Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Selaile Tagia nuoret

0

Tulevaisuutta rakennetaan tänään

Eija Raatikainen · 18.6.2019

Suomi lasten kasvuympäristönä -seurantatutkimuksen mukaan [1] vuonna 1997 syntyneistä lapsista suurin osa voi hyvin ja on saanut viettää lapsuutensa ilman perheen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Osalla lapsista on kuitenkin ollut hyvinvointia haastavia riskejä elämässään, sillä esimerkiksi psykiatrisen diagnoosin oli tutkimuksen mukaan saanut noin viidesosa (20,7 %). Myös rangaistusmääräyksiä on määrätty seuranta-aikana lähes joka viidennelle pojalle (19,5 %).

Tulevaisuutta hahmottelemassa

Nuori voi kokea tulevaisuuden innostavaksi ja kiehtovaksi — tai uhkaavaksi ja pelottavaksi. Ihminen yrittää kokemansa pohjalta sopeutua tulevaan tai toimia itse aktiivisesti toivomansa tulevaisuuden luomiseksi. (Rubin & Kaivo-Oja 2010.) Framerin (2003) tutkimuksen mukaan positiivisella asennoitumisella tulevaisuuteen on todettu olevan vaikutusta siihen, kuinka paljon nuoret kokevat psykologisia ja sosiaalisia haasteita.

Nuoret, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen negatiivisesti kokevat enemmän haasteita. Nuoruuteen ja nuoren identiteetin muodostamisen kehitystehtävään liittyy oleellisesti tulevaisuussuuntautuneisuus (Future orientation). Tämä tarve tulevaissuuntautuneisuuteen on samansuuntaista kulttuurista tai yhteiskunnasta riippumatta (Framer 2003). Tulevaisuusorientaatiolla tarkoitetaan aktiivista ja tietoista tulevaisuuden haltuunottoa (Heinonen, Ruotsalainen & Kurki 2012).

Tulevaisuuden ohjausmenetelmät ja välineet

MOTIIVI-hankkeessa on kehitetty tulevaisuussuuntautuneita ohjausmenetelmiä yksilö- ja ryhmäohjauksen tarpeeseen. Tulevaisuusorientaatiota on lähestytty kolmen ohjaavan kysymyksen kautta. Nämä ovat ”Kuka minä olen?”, ”Mitä minä osaan?” ja ”Mihin minä pystyn?”. Kysymykset sisältävät ajatuksen identiteettityöstä, itsensä hahmottamisesta suhteessa muihin ihmisiin ja maailmaan.

”Mitä minä osaan” -kysymyksellä herätellään ajattelemaan omia taitoja, myös sellaisia joista nuori ei välttämättä ole tietoinen, tai ei osaa nimetä niitä taidoikseen. Taidot tuodaan esille, ja ne integroituvat osaksi sitä, kuka minä olen. Minä pyritään näkemään positiivisessa, osaavassa valossa. Kysymys ”Mihin minä pystyn?” nostaa esille myös terveysnäkökulman. Mikä on toimintakykyni? Kuinka voin? Kuinka huolehdin terveydestäni, unesta, mielen hyvinvoinnista?

Näiden kolmen kysymyksen valossa luodaan omaa suhdetta tulevaisuuteen. Minusta tulee pystyvä, osaava ja toimintakykyinen nuori, joka uskaltautuu hahmottelemaan tulevaisuuttaan. Nuori tarvitsee avukseen kunnioittavaa, aikaa-antavaa ja läsnä olevaa ohjausta (Raatikainen 2018a; 2018b).

Hankkeessa kehitetyt (ryhmä)ohjausmallit mahdollistavat tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen ja vahvistavat ammattilaisten mahdollisuuksia tukea nuorten osallisuutta, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja työelämävalmiuksia.

Lisätietoja menetelmistä ja toimenpiteistä hankkeen webbisivuilta.

