeen, kun kilometrit ovat kertyneet muutaman vuoden sisällä.

Mikä on ärsyttävin sähköautoiluun liittyvä väärinkäsitys?

Ärsyttävyys on vahvasti subjektiivinen kysymys, mutta pitkän sähköalan taustan omaavana eniten ärsyttävät näennäisen uskottavat mutta lähemmällä tarkastelulla perättömäksi osoittautuvat laskelmat siitä, kuinka Suomen sähkönjakelujärjestelmä ei muka kestä sähköautojen yleistymistä tai kuinka sähköautojen yleistyminen vaatisi useiden ydinvoimaloiden lisärakentamista.

Tosiasiassa nykyinen sähkönjakeluverkko kestää jopa miljoonan sähköauton lataamisen ja paremman kokonaishyötysuhteen ansiosta polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla laskee, ei lisää Suomen energiantarvetta. Sähköntuotantoa toki tarvitaan tällöin lisää, mutta suuruusluokaltaan puhutaan korkeintaan muutamasta gigawatista lisäkapasiteettia. Yhtälöä helpottaa se, että sähköautot ladataan pääosin öisin, kun yhteiskunnan muu sähkönkulutus on pienimmillään.

Kenelle sähköauto ei sovi?

Sähköauto ei sovi ainakaan henkilölle

  • jolle sen hankintahinta on liian korkea
  • jonka päivittäinen tai muuten erittäin säännöllinen ajon tarve on useita satoja kilometrejä, etenkin jos reitti vaihtelee usein.
  • jolle polttomoottorin murina on tärkeä osa ajoelämystä.

Mikäli ajat paljon mutta et pitkiä matkoja kerralla, eikä sähköauton korkea hankintahinta ole este, sähköauto voi tulla pitkällä aikavälillä jopa polttomoottoriautoa halvemmaksi pienentyneiden polttoaine- ja huoltokulujen seurauksena.

***

Kirjoittaja Vesa Linja-aho toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa autoelektroniikan lehtorina. Itsekin sähköautolla ajava Linja-aho osallistuu aktiivisesti alan standardointi- ja kehitystyöhön ja on Tuulilasi-lehden vakiokolumnisti.

 

akkulataaminensähköautoVesa Linja-aho

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kestävää kehitystä voi edistää jo innovaatioiden alkulähteillä
      Kestävää kehitystä voi edistää jo innovaatioiden…
      20.10.2022
    • Näin toteutat verkkojulkaisun
      Näin toteutat verkkojulkaisun
      21.10.2021
    • Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja?
      Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja?
      28.10.2021

    vierailija

    Tietoa blogista

    Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Tikissä-blogin toimituskunta

    • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
    • Jussi Linkola Projektipäällikkö, Musiikki +358 40 184 2448
    • Milla Åman Kyyrö (päätoimittaja) Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen +358 50 342 0341

    Sähköpostiosoitteet:

    Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



    Tutustuthan kirjoitusohjeisiin, PDF-aineistolinkki Bloggaajan ohje 2021

    Uusimmat jutut

    • Black and white photo of audience from the back, one hand raised, speaker on stage facing the camera

      The Harmful Nature of Informed Assumptions

      27.1.2023
    • Neljä henkilöä työpöydän ääressä, yksi seisoo ja heittää hymyillen ylävitosen vasemmanpuolimmaisen kanssa.

      Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä

      24.1.2023
    • Puupintaisella pöydällä tablettitietokone, jonka ruudulla avoinna ThingLink-ympäristö, neljä piirrettyä eri-ikäistä ihmishahmoa.

      Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä

      19.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (6)
      • ▼ tammikuu (6)
        • The Harmful Nature of Informed Assumptions
        • Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä
        • Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä
        • Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä
        • Avoiding Service Design Theatre When Developing Projects
        • The Importance of Service Design in Organisations
    • ► 2022 (92)
      • ► joulukuu (6)
        • Vertaisuuden johtaminen ja rakentaminen työyhteisöissä
        • Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa
        • Tikissä-blogi 2022: kirjoittajien ja julkaisujen määrät kasvoivat
        • Mitä TKI-viestintä on?
        • Vapaaehtoistoiminnalla kohti sosiaalisesti kestävää huomista
        • Työyhteisöjen yhteisöllisyyden vahvistaminen taiteen ja luovuuden keinoin
      • ► marraskuu (9)
        • Miten saada kotihoitoon pitovoimaa?
        • Äänensävyn hyödyntäminen hankkeen viestinnässä
        • Yritysten toiminnan kehittämistyöskentelyn menetelmiä
        • Osaamisen kehittämisen prosessit tuottavat tuloksia yrityksissä
        • Co-Creating Student-Run Centers in Multicultural Contexts
        • Kotihoidon vetovoima huolena - ratkaiseeko sosiaalinen media rekrytoinneissa?
        • Toimiva hankeviestintä vaatii suunnittelua
        • Aito kiinnostus aiheeseen ja sisällöllinen motivaatio avaa ovet oppimiselle
        • Tulevaisuudessa kaikki toimialat voivat hyödyntää XR-teknologioita
      • ► lokakuu (5)
        • Miten johdetaan tulevaisuudenkestävää liiketoimintaa?
        • Asiantuntija viestijänä - miten saada oma ääni kuuluviin?
        • Kestävää kehitystä voi edistää jo innovaatioiden alkulähteillä
        • Kestävä kehitys näkyväksi yrityksissä
        • Kohti ennakointikyvykkyyttä
      • ► syyskuu (10)
        • Learning to Innovate Every Day - 10 Days 100 Challenges Event
        • Viestintä on vallankäyttöä - asiantuntija, tunne arvosi
        • Hyödynnettävyys hanketyössä: kaupallistamisen haasteet
        • Energia-alan voimakas murros vaatii jatkuvaa oppimista
        • Miten digitalisaatio haastaa työllistymistä?
        • Yrityseettisyys tekee organisaatiosta tuloksellisen
        • Vinkkejä hankkeen yleisötapahtuman tuottajalle
        • Sustainable wellbeing through inclusiveness in the construction industry
        • Mistä aloittaa hankkeen viestinnän suunnittelu?
        • Metadatan merkityksestä
      • ► elokuu (4)
        • Vihreä siirtymä vaatii kulttuurinmuutoksen myös työpaikoilla
        • Nimi leimaa työnhakijaa - asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä
        • Vuokratyön 7 vahvuutta ja 7 kehittämiskohdetta
        • Hyvis vai pahis - miten konflikti voi luoda uutta?
      • ► kesäkuu (4)
        • Iso-Britannia ja Horisontti Eurooppa - vesittävätkö poliittiset erimielisyydet tulevaisuuden eurooppalaista TKI-yhteistyötä?
        • Ennätysmäärä kirjoituksia julkaistu Tikissä keväällä 2022
        • Behind the Scenes of a Telehealth Innovation Project
        • Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan
      • ► toukokuu (8)
        • Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki
        • Maahanmuuttajien työllisyyden haasteet ammattikorkeakoulujen ratkottavana
        • Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää?
        • Voimaa yhdessä tekemisestä – vaikuttava julkaiseminen, osa 3
        • Kotihoidon ammattilaiset  ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina
        • Vauhti kiihtyy, työnkuvat muuttuvat
        • Stewardship in the New European Bauhaus
        • Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen
      • ► huhtikuu (12)
        • Ennakoi osaamista ja menesty
        • Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä
        • Resilienssi, itsetuntemus ja näkökulman vaihto
        • Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita
        • Finding Real Problems to Solve All Around Us
        • Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta?
        • Luottamuksen rakentaminen digitaalisessa toimintaympäristössä
        • Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla
        • Suomalainen koulutusjärjestelmä tutuksi toiminnallisilla tehtävillä ja selkeillä kuvilla
        • Sakko vai pakolla rokottaminen? Kysymys oli ajankohtainen jo ennen pandemiaa
        • Why you need to learn Service Design
        • Pokémonin matka sosiaaliseksi innovaatioksi
      • ► maaliskuu (15)
        • Trust as a transversal skill
        • Neuvoja pienyrittäjälle pullonkaulojen ja kapeikkojen tunnistamiseen
        • Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa 
        • Taiteilija taitonsa tuotteistajana
        • Purkkavirityksistä yhdenmukaisiin turvallisuustaitoihin - näyttämötyöturvallisuus läpäisee koko organisaation
        • Työssä jaksaminen sosiaali- ja terveysalalla
        • Sisäilmapartio innovoitiin ratkaisuksi monialaisena opiskelijayhteistyönä
        • Työn muutos ja johtajuuden haasteet vuonna 2022
        • Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana
        • This Meeting Could Have Been A Workshop
        • Hubin rakennuspiirustukset
        • Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä
        • Suhdekiemuroita - resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa
        • Selviytymisen strategioista ennakointiosaamiseen
        • Hankalasti tavoitettavat nuoret kohdataan jalkautuvalla autotyöllä
      • ► helmikuu (12)
        • Miten osallistaa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt alueellisen innovaatiostrategian kehittämiseen?
        • Embedding Service Design in Higher Education
        • Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö - TKIO toimintaa käytännössä, osa 2
        • Määränpäänä Eurooppa - mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa?
        • Tehokasta kuin leikkaussalissa! Muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä  
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia - osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 4: Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla
        • Sirkkaa lautaselle ketterästi - yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 3: Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
        • Vuorovaikutteinen johtajuus eettisen organisaatiokulttuurin rakentajana
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?
      • ► tammikuu (7)
        • Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
        • Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin
        • Innovation Events in Three Parts: Design Sprints
        • Ihmisjohtaja huomioi työntekijöiden tunteet muutostilanteessa
        • Innovation Events in Three Parts: Hackathons
        • Osaaminen on kestävän työn perusta
        • Accelerating the evolution of mobility in the Baltic Sea Region with robot bus pilots
    • ► 2021 (64)
      • ► joulukuu (12)
        • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi
        • Innovation Events in Three Parts: Service Jams
        • Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi
        • Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä
        • Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella
        • Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen
        • Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu?
        • Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus?
        • Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets
        • Strengthening youth’s trust in the future
        • Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä
        • Onko sävellys innovaatio?
      • ► marraskuu (6)
        • Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä
        • Uutiset ovat suodatettua tietoa
        • Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia
        • Kohti turvallisempaa tulevaisuutta
        • Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education
        • Comparison of nursing students' health behaviour in four countries: China, Finland, Japan and Sri Lanka
      • ► lokakuu (4)
        • Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja?
        • Näin toteutat verkkojulkaisun
        • Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa
        • Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 2
      • ► syyskuu (5)
        • Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa
        • Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 1
        • Yrittäjä jatkuvan epävarmuuden keskellä
        • Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina
        • Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista
      • ► elokuu (4)
        • Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta
        • Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa
        • Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu
        • Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä
      • ► kesäkuu (4)
        • Tikissä-blogin kevät 2021
        • Tasapainottelemalla hyvinvointia työhön
        • Huomio tapahtumien turvallisuuteen - jos osaamista riittää
        • Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta?
      • ► toukokuu (7)
        • Nuoret liikkeelle pelillistämisen keinoin
        • Muotoiltu ammattilaisten käyttöön – vaikuttava julkaiseminen, osa 2
        • Viisi vinkkiä hankeviestintään
        • Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan
        • Korona, yrittäjät ja ammattikorkeakoulu: tiekartta onnistuneeseen yhteistyöhön
        • Mikro-oppiminen tukee tehokkaasti oppimista työarjessa ja käytännössä
        • Selkeästi päätöksentekijöille – vaikuttava julkaiseminen, osa 1
      • ► huhtikuu (5)
        • Omatoimimalli pienyrityksen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
        • Liikkuminen kriisissä
        • Projektipäällikön kommunikaatiotaidoista
        • Perehdytys on osa onnistunutta rekrytointia
        • Suuri datamysteeri - datanhallintaa pakopelillistämässä  
      • ► maaliskuu (5)
        • Augmenting the participation in urban planning with XR technologies
        • Katse rohkeasti ammatilliseen koulutukseen
        • Tulevaisuussuuntautunutta ohjausta yksilöllisesti
        • Innovation in a pandemic world and beyond
        • Kyky innostua, ilo onnistua - työhyvinvoinnista voimaa kehittämiseen!
      • ► helmikuu (6)
        • Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on tarve poikkeuksellisena aikana ja sen jälkeen
        • Hankeviestintä ja resurssit
        • Ota oppia yrittäjästä
        • Näkökulmia prototyyppeihin
        • Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa
        • Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa
      • ► tammikuu (6)
        • Pienyrittäjän uusi normaali?
        • Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses
        • Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
        • Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä
        • Kuntoutusalan osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana
        • Innovaatio, joka sopii kaikille? 
    • ► 2020 (57)
      • ► joulukuu (7)
        • Tikissä-blogin vuosi 2020
        • Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
        • Make the World Yours - Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
        • Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
        • Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
        • Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
        • Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
      • ► marraskuu (5)
        • Arjen innovaatioita - arki 2.0
        • Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
        • Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
        • Tekoälyn keskeiset ongelmat
        • Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
      • ► lokakuu (6)
        • Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
        • Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
        • Luovuus voimavarana työelämässä
        • Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
        • Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
        • Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
      • ► syyskuu (4)
        • Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
        • Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
        • Student recruitment online - How to develop long-term success in uncertainty?
        • Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
      • ► heinäkuu (2)
        • Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
        • Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
      • ► kesäkuu (6)
        • Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
        • 20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
        • Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
        • Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
        • Hankeviestintä ja medianäkyvyys
        • Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
      • ► toukokuu (7)
        • Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
        • Innovation Project Dosis
        • Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
        • Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
        • Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
        • On luovuuden aika
        • Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
      • ► huhtikuu (5)
        • Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
        • Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
        • Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
        • Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
        • Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
      • ► maaliskuu (5)
        • Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
        • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
        • Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
        • Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
        • DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
      • ► helmikuu (4)
        • Kirjoittamisen kynnyksistä
        • Tarkkaile innovaatioitasi
        • Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
        • Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
      • ► tammikuu (6)
        • Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
        • Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
        • Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
        • Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
        • Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
        • Painovoimaa!
    • ► 2019 (48)
      • ► joulukuu (5)
        • Työn itseohjautuvuus vaatii henkilöstölähtöisyyttä
        • Työntekijyysosaaminen avaimena työn muutokseen
        • Mitä on peliriippuvuus ja milloin siitä tulee elämänhallinnallinen ongelma?
        • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
        • Pelottavia innovaatioita
      • ► marraskuu (6)
        • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
        • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
        • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
        • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
        • Anna meidän olla…
        • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
      • ► lokakuu (5)
        • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
        • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
        • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
        • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
        • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
      • ► syyskuu (4)
        • Hanke viestii, huomaako kukaan?
        • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
        • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
        • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
      • ► kesäkuu (6)
        • Mentorointi on oiva mahdollisuus
        • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
        • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
        • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
        • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
        • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
      • ► toukokuu (6)
        • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
        • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
        • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
        • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
        • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
        • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
      • ► huhtikuu (4)
        • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
        • Gamifying a path to well-being
        • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
        • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
      • ► maaliskuu (4)
        • Haaveissa hyvä elämä
        • Pelastuuko printti?
        • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
        • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
      • ► helmikuu (4)
        • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
        • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
        • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
        • Innovaatioista yrittäjyyteen
      • ► tammikuu (4)
        • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
        • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
        • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
        • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
    • ▼ 2018 (42)
      • ▼ joulukuu (3)
        • Hanketulokset kaikkien käyttöön
        • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
        • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
      • ▼ marraskuu (4)
        • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
        • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
        • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
        • Varmuutta työelämään Australian opeilla
      • ▼ lokakuu (6)
        • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
        • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
        • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
        • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
        • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
        • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
      • ▼ syyskuu (4)
        • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
        • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
        • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
        • Hyvät ja huonot uudisteet
      • ▼ elokuu (2)
        • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
        • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
        • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
        • Luovuudella arjesta enemmän
      • ▼ toukokuu (5)
        • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
        • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
        • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
        • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
        • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
      • ▼ huhtikuu (4)
        • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
        • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
        • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
        • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
        • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
        • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
        • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
      • ▼ helmikuu (4)
        • Innovaatio - mitä se on?
        • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
        • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
        • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
      • ▼ tammikuu (3)
        • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
        • Älyliikenne odottaa kypsymistään
        • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
    • ► 2017 (17)
      • ► joulukuu (1)
        • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
      • ► marraskuu (2)
        • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
        • Työstä osaamista tulevaisuuteen
      • ► lokakuu (3)
        • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
        • Minun, meidän ja muiden johtaminen
        • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
      • ► elokuu (1)
        • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
      • ► kesäkuu (2)
        • Päätöspyörteissä
        • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
      • ► toukokuu (2)
        • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
        • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
      • ► huhtikuu (1)
        • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
      • ► maaliskuu (1)
        • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
      • ► helmikuu (1)
        • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
      • ► tammikuu (3)
        • Onni tulee puun takaa!
        • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
        • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
    • ► 2016 (16)
      • ► lokakuu (1)
        • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
      • ► syyskuu (2)
        • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
        • Hankkeen päättyessä
      • ► heinäkuu (1)
        • Havaitsin tänään hyttysen
      • ► kesäkuu (7)
        • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
        • Puolisen vuotta jälkeenpäin
        • Kokeneita opettajia kouluttamassa
        • Mistä Onni tulee?
        • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
        • “Alakko nää mua?”
        • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
      • ► toukokuu (3)
        • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
        • Edistys antaa syyn elää?
        • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
      • ► huhtikuu (1)
        • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
      • ► maaliskuu (1)
        • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

    Avainsanat

    3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten digitalisaatio FUTU hanke hankeviestintä hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot johtaminen kansainvälinen hanke Katse tulevaisuuteen kehittäminen Kestävä keikkatyö koulutus minno nuoret Oona Oona-hanke opiskelijat osaaminen osaamisen kehittäminen Peili-hanke resilienssi sosiaali- ja terveysala teknologia tki TKI-toiminta tulevaisuus Tuottavasti moninainen tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen työpaja Urbaania kasvua Vantaa viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen Yrittäjänainen yrittäjyys

    Hae sisältöä tästä blogista

    Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

    Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

    Tutustu hankkeisiimme

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!