Hyppää pääsisaltöön
Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä
0

DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet

Saija Heinonen, Jouko Loijas · 5.3.2020
osaamisen pelimerkit -hankkeen logo.

Osaamisen pelimerkit on kuuden pelikouluttajaoppilaitoksen yhteishanke, jonka tavoitteena on tehdä pelialan osaaminen näkyväksi. Hanke keskittyy pelialan työelämätarpeiden kartoittamiseen, koulutuksen kehittämiseen ja alan toimijoiden entistä tiiviimpään vuoropuheluun. Sen aikana luodaan pelialan oma digitaalinen  osaamismerkkijärjestelmä, jonka avulla osaamista voidaan arvioida alalla yhtenäisesti.

Hanke tiivistää oppilaitosten yhteistyötä monialaisissa peliprojekteissa ja yhteisillä kursseilla. Työnantajat, kouluttajat ja opiskelijat saatetaan yhteen myös paikallisissa ja valtakunnallisessa tapahtumissa. Bit1  on kilpailu- ja verkostoitumistapahtuma, jonka yhteydessä valitaan vuoden paras opiskelijatyönä tehty peli. Tapahtuma antaa pelinkehittäjille mahdollisuuden saada palautetta pelialan ammattilaisilta, verkostoitua ja hakea harjoittelu- ja työpaikkoja.

Päätoteuttajana on Metropolia Ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Amiedu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Hankkeessa on tutkittu muun muassa pelialan opiskelijoiden työllistymistä talvella 2019. Alla koostejuttu tutkimuksen tuloksista.

Tiivistelmä

Tammikuussa 2019 toteutettiin sähköinen kysely pelialalle tähtääville opiskelijoille ja äskettäin valmistuneille. Kyselyyn vastasi toista sataa opiskelijaa ja alumnia eri puolilta Suomea. Heiltä kysyttiin muun muassa työharjoittelusta, yrityksen perustamisesta ja työpaikan löytymiseen liittyvistä haasteista.

Hypoteesi oli, että pelialan opiskelijoiden on vaikea löytää alan harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja. Tulokset osittain kumosivat, osittain vahvistivat tämän hypoteesin. Työharjoittelun tehneet totesivat usein, että harjoittelupaikka oli melko helppo löytää. Toisaalta harjoittelun tehneistä noin viidesosa (19%) teki ainakin yhden harjoittelujakson oppilaitoksen omalla studiolla. Työpaikkojen löytymisen helppoudesta tai vaikeudesta ei vielä koulussa olevilta opiskelijoilta saa selkeintä kuvaa, sillä melkein puolet vastaajista (45%) ei ole vielä hakenut alan töitä. Vastaajilta kysyttiin kuitenkin omaa vaikutelmaa junioripaikoista ja niiden saamisesta. 87% prosenttia vastaajista arvioi oman alan työnsaannin junioritasolla vaikeaksi tai melko vaikeaksi.

Nostoja aineistosta

  • Vastaajista noin kolmasosa suunnitteli yrityksen perustamista tai oli jo perustanut yrityksen.
  • Ensimmäinen harjoittelupaikka löytyi usein koulun kautta, joko oppilaitoksen omaan pelistudioon tai ulkopuoliseen yritykseen.
  • Harjoittelijat ovat päässeet tekemään oman alansa töitä harjoittelun aikana hyvin, mutta saadussa ohjauksessa koettiin selkeästi puutteita.
  • Harjoittelu koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi oman oppimisen kannalta, mutta ei työnsaannin kannalta.
  • Verkostot ja kontaktit ovat tärkeitä työnhaussa: haastattelukutsuja olivat saaneet eniten ne, jotka olivat kontaktoineet suoraan tuttuja alan yrityksissä. Suurin osa opiskelijoista on kuitenkin käyttänyt perinteisempiä menetelmiä: avointen hakemusten lähettämistä ja vastaamista työpaikkailmoituksiin, mutta ne eivät ole johtaneet työpaikkaan yhtä useasti.
  • Myös ne, jotka mainitsivat omiksi vahvuuksikseen “verkostot” ja “kontaktit” saivat hyvin haastattelukutsuja. Lisäksi “itseilmaisun taidot” takasi usein haastattelukutsun. “Motivaatio” ja “harrastuneisuus” sen sijaan eivät näytä korreloivan runsaiden työhaastattelukutsujen kanssa. Tästä ei kuitenkaan kannata suoraan vetää johtopäätöstä, että hyvä motivaatio tai harrastuneisuus eivät olisi hyviä ominaisuuksia työnhakijalle.

Vastaajien taustatiedot ja opinnot

Kyselyyn tuli yhteensä 129 vastausta tammikuun 2019 aikana. Näistä suurin osa, eli 118 (91%) oli vastaushetkellä opiskelijana ja 11 (9%) oli valmistunut vuonna 2017 tai sen jälkeen. Vastaajia oli toisen asteen oppilaitoksista (23%) ja ammattikorkeakouluista (77%) eri puolilta Suomea, joista vahvimmin olivat edustettuina pääkaupunkiseutu, Turku, Kajaani, Jyväskylä ja Tampere.

Tyypillinen vastaaja oli nuori mies pääkaupunkiseudulta, joka opiskeli pääaineenaan peliohjelmointia ammattikorkeakoulussa (20-29-vuotiaita=73%, miehiä=68%).