Lähteet

  • Framer, G. L. 2003. The Dimensionally of Youths’ Oriented Interest. Journal of Social Service Research, 29:2, 1 – 40.  
  • Heinonen, S., Ruotsalainen, J. & Kurki, S. 2012. Luova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu e-julkaisuja 4/2012. Turun Yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
  • MOTIIVI – nuorten tulevaisuussuustyöskentelyn uudet menetelmät.
  • https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/motiivi/
  • Raatikainen, E.2018a. Nuoren identiteetin rakentaminen kohtaamisessa. Teoksessa Rautiola, T. & Ala-Nikkola, E. (toim.) Kohtaa nuori – Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen. Osoitteessa http://kohtaanuori.metropolia.fi/ . Luettu 2.6.2019.
  • Raatikainen, E. 2018b. Ohjaavia kysymyksiä nuoren sisäisen motivaation herättämiseksi. Teoksessa Rautiola, T. & Ala-Nikkola, E. (toim.) Kohtaa nuori – Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen. http://kohtaanuori.metropolia.fi/
  • Rubin, A. & Kaivo-Oja, J. 1999. Towards a futures-oriented sociology. Journal International Review of Sociology. Revue Internationale de Sociologie. Volume 9, 1999 – Issue 3. Osoitteessa
  • https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/03906701.1999.9971322?journalCode=cirs20.Luettu 11.4.2019.
  • Tulevaisuusohjaus 2019. Osoitteessa http://tulevaisuusohjaus.fi . Luettu 11.5.2019.
  • [1] ”Suomi lasten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1997 syntyneiden lasten elämänkulkua täysi-ikäisyyteen asti. Raportissa tarkastellaan lasten hyvinvointia usealla ulottuvuudella: koulumenestys, somaattinen ja psyykkinen terveys, kuntoutus, lastensuojelu ja rikollisuus. Lasten hyvinvointia peilataan suhteessa perheen tilanteisiin, kohortin vanhempien sosioekonomisten, terveydellisten ja perhesuhdetilanteiden kautta. Lasten hyvinvoinnin ulottuvuuksia tarkastellaan myös alueellisesti, lähialueen kautta, maakuntatasolla, sekä kaupunki–maaseutu-luokitteluin. Aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimusaineistoa, johon on kerätty useita eri rekisteritietoja kaikista Suomessa vuonna 1997 syntyneistä henkilöistä sikiöajalta täysi-ikäisyyteen. Raportti on jatkoa vuonna 1987 Suomessa syntyneiden seurantatutkimukselle” https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137104/URN_ISBN_978-952-343-152-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • [2] (Social Work in the Digital Age – How Digital Developments and Digital Inequalities Shape Modern Discourse in Social Work Theory and Practic https://web.fhnw.ch/plattformen/hsa-summerschool)

 

0
minuusMOTIIVI-hankenuorettulevaisuus
Kommentoi (0)
0

Otetta elämään – miten kuulla nuorta?

vierailija · 7.5.2019

Palvelu on hyvää, kun asiakas kokee tulleensa huomioiduksi. Nuorille suunnattuja, syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden parantamiseen tähtääviä palveluja on paljon. Niitä käyttävien ja tukea tarvitsevien nuorten määrä kasvaa jatkuvasti. Myös syrjäytymistä ehkäisevien hankkeiden määrä kasvaa. Ratkaistaanko nuorten ongelmat hankkeilla tai kehittämällä uusia palveluja? Ovatko kehittämistyöhön osallistuneet ne, joiden pitäisi? Olemmeko hyödyntäneet riittävästi nuorten käyttäjäosallisuutta (user involvement)?

Nykyinen tilanne on haastava sekä nuoren että ammattilaisten näkökulmasta. Moni ammattilainen tuskailee nuorten kanssa monimutkaistuvassa palveluviidakossa, yhdessä lukuisista rahoituslähteistä ja palvelumuodoista koostuvan auttajajoukon kanssa. Avusta huolimatta liian moni nuori kokee jäävänsä yksin etsimään omaa elämäänsä.

Miten kuulla nuorta?

Yksittäisellä ammattilaisella ei välttämättä ole välineitä tai keinoja auttaa tai puuttua nuoren hätään. Selviytyäkseen nuori muuttuu ammattilaisen kielellä asioivaksi tukipalveluiden käyttäjäksi. Nuori mieltää itsensä palvelujen asiakkaaksi – ei niinkään ihmiseksi, jolla on itseisarvo ja oikeus rakentaa omaa elämäänsä. Ammattilaiset turhautuvat järjestelmän kyvyttömyyteen vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin ja ulkopuolisuuden haasteisiin.

Voimavarat tuntuvat loppuvan sekä nuorilta että ammattilaisilta. Erityisen haasteellinen tilanne on niille nuorille, jotka ovat jääneet sänkynsä vankeina kotiin kyvyttömänä sitoutumaan kodin ulkopuolella oleviin palveluihin.

Heikentyneestä toimintakyvystä huolimatta nuoret arvioivat kohtaamisiaan sekä ihmisten välillä olevia ja yhteistoimintaan liittyviä arvoja. Nuoret reagoivat palveluissa kokemaansa kunnioituksen, luottamuksen, oikeudenmukaisuuden ja hyvän tahtomisen puutteeseen muun muassa vetäytymällä. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä reilu meininki ovat nuorille tärkeitä arvoja.

Nuori suunnittelee palvelua ammattilaisen kanssa

Arvokkaan kohtaamisen lisäksi palvelun pitää tuottaa nuorelle hyötyä. Palvelun pitää olla mielekästä ja tarkoituksenmukaista suhteessa nuoren tilanteeseen ja tarpeisiin. Nuoren elämän yksilöllisyys haastaa meidät avaamaan palvelun kehittämisen käyttäjäosallisuudelle.

Käyttäjäosallisuudella tarkoitamme tässä käyttäjän osallistumista palvelujen tarpeiden määrittelyn lisäksi myös niiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Novak-hankkeessa lähtökohtana on, että molemmat – sekä nuori että ammattilainen toimivat yhdessä. Siksi hankkeessa rakennettavaa yhteistoiminnan mallia on myös kehitettävä yhdessä ammattilaisten ja nuorten kanssa.

Hankkeen tavoitteena on, että nuoret rakentavat yhdessä ammattilaisten kanssa itselleen palvelukokonaisuuksia, joissa he ovat aktiivisena toimijana – ei pelkkänä palvelun käyttäjänä.

Nuoren elämän yksilöllisyys haastaa meidät toimimaan entistä tiiviimmin yhdessä. Yksin ja yhdessä nuoren kanssa tekeminen ei ole helppoa, mutta yhdessä uskallamme rohkeammin kokeilla, mokata ja onnistua. Verkostossa erilaisuus ei ole rasite vaan voimavara.

Ammattilaisten verkkoja on vahvistettava

Novak-hankkeen järjestämissä kehittämistilaisuuksissa ammattilaiset ovat kertoneet kaipaavansa uusia käytäntöjä yhteistyöhön. Novakin ideana on toimia yhdessä huomioiden sekä nuorten että ammattilaisten näkökulmat. Uusien palvelumuotojen sijaan Novakissa etsitään yhteistoiminnan mahdollisuuksia vahvistaen ammattilaisten verkostotoimintaa erityisesti käyttäjäosallisuuden näkökulmasta.

Myös ammattilaiset osallistuvat hankkeeseen aktiivisina oman työnsä rajapintojen ja yhteistyömahdollisuuksien kehittäjinä. Yhteiskehittämisen lähtökohtana on kaikkien toimijoiden keskinäinen kunnioitus, luottamus, oikeudenmukaisuus sekä hyvän tahtominen toiselle. Onnistumisen edellytyksenä on ammattilaisten keskinäisen ja nuorten kanssa tapahtuvan yhteistoiminnan korkea laatu.

Kirjoittajat
Toini Harra

YTT, toimintaterapeutti, coach ja työnohjaaja. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön hallituksen jäsen. Yhteistoiminnan ja -kehittelyn tutkija ja kehittäjä kansainvälisissä ja kansallisissa hankkeissa. Nuori osallisena verkostomaisessa ammatillisessa kuntoutuksessa Novak -hankkeessa yhteiskehittämässä yhteistoimintamalleja ammattilaisten keskinäiseen sekä nuorten ja ammattilaisten väliseen yhteistoimintaan ja yksiköiden väliseen verkostotoimintaan.

Kirsi Airaksinen

MMM, Kohtaus ry:n puheenjohtaja. Fasilitaattorina ja osallisuuden edistäjänä Novak-hankkeessa. Novak – Nuori osallisena verkostomaisessa ammatillisessa kuntoutuksessa on Kelan rahoittama Stadin ammattiopiston, Metropolian sekä Kuntoutussäätiön yhteishanke, jonka avulla luodaan uusi nuorten valmennusmalli.

 

Novak-hanke kutsuu voimavaroja yhteisiin keskusteluihin:

Toini Harra ja Kirsi Airaksinen

Tutustu myös verkkosivuihin NOVAK – Nuori osallisena verkostomaisessa ammatillisessa koulutuksessa www.kela.fi/novak-nuorten-kehittamishanke

0
käyttäjäosallisuusnuoretpalvelutsyrjäytymisen ehkäisy
Kommentoi (0)
0

Haaveissa hyvä elämä

vierailija · 26.3.2019
Photo by Diego PH on Unsplash (https://unsplash.com/@jdiegoph)

Mitä voin sanoa, kun nuoret miehet vailla työ- tai opiskelupaikkaa toteavat yhteiskunnan olevan epäreilu ja liian vaativa? Olen heidän kanssaan osittain samaa mieltä. Puhumme tulevaisuudesta, heidän tulevaisuudestaan. Minun tehtävänäni on auttaa heitä näkemään tulevaisuutensa positiivisena asiana. Tehtävänäni on saada heidät uskomaan, kuinka hyvää heille tekisi löytää paikkansa yhteiskunnasta. Olen opiskellut teorian hyvin ja tiedän, miten suuri merkitys sosiaalisella osallisuudella on yksilön hyvinvoinnille. Mutta jos totta puhutaan, tunnen olevani hiukan heikoilla jäillä.

“Miten mä muka jaksan?”