Vastaajien taustatiedot koulutusasteen, sukupuolen ja asuin- tai opiskelupaikan, opiskeluvuoden tai valmistuneen sekä opintosuuntauksen mukaisesti.

Kaavio 1. Vastaajien taustatiedot.

Vastaajien työtilanne ja yrittäjyys

Kyselyssä tiedusteltiin, onko vastaaja tällä hetkellä opiskelemaansa alaan liittyvässä työssä. Selkeästi suurin osa, eli 89 vastaajaa ilmoitti, ettei ole alaan liittyvässä työssä. Kolme ilmoitti olevansa osa-aikaisena palkkatyössä, ja 14 päätoimisena palkkatyössä. Tämän lisäksi kolme vastaajaa ilmoitti toimivansa päätoimisena yrityksessä, jonka omistaa, tai jossa on osakkaana. Lisäksi kahdeksan vastaajaa ilmoitti olevansa alan työharjoittelussa ja 12 vastaajaa mainitsi muun tilanteen, esimerkiksi työskentelyn toisella alalla, freelancer-työt, opiskelemansa alan työtehtävissä toimimisen, mutta ei pelien parissa, joka on alemmassa graafissa erotettu omaksi kohdakseen.

Vastaajilta kysyttiin myös oman pelialan yrityksen perustamisesta, jos sellainen on jo perustettu tai on suunnitteilla. Kuusi vastaajaa oli jo perustanut yrityksen joko yksin tai kumppaneiden kanssa. Yrityksen perustamista suunnitteli 40 vastaajaa.  Vastaajien mukaan yritystoiminnan motivaatio löytyi muun muassa puhtaasta halusta toimia yrittäjänä (26 vastausta) ja hyvien kumppaneiden löytymisestä (16 vastausta). 15 vastaajaa mainitsi kuitenkin, että vaikeus löytää oman alan töitä työntekijän roolissa ajaa yrittäjän uralle. Muitakin syitä mainittiin, muun muassa halu toimia yksin ja olla oman itsensä pomo, tarve saada tehdä juuri oman näköisiä pelejä, mutta myös pelin julkaisu Steamissa, joka vaatii taakseen yrityksen.

Piirakkakaavio vastaajien työtilanteesta pelialalla jaettuna ei töissä, päätoimisena, harjoittelussa, omassa yrityksessä, osa-aikaisena, muualla.

Kaavio 2. Vastaajien työtilanne pelialalla.

Työharjoittelu

Suurimmalla osalla opiskelijoista opintoihin kuuluu yksi tai kaksi pakollista työharjoittelua. Yleensä nämä tehdään opintojen loppuvaiheessa, kun pohjatietoja ja -taitoja on ehtinyt hieman karttua koulun penkillä.

Vastaajista reilusti yli puolet (76 vastaajaa) oli jo tehnyt vähintään ensimmäisen työharjoittelunsa, siinä missä 53 vastaajaa ei ollut vielä päässyt tutustumaan työharjoitteluun. Seuraaviin kysymyksiin esimerkiksi harjoittelupaikan löytymisen helppoudesta vastasivat ainoastaan ne, jotka olivat jo suorittaneet vähintään yhden harjoittelun.

Ensimmäinen työharjoittelupaikka koettiin keskimäärin helpoksi löytää, ja se löytyi usein koulun kautta. Myös omat kontaktit ja verkostoituminen auttoivat, samoin erilaiset verkkosivut, kuten Neogamesin sivut. Koulun kautta oltiin päädytty koulun omien pelistudioiden lisäksi myös talon ulkopuolisiin yrityksiin. Ensimmäinen harjoittelujakso kesti tyypillisimmin 2-3 kuukautta. Harjoittelupaikan löytämisen helppoutta voi tarkastella myös alakohtaisesti: pelisuunnittelijat kokivat löytäneensä harjoittelupaikan hieman helpommin kuin ohjelmoinnin opiskelijat. Toisaalta vastaajien määrä eri aloilta oli hyvin vaihteleva, joten tulokseen näinkin pienillä eroilla voi suhtautua kriittisesti (ks. kaaviot 3 ja 4).

Kaavio harjoittelupaikan löytämisen helppoudesta ensimmäisessä ja toisessa harjoittelussa, korkeakoulu- ja toisen asteen oppilaitokset eriteltynä, väitteillä helppoa tai melko helppoa ja vaikeaa tai melko vaikeaa.

Kaavio 3. Harjoittelupaikan löytymisen helppous.

Kaavio harjoittelupaikan löytymisen helppoudesta vastaajan pääaineen mukaan, vaihtoehdot peliohjelmointi, peligrafiikka, pelisuunnittelu, tuotanto ja talous, tiedot sisältävät sekä ensimmäisen että toisen harjoittelun vastaukset.

Kaavio 4. Harjoittelupaikan löytymisen helppous vastaajan pääaineen mukaan (sisältää sekä ensimmäisen että toisen harjoittelun vastaukset).

Lomakkeessa kysyttiin oliko harjoittelupaikka pelialan yritys vai jokin muu, mutta tähän saatiin myös vastauksena oppilaitoksen omia pelistudioita. Kaikkiaan 14 vastaajaa oli tehnyt harjoittelun koulun studiossa. Tämä selvisi kysymyksellä, jossa pyydettiin täsmentämään yrityksen nimi. Osa vastaajista oli merkinnyt tämän pelialan yritykseksi, osa ei. Päädyimme lisäämään jälkikäteen kolmannen kategorian vastausvaihtoehtoihin, eli valintoina oli “pelialan yritys”, “ei pelialan yritys” ja “koulun oma studio”.