Keskustelun jatkuessa käy erittäin selväksi, että oman urapolun löytyminen ei ole mikään ongelma, kyllä he tietävät, mitä haluavat opiskella ja millaista työtä tehdä. Mutta entä sitten, jos jaksaisinkin käydä opinnot loppuun, miten ihmeessä selviäisi työelämästä ja sen vaatimuksista.

”Miks ei vois olla vaikka 3 päivää töitä ja 4 päivää lepoa? Sitten varmaan jaksaisinkin”, toteaa yksi keskustelijoista. Muut yhtyvät kommenttiin myötäillen, juuri noin sen pitäisi mennä, sitten työn tekeminen olisi mahdollista. Kaikkien mielestä rahaa tarvitsee vain sen verran, että pystyy elämään. Tarvittava lepo ja palautumisaika painavat näiden miesten puntarissa paljon enemmän kuin paksu lompakko.

He ovat pohtineet näitä asioita paljon, he tuntevat omat voimavaransa eivätkä suostu siihen, että heiltä vaaditaan enempää kuin mitä pystyvät antamaan. Nämä nuoret haluavat, että yhteiskunta rohkaisee ja tukee heitä yksinkertaisen, omiin voimavaroihin mitoitetun, elämän etsimisessä. He haluavat, että heitä ymmärretään, kun he kertovat tarvitsevansa enemmän vapaa-aikaa. Eivät he ole laiskoja ja saamattomia, he tiedostavat itsestään enemmän kuin tuntuvat itsekään ymmärtävän. Ja he unelmoivat hyvästä elämästä.

Syrjäytymisen asiantuntijat

Syrjäytyneisyyden määrittely ei aina ole aivan yksiselitteistä, vaan siihen liitetään monia erilaisia tekijöitä. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että syrjäytyneet ovat erossa sellaisista toiminnoista, joita yhteiskunta pitää jäsenilleen tarpeellisina. Näistä toiminnoista ansiotyö ja siihen vaadittava koulutus nousevat yleensä esiin tärkeimpinä tilastoihin kirjattavina ja helposti mitattavina tekijöinä. (Myrskylä 2011, 24.)

Yhteiskunnan mittareiden mukaan nämä PEILI-hankkeen työpajalla kanssani keskustelevat nuoret ovat siis syrjäytyneitä, tai vähintäänkin syrjäytymisuhan alla, ja heihin on kohdennettava toimia, jotka auttavat heitä kiinnittymään yhteiskuntaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoima, Euroopan sosiaalirahaston tukema PEILI-hanke on yksi osa näitä kohdennettuja toimia. Hankkeen tavoitteena on auttaa nuoria miehiä löytämään suuntaa elämälleen koulutuksen, työn ja sosiaalisten verkostojen kautta. Vastaavanlaisia hankkeita on paljon, ja hyvä niin. Ongelma on laaja ja siihen tarvitaan ratkaisuja.

Voi kuitenkin olla, että ratkaisut ovat aivan nenämme alla. Tai oikeastaan suoraan edessämme, tasavertaisina tiimin jäseninä. Siis ne syrjäytymisuhan alla olevat nuoret itse. Mitä jos heidät otettaisiin mukaan hankkeen projektitiimiin kokemusasiantuntijoina, kertomaan mitä pitää tehdä ja minkä pitää muuttua? Mitä jos he olisivat niitä, jotka näyttävät mihin suuntaan hankkeen pitää mennä?  

Mitä on kokemusasiantuntijuus?

Kokemusasiantuntijuus on etenkin terveys- ja sosiaalialalla lähes muodikkaaksi muuttunut toimintamuoto. Se on syntynyt 2000-luvulla ja on ollut keskeisenä käsitteenänä myös sosiaali- ja terveysministeriön kehittämisohjelmissa ja -hankkeissa (esim. KASTE-ohjelmat ja Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke). Menetelmän hyödyt on helppo ymmärtää. Kokemusasiantuntijat voivat tarjota asiakaslähtöisen näkökulman palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Samaan aikaan toiminnalla on kokemusasiantuntijalle itselleen voimaannuttava vaikutus, se tuo tiedon siitä, että on tarpeellinen ja hyödyllinen yhteiskunnalle.

Toimintamallia hyödynnetään aktiivisesti erilaisissa hankkeissa ja ohjelmissa, mutta se saa samalla osakseen myös aiheellista kritiikkiä. Tuoreessa väitöskirjassa ”Making experts-by-experience – Governmental ethnography of participatory initiatives in Finnish social welfare organisations” (Meriluoto 2018) tarkastellaan asiantuntijaksi tekemisen prosessia, sitä miksi osallistujista halutaan kehittää asiantuntijoita ja mitä hyötyä siitä on. Tutkimuksesta selviää, että usein kokemusasiantuntijat eivät itse pääse määrittelemään, millaista on relevantti tieto tai hyödyllinen osallistuminen, vaan he joutuvat mukautumaan toiminnan järjestäjän omiin tavoitteisiin. Tutkimus rohkaisee osallistamistoimintaa toteuttavia tahoja olemaan valmiita haastamaan omia ennakko-oletuksiaan.