Kaavio 4-5 vuotta opiskelleiden ja valmistuneiden työharjoitteluista, vaihtoehtoina on suorittanut vähintään yhden harjoittelun pelialan yrityksessä, on suorittanut vähintään yhden harjoittelun oppilaitoksen pelistudiossa tai labrassa, on suorittanut harjoittelun jossain muualla, ei ole suorittanut harjoittelua.

Kaavio 5. Loppuvaiheen opiskelijoiden ja valmistuneiden työharjoitteluhistoria harjoittelupaikan mukaan.

Ensimmäisen ja toisen työharjoittelun kesken on havaittavissa pieniä eroja (ks. kaavio 6). Vastaajista selkeä enemmistö pääsi tekemään harjoittelupaikassa oman suuntautumisalan töitä, mutta toista harjoittelua tekevät saivat niitä ensimmäistä paremmin: ensimmäisessä harjoittelussa olleista 16% oli saanut oman alan töitä vain vähän tai ei lainkaan, kun taas toisessa harjoittelussa olleilla ei kenelläkään tullut tällaista tilannetta vastaan. Myös ohjausta tarjottiin hieman enemmän ensimmäistä harjoittelua suorittaville. Silti hälyttävää on, että lähes puolet molemmista vastaajaryhmistä koki saaneensa aivan liian vähän ohjausta työhönsä (vähän tai ei lainkaan) (ks. kaavio 7).

Kaavio pääsitkö tekemään oman suuntautumisalan töitä työharjoittelussa, jaettuna ensimmäisen ja toisen harjoittelun sekä yhteensä -riveille, vaihtoehdot paljon, jonkin verran, hyvin vähän tai en lainkaan.

Kaavio 6. Oman alan työt harjoittelupaikassa.

Kaavio saitko mielestäsi riittävästi ohjausta työhösi, jaettu ensimmäisen ja toisen harjoittelun sekä yhteensä-vastauksiin, vaihtoehtoina paljon, jonkin verran, hyvin vähän tai en lainkaan.

Kaavio 6. Oman alan työt harjoittelupaikassa.

Työharjoittelun hyödyt

Harjoittelun hyödyllisyys jakoi vastaajia.  Heitä pyydettiin arvioimaan harjoittelun hyödyllisyyttä sekä oman oppimisen että työn saannin kannalta, joista ensimmäinen koettiin huomattavasti hyödyllisemmäksi. 59% arvioi oppineensa paljon työharjoittelussa, ja noin 34% jonkin verran. Prosentuaaliset erot ensimmäisen ja toisen harjoittelun tehneiden välillä olivat pieniä. Työn saannin kannalta hyödyt jäivät selvästi pienemmiksi: paljon arvioi hyötyneensä 30% vastaajista, 36% jonkin verran ja hyvin vähän tai ei lainkaan 20%. Tässä koettiin jonkin verran eroavaisuuksia, sillä 27% arvioi “paljon” ensimmäisen harjoittelun jälkeen, ja 36% toisen harjoittelun jälkeen.

Vuonna 2018 toteutetuissa pelialan ammattilaishaastatteluissa  todettiin, että ideaalisti työharjoittelu johtaa työsuhteeseen. Käytännössä näin ei näytä olevan ainakaan opiskelijanäkökulmasta: yli puolet ei ollut saamassa töitä samasta yrityksestä harjoittelun jälkeen. Toisen harjoittelun jälkeen mahdollisuus täysipäiväiseen työhön kuitenkin kasvoi verrattuna ensimmäisen harjoittelun suorittaneisiin: noin kolmasosalle tarjoutui mahdollisuus sataprosenttiseen työaikaan harjoittelun jälkeen. Ensimmäisen harjoittelun suorittaneille sen sijaan tarjottiin hieman useammin mahdollisuus osa-aikaisuuteen tai satunnaiseen keikkatyöhön. Tämä jako lienee looginen huomioiden harjoitteluvaiheissa jäljellä olevan opiskeluajan, joka toista harjoittelua suorittavilla on oletetusti lyhyempi. (ks. kaavio 8)

Kaavio työllistyminen yritkseen harjoittelun jälkeen, riveittäin ensimmäinen ja toinen harjoittelu sekä yhteensä, vaihtoehdot kyllä täysipäiväisesti, kyllä osa-aikaisesti tai satunnaisia tunteja, en näillä näkymin.

Kaavio 8: Työllistyminen työharjoittelupaikkaan harjoittelun jälkeen.

Toinen työharjoittelu

Kyselyssä kysyttiin myös toisesta työharjoittelusta, jos vastaaja oli sellaisen tehnyt. Kaikista vastaajista 40 oli suorittanut myös toisen työharjoittelun. Verrattuna ensimmäiseen toinen harjoittelupaikka oli hiukan helpompi löytää. Vastaajat itse perustelivat helppoutta muun muassa sillä, että harjoittelupaikka oli sama kuin edellisellä kerralla. Vaikeaksi maininneet puolestaan kertoivat vaikeuden johtuneen esimerkiksi siitä, että edellinen harjoittelu oli tehty koululla, mutta tällä kertaa he halusivat pelialan yritykseen.  Toisen harjoittelujakson kesto oli tyypillisesti sama kuin ensimmäisen eli noin 2-3 kuukautta.

Työnhaku

Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoiden ja alumnien työnhakuun liittyviä tietoja. Peliyrityksistä on hakenut töitä yhteensä 77 vastaajaa, joista 57 on hakenut opiskelemaansa alaan liittyviä töitä ja 20 eri alaan liittyviä töitä. 58 vastaajaa ei ole hakenut vielä töitä lainkaan. Pieni osa (seitsemän vastaajaa) on myös saanut töitä hakematta. Odotusten mukaisesti työnhaku lisääntyy opiskeluvuosien myötä; 3-5 vuoden opiskelijoista lähes puolet on hakenut oman alan töitä, kun taas 1-2 vuoden opiskelijoista vain hieman yli neljäsosa on aktivoitunut työnhaun saralla (ks. kaavio 9).

Kaavio oletko hakenut töitä peliyrityksistä, rivit yhteensä, kolmannen viiva viidennen vuosikurssin opiskelijat ja ensimmäisen viiva toisen vuosikurssin opiskelijat, vaihtoehtoina olen saanut töitä hakematta, kyllä opiskelemaani alaan liittyviä töitä, kyllä eri alaan liittyviä töitä, en.

Kaavio 9. Työnhakukokemus.

Työnhaku on tapahtunut melko perinteisin keinoin (ks. kaavio 10): suurin osa eli noin kolme neljäsosaa on vastannut työpaikkailmoituksiin tai lähettänyt avoimia hakemuksia. Hieman alle puolet vastaajista on kontaktoinut suoraan tuttuja alan yrityksissä, ja vielä pienempi osa on osallistunut alan rekry- tai verkostoitumistilaisuuksiin. Lisäksi muutama muu työllistymistapa mainittiin, kuten mahdollisuus jatkaa suoraan kolmannen harjoittelun jälkeen työsuhteessa.

Melkein kaksi kolmasosaa kysymykseen vastanneista (n=75) oli lähettänyt alle kuusi hakemusta pelialan työtehtäviin. 6-15 hakemusta kertoi lähettäneensä 18 vastaajaa, ja 16 hakemusta tai enemmän kymmenen vastaajaa. Kaksi kolmasosaa vastasi myös saaneensa kutsun haastatteluun tai tapaamiseen harvoin tai ei lainkaan. Silloin tällöin haastattelukutsuja oli kuitenkin saapunut viidelletoista vastaajalle, ja 12 oli saanut kutsun usein tai hyvin usein.

Kaavio millä tavoin olet hakenut töitä, vaihtoehdot riveittäin olen lähettänyt avoimia hakemuksia, olen vastannut työpaikkailmoituksiin, olen kontaktoinut suoraan tuttuja suluissa alan yrityksissä, olen osallistunut alan rekry tai verkostoitumistilaisuuksiin.

Kaavio 10. Työnhaun tavat töitä hakeneiden keskuudessa.

Pieni osa vastanneista oli myös hakenut (27 kpl) muihin kuin pelialan tehtäviin, ja 15 vastaajaa oli myös työllistynyt näihin tehtäviin, jotka sisälsivät muun muassa myyjän, IT-tuen, elintarviketeollisuuden ja tapahtumatuotannon tehtäviä. Muutama vastaaja oli omaa alaa sivuavissa töissä, mutta ei pelinkehityksen parissa. Oman alan työnsaantiin junioritasolla vastaajat suhtautuivat pääosin negatiivisesti: 87% prosenttia arvioi työnsaannin vaikeaksi tai melko vaikeaksi.

Vahvuudet ja heikkoudet työnhaussa

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omia vahvuuksia ja heikkouksia työnhaussa. Valintojen määrää ei lomakkeessa rajoitettu, eli vastaajan oli mahdollista ruksia kaikki annetut vaihtoehdot, sekä nimetä lisäksi omin sanoin muita vahvuuksia tai heikkouksia. Vahvuuksien top 4:ssä selkeä voittaja oli motivaatio, jonka arvioi vahvuudekseen lähes kaikki vastaajat (97%). Toisena vahvuutena pidettiin harrastuneisuutta, ja hieman alle puolet valitsi myös portfolion ja itseilmaisun taidot. Työpaikan jo löytäneet arvioivat lisäksi työnsaannissa auttaneen muun muassa onnen, hyvän maineen, aiemmat opinnot ja innovatiivisuuden.

Heikkouksien eniten valittu piikki löytyi aiemmasta työkokemuksesta, joka oli 81% mielestä suurin työnhaun hidaste. Hieman yli puolet oli myös sitä mieltä, että kontaktit, verkostot ja julkaistut pelit kuuluivat omiin heikkouksiin. Muita mainintoja sai lisäksi sosiaalisten tilanteiden jännitys, itsevarmuuden puute, oppimishäiriö, ja se että erinäisistä syistä ei jaksa täyttää aktiivisesti kymmeniä työhakemuksia.

Kaavio vahvuudet ja heikkoudet työnhaussa, vaihtoehdot vahvuudet ja heikkoudet, väitteet riveittäin aiempi työkokemus, portfolio, julkaistut pelit, harrastuneisuus, motivaatio, verkostot, kontaktit, itseilmaisun taidot.

Kaavio 11. Vahvuudet ja heikkoudet (vastaajan oma arvio).