Kokemusasiantuntijoiden tieto saattaa poiketa siitä, mitä on oletettu, ja kriittistäkin, mutta juuri siksi sitä on tarpeen kuunnella.

Osallisuus ja sen hyödyt

PEILI-hankkeessa haluamme toimia juuri tästä lähtökohdasta. Haluamme, että työpajoihin osallistuvat nuoret ymmärtävät asiantuntijuutensa merkityksen ja sen, miksi kaikki tieto on tärkeää, se kriittinenkin. Osallisuus on vuorovaikutusta ja kokemus osallisuudesta syntyy silloin, kun ihminen oivaltaa osallistumisen tarjoamat hyödyt. (Leeman & Kuusisto & Hämäläinen 2015.)

Palvelumuotoilussa keskeisenä ajatuksena on eri osapuolten osallistaminen yhteisen tuotteen tai palvelun kehittämiseen. Yhteiskehittämisen menetelmää käyttäen voidaan hyvin edistää myös osallisuuden kokemusta. Kun nuori pääsee työpajalla saman pöydän ääreen ammattilaisten kanssa, mietitään esimerkiksi

  • mitä tekijöitä nuoret tarvitsevat syrjäytymisprosessissa muutoshalun heräämiseen
  • millaiset harjoitukset tukisivat parhaiten sosiaalista vahvistamista
  • millaisia ominaisuuksia tekeillä olevassa mobiilisovelluksessa tulisi olla

Yhdessä pohtien syntyy vuorovaikutus kuin itsestään. Nuoret näkevät osallistumisensa hyödyn ja saavat vuorovaikutuksen kautta mikrotason kokemuksen osallisuudesta. Mikrotason kokemus tuskin poistaa nuorten tunnetta siitä, että yhteiskunta on liian vaativa ja epäreilu. Se ei poista tunnetta siitä, että tulevaisuus tuntuu liian suurelta palalta haukattavaksi, että omat voimavarat eivät riitä.

Vaikka emme pystykään täysin muuttamaan nuorten suhdetta yhteiskuntaan, voimme toivottavasti liikauttaa jotain positiivisemman tulevaisuususkon suuntaan. Voimme osoittaa, että nuorten kokemustiedolla ja mielipiteellä on merkitystä ja näiden avulla voidaan luoda jotain uutta. Jotain, joka palvelee heidän kaltaistensa nuorten tarpeita ehkä paremmin kuin aiemmin luodut mallit.

Voimme antaa nuorille mahdollisuuden kokea, miltä tuntuu vaikuttaminen. Hyvästä mikrotason kokemuksesta on helpompi kurottaa suuremmalle tasolle, sinne yhteiskunnan rattaisiin, kuin aivan tyhjästä. ”Elämässä on niinku steppejä”, kuten nuoret sanovat. Askel kerrallaan, pienissä paloissa, on turvallista mennä eteenpäin.

 

Lähteet:

  • Leemann, Lars & Kuusio, Hannamaria & Hämäläinen, Riitta-Maija 2015. Sosiaalinen osallisuus.  Sosiaalisen osallisuuden tietopaketti. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavana verkossa: <www.thl.fi/sokra.>
  • Myrskylä Pekka 2011. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu. Työ- ja elinkeinoministeriö.
  • Meriluoto, Taina. 2018. Making Experts-by-experience. Governmental Ethnography of Participatory Initiatives in Finnish Social Welfare Organisation. JYU Dissertations.

Kirjoittajaesittely

Viittä vailla valmis sosionomi Johanna Valkama työskentelee sosiaalialan opiskelija-assistenttina Metropolian TKI-yksikön alaisessa moniammatillisessa PEILI-hankkeessa. Aiemmalta koulutukseltaan Johanna on montessoriohjaaja. Parinkymmenen vuoden työkokemus erityispedagogiikan parissa yhdistettynä sosiaalipedagogiseen lähestymistapaan antaa hyvät valmiudet  olla mukana innovoimassa uudenlaisia toimintamalleja sosiaalisen vahvistamisen kentällä.

2+
kokemusasiantuntijuusnuoretosallisuusPeili-hankesyrjäytyminentyöpajayhteiskehittäminen
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Tietoa blogista

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita, ääntä tai niiden yhdistelmiä. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos  haluat  kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

Tikissä-blogin toimituskunta

  • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
  • Jussi Linkola Projektisuunnittelija, Media, +358 40 184 2448
  • Milla Åman (päätoimittaja) Viestintäsuunnittelija, TKI, +358 50 342 0341

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



Tikissä-blogin bloggaajan ohje

Bloggaajat

Elina Ala-Nikkola

Elina Ala-Nikkola

työskentelee Metropoliassa julkaisukoordinaattorina. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden osaamisesta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaakin tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tekee hyvää ruokaa.


Milla Åman Kyyrö

Milla Åman Kyyrö

työskentelee Metropoliassa viestintäsuunnittelijana. Hän vie eteenpäin monipuolisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja Älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän viestintää. Koulutukseltaan hän on tradenomi (AMK) ja kulttuurituottaja (YAMK). Työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006 alkaen mm. alumnikoordinaattorin, koulutuspäällikön ja projektipäällikön tehtävissä. Tikissä-blogin päätoimittajana hän on ollut vuoden 2018 alusta alkaen.


Anna-Maria Vilkuna

Anna-Maria Vilkuna

aloitti Metropolian TKI-toiminnasta vastaavana johtajana alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa hän on kehittänyt eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, ja tähän työhön häntä motivoivat lahjakkaat opiskelijat, ammattitaitoiset kollegat ja monipuoliset yhteistyökumppanit. Koulutukseltaan Anna-Maria on Suomen myöhäiskeskiajasta väitellyt historian tutkija, mikä selittänee kiinnostuksen ottaa haltuun erilaisia ilmiöitä ja tarkastella niitä niin historiallisesti kuin tulevaisuusorientoituneesti. Työn, perheen ja ystävien lisäksi elämään sisältöä antavat luontoretket patikoiden, pyöräillen ja veneillen.


Kaisu Kiventaus

Kaisu Kiventaus

on ihmisistä kiinnostunut nörtin ja taiteilijan sekoitus. Hän työskentelee Metropoliassa asiantuntijana. Monitaitoisena ja poikkialaisena kehittäjänä tunnettu Kaisu on taustaltaan opettaja, joka on perehtynyt musiikillisten käsitteiden didaktiikkaan ja tutkimukseen. Osaamistaan hän on sittemmin laajentanut viestintään. Hänen intohimonsa on ratkoa kaikenlaisia pulmia uudenlaisia ratkaisuja kehittäen. Harrastuksista Kaisulle tärkeimpiä ovat melonta, retkeily ja pelargonien kasvattaminen.


Ulla Vehkaperä

Ulla Vehkaperä

on perehtynyt Metropoliassa innovaatiotoimintaan ja -pedagogiikkaan. Hän innostuu työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutettavista opintojaksoista ja projekteista. Koulutukseltaan Ulla on toimintaterapeutti, terveystieteen maisteri, työnohjaaja ja toiminnallisten ryhmien ohjaaja. Hyvinvointialan yrittäjyys ja uusien palveluiden kehittäminen vievät hänet mennessään. Vapaa-ajalla Ullan voi löytää tilkkutöiden ja ystävien parista.


Katri Myllylä

Katri Myllylä

työskentelee Metropoliassa viestinnän lehtorina median osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja taiteen kandidaatti. Lisäksi Katri on pätevöitynyt ammatilliseksi erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Viestinnän ja median teoriaopetusten lisäksi hän työskentelee opinnäytetöihin ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyvien moninaisten työtehtävien parissa. Katri toimii myös viestinnän tutkinto-ohjelmassa graafisen suunnittelun tutkintovastaavana. Muutaman vuoden ajan Katri on pendelöinyt kotoaan Tampereelta Metropolian eri toimipisteisiin, nykyisin ensisijaisesti Arabian kampukselle.


Kaisa Puuronen

Kaisa Puuronen

Teollinen muotoilija Kaisa Puuronen työskentelee terveysteknologian ja palvelumuotoilun asiantuntijana Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa. Terveydenhuollon asiantuntijana hän rikastaa teknologiapainotteista tutkimus- ja kehitystyötä tuoden siihen käyttäjälähtöisen lähestymistavan. Tällä hetkellä hän vastaa projektipäällikkönä “Iällä ei ole väliä” -hankkeen Metropolian osaprojektista.


Anna-Maija Vesa

Anna-Maija Vesa

muotoilee viestintää, fasilitoi muutosprosesseja ja sparraa coachina. Tehtäviin Metropoliassa lukeutuu myös kampushankkeen viestintä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri, Certified Progress Coach ja NLP Practitioner. Anna-Maijan työtapaa kuvaavat halu kehittää ja kehittyä sekä asettaa ja saavuttaa yhdessä tavoitteita. Hän innostuu myös salibandystä, luonnossa liikkumisesta, puutarhanhoidosta, kulttuurikokemuksista ja kielten kummallisuuksista.


Johanna Holvikivi

Johanna Holvikivi

työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.