Ristiintaulukointia

Kiinnostavaa vertailua vastauksista sai muun muassa selvittämällä miten vahvuudet ja heikkoudet korreloivat työnhakuun haastattelukutsujen muodossa (ks. kaavio 12). Eli karkeasti arvioiden tietyt piirteet ja taustat voivat joko edesauttaa tai hidastaa työhaastatteluvaiheeseen pääsemistä. Hyvin usein tai melko usein haastatteluun tuli kutsu henkilöille, jotka olivat arvioineet hyvän itseilmaisun vahvuudekseen. Vastaukset eivät sitä kerro, mutta voisi päätellä, että kyseiset henkilöt osaavat myydä itsensä ja osaamisensa paremmin. Pelialan ammattilaisten haastatteluissa kommunikaatiotaidot olivat toivelistalla korkealla, joten ehkä tämäkin voi selittää näiden kahden taidon kohtaamista. Myös kontaktit ja verkostot koettuna vahvuutena edesauttoivat haastattelukutsun saamista. Motivaatio, jonka lähes kaikki olivat arvioineet vahvuudekseen, ei sen sijaan välttämättä taannut haastattelukutsua. Moni motivoitunut työnhakija oli saanut kutsun lähes yhtä usein “melko usein /hyvin usein” ja “harvoin tai ei lainkaan”. Harrastuneisuus, joka oli vahvuuksissa toisena, ei myöskään korreloi positiivisten haastatteluvastausten kanssa.

Itsearvio omista heikkouksista työnhaussa ei tuo varsinaisesti mitään uutta tuloksiin, vaan noudattelee pitkälti vahvuuksien linjaa käänteisesti.

Kaavio vahvuudet suhteessa haastattelukutsuihin, vaihtoehdot melko usein tai hyvin usein, silloin tällöin, harvoin tai ei lainkaan, pylväsdiagrammeina aiempi työkokemus, portfolio, julkaistut pelit, harrastuneisuus, motivaatio, verkostot, kontakti, itseilmaisun taidot.

Kaavio 12. Vahvuudet ja haastattelukutsujen määrä.

Kontaktit ja verkostot koettuna vahvuutena suhteessa haastattelukutsujen saamiseen sai vahvistusta tästä vertailusta (ks. kaavio 13). Puolet niistä vastaajista, jotka olivat kontaktoineet suoraan tuttuja alan yrityksissä, saivat kutsun tapaamiseen tai haastatteluun hyvin usein, melko usein tai silloin tällöin. Prosentti oli parhaimmasta päästä suhteessa muihin työnhaun tapoihin. Avoimien hakemusten lähettäminen sen sijaan tuotti huonoimman tuloksen.

Hyvin usein ja melko usein haastattelukutsuja saaneita yhdisti myös se, että he olivat loppuvaiheen opiskelijoita, työharjoittelu(t) oli tehty useimmiten pelialan yrityksessä ja omiksi vahvuuksiksi oli arvioitu itseilmaisun taidot ja portfolio.

Kaavio työnhakutavat suhteessa haastattelukutsuihin, vaihtoehdot hyvin usein, melko usein, silloin tällöin, harvoin tai ei lainkaan, väitteet riveittäin olen kontaktoinut suoraan tuttuja suluissa alan yrityksissä, olen lähettänyt avoimia hakemuksia, olen vastnnut työpaikkailmoituksiin, olen osallistunut alan rekry tai verkostoitumistilaisuuksiin.

Kaavio 13. Eri työnhakutapojen johtaminen haastattelukutsuihin.

Ammattilaishaastatteluissa usein esille nousseet toiveet työnhakijoiden osaamisesta ja kokemuksesta liittyivät julkaistuihin peleihin, harrastuneisuuteen, tiimityö- ja kommunikointitaitoihin, motivaatioon, oppimiskykyyn, portfolioon ja perustaitojen hallintaan. Kaikkia näitä ei kysytty opiskelijakyselyn vahvuudet-arvioissa, mutta yhteneväisistä vaihtoehdoista löytyi sekä vahvistavia että eriäviä tuloksia. Portfolion ja julkaistut pelit vahvuudekseen maininneet saivat melko hyvin haastattelukutsuja, mutta harrastuneisuus ja motivaatio eivät taanneet pääsyä tapaamiseen. Saattaa myös olla, että ammattilaiset ja opiskelijat käsittävät termit eri tavoin. Opiskelijoilta kysytty itseilmaisun taidot voidaan käsittää liittyvän vahvasti kommunikaatiotaitoihin. Tällä vahvuudella oli suurin korrelaatio saatuihin haastattelukutsuihin. Sen sijaan ammattilaiset eivät maininneet verkostoja ja hyviä kontakteja apuna työnhaussa. Heidän suuntaansa niiden tarve tai puute ei välttämättä näy samalla tavoin kuin hakijan suuntaan.

Vastaajista vain pieni osa (n=14) työskenteli päätoimisena palkkatyössä opiskelemaansa alaan liittyvissä tehtävissä. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että heistä yhdeksän oli suorittanut työharjoittelun pelialan yrityksessä. Näillä onnekkailla työharjoittelu oli myös johtanut työsuhteeseen. Kokonaismäärän ollessa kuitenkin näin pieni, ei tuloksista voi vetää yleispäteviä johtopäätöksiä.

Liite: linkki kyselylomakkeeseen (Google Drive).