Irene Gröhn

Irene Gröhn

työskentelee projektipäällikkönä Metropolian terveysalalla ja on kiinnostunut erityisesti osallistavasta ja yhteisöllisestä kehittämisestä. Onni tulee puun takaa -hankkeessa häntä innostaa pienten yritysten työhyvinvoinnin yhteistoiminnallinen kehittäminen ja Oona-ESR-hanke on temmannut hänet mukaansa naisyrittäjien osaamisen kehittämiseen. Irene on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on pätevöitynyt ammatilliseksi opettajaksi ja monipuoliseksi EU-projektien taitajaksi.


Jarmo Tuppurainen

Jarmo Tuppurainen

työskentelee Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa teknologiapäällikkönä. Pääosa hänen työtään on hankkeiden vetäminen. Julkaisutoiminnassa Jarmoa kiinnostaa erityisesti tieteen ja tekniikan kansantajuistaminen. Vapaa-aika Jarmolla kuluu perheen parissa ja aktiivisen liikunnan merkeissä.


Kati Forsman

Kati Forsman

työskentelee Metropoliassa TKI-viestinnän parissa. Hän aikoi ensin ammattikorkeakoulun lehtoriksi, mutta viestintäasiat veivät hänet mennessään. Metropolian monialaisesta ilmapiiristä Kati nostaa innostavia sisältöjä ja tapahtumia muiden ihmeteltäväksi ja ihailtavaksi. Opiskelijoiden uudet innovaatioprojektit yllättävät Katin positiivisesti kerta toisensa jälkeen. Vapaa-ajasta Kati nauttii koiran kanssa lenkkeillen sekä tytärten taitoluisteluharrastuksen, mökkeilyn ja puutarhanhoidon parissa.


Carita Kokkala

Carita Kokkala

työskentelee lehtorina Metropolian terveysalalla vastuullaan gerontologisen hoitotyön sekä johtamisen opinnot. Peruskoulutukseltaan hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Näiden lisäksi hänellä on johtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot sekä muistihoitajan koulutus. Hänen ydinosaamistaan ovat muistisairaiden hoitotyö, lähiesimiestyö ja työhyvinvointi. Carita on intohimoinen uuden tiedon etsijä ja kokeilija, joka ei halua unohtaa heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevia. Hän voimaantuu luonnossa.


Pirjo Koski

Pirjo Koski

työskentelee Metropoliassa hoitotyön lehtorina terveyspalveluiden osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja taustaltaan erikoissairaanhoitaja, kätilö ja opettaja. Pirjo opettaa Metropoliassa tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä ja terveyden edistämistä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja sekä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. Pirjolla on pitkä oman alansa kansainvälinen työkokemus. Hän asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja viettää vapaa-aikaansa huvilallaan Keski-Suomessa liikkuen ja kirjoittaen. Hänen mottonsa kuuluu: "Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.” — Steve Jobs.


Eija Raatikainen

Eija Raatikainen

työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Vapaa-aika menee lapsen harrastuksissa ja lenkkeilyn parissa. 


Arto O. Salonen

Arto O. Salonen

on sosiaalisen hyvinvoinnin yliopettaja. Hän on mukana lukuisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa kuten Sitran rahoittama Education for a Changing World 2015­-2017, Nuorisotutkimuksen seuran Nuorisobarometri 2016 ja Suomen Akatemian From Failand to Winland. Salonen johtaa Suomen kasvatustieteellisen seuran (FERA) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tutkimusryhmää ja toimii opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijana lukion, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen OPS2016-prosessissa. Hän on julkaissut 90 julkaisua ja ohjannut 150 opinnäytetyötä.


Lue lisää
vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Sirkka-Liisa Kolehmainen poseeraa luokkahuoneessa taulun edessä.

    Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen

    10.12.2019
  • Pelottavia innovaatioita

    3.12.2019
  • SOTE-silta – Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke

    27.11.2019

Arkisto

  • ▼2019 (52)
    • ▼joulukuu(2)
      • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
      • Pelottavia innovaatioita
    • ►marraskuu(6)
      • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
      • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
      • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
      • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
      • Anna meidän olla…
      • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
    • ►lokakuu(6)
      • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
      • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
      • POETS of AI – visiting South Korea
      • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
      • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
      • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
    • ►syyskuu(4)
      • Hanke viestii, huomaako kukaan?
      • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
      • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
      • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
    • ▼kesäkuu(6)
      • Mentorointi on oiva mahdollisuus
      • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
      • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
      • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
      • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
      • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
    • ►toukokuu(7)
      • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
      • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
      • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
      • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
      • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
      • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
      • ProjektiPerjantai: Kuulluksi tuleminen tässä ja nyt!
    • ►huhtikuu(4)
      • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
      • Gamifying a path to well-being
      • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
      • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
    • ►maaliskuu(6)
      • Haaveissa hyvä elämä
      • Pelastuuko printti?
      • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
      • ProjektiPerjantai: Potentials and Ethics of Artificial Intelligence in the fields of healthcare diagnostics - project related intensive week
      • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
      • ProjektiPerjantai: 3D-tulostusta Arabian kampuksen verstaalla
    • ►helmikuu(7)
      • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
      • ProjektiPerjantai: Student Exchange in South Korea, SACU Project
      • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
      • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
      • Innovaatioista yrittäjyyteen
      • ProjektiPerjantai: Opiskelijoiden tunnekokemukset korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Tuottavuutta yrityksiin työhyvinvoinnilla
    • ►tammikuu(4)
      • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
      • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
      • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
      • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
  • ►2018 (53)
    • ►joulukuu(3)
      • Hanketulokset kaikkien käyttöön
      • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
      • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
    • ►marraskuu(4)
      • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
      • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
      • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
      • Varmuutta työelämään Australian opeilla
    • ►lokakuu(6)
      • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
      • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
      • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
      • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
      • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
      • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
    • ►syyskuu(4)
      • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
      • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
      • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
      • Hyvät ja huonot uudisteet
    • ►elokuu(2)
      • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
      • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
    • ►kesäkuu(3)
      • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
      • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
      • Luovuudella arjesta enemmän
    • ►toukokuu(5)
      • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
      • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
      • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
      • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
      • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
    • ►huhtikuu(8)
      • ProjektiPerjantai: Robottibussi Suvilahdessa
      • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi Skotlannin malliin
      • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
      • ProjektiPerjantai: Hyvinvointiyritykset kiertoon
      • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
      • ProjektiPerjantai: Robottibussin ulkoasuäänestys päättyy sunnuntaina
      • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
      • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
      • ProjektiPerjantai - hanketapahtuma työhyvinvointia edistämään
      • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Interreg Baltic Sea Region -toisilta oppimassa
      • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
      • ProjektiPerjantai: Höntsäilemällä elämässä eteenpäin
    • ►helmikuu(8)
      • Innovaatio - mitä se on?
      • ProjektiPerjantai: Matti -nuorille työpajoista työpaikkoja
      • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
      • ProjektiPerjantai: CIF -hankkeen juurruttamisopas
      • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi -hankkeen piirrosvideo
      • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
      • ProjektiPerjantai: The Sacu Project
    • ►tammikuu(3)
      • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
      • Älyliikenne odottaa kypsymistään
      • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
  • ►2017 (17)
    • ►joulukuu(1)
      • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
    • ►marraskuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
      • Työstä osaamista tulevaisuuteen
    • ►lokakuu(3)
      • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
      • Minun, meidän ja muiden johtaminen
      • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
    • ►elokuu(1)
      • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
    • ►kesäkuu(2)
      • Päätöspyörteissä
      • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
    • ►toukokuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
      • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
    • ►huhtikuu(1)
      • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
    • ►maaliskuu(1)
      • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
    • ►helmikuu(1)
      • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
    • ►tammikuu(3)
      • Onni tulee puun takaa!
      • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
      • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
  • ►2016 (16)
    • ►lokakuu(1)
      • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
    • ►syyskuu(2)
      • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
      • Hankkeen päättyessä
    • ►heinäkuu(1)
      • Havaitsin tänään hyttysen
    • ►kesäkuu(7)
      • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
      • Puolisen vuotta jälkeenpäin
      • Kokeneita opettajia kouluttamassa
      • Mistä Onni tulee?
      • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
      • “Alakko nää mua?”
      • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
    • ►toukokuu(3)
      • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
      • Edistys antaa syyn elää?
      • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
    • ►huhtikuu(1)
      • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
    • ►maaliskuu(1)
      • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

Avainsanat

3AMK Creative Classroom Erasmus+ hanke henkilökohtainen budjetointi hoitotyö innovaatio innovaatio-opinnot julkaisu kansainvälinen hanke kehittäminen keksintö koulutus kumppanuushanke metropolia mikko-projekti minno nuoret ohjaus Onni tulee puun takaa hanke Oona Oona-hanke opiskelijat opiskelu osallisuus projekti ProjektiPerjantai Robottibussi syrjäytymisen ehkäisy tapahtuma teknologia tki Tuottavasti moninainen tuottavuus tutkimus työelämä työelämäyhteistyö työhyvinvointi työllistyminen työpaja viestintä yhteiskehittäminen Yrittäjänainen yrittäjyys yritysyhteistyö

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Tutustu hankkeisiimme

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

This website uses cookies to provide you with the best browsing experience.

Find out more or adjust your settings.

Tikissä
Powered by GDPR plugin
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.