—

Juttu on alunperin julkaistu Osaamisen pelimerkit -hankkeen sivulla 2.9.2019.

osaamisen pelimerkitpelialatutkimustyöllistyminenuudelleenjulkaisu

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Tikissä-blogin vuosi 2020
      Tikissä-blogin vuosi 2020
      18.12.2020
    • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
      Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
      23.3.2020
    • Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus?
      Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus?
      16.12.2021

    vierailija

    Tietoa blogista

    Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Tikissä-blogin toimituskunta

    • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
    • Jussi Linkola Projektipäällikkö, Musiikki +358 40 184 2448
    • Milla Åman Kyyrö (päätoimittaja) Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen +358 50 342 0341

    Sähköpostiosoitteet:

    Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



    Tutustuthan kirjoitusohjeisiin, PDF-aineistolinkki Bloggaajan ohje 2021

    Uusimmat jutut

    • Black and white photo of audience from the back, one hand raised, speaker on stage facing the camera

      The Harmful Nature of Informed Assumptions

      27.1.2023
    • Neljä henkilöä työpöydän ääressä, yksi seisoo ja heittää hymyillen ylävitosen vasemmanpuolimmaisen kanssa.

      Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä

      24.1.2023
    • Puupintaisella pöydällä tablettitietokone, jonka ruudulla avoinna ThingLink-ympäristö, neljä piirrettyä eri-ikäistä ihmishahmoa.

      Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä

      19.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (6)
      • ▼ tammikuu (6)
        • The Harmful Nature of Informed Assumptions
        • Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä
        • Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä
        • Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä
        • Avoiding Service Design Theatre When Developing Projects
        • The Importance of Service Design in Organisations
    • ► 2022 (92)
      • ► joulukuu (6)
        • Vertaisuuden johtaminen ja rakentaminen työyhteisöissä
        • Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa
        • Tikissä-blogi 2022: kirjoittajien ja julkaisujen määrät kasvoivat
        • Mitä TKI-viestintä on?
        • Vapaaehtoistoiminnalla kohti sosiaalisesti kestävää huomista
        • Työyhteisöjen yhteisöllisyyden vahvistaminen taiteen ja luovuuden keinoin
      • ► marraskuu (9)
        • Miten saada kotihoitoon pitovoimaa?
        • Äänensävyn hyödyntäminen hankkeen viestinnässä
        • Yritysten toiminnan kehittämistyöskentelyn menetelmiä
        • Osaamisen kehittämisen prosessit tuottavat tuloksia yrityksissä
        • Co-Creating Student-Run Centers in Multicultural Contexts
        • Kotihoidon vetovoima huolena - ratkaiseeko sosiaalinen media rekrytoinneissa?
        • Toimiva hankeviestintä vaatii suunnittelua
        • Aito kiinnostus aiheeseen ja sisällöllinen motivaatio avaa ovet oppimiselle
        • Tulevaisuudessa kaikki toimialat voivat hyödyntää XR-teknologioita
      • ► lokakuu (5)
        • Miten johdetaan tulevaisuudenkestävää liiketoimintaa?
        • Asiantuntija viestijänä - miten saada oma ääni kuuluviin?
        • Kestävää kehitystä voi edistää jo innovaatioiden alkulähteillä
        • Kestävä kehitys näkyväksi yrityksissä
        • Kohti ennakointikyvykkyyttä
      • ► syyskuu (10)
        • Learning to Innovate Every Day - 10 Days 100 Challenges Event
        • Viestintä on vallankäyttöä - asiantuntija, tunne arvosi
        • Hyödynnettävyys hanketyössä: kaupallistamisen haasteet
        • Energia-alan voimakas murros vaatii jatkuvaa oppimista
        • Miten digitalisaatio haastaa työllistymistä?
        • Yrityseettisyys tekee organisaatiosta tuloksellisen
        • Vinkkejä hankkeen yleisötapahtuman tuottajalle
        • Sustainable wellbeing through inclusiveness in the construction industry
        • Mistä aloittaa hankkeen viestinnän suunnittelu?
        • Metadatan merkityksestä
      • ► elokuu (4)
        • Vihreä siirtymä vaatii kulttuurinmuutoksen myös työpaikoilla
        • Nimi leimaa työnhakijaa - asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä
        • Vuokratyön 7 vahvuutta ja 7 kehittämiskohdetta
        • Hyvis vai pahis - miten konflikti voi luoda uutta?
      • ► kesäkuu (4)
        • Iso-Britannia ja Horisontti Eurooppa - vesittävätkö poliittiset erimielisyydet tulevaisuuden eurooppalaista TKI-yhteistyötä?
        • Ennätysmäärä kirjoituksia julkaistu Tikissä keväällä 2022
        • Behind the Scenes of a Telehealth Innovation Project
        • Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan
      • ► toukokuu (8)
        • Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki
        • Maahanmuuttajien työllisyyden haasteet ammattikorkeakoulujen ratkottavana
        • Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää?
        • Voimaa yhdessä tekemisestä – vaikuttava julkaiseminen, osa 3
        • Kotihoidon ammattilaiset  ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina
        • Vauhti kiihtyy, työnkuvat muuttuvat
        • Stewardship in the New European Bauhaus
        • Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen
      • ► huhtikuu (12)
        • Ennakoi osaamista ja menesty
        • Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä
        • Resilienssi, itsetuntemus ja näkökulman vaihto
        • Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita
        • Finding Real Problems to Solve All Around Us
        • Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta?
        • Luottamuksen rakentaminen digitaalisessa toimintaympäristössä
        • Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla
        • Suomalainen koulutusjärjestelmä tutuksi toiminnallisilla tehtävillä ja selkeillä kuvilla
        • Sakko vai pakolla rokottaminen? Kysymys oli ajankohtainen jo ennen pandemiaa
        • Why you need to learn Service Design
        • Pokémonin matka sosiaaliseksi innovaatioksi
      • ► maaliskuu (15)
        • Trust as a transversal skill
        • Neuvoja pienyrittäjälle pullonkaulojen ja kapeikkojen tunnistamiseen
        • Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa 
        • Taiteilija taitonsa tuotteistajana
        • Purkkavirityksistä yhdenmukaisiin turvallisuustaitoihin - näyttämötyöturvallisuus läpäisee koko organisaation
        • Työssä jaksaminen sosiaali- ja terveysalalla
        • Sisäilmapartio innovoitiin ratkaisuksi monialaisena opiskelijayhteistyönä
        • Työn muutos ja johtajuuden haasteet vuonna 2022
        • Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana
        • This Meeting Could Have Been A Workshop
        • Hubin rakennuspiirustukset
        • Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä
        • Suhdekiemuroita - resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa
        • Selviytymisen strategioista ennakointiosaamiseen
        • Hankalasti tavoitettavat nuoret kohdataan jalkautuvalla autotyöllä
      • ► helmikuu (12)
        • Miten osallistaa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt alueellisen innovaatiostrategian kehittämiseen?
        • Embedding Service Design in Higher Education
        • Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö - TKIO toimintaa käytännössä, osa 2
        • Määränpäänä Eurooppa - mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa?
        • Tehokasta kuin leikkaussalissa! Muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä  
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia - osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 4: Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla
        • Sirkkaa lautaselle ketterästi - yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 3: Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
        • Vuorovaikutteinen johtajuus eettisen organisaatiokulttuurin rakentajana
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?
      • ► tammikuu (7)
        • Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
        • Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin
        • Innovation Events in Three Parts: Design Sprints
        • Ihmisjohtaja huomioi työntekijöiden tunteet muutostilanteessa
        • Innovation Events in Three Parts: Hackathons
        • Osaaminen on kestävän työn perusta
        • Accelerating the evolution of mobility in the Baltic Sea Region with robot bus pilots
    • ► 2021 (64)
      • ► joulukuu (12)
        • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi
        • Innovation Events in Three Parts: Service Jams
        • Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi
        • Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä
        • Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella
        • Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen
        • Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu?
        • Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus?
        • Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets
        • Strengthening youth’s trust in the future
        • Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä
        • Onko sävellys innovaatio?
      • ► marraskuu (6)
        • Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä
        • Uutiset ovat suodatettua tietoa
        • Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia
        • Kohti turvallisempaa tulevaisuutta
        • Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education
        • Comparison of nursing students' health behaviour in four countries: China, Finland, Japan and Sri Lanka
      • ► lokakuu (4)
        • Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja?
        • Näin toteutat verkkojulkaisun
        • Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa
        • Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 2
      • ► syyskuu (5)
        • Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa
        • Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 1
        • Yrittäjä jatkuvan epävarmuuden keskellä
        • Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina
        • Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista
      • ► elokuu (4)
        • Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta
        • Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa
        • Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu
        • Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä
      • ► kesäkuu (4)
        • Tikissä-blogin kevät 2021
        • Tasapainottelemalla hyvinvointia työhön
        • Huomio tapahtumien turvallisuuteen - jos osaamista riittää
        • Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta?
      • ► toukokuu (7)
        • Nuoret liikkeelle pelillistämisen keinoin
        • Muotoiltu ammattilaisten käyttöön – vaikuttava julkaiseminen, osa 2
        • Viisi vinkkiä hankeviestintään
        • Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan
        • Korona, yrittäjät ja ammattikorkeakoulu: tiekartta onnistuneeseen yhteistyöhön
        • Mikro-oppiminen tukee tehokkaasti oppimista työarjessa ja käytännössä
        • Selkeästi päätöksentekijöille – vaikuttava julkaiseminen, osa 1
      • ► huhtikuu (5)
        • Omatoimimalli pienyrityksen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
        • Liikkuminen kriisissä
        • Projektipäällikön kommunikaatiotaidoista
        • Perehdytys on osa onnistunutta rekrytointia
        • Suuri datamysteeri - datanhallintaa pakopelillistämässä  
      • ► maaliskuu (5)
        • Augmenting the participation in urban planning with XR technologies
        • Katse rohkeasti ammatilliseen koulutukseen
        • Tulevaisuussuuntautunutta ohjausta yksilöllisesti
        • Innovation in a pandemic world and beyond
        • Kyky innostua, ilo onnistua - työhyvinvoinnista voimaa kehittämiseen!
      • ► helmikuu (6)
        • Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on tarve poikkeuksellisena aikana ja sen jälkeen
        • Hankeviestintä ja resurssit
        • Ota oppia yrittäjästä
        • Näkökulmia prototyyppeihin
        • Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa
        • Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa
      • ► tammikuu (6)
        • Pienyrittäjän uusi normaali?
        • Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses
        • Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
        • Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä
        • Kuntoutusalan osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana
        • Innovaatio, joka sopii kaikille? 
    • ▼ 2020 (57)
      • ▼ joulukuu (7)
        • Tikissä-blogin vuosi 2020
        • Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
        • Make the World Yours - Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
        • Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
        • Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
        • Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
        • Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
      • ▼ marraskuu (5)
        • Arjen innovaatioita - arki 2.0
        • Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
        • Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
        • Tekoälyn keskeiset ongelmat
        • Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
      • ▼ lokakuu (6)
        • Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
        • Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
        • Luovuus voimavarana työelämässä
        • Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
        • Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
        • Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
      • ▼ syyskuu (4)
        • Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
        • Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
        • Student recruitment online - How to develop long-term success in uncertainty?
        • Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
      • ▼ heinäkuu (2)
        • Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
        • Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
      • ▼ kesäkuu (6)
        • Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
        • 20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
        • Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
        • Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
        • Hankeviestintä ja medianäkyvyys
        • Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
      • ▼ toukokuu (7)
        • Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
        • Innovation Project Dosis
        • Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
        • Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
        • Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
        • On luovuuden aika
        • Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
      • ▼ huhtikuu (5)
        • Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
        • Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
        • Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
        • Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
        • Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
      • ▼ maaliskuu (5)
        • Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
        • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
        • Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
        • Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
        • DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
      • ▼ helmikuu (4)
        • Kirjoittamisen kynnyksistä
        • Tarkkaile innovaatioitasi
        • Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
        • Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
      • ▼ tammikuu (6)
        • Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
        • Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
        • Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
        • Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
        • Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
        • Painovoimaa!
    • ► 2019 (48)
      • ► joulukuu (5)
        • Työn itseohjautuvuus vaatii henkilöstölähtöisyyttä
        • Työntekijyysosaaminen avaimena työn muutokseen
        • Mitä on peliriippuvuus ja milloin siitä tulee elämänhallinnallinen ongelma?
        • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
        • Pelottavia innovaatioita
      • ► marraskuu (6)
        • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
        • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
        • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
        • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
        • Anna meidän olla…
        • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
      • ► lokakuu (5)
        • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
        • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
        • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
        • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
        • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
      • ► syyskuu (4)
        • Hanke viestii, huomaako kukaan?
        • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
        • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
        • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
      • ► kesäkuu (6)
        • Mentorointi on oiva mahdollisuus
        • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
        • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
        • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
        • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
        • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
      • ► toukokuu (6)
        • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
        • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
        • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
        • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
        • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
        • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
      • ► huhtikuu (4)
        • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
        • Gamifying a path to well-being
        • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
        • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
      • ► maaliskuu (4)
        • Haaveissa hyvä elämä
        • Pelastuuko printti?
        • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
        • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
      • ► helmikuu (4)
        • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
        • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
        • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
        • Innovaatioista yrittäjyyteen
      • ► tammikuu (4)
        • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
        • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
        • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
        • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
    • ► 2018 (42)
      • ► joulukuu (3)
        • Hanketulokset kaikkien käyttöön
        • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
        • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
      • ► marraskuu (4)
        • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
        • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
        • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
        • Varmuutta työelämään Australian opeilla
      • ► lokakuu (6)
        • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
        • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
        • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
        • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
        • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
        • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
      • ► syyskuu (4)
        • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
        • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
        • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
        • Hyvät ja huonot uudisteet
      • ► elokuu (2)
        • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
        • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
      • ► kesäkuu (3)
        • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
        • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
        • Luovuudella arjesta enemmän
      • ► toukokuu (5)
        • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
        • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
        • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
        • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
        • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
      • ► huhtikuu (4)
        • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
        • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
        • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
        • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
      • ► maaliskuu (4)
        • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
        • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
        • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
        • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
      • ► helmikuu (4)
        • Innovaatio - mitä se on?
        • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
        • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
        • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
      • ► tammikuu (3)
        • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
        • Älyliikenne odottaa kypsymistään
        • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
    • ► 2017 (17)
      • ► joulukuu (1)
        • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
      • ► marraskuu (2)
        • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
        • Työstä osaamista tulevaisuuteen
      • ► lokakuu (3)
        • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
        • Minun, meidän ja muiden johtaminen
        • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
      • ► elokuu (1)
        • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
      • ► kesäkuu (2)
        • Päätöspyörteissä
        • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
      • ► toukokuu (2)
        • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
        • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
      • ► huhtikuu (1)
        • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
      • ► maaliskuu (1)
        • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
      • ► helmikuu (1)
        • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
      • ► tammikuu (3)
        • Onni tulee puun takaa!
        • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
        • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
    • ► 2016 (16)
      • ► lokakuu (1)
        • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
      • ► syyskuu (2)
        • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
        • Hankkeen päättyessä
      • ► heinäkuu (1)
        • Havaitsin tänään hyttysen
      • ► kesäkuu (7)
        • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
        • Puolisen vuotta jälkeenpäin
        • Kokeneita opettajia kouluttamassa
        • Mistä Onni tulee?
        • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
        • “Alakko nää mua?”
        • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
      • ► toukokuu (3)
        • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
        • Edistys antaa syyn elää?
        • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
      • ► huhtikuu (1)
        • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
      • ► maaliskuu (1)
        • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

    Avainsanat

    3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot johtaminen kansainvälinen hanke Katse tulevaisuuteen kehittäminen Kestävä keikkatyö koulutus minno nuoret Oona Oona-hanke opiskelijat osaaminen osaamisen kehittäminen Peili-hanke projektipäällikkö resilienssi sosiaali- ja terveysala teknologia tki TKI-toiminta tulevaisuus Tuottavasti moninainen tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen työpaja Urbaania kasvua Vantaa viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen Yrittäjänainen yrittäjyys

    Hae sisältöä tästä blogista

    Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

    Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

    Tutustu hankkeisiimme

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